Monthly Archives

syyskuu 2013

    Toive viikonlopulle

    Yksi toive viikonlopulle!

    Okei no montakin: hyviä yöunia, mahdollisimman vähän pahoinvointisuutta, rentoa vapaa-aikaa…

    Eli otetaanpa uusiksi: yksi erityinen toive viikonlopulle! Tämä:

    Oh!

    Voi, kunpa pääsisi jo tämän korkkaamaan! En tiedä kirjasta paljonkaan: Nigeriaa ja ihmiskohtaloita, yli 500 sivua sekä okran väriset kannet – joo, en tarvitse muuta ennakkotietoa. Tämä on selvästi mun kirja.

    Okei okei, ja tietysti tuo kirjailija: Chimamanda Ngozi Adichie. Puutalon kirjahyllystä löytyy Adichieltä peräti kolme aiempaa kirjaa – olisko jopa siis koko hänen tuotantonsa…? Eli Puolikas keltaista aurinkoa, Purppuranpunainen hibiskus sekä novellikokoelma Huominen on liian kaukana.

    Näistä erityisesti tuosta ensimmäiseksi mainitusta tykkäsin; ja ihan hurjasti! Menisi jopa luettujen kirjojen top-viitoseen, jos sellainen pitäisi laatia. Myös hibiskus oli ”perushyvä”, ja novellit myös – novelleiksi… Mutta yleisesti ottaen en kyllä oikein ole novellien ystävä: haluan vaipua syvälle kirjan maailmaan ja ihmiskohtaloihin – novelli tuntuu aina loppuvan aivan liian aikaisin. Novellin jälkeen jää jotenkin tyhjä olo: ”äääääh, kerro lisää!”. Mä tarvitsen vähintään sen 500 sivua, kiitos!

    Vieläkin kaiholla muistelen sitä kesää, jolloin sain lukea ihanan 1000-sivuisen (muistaakseni) Damaskoksen rakastavaiset (Rafik Shami). Ooooh.

    Lupaava paksukainen.

     

    Sitten vain toivomaan, että viikonlopusta löytyisi sopiva hiljainen hetki tämän avaamiseen! Ulkona viltillä lukemisen ajat taitavat olla tältä vuodelta takana päin – mutta jos vaikka viltin alle sohvan nurkkaan…?

    Onko kukaan teistä ehtinyt jo tätä kirjaa lukea?

  • Isäkuukausi, tuo yhteiskunnan katala juoni

    Isäkuukausi, voi miten ihanaa! Vautsi, miten hienosti yhteiskunta on meitä perheitä ajatellut! Moni vieläpä viettää isäkuukauden kesäaikaan, jolloin luvassa on parhaassa tapauksessa monta-monta-monta viikkoa perheen yhteistä aikaa. Niin tehtiin myös me. Kaivattua, odotettua, ihanaa…

  • Uudet kuviot

    Olen jo pari kertaa saanut hienovaraista (?) huomautusta tuosta blogin ylätunnisteen perhekuvasta: että olisiko kenties aika päivittää sitä vähän – tirppa kun kuitenkin on kohta puolitoistavuotias… Nooh, kuvio on Joelin tekemä…

  • Maailman paras salaatti

    Sarjassamme ”parasta ikinä mitään”: Joelin huolella juuri minun makunystyröitäni vastaavaksi kehittämä Maailman Paras Salaatti. Kas tässä: Hupsis. Taas mulle kävi näin. No, onneksi salaatti on sen verran hyvää, että sitä pyytää…

  • Back to black

    Kaupallisessa yhteistyössä: Dylon Puutalobabylandian sataosainen (näköjään) värjäyssaaga jatkuu! Aiemmin tapahtunutta: Sain Dylonilta massiivisen läjän erilaisia värejä testiin, ja värjäsin innoissani puutalon lähes kaiken irtaimiston oranssin-turkoosin-keltaiseksi. Jea! Ja sit vielä vähän lisää.…

  • Al-Qaida aamupuurossa

    Mä vihaan mikropuuroja: Ka-BOOOOM! En tajua, ne räjähtää AINA. Kaikilla mahdollisilla tehoilla, kaikilla mahdollisilla lautasilla. Ja vaikka hämmentäisi neuroottisesti kymmenen sekunnin välein: ei tapahdu mitään. hämmentäminen. ei tapahdu mitään. hämmentäminen. ei…

  • Hyvänyönkeskustelu

    Olin jo eilen illalla vetäytynyt korvatulppien taakse ihanaan hiljaisuuteen, kun Joel tuli sänkyyn ja näytti siltä, että haluaa sanoa vielä jotain. Otin toisen korvatulpan väsyneesti pois. Mitä nyt? ”Mulla oli punkki!””Oi ei, siitä…

  • Marraskuussa matkaan!

    Hmm, joskus tämä elämä etenee kyllä niin omituisella logiikalla, että itseäkin ihan hämmästyttää. Niin kuin eilen. Tarkoituksena oli siis (kai) katsella niitä RA-leffafestareiden lippuvarauksia. Juu, nyt hommiin! Siinä sitä sitten klikkailtiin,…

  • Laiha leffasato?

    Syksyyni on kuulunut vuodesta 1997 alkaen joka ikinen vuosi yksi keskeinen tapahtuma: Rakkautta & Anarkiaa -leffafestivaali. No, viime vuosi oli poikkeus: ainoa vuosi, jolloin en ostanut 11 leffalippua (ja katalogin) sisältävää…