Juhannussiivous. Mistäköhän ihmeen alitajunnasta sellainenkin sana tupsahti tässä mieleeni? Mä vannon, että en ole koskaan tehnyt mitään juhannussiivousta.
Paitsi nyt.
Ja tätä ei muutenkaan ehkä lasketa, koska me siivottiin juhannuksena eikä juhannusta ennen niin kuin ehkä pitäisi. Mutta ei kai se niin tarkkaa ole.
Porttiteoria. Ensin aloimme hommiin leikkihuoneessa. Ja ennen kuin huomattiin, oltiinkin jo makuuhuoneen puolella. Kohta me varmaan tehdään se herraparatkoon vaatehuoneessakin.
Siis se siivoaminen.
Ihan kotiinpaluusta asti meillä on ollut sellainen orastava kodinlaittohuuma päällä. Ja nyt, kun on ollut välissä myös niitä (tavallaan ihan tervetulleita) ei-niin-aurinkoisia kesäpäiviä, me ollaan päästy johonkin ihmeellisen nautinnolliseen siivoamiseen ja järjestämisen tilaan.
Mitä mä just kirjoitin?
Tälle on kolme mahdollista luonnollista ja järkeenkäypää selitystä:
1. Ufot ovat kaapanneet mun ruumiin ja vaihtaneet sen toiseen?
2. Olen todellisuudessa lomalla ja olen palkannut jonkun vieraskirjoittajan tänne?
3. Olen raskaana ja tämä on pesänrakennusviettiä?
Itse veikkaisin vaihtoehtoa yksi. Se on vakioselitykseni odottamattomalle käytökselleni. Kolmosen ei ainakaan pitäisi olla mahdollista (kierukka! kai se vielä toimii?), tarkennettakoon ennen kuin joku jo luulee.
Näistä kuvista näkee, miltä meidän makuuhuone näytti juhannuspäivän iltana.
Ei kai tämä nyt ihan normaalia ole…?
Onneksi ei näytä enää. Tuohan on jo ihan autiota, herranjestas! Rojut ovat jo alkaneet kertyä ympäriinsä. Joel naureskeli, kun heti siivouksen valmistuttua dumppasin jotain käsistäni tuohon ihan keskelle lattiaa.
Mutta mulla oli hyvät perusteet:
”Katso!”, minä näytin. ”Tässä on näin paljon tilaa! TOTTA KAI mä jätän nää kamat tähän, kun kerrankin on tilaa, mihin jättää!”
Ufot huomasivat, että eivät haluakaan tuollaista sottapyttyruumista ja palauttivat sen takaisin?
Siivouksen jälkeisenä aamuna herättiin hitaasti ja annoin katseeni vaeltaa pitkin autiota ja tyhjyyttään kaikuvaa siistiä huonetta. Katse kiinnittyi vanhaan tuuletusräppänään, jonka toimintasysteemi oli mennyt rikki viime talven aikana. Joel-ihana onneksi on sen korjan… … …?
”Kulta?”, minä kysyin. ”Sä korjasit sen tuuletusräppänän?”
”Juu, korjasin.”
”Ja sä korjasit sen…?”
”Kyllä. Korjasin.”
”Sä siis korjasit sen last…?”
”Kyllä. Lasten sinisellä puuvärikynällä.”
Puutalossa kaikki hyvin. Ja ne ufot tuskin meitä enää häiritsevät.
40
Nanna
26.6.2018 at 23:04Mä täällä sain kuukausia rästissä olleita pikkupikkusiivousjuttuja tehtyä kun joudun valvomaan ja odottamaan oksennuspyykkiä koneesta kuivumaan. Mutta tohon on vielä matkaa!
Muistanko väärin vai onko teillä tatameita noi lattialla? Siis sellasia perinteisiä japanilaisia? Oliko teillä joskus perhepetikin niiden päällä? Haisiko ne tatamit? Meillä kävi kääntymässä mutta mä en sietänyt sitä hajua mikä niistä alkuun lähtee. Eikä oo löytynyt muuta hyvää matalaa ratkaisua 2 metriä leveelle perhepedille.
krista
27.6.2018 at 09:02Oi ei, vatsatautia :( Kovasti paranemisia ja tsemppiä sinne! <3
-
Ja juu, nuo on tatameja, ja käsittääkseni sellaisia just ihan oikeita. Joel oli tilannnut nämä aikoinaan... ...jostain tatamikaupasta, jota ei kuulemma enää edes ole - tuli ilmi siis siinä, kun on puhuttu, että ois kohta noiden uusimisen aika, yli kymmenen vuotta vanhat siis jo ja ikä alkaa näkyä. Mutta kun ei uusia löytynyt, niin pärjäillään noilla vanhoilla kunnes ne on ihan puhki :D Mistä teillä muuten ne "kääntyneet" tatamit oli?
-
Noissa on edelleen sellainen vähän "olkinen" tuoksu, mutta mun mielestä ihan miellyttävä, sellainen luonnollinen. Yritän palauttaa mieleen, että oisko ne haisseet enemmän uusina, mutta harmi kyllä en yhtään muista... Ei ainakaan siis niin paljon, että olisi jäänyt muistiin silloin.
-
Perhepetinä tuo ei ole koskaan meillä ollut, vaan meillä on ollut ihan meidän sänky ja siinä sivuvaunu. Just nyt siivouksen yhteydessä sivuvaunu nostettiin pihalle ja tuolla se nyt odottaa, että haluaisiko sen joku vai päätyykö polttopuiksi (niisk). Se oli siis vanha kierrätysryhmästä löytynyt pinnis, joka nikkaroitiin sänkyyn sopivaksi. Täällä näkyy: http://www.puutalobaby.fi/oppitunti-kommunikaatiosta/
–
Jos haluatte matalaa, niin miten ois sellainen itsenikkaroitu pohja alle, onko teillä nikkarointi-intoisia? Meillähän on Seelan sänky lattian tasossa ja ensin laitetttiin patja lattialle kunnes kuultiin, että sitä ei suositella. Sitten Joel rakensi DIY-pohjan, täällä näkyy: http://www.puutalobaby.fi/kerrossanky-pohja/ Voisikohan tällaisen nikkaroida leveänä mallina…?
Nanna
30.6.2018 at 21:22No joku tollainen custom-pohja olis kyllä ainut ratkaisu. Harmi kun ei ole lähipiirissä ketään taituria, tai sit pitää vaan alkaa painostaa ukkia, ehkä joku simppeli syntyis helpostikin. Katsottiin kyllä puuseppien sivustoja tollanen yksinkertainen matala mielessä, mutta joo, ei nyt oo sellasia rahoja.
Mä en viitti sanoa futon-liikkeen nimeä, josta tatamit oli. Hoitivat niin hyvin mun reklamaation. Ja se on siis varmaan just se tatamien ominaistuoksu, jota mä en tuoksuherkkänä sietänyt odotella paria viikkoa haihtuvaksi. Et ihan asialliset tatamit oli ja jotkut aitoustodistukset mukana. Ei vaan toiminut meillä, valitettavasti. Ja olin sillon visioinut vieläkin leveemmän perhepedin niiden päälle ;D