Näin kolmannen lapsen kohdalla ylöskirjattakoon seuraavaa: olen tajunnut, että rakastan nukkumista. Ja etenkin sitä hetkeä, kun painan pään tyynyyn ja käännän kylkeä. Päivän paras hetki! Ja mitä aiemmin se tulee, sen parempi!
Minulla on ihan tietty ajatuskela siihen hetkeen. Sellainen sisäinen oma mantra, jota mielessäni hekumoin sen hetken tullen. Se kuuluu näin:
Continue ReadingMitä ihmettä! Oon turtunut jotenkin sellaiseen ”tässä elämänvaiheessa en ehdi oikein lukea” -mantraan, että en voi uskoa tätä: sitten viime kirjapostauksen jälkeen olen näköjään lukenut yhdeksän kirjaa! Niinku ööö missä välissä?…
Hupsis, on kulunut jo kuukausi meidän 3-vuotiaan päiväkodin aloittamisesta! Olin aikeissa kirjoittaa, että tunnelmat ”parin ensimmäisen viikon jälkeen”, mutta sitten tulin vilkaisseeksi kalenteriin.…
3-vuotias mutristi kasvojaan niin kuin vain 3-vuotias osaa: yhtä aikaa hieman kärttyisenä ja samanaikaisesti pelleilemällä, hyvin tietäen itsekin, että aion nyt pamauttaa tähän ruokapöytään kärkevän mutta hauskan kommentin. ”Ja MMMMMIKSI minulla…
Reilijuttuja toivottu – no täältä tulee! Jaan aiheet ainakin pariin osaan. Tässä osassa meidän reitti ja miten onnistui reitin päättäminen ja varausten teko ”lennosta” eli matkalla ollessa. Toisessa osassa vähän myöhemmin…
Kun tänä aamuna avasin tämän blogini ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen, odotin ensitöikseni yksityistä mutta hikistä painia valtavan roskapostisuman kanssa. Amerikkalaiset potenssilääkeviestit hyökkäilevät tavallisesti jo yhdessä yössä viestiboksiin kymmenien viestien verran –…
Haha yksi ihminen pyysi reittiskenaarioita – oletan, että ehkäpä joku yksi toinenkin on kiinnostunut, joten täältä tulee! Ja etenkin kun mulla se vaan toimii niin, että kirjoittaessa on helpompi ajatella ja…
Jaiks tasan kahden viikon päästä ollaan jo matkalla! Välillä iskee sellainen fiilis, että pitäiskö tässä jo olla jotenkin. Jonkinlaista reittipainettakin olen jo ehtinyt kokea – kyllä, vaikka ei pitänyt etukäteen suunnitella!…
Näiden kirjapostausten tekemisessä ajoitus on ihan olennainen juttu. Niiden tekemisen täytyy nimittäin sijoittua täysin tarkasti kahden kirjan lukemisen väliin. Tosi usein käy niin, että ehdin ajatella: no nyt mä teen näistä…