Operaatio huone kerrallaan: lasten makuuhuone

Kun viikonlopun ainoa ulkoilu on automatka koronatestiin, tulee tällaiselle vähän laiskemmallekin kodinhengettärelle sunnuntaina mieleen siivoaminen.

Operaatio huone kerrallaan siis jatkukoon!

Samalla tehtiin blogihistoriaa siirtymällä yläkerran makuuhuoneisiin. Edellisellä operaatiokierroksella (vuosi 2013) projekti-into nimittäin lopahti jo hyvissä ajoin ennen yläkertaan asti pääsyä.

Jos en ihan väärin muista, tätä yläkerran lasten makuuhuonetta ei ole blogissa koskaan kokonaisuudessaan esiteltykään.

Tämähän oli ensin koko perheen makuuhuone: kuvia aikaisemmasta näkyy mm. täällä ja täällä. Joskus pari vuotta sitten (kröhöm) aloitettiin pitkällinen projekti vaatehuonekaaoksen raivaamisesta aikuisten makuuhuoneeksi ja sillä tiellä tässä näköjään ollaan (kröhöm kröhöm) edelleen.

Vajaa vuosi sitten värjäsin ikivanhat verhot tuonne matalan osan eteen väliseinäksi (siitä täällä), ja siellä verhojen takana piileskelee nyt varastohyllykkö jälkikasvuineen – sitä voisin kuvata joskus ihan erikseen.

Verhoseinämän päällä on pieni hylly lasten taiteelle ja muille sekalaisille muistoille.

Koululainen tekee läksynsä tavallisesti keittiön pöydän äärellä, mutta lasten makuuhuoneeseen on kuitenkin myös puolispontaanisti ilmestynyt koululaisen oma lukunurkka.

Tuosta vanhasta vihreästä tutulta saadusta lipastosta/pikkupöydästä emme ole raaskineet luopua, vaikka välillä sille ei ole tuntunut löytyvän sopivaa paikkaa ja käyttötarkoitusta. Mutta nyt se palvelee tässä oikein hyvin! Se on meidän sisustukseen aika tumma, mutta meillä on ollut mielessä muutamia maalausideoita. Katsotaan, koska innostutaan hommin!

Koulunurkka tarvitsi vähän lisävaloa (etenkin kun tuo tumma vihreä jotenkin ihan syö valoa). Ikeasta löytyi tuohon aika kivasti sopiva lamppu; tykkään siitä, että tuo lampun johto on sininen, kuten tapetissa.

Koululaisella on tuolinaan Kasvihuoneilmiöstä ostettu tuoli – ihana tuoli (plussaa), jonka suhteen asiakaspalvelu meni ihan v*uralleen (miinusta), mutta joka hoidettiin myöhemmin hyvin (plussaa). Hyvä mieli lopulta, ja ihana tuoli!

Tarina aiemmin täällä.

Ja eskarilaiselle on tietysti myös oma pikkupöytä. Toistaiseksi se on tämä vanha mummini Singer – ja lapsi jo itse sitä sisusti siivoamisen jälkeen.

Kuvassa vilahtaa tuollainen pitsikankaan roipe, myös se kiinnitettiin tuohon eilen.

Lapset ovat toivoneet jonkinlaista prinsessankatosta sänkyynsä, ja minä löysin äitini kaapista tuollaisen vanhan kankaan. Nakutimme sen vaan nauloilla suoraan kiinni tuohon viistoon listaan, ja tadaa – prinsessankatos, olkaa hyvä!

Lapset olivat oikein tyytyväisiä.

Lisää pientä pinkkituunausta tapahtui myös sängyn toisessa päässä.

Meillä on pitkään pyörinyt täällä tuollainen isoäitini kutoma/solmima/virkkaama (?) huivi, jolle ei olla oikein löydetty mitään käyttöä. Se oli ennen valkoinen, mutta yritin värjätä sitä jollain värillä x. No, väri ei kunnolla tarttunut, ja siitä tuli tällainen haaleanvaaleanpunainen.

Eilen huonetta raivatessa pyörin se huivi käsissäni ja mietin, että vienkö tämän lasten roolivaatteisiin vai varastohyllylle huiveihin – kunnes silmät osuivat tuohon sängynpäätyyn.

Laitan sen tähän.

Joel sujautti sängyn päätyihin ruuvit, ja huivi niistä roikkumaan vaan.

Yläkertaan tarvittiin lelukori. Tuo vanha vauva-aikojen pyykkikori muuttui yläkerran barbikoriksi. Punainen pikkukeinutuoli puolestaan on bongattu kierrätysryhmästä. Se piti kunnostaa, mutta… no, ei olla kunnostettu.

Toinen seinämä puolestaan näyttää tältä.

Pikkuikkunan ikkunalaudasta on spontaanisti syntynyt pieni lasten kirjahylly.

Ikkunan toisella puolella on siis yläkerran kylppäri – tuosta voi siis mukavasti kurkkia, istuuko joku pöntöllä, ha. Me täällä ei tunneta käsitettä yksityisyys.

Oven päällä on esteettisenä yksityiskohtana varapyykkiteline, ja tuo pikkutuoli on mun lapsuuden ”koulutuoli”. Joskus 5-6 -vuotiaana halusin oman koululaisen pöydän, ja sain siihen käyttöön aikuisten yöpöydän ja tuon jakkaran. Ai, miten hienoa se oli!

Jakkarassa näkyy vieläkin mustina jälkimuistoina se, kun mulla oli myöhemmin tuolilla mankka. Kaksipesäinen. Sinne unohtui joskus paristot sisään, ne hapettuivat ja mustuivat, ja valuivat, ja… huonosti kävi. Tuo musta on siis jotain hiton akkunestettä 80-luvulta. Varmasti tosi terveellistä, ha. Mutta ehkä se ei enää siitä ketään vahingoita.

Yläkerrassa on myös tällainen pieni puuhella. Se on ihan käyttökunnossa – tai oli ainakin meidän tänne muuttaessa – mutta me ei olla sitä kertaakaan käytetty. Kaunis se kuitenkin on, toimii tavallisesti rojuröykkiön alapintana pikkupöytänä. Tähän me ollaan visioitu aikoinaan lasten hoitopöytää ja myöhemmin myös työpöytää. Mutta nyt tämä on kuitenkin ihan tällaisenaan.

Ja sitten se talon ainoa design-huonekalu, vanha Tapiovaaran Aslak-tuoli. Se on nykyisin täällä pianotuolina.

Sen tarina aiemmin täällä – se on siis ihan tää klassinen ”löysin remonttijätelavalta”. Oikeasti löysin!

Omaan makuun se on ollut aina liian musta, mutta yksi hyvä ominaisuus sillä on. Se on tuoli. Joten sillä voi istua, näppärää!

Takana vilahtelee myös Mithulta blogiyhteistyön yhteydessä (vuosi on ollut 2016) saatu rahi – siitä on ollut iloa meillä monessa huoneessa, nyt viimeisimpänä se on ollut täällä yläkerrassa. Sen päällä on kuulkaas pompittu!

Ja noista Joelin vanhoista tatameista tosiaan kolme on nykyisin täällä ylhäällä ja kaksi alakerrassa peiliseinän alla (näkyy mm. täällä).

Vielä katse kattoon – siellä kilisee uusi ”kattokruunu”. Juu siis muovia on.

Lapset toivoivat siis omaan makuuhuoneeseensa kattokruunua, ja tuollaisen bongasin jostain nettikaupasta jo viime keväänä. Oijoijoijoi! Värit sopivat niin hyvin yhteen tuon tapetin kanssa!

Kattoon asentaminen kesti kepeästi vuoden. Mutta hei, siinä se nyt on!

Tämä lasten makuuhuone on muuten tällä hetkellä varmaan meidän koko talon väljin huone!

Huoneen muodon ansiosta tuohon keskelle jää aika paljon tyhjää aluetta, jossa on tilaa pyörähdellä ja tanssahdella.

Tässä väljyydessä on toki myös huonot puolensa: tyhjällä tilalla on meidän talossa paha taipumus täyttyä.

Nytkin tästä siivottiin pois röykkiöittäin eteisestä ylösroudattuja talvivaatteita, luistimia, puolityhjiä imuroitavia säilytyspussia, sekalaisia matkakestokasseja viimeisen vuodena ajalta ja arviolta 598 barbia.

Mutta nyt on taas hetken siisti ja väljä huone, ihanaa!

 

 

PS. Aiemmat ”operaatio huone kerrallaan” -sarjan jutut:

Vuonna 2020-2021
Operaatio huone kerrallaan:  keittiö
Operaatio huone kerrallaan: eteinen
Operaatio huone kerrallaan: pikkuveski
Operaatio huone kerrallaan: olohuone
Operaatio huone kerrallaan: kodinhoitohuone ja kylpyhuone

Vuonna 2013
Operaatio huone kerrallaan: keittiö vm. 2013
Operaatio huone kerrallaan: olohuone vm. 2013
Operaatio huone kerrallaan: kirjasto vm. 2013 (nykyisin leikkihuone)
Operaatio huone kerrallaan: pikkuveski vm. 2013

10
Like
3

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply
    Elli
    26.4.2021 at 23:17

    Onkohan tuo vihreä lipasto/pikkupöytä ollut alunperin kampauspöytä, jonka peili on hukkunut aikojen saatossa? Itselläni on samanmoinen mutta peilin kanssa – sellainen suuri soikean muotoinen peili asettuu pöydän keski-takaosaan.

    Vinkkinä vaan jos teillä tytöt on innostuneita ”prinsessajutuista”. Tuo on tainnut olla aikanaan hyvin yleinen kampauspöydän malli (aika usein olen bongannut itselleni tuttua pöytää sieltä ja täältä) joten peili siihen löytynee jos joskus haluatte sellaisen 😊.

    • Reply
      krista
      27.4.2021 at 11:14

      Joo, mä oon arvellut, että se ois just sellainen – ja nyt kun tän sun viestin innoittamana googlasin, niin löytyi kuva hyvin samannäköisestä pöydästä peileineen. Oli juuri soikean muotoinen peili niin kuin sanoitkin! Tällainen: https://www.mjuk.fi/products/7001

  • Reply
    Karina
    27.4.2021 at 12:32

    Oi vitsi toi kattokruunu on ihana! Ja muutenkin tosi kiva huone tytöillä. Tuonne verhon takana olevaan syvennykseen saa varmaan sängyn sitten joskus tulevaisuudessa jos kerrossänky ei enää innosta? Teillä on kyllä ihanan kotoisa koti. Mun lapsuuden koti (ja yhä vanhempien koti) on myös värikäs ja täynnä sekalaista kamaa :D ja sellanen sisustus tuo mulle aina sellaisen mukavan kotoisan olon, mutta nykyään tehdään miehen kanssa kompromisseja ja ollaan sellaisen viileän tyllikkään skandinavialaiskodin ja värikkään ”sotkun” välimaastossa :D Meidän edellisessä kämpässä oli yksi huone limen vihreä, yksi huone petrolin sininen ja keittiön olisin halunnut kirkkaan keltaiseksi, mutta ei ehditty ennenkuin muutettiin pois. Sitä edellisessä kodissa kylppäri oli pinkin ja fuksian välillä. Ne oli 50-luvun kerrostaloja ja jotenkin sopi sinne, mutta tää tylsä 2010-luvun rivari huutaa niitä viileän tyylikkäitä vaaleita värejä niin niitä täällä nyt on.

    • Reply
      krista
      27.4.2021 at 14:58

      Hih kiitos <3 Joo, tuolla verhon takana on tilaa vaikka molempien lasten sängyille! Sitten on taas vaan seuraava säilytystilaongelma edessä, mutta aina nää on jotenkin ratkaistu. Meillä kun ei ole siis ullakkoa/varastoa/kellaria eikä kunnon vaatekaappiseiniä (paitsi nyt saatiin aikuisten makkariin sellainen), niin aina pitää vähän säätää... Mutta aina tosiaan joku ratkaisu löytynyt niin kuin nyt tämä "matalan tilan verhokaappi" - vaikka tuo matala tila olisi ollut visuaalisesti kaunis just sängylle (siinähän oli aikuisten parisänky ennen), niin sitten käytännöllisyyden piti voittaa tää erä :D
      -
      Mulle kans tällainen... sisustuslehtikielellä "kerroksellisuus" on se kaikkein kodikkain juttu! Mulla on ollut Ikea-koteja ja jopa kalliilla sisustettu (dink-elämää ex-avomiehen kanssa) ullakkokoti, mutta nykyinen puutalon sopuisa sekamelska on se itselle kaikkein kodikkain. Ja sehän ei tietysti ole ihme, koska alusta alkaen Joelin kanssa ollaan just omannäköistä kotia haluttu tehdä <3 Mutta erilaiset talot kyllä "huutaa" erilaisia sisustuksia, kyllä se ympäristökin vähän määrittelee, että mikä sinne sopii. Ja sit on tietysti ihania ylläreitä eli on sisustettu eri tapaan kuin mitä seinät näyttäisi määrittelevän, sekin on tavallaan aika kivannäköistä joissain tapauksissa. Pääasia, että on asujilleen viihtyisä <3

  • Reply
    krista
    27.4.2021 at 15:00

    Tulikin hei mieleen, että kysyykö joku kohta, että missä kaikki lasten lelut on :) Niin lisäänpä vielä, että tämä siis lasten makuuhuone, ja leikkihuone on sitten alakerrassa erikseen – lelut on siellä: https://www.puutalobaby.fi/lastenhuone-sisustus/

  • Leave a Reply