Ämmin ikkunan pitsiverhoon oli eksynyt syksyn viimeinen tokkurainen ampiainen. Joel teki etätöitä, vauva nukkui vaunuissa, isot lapset leikkivät omiaan. Kahden kahvikupillisen jälkeen minuun iski sellainen Selviytyjät-henkinen toimintarmo. Minä kuulkaas tästä nyt vaan hoidan tän homman.
Hain vesilasin ja sanomalehtipaperin – kohta lähtee pörriäinen turvallisesti ulos pörisemään. Continue Reading
Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen World Visionin kanssa. Heti alkuun se tärkein, ettei se huku minun löpinöihini: jos olet ajatellut ryhtyä kummiksi, mutta et ole vielä saanut toimenpidesykäystä, NYT on…
Miten istua kahdeksan tuntia samoissa neliöissä ja olla silti olematta läsnä? Tervetuloa vaan meidän autoon!…
Lukuhuumaa! Tuntuu, että tämän syksyn olen viettänyt lähinnä näin:…
Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä HOYA Lens Finland/myopia.fi kanssa. Minulla on aina ollut ihan hyvä näkö. Aikoinaan kuitenkin toimistotyötä tehdessäni pitkän työpäivän jälkeen seisoin marraskuun pimeydessä bussipysäkillä. No niin, sieltähän…
Ei enää mikään vastasyntynyt – hänen vauvaisuutensa on jo kolmen kuukauden ikäinen!…
Päikkärivalmennus meneillään, haha. Okei okei oikeasti en oikein ole vauvankoulutusten (unikoulut ym) fani, mutta ehdollistaminen sen sijaan on vauvaelämässä aivan nerokasta. Pavlovin koirat ja puutalon vauvat!…
