Patterit puoliteholla – sähkönkulutuksesta

Kliksautimme puutalossa alakerran sähköpatterit päälle muutama viikko sitten, syyslomalle lähtiessä. Meillä on siis suora sähkölämmitys.

Kuulostaa ehkä hassulta ajankohdalta käynnistää talvilämmityskausi juuri silloin, kun talo jäi viikoksi tyhjilleen…? Mutta logiikka siinä oli se, että tavallisesti käytössä olevaa ilmalämpöpumppua ei voinut tietysti jäättää viikoksi itsekseen päälle, kun sen ulko-osa vaatii säännöllistä tyhjennystä. Ja jotta talo ei viikon aikana menisi ihan kylmäksi (puutalolle se ei tee hyvää), laitettiin varalta alakerran patterit päälle ja pienenpienelle lämmölle.

Nyt marraskuun alussa lämmitystilanne on tällainen: alakerran olohuoneen ja leikkihuoneen sähköpatterit ovat päällä, sellaisella hyvin miedolla lämmöllä. Keittiön patterin otin pois päältä. Ilmalämpöpumppu hurisee.

Yläkerran lasten makuuhuoneesta on patteri pois päältä. Eteisessä ja aikuisten makuuhuoneessa ei lämmityslaitetta olekaan. Kylppärin ja vessan lattialämmitykset ovat päällä (myös kosteudenehkäisytarkoituksessa).

Kivijalan ”kissanluukut” ovat vielä auki, mutta lähipäivinä Joel käy taas talon alla jokavuotisella ryömintäseikkailullaan.

Okei onhan täällä varmaan keskuslämmitysasujan mielestä jo aika vilakkaa. Mutta sanotaan nyt niin, että ei yhtään niin kylmä kuin tulee vielä olemaan, haha.

Viileyteen on sopeuduttu laittamalla villasukat jalkaan. Öööh siis minä olen laittanut. Muu perhe tanssahtelee ympäri vuoden paljain jaloin – tuo on just tuo, kun on puutalossa kasvanut (kuten Joel ja lapset), niin on kai paremmin kylmän karaisema kuin edes minä Kuusamo-pakkasten menneisyydelläni.

Toisena kylmänestotoimenpiteenä vauvan kapalopussi vaihdettiin talvilämpöiseen samanlaiseen. Ja itse asiassa viileimpinä öinä vauva on nostettu omasta pinnasängystään meidän sänkyyn viereen lämpöä(kin) saamaan. Se saattaa hyvinkin olla talven nukkumisjärjestely myös lämpöteknisistä syistä: siinä makuuhuoneessa kun tosiaan ei ole lämmityslaitetta ollenkaan.

Luultavasti hänestäkin siis kasvaa sellainen paljainjalointanssahtelija.

Ai niin haha ja välillä, kun yläkerta tuntuu erityisen viileältä, jätän lakana- ja pyyhepyykin illalla viimeiseksi. Kuivaustoiminnolla puhkuneen pyykkikoneen luukun kun aukaisee nukkumaan mennessä, niin aaaaah mikä lämpö. Ahhhaha.

Tulevan talven sähkökiriisi-sähkölaskut kyllä nostattavat ihon kananlihalle, jopa enemmän kuin tämä marraskuun orastava viileys.

Kuten tiedetään, tässä maassa on monia, joiden talous ihan oikeasti on vaakalaudalla (tai jopa romahtaneella sellaisella) tulevien sähkölaskujen ja muun hinnannousun myötä. Me ollaan siinä mielessä onnekkaita, että meillä on ”kaksi aikuista töissä” -elämänvaiheista saatu säästöön hyvät puskurit, joilla tällaisista yllättävistä (?) rahanmenoista kyllä päästään yli. Mutta kyllähän se silti hurjalta tuntuu! Ja oman rahankäytön kannalta vieläpä tällaisena vuonna, kun meidän piti säästää sähköauton käsirahaa. Jos se kaikki valuu nyt sähkölaskuun, niin… ääääh.

Olen taas tuolta sähköyhtiön sivuilta tarkastellut meidän sähkön kulutusta – viime vuonnahan kirjoitin näin.

Lokakuussa tänä vuonna meillä kului 1016 kWh, syyskuussa 924 kWh, kesäkuukausina alle 600 kWh. Viime joulu- ja tammikuussa puolestaan on menty yli 2000 kWh:n, hui. Eli se lämmityshän meillä suoran sähkön talossa on se isoin, sekä talon että käyttöveden.

Vuosikulutus oli vuoden takaisessa blogipostauksessa (09/20 – 08/21) meillä 16 500 kWh. Nyt samanlaiselta ajanjaksolta (09/21 – 08/22) se oli vähän enemmän, 17 139,43 kWh.

Isoja summia kyllä.

Valitettavasti vain koriste.

Nyt ihan oikeasti pitäisi kunnostautua myös kodin sisäisessä sähkönsäästössä. Toki meillä se on hankalaa, kun suurin kustannus on se lämmitys, ja ihmisen on nyt tietysti pakko saada sisätiloihin jonkin verran lämpöä.

Moni on tietysti hankkinut polttopuuta talven varalle, ja meilläkin kakluunista saisi ihanan pehmeän lämmön. Alkuvuosina sitä käytettiinkin lämmitykseen, mutta nykyisin meillä ei enää käytetä sitä lämmönlähdettä. Ja ihan siis pienhiukkassyistä. Tänä syksynä me käytiin Joelin kanssa uusi ”pitäiskö?”-pohdintakeskustelu, mutta senkin jälkeen todettiin, että valitettavasti ei. Esimerkiksi tämä THL:n sivu on aika hyvä tiedonlähde puunpolton ongelmista. Tieto lisää tuskaa, joten kaikesta tunnelmallisuudesta huolimatta puulämmitys on meillä poissuljettu lämpölähde.

Lämmityksen suuren osuuden rinnalla nousee tietysti sitten se ajatus, että ”kannattaako oikeasti pipertää jotain yhtä lamppua sammuttamalla, kun leijonanosa kuitenkin tulee siitä pakollisesta lämmityksestä?”. Mutta sanotaan nyt, että kannattaa. Kirjaan nyt tähän (ihan jo itsellenikin ukaasiksi) ne pienet jutut, joissa ainakin voitaisiin skarpata.

 

Ylimääräiset valot pois. Mä oon tässä tosi huono. Meidän talo on joistain huoneista aika pimeä, joten automattisesti ajattelen ”valoa kansalle!” ja kliksuttelen valoja päälle. Mutta heh pärjäisi sitä toki pimeässäkin, jos ihan vampyyriksi alkaisi.

Tietokoneen sammuttaminen, kun sitä ei käytä. Tässä toinen, jossa olen umpisurkea. Mutta kun mä voin tarvita sitä vielä. Tavallisesti sammutan ison koneen vain yöksi. Mutta skarppaan, yritän!

Tämän seuraavan haasteen äärellä olen ähissyt aiemminkin: vanhojen sähkösyöppöjen laitteiden korvaaminen energiapiheillä laitteilla. Aaaaargh, tästä en osaa sanoa! Pyykkikone ja pesukone meillä ovat uusia (koska aiemmat hajosivat), mutta vastaavasti meillä on aivan järjettömän vanha liesi (ehkä 80-luvulta) ja myös jääkaappi-pakastin on ryppyillyt jo vuosikausia. Olen jo siis koko täällä asumisen ajan (11 vuotta) ajatellut, että ne pitäisi päivittää. Mutta hitsi kun toisessa vaakakupissa painaa se, että mun mielestä asiat pitäisi käyttää käyttöikänsä päähän! Ja sillä samalla puolella on myös hankkimiskustannus: kun tosiaan rahaa menee sähkölaskuihin ja sitä sähköautoa varten pitäisi säästää, niin jotenkin ei nyt vaan tee mieli alkaa katsella uusien laitteiden hintojakaan! Tätä en ole onnistunut ratkaisemaan – niinpä kai tässä odotan vaan, että ne lopullisesti hajoavat.

Sen sijaan sisälämmössä meillä ollaan kai aika hyviä. Hyisen hyviä. Kohta laitetaan taas useat kerrokset villamattoja lattiaan.

Sitten on nämä pörssisähköt ja yösähköt ja ja ja ja ja ja aaaaaaaaargh. Jotenkin ei riitä resurssit vaan näitä kaikkia miettiä.

Millaisia sähkönsäästötoimia teillä on tehty? Mitä ajattelitte ensi talven varalta tehdä? Vinkit jakoon!

 

PS. Meidän taloon ei suojelukaavasyistä valitettavasti saa maalämpöä tai aurinkopaneeleita (eikä meillä ole kaukolämpömahdollisuutta), mutta mikään ei estä kertomasta myös niistä kokemuksia muille lukijoille vinkiksi!

34

You Might Also Like

  • Hyryhykkyrä
    8.11.2022 at 12:36

    Emmätiiä… Mua ärsyttää ihan hitosti se, että tää Suomen sähkötuotanto on näin sössitty. Tähänkin olis voitu varautua jo vuosia sitten (ja on siitä ollut myös puhetta vuosia sitten). Harmittaa hitosti myös se, että sähköyhtiöt vetää kovaa tulosta tällaisessa tilanteessa.
    Mutta en minäkään puulla lämmittäisi. Olen samoilla linjoilla teidän kanssa.

    • krista
      8.11.2022 at 20:49

      Mä itse en ole oikein perehtynyt siihen, että tuliko tämä todella niin yllätyksenä – mutta tuntuu kyllä oudolta, että tällaiseen tosiaan ei oltu kai varauduttu. Se on viime aikoina muutenkin ollut vähän yllättävää, miten moneen muuhunkaan asiaan ei ole oltu varauduttu 🙃 Eikä ole oikein ehkä opittu virheistäkään 😅

      Mutta siis sähkön hintakriisiin: mitäänhän en tarkemmin ymmärrä, mutta luulisi että valtiovalta voisi jotenkin puuttua hintasääntelyyn. Mutta joo en tiedä 🙈

      • Oliver
        8.11.2022 at 22:11

        Ydinvoimaa olisi tarvittu enemmän, mutta sitä ei ole haluttu. Nyt varmaan jo haluttaisiin mutta ei enää tämän hetken tilannetta auta. Uusiutuvat on jees mutta myös perusvoimaa tarvitaan.

  • Karina
    8.11.2022 at 12:50

    Meillä rivarikämpässä myös suorasähkölämmitys (kera ilpin) ja tänä vuonna alennetaan lämpöjä. Yläkerran patterit eivät tosin ole menneet vielä edes päälle (ne on asennettu 20 asteeseen) kun ilmalämpöpumpun lämmöt hönkii ylöspäin (kesällä vuorostaan siellä yläkerrassa on tuhottoman kuuma verrattuna alakerran ihanaan viileään, kun se viileä ilma ei nouse). Kaikki lamput meillä on jo vaihdettu aikojen saatossa ledeihin, eli ne ei vie meillä nykyään paljonkaan sähköä. Pyykkitorni ja astianpesukone on viimeisen parin vuoden aikana ostettu rikkoontuneiden tilalle, niin ne vie kai vähemmän sähköä. Pakastinta ei olla laitettu sen jälkeen päälle kun se kesällä sulatettiin ja hyvin on pärjätty! Me ei olla koskaan oltu mitään marja/sieni/riistapakastajia vaan ostetaan kaupasta se mitä tarvitaan ympäri vuoden – tosin varmaan ens vuonna ostetaan pakastin kuitenkin – jäätelöä varten. Nyt kun ostaa litran jäätelöä niin se pitää syldä kerralla pois :D :D (joka ei välttämättä ole kyllä huono asia)
    Jostain luin että jääkaapit ja pakastimet ei olisi ne pahimmat sähkösyöpöt kyllä muutenkaan.
    Lämpimällä vedellä lutrausta meillä on vältetty jo ennenkin, ja molemmat teinit osaa sammuttaa hanan saippuoinnin ajaksi. Itse asiassa me saadaan joka vuosi loppuvuodesta ihan mojova summa vesilaskuista takas, jota oon vähän ihmetellyt, että kuinka isolle vesimäärälle se maksu on oikein mitoitettu eihän kukaan VOI käyttää niin paljon vettä.
    Kausivaloja en ehkä tänä vuonna laita imagosysistä – ne ledithän ei paljon vie, mutta jotenkin tuntuu ehkä väärältä nyt laittaa joku useamman sadan lampun sarja pensaaseen :-/ Mites muut, laitatteko jouluvalot ulos?

    • krista
      9.11.2022 at 08:15

      Meillä on sama, että yläkerrassa on kesällä kuuuuuma (alakerrassa ihana viileä), heh viime kesähän me nukuttiinkin juhannuksesta koulujen alkuun alakerrassa :D Ja kylmään aikaan sinne ehkä jonkin verran lämpöä nousee, ainakin teoriassa. Meillä on kyllä siinä kylmä eteinen välissä, niin ehkä sen takia ei nouse niin paljon kuin olisi toiveissa :)

      Meilläkin on muuten ledit kaikkialla – ehkä valojen sammuttelu on aika minimaalinen säästö? Pakastimeen kyllä menee sähköä: meillä on jääkaappi-pakastimessa pakastinta alaosa ja lisäksi sellainen pieni pari vuotta vanha pikkupakastin, joka on piilotettu yhteen keittiön kaappiin. Loppuin pakastintila, mutta pakastearkulle ei ole tilaa :) Meilläkään pakastimessa ei ole marjoja tms, mutta ruoanjämiä, pakastevalmisteita ja jätskiä senkin edestä. Haha ja lasten vaatteita :D Mun kierrätysostokset kulkee siis meillä pakastimen kautta.

      Me ollaan aika tehokkaita suihkussa kävijöitä, varmaan jo Espanjasta opittu, kun siellä lämmin vesi loppui helposti kesken. Mutta vesilasku meillä kyllä on iso, veikkaan että pyykinpesusta, vaikka täysiä koneellisia pestäänkin.

      Meillä on yhtä lukuunottamatta kaikki kausivalot paristoilla toimivia! Tosin en kyllä niiden ekologisuuteen ole yhtään tutustunut… Paristokäyttöiset on valittu lähinnä siksi, että sopivissa kohdissa ei ole ollut sähköpistokkeita :D

  • Pihistelyä
    8.11.2022 at 12:54

    Hei! Nyt pakko kysyä että mitä tyhjennystä vaatii ilmanlämpöpumpun ulkoyksikkö?? Mulle tuli ilp pari kk sitten ja tuommoisen huoltotoimen olen nähtävästi missannut, kääk. Sisäyksikön suodattimien putsaus sen sijaan neuvottiin.
    Mulla myös suora sähkö ja kulutus putosi lokakuussa 30% viime vuoteen nähden. Ilp auttoi osaltaan, lisäksi lämminvesivaraajan lämmön pudotin 60 asteeseen ja pykälällä laskin kylppärin lattialämmitystä (edelleen on keskilämmöllä). Nyt vaikuttaisi että aikaisempi 13.000 kwh vuosikulutus putoaa selvästi alle 10.000 kwh (neliöitä 90). Otin pörssisähkön ja oon pitänyt öisin lämpöpumppua kovemmalla ja ajoittanut pyykin-ja astianpesua+saunomista halvempiin tunteihin.

    • Elmeri
      8.11.2022 at 16:06

      Tuohon tyhjennykseen, se on tarpeellinen vain jos ulkoyksikön pienestä putkesta tuleva kondenssivesi johdetaan astiaan. Yleensä se johdetaan sadevesikaivoon tai maahan.

    • krista
      9.11.2022 at 08:19

      Joo meillä siitä ulkoyksiköstä tulevaa vettä ei saa viemäriin, joten se tulee astiaan sen yksikön alla. Ja se astia siis tyhjennetään päivittäin. Mutta voi olla, että teillä ne on saatu johdettua automaattisesti jonnekin. Mutta kannattaa katsoa tai kysyä, että mihin se kondenssivesi menee!

      Meillä kans ilmalämpöpumppu aikoinaan vaikutti hurjasti sähkönkulutukseen! Ja yleiseen talon lämpötilaan myös, on ihana tulla aamuisin alakertaan talvellakin, kun keittiö ei ole ihan arktinen niin kuin ennen :)

      • Tilia
        11.11.2022 at 10:27

        Kuinka paljon teillä sitä kondenssivettä tulee, jos ilpin astia pitää päivittäin tyhjentää? Ei meillä kyllä tyhjennetä ilpin astiaa edes kerran kuussa, kun on vielä plussalla ulkona. Pakkasillakin tyhjennetään vain noin 2 viikon välein. Toimiiko teidän pumppu varmasti ihan oikein vai onko siinä joku kuivatustoiminto myös päällä? Laittaisin myös kaikki patterit vielä pois päältä, jotta pumppu hoitaa lämmityksen, jos sen virtaus vain riittää leviämään koko asuntoon (eli puhallusta isommalle). Meillä menee sähköpatterit päälle, kun on lähempänä -20 astetta pakkasta ja siihen asti kaikki lämmitys (kylppäriä lukuun ottamatta) on ilpin heiniä.

        • krista
          11.11.2022 at 11:22

          Veden määrä vaihtelee tosi paljon – jos on kylmä, tulee enemmän. Tosi kylmällä täyttyy nopeasti. Toimii ihan oikein, huolletaan vuosittain :) Kun googlaa ”kondenssivesi määrä” siellä sanotaan esimeriksi: Laitteesta, käyttötilasta ja ilman kosteudesta riippuen 50 – 100 litraa kondenssivettä vuorokaudessa voidaan pitää normaalina. Mutta tuo kuulostaa meillekin hurjan isolta.

          Uskon, että ilpin riittävyys koko talon lämmitykseen riippuu ihan talosta. Hienoa, että teillä riittää noin!

  • A
    8.11.2022 at 13:06

    Kodinkoneilla on merkitystä (tälleen kerrostalossa asuvan kannalta). Meillä muuton jälkeen (kaikki muut sähkölaitteet samaa, paitsi 2000-luvun ap-kone, liesi, uuni ja 2010-luvun pesukone sekä kuivausrumpu vaihtui uusiin ja 10 vuotta vanha side-by-side jk-pakastin korvaantui isommilla erillisellä jääkaapilla ja pakastimella) sähkölasku tippui noin 300 kWh/kk kulutuksesta noin 180kWh/kk. Eli hupsis, noin vain lähti yli 30% kulutuksesta pois. Samaten kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys on iso sähkösyöppö ja siksi meillä sitä ei käytetä (kylpyhuoneessa on muu lämmönlähde, hyvä ilmanvaihto ja sen lisäksi 2 ovea, jotka on 99,99% ajasta auki koska kukaan asukas ei muista laittaa niitä kiinni, eli lattian lämmittäminen sähköllä lämmittäisi koko asuntoa…tässä tietysti pitää olla tarkkana, ettei kosteusvauriota hanki).

    Meillä tosiaan nykyisin sähkönkulutus on varsin pientä (etenkin verrattuna sähkölämmittäjän arkeen) ja tammikuussa katkolla oleva sähkösopimus ei saa aikaan paniikkia (hinta nousee kyllä paljon, nyt maksetaan alle 5 cnt/kWh, pörssisähköllä mennään tulevaisuudessa). Oon ottanut sähköntuntihinta-sovelluksen tarkkailuun ja koitan orientoitua jo pitämään silmällä mitä sähkö maksaa milloinkin (vaikka se ei vielä omassa kukkarossa tunnu). Perusjuttuja on pestä täysiä koneellisia ja uunissa kypsyy aina useampi ruoka kiertoilmalla, monesti voi myös valita, että kypsyttääkö ruuan uunissa vai induktiolevyllä, induktiolla kypsyy energiatehokkaammin.

    Taloyhtiössä meillä on juuri irtaannuttu kaukolämmöstä, kun kesällä porattiin maalämpökaivot (ajoitus on kyllä täydellinen). Vielä ei olla omassa asunnossa laitettu pattereita päällä, kun sisälämpötila on edelleen 22 astetta. Jos aurinko paistaa (niinkuin nyt) passiivinen aurinkoenergia lämmittää ihanasti (=etelään avautuvista ikkunoista porottaa auringonlämpöä sisään, sitä ei verhoilla plokata). Lasitettu parveke auttaa tässä myös, eli pienentää ikkunoista tapahtuvaa lämpöhukkaa. Tässä kohtaa vuotta huomaa konkreettisesti eristyksen merkityksen, edellisessä 40-luvun talossa paleltiin vaikka patterit hohkasi täysillä, kun siellä ei pahemmin eristystä ollut, nykyisessä 60-luvun lopun kodissa on ihanan lämmintä läpi talven, vaikka patterit ois hyvä kuin kädenlämpöiset. Vähän on vielä odottavat tunnelmat maalämmön suhteen, mutta eiköhän sen kanssa taloyhtiössä saada säädöt kohdilleen talven mittaan.

    Vedenkulutukseen oiva motivaattori on huoneistokohtainen vesimittari. Kivasti näkee siitä paljonko vettä parvekkeen viljelykset vaatii kesäisin (paljon, mutta onneksi kylmää vettä). Meillä käytetään suhteellisen vähän vettä (uudet pesukoneet, lyhyet suihkut) ja siitä palkkio koittaa kerran vuodessa kun saadaan iso potti ennakkoon maksettuja vesimaksuja takaisin. Aiemmassa kodissa maksettiin vesimaksuja 90e/kk (kulutuksesta riippumatta) ja nykyisin kulutuksen mukaan 20-40e/kk. Aika huima suhteellinen tiputus tuli tätäkin kautta asumiskuluihin.

    Meillä on asunnossa myös avotakka. Lämmönlähteeksihän siitä ei ole, mutta pienhiukkasten takia ei siinä satunnaista kynttilöiden polttamista kummempaa tulta tehdä. Periaatteessa sen voisi sulkea, mutta tykkään kuitenkin, että on hyvä että on mahdollisuus turvalliseen avotuleen, jos asiat menevät isosti pieleen.

    Hih ja tuttu tunne tuo kuivausrummun ihana lämpö. Edellisessä kodissa oli kuivausrumpu kylppärissä ja kylminä aikoina mä ajoitin lapsen kylvyt niin, että hän sai kylpeä kuivausrummun lämmittämässä kylppärissä :)

    • krista
      9.11.2022 at 08:26

      Ei hitsi mikä sähkön hinta teillä, meillä on yli 30 senttiä! Se muistaakseni päivittyi just nyt lokakuussa, ja oisko alkuvuonna seuraavan kerran. Pörssisähkö kiinnostaisi teoriassa muakin, mutta mulla on tällainen henkilökohtainen fiksaatio kuin että en jätä sähkölaitteita päälle yöksi (paitsi okei patterit ja ilmalämpöpumppu). Että oisko siitä sitten sen enempää hyötyä, kun yöllä en kuitenkaan sähköä käyttäisi… Mutta ilmeisesti päiväkohtaiset erotkin on isoja eli voisi ajoittaa pyykkipäivät (haha mulla kaikki päivät on pyykkipäiviä) sopiviin kohtiin.

      Lämpöhukka on varmasti iso tekijä, ja tuollainen lasitettu parveke. Meillähän falskaa joka kolo :D Joel ajatteli ulko-oveen asentaa sellaiset lämpölistat. Pieni juttu tietysti, mutta silti. Meillä ikkunoihin ei voi oikein tiivisteitä laittaa. Liimapaperia on yritetty, mutta väittäisin, että siitä ei kyllä ole yhtään mihinkään :D (jos kysyttäisin vaikka vanhojen talojen Facebook-ryhmästä, niin varmasti sieltä löytyisi eriävät mielipiteet :D )

  • A
    8.11.2022 at 13:21

    Aa ja kilometrikommentissa unohtui vielä, että on ainakin yksi säästövinkki, johon en kerrostaloasujana ainakaan vielä uskalla turvautua. Eli pesukoneiden ajastus yöksi. Meillä pesukoneet on käynnissä silloin kun joku on kotona ja tuntuisi aika hurjalta jättää hanat auki ja koneet yksin töihin sillä välin kun nukkuu (meillä nukutaan juuri toisessa päässä isohkoa asuntoa kuin pesukone ja ap-kone sijaitsevat, eli positiivinen puoli on että niiden äänet ei häiritsisi omia unia, naapureiden kyllä ehkä, mutta negatiivinen puoli on, että jos jotain häikkää on, niin siihenkään ei kyllä helpolla havahtuisi). Miten muut kerrostaloasujat on mieltä pesukoneiden ajastamisesta yöaikaan? Oonko tässä liian säikky?

    • Alina
      8.11.2022 at 17:06

      Ei missään nimessä yöaikaan pesukonetta päälle! Se linkoaminen herättää pahimmillaan kuolleetkin, kun tulee rakenteita pitkin ääni ja saattaa kuulua todella voimakkaasti. Se ääni saattaa kuulua naapuriin kovempaa kuin teille kotiin.

    • krista
      9.11.2022 at 08:28

      Mullakaan ei kantti kestäisi laittaa yöksi koneita päälle. Vaikka ei naapureita häiritsekään tässä meillä, niin ihan turvallisuussyistä en jättäisi.

  • Suppis
    8.11.2022 at 13:31

    Me säästämme sähkössä (ja muissakin asumiskustannuksissa) asumalla pienesti. Asuntomme on 28,5 neliötä ja meitä on tässä kaksi. Hyvin mahdumme eikä turhaa roinaa pääse kertymään. Emme kyllä muutenkaa osta muuten kun tarpeeseen. Näin pienessä asunnossa patteri naksahtaa pois päältä jo sillä, että tekee uuniruokaa. Ostin kylläkin 160 ledin valonauhan olohuoneeseen, joka palaa lähes koko ajan kun on kotona. Se viel puolet vähemmän kun olohuoneen kattolamppu ja on paljon tunnelmallisempi. Meillä on pieni lämminvesivaraaja ja se on 60 asteessa. Jos emme urheile, käymme noin joka 3 päivä suihkussa. Kaikki laitteet ovat jatkojohdoissa, jolla saa kätevästi kaikista virrat pois kerralla. Villavaatteita emme pese, tuuletamme vain ja muutkin vaatteet pesemme tarpeen tullen, emme vain siksi, että on ollut jo kerran päällä. Sekä tietenkin täysiä koneellisia. Näitä kaikkia olemme tehneet jo ennen hintojen nousua. Meidät pelastaa pahimmalta kylmyydeltä ja laskulta se, että lähdemme pian (maateitse) Espanjaan talveksi. Onnistuimme myös juuri ennen pahimpia hinnannousuja saamaan hyvän sähkösopimuksen (15c/kWh). Olemme onneksi hyvin toimeentulevia, mutta silti ahdistaa vähävaraisten puolesta. Hyvänä puolena kuitenkin tilanteessa näen sen, että monet ovat nyt alkaneet kiinnittää huomiota sähkönkulutukseensa eikä kaikkea enää pidetä automaattisesti itsestäänselvyytenä. Onko teidän perhe onnistunut saamaan hyvän sähkösopimuksen, vai oletteko pörssisähköllä?

    • krista
      9.11.2022 at 08:39

      Asunnon koko on kyllä hyvä ekologinen päätös, hyvä te! Mä oon aikoinaan asunut ex-poikaystävän kanssa 21 neliössä useamman vuoden, ja sen jälkeen muistaakseni 6 vuotta 34 neliön pikkukaksiossa, jossa oli pienet huoneet mutta kaikki tarvittava. Nykyisin meillä on noin sata neliötä viidelle hengelle, ja tosi moni kyseli kolmannen lapsen tehdessä tulojaan, että aiotteko muuttaa isompaan. No ei todellakaan! Tämä tuntuu edelleen meille jopa väljältä! Espanjan-vakiasunnossa oli jotain 50 neliötä neljälle hengelle ja sekin oli ihan just sopiva.

      Hauskaa hoksata, että meillä kans on näitä samoja ”säästötoimia” ollut jo vuosikausia ja niin rutinoituneita, että ei niitä säästöksi tavallaan hoksaakaan! Just nuo jatkojohdot vaikka, ja meilläkään ei käydä kokosuihkussa päivittäin: kriittisten paikkojen pesu riittää. Ja ooh ihanaa, lähdette maateitse Espanjaan! Mä kans haaveilen, että sitten kun meillä ois se sähköauto, ajeltaisiin sillä joskus Espanjaan!

      Meillä on surkea sähkösopimus, hinta jo nyt tosiaan yli 30 senttiä. Mulla ei siis vaan ole resurssit riittäneet näiden selvittelyyn ja jotenkin oon ymmärtänyt, että hyviä soppareita ei ole tarjolla enää oikein missään. Mutta jos jollain on joku vinkki tähän, niin ilolla otetaan vastaan!

  • Mimmi
    8.11.2022 at 13:45

    Mun on jotenki tosi vaikeaa ymmärtää, miksi te ette noin sähkölämmitysriippuvaisina edes varaudu kakluunin lämmitykseen? Edes se, että uunia lämmittäisi niin, että se pysyisi kunnossa ja voisi toimia lämmön / ruoan valmistamisen lähteenä esimerkiksi pitkän sähkökatkoksen aikana?

    Omat tulisijat ja kynttilävarastot on täällä maalla hoidettu kuntoon ja jo testattu 33 h katkon aikana. Oli hyvä mahdollisuus testata uuniruokia kakluunissa, kun sekä vesi että sähkö olivat poissa sen 33 h.

    • krista
      8.11.2022 at 14:15

      Hmm no nyt sait jostain hassusti sellaisen käsityksen, että kakluuni ei olisi käyttökuntoinen. Mutta en sanonut niin. Toinen kakluuni ja yläkerran hella ovat täysin käyttökunnossa, just pian nuohouskin taas tulossa. Me ei käytetä niitä lämmityksen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä voisi hätätilassa käyttää.

      • R
        8.11.2022 at 19:32

        Ehkä tässä haettiin takaa sitä, että uunit vaatii pientä polttoa, jotta pysyvät hyvässä kunnossa.

        • Liisu
          8.11.2022 at 19:58

          Tämä! En haluaisi ns. tulipalopakkasten aikaista palovaaraa, kun kylmillään ollutta uunia yritetään vuosien jälkeen nopeasti lämmittää isoilla puumäärillä. Tai edes savuttamista. Uunit on tehty lämmittämiseen ja jos pienhiukkaset on se juttu, voi palamista tehostaa erilaisella arinalla ja kuivilla puilla.

        • krista
          8.11.2022 at 20:10

          Kuten sanottu, meillä on nämä täysin käyttökunnossa kyllä. Kiitos jos lopetetaan tämä keskustelusäie, että ei mene jankkaamiseksi – kun tosiaan postauksessa en tällaista edes sanonut :)

  • Anne
    8.11.2022 at 14:55

    Me asutaan maatilalla, jossa keskuslämmitys ja puut tulee omasta metsästä. Samoin kylppärin ja vessojen lattialämmitys tehty vesikiertoisena niin ei mene sähköä sinnekkään.
    Sähköhellaa käytetään ehkä 2 kertaa viikossa kun taas leivinuunissa valmistuu samalla leivät ja muu ruoka.
    Kausivalot ripustin ajastimella ulos kun täällä on niin julmetun pimeää. Saisi alkaa tulla nämä sateet jo lumena maahan.

    • Maria
      8.11.2022 at 19:45

      Meillä myös puut saadaan,joten se on lämmitysmuoto numero ykkönen. Samalla kun lämmitetään leivinuunia (joka olohuoneessa) tulee Pataruuat yks,joten sähköuunia ei tarvitse käyttää juurikaan. Meillä kaasuliesi ,joten sekään ei vie sähköä.

      Mahdollisuus myös suorasähkölämmitykseen , mutta emme juurikaan käytä sitä. Joka huoneessa tulipesä ja saunassa myös puukiuas.
      Ilmalämpöpumppu löytyy ja se hurissut , nyt 1-3 kertaa tänä syksynä.
      Kaikissa makuuhuoneissa nukutaan n. 14 asteen lämpötilassa, joka meille on sopiva. Meidän mukulat hikoaa, jos huonelämpötila on yli 20 astetta 😅

      • krista
        9.11.2022 at 08:42

        Hihi meillä on kans sama, että jos lähdetään kylään, niin pitää olla ihan lyhythihaisissa, kun muuten meidän porukka hikoa muiden normaalissa sisälämpötilassa :D

    • krista
      9.11.2022 at 08:43

      Voi kun tosiaan tulisikin lunta, on kyllä pi-me-ää! Maalla kyllä varmasti vielä paljon pimeämpää kuin täällä. Kausivaloista luopuminen tuntuisi kyllä aika kitkerältä tähän pimeään aikaan :D

  • Mima
    8.11.2022 at 17:45

    Meidän ideat, kun talo 125m2 ja lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys poistoilmalämpöpumpulla
    -siirrymme talvella tod.näk. pörssisähköön, kun halpa soppari loppuu (testattu jo mökillä, tosi käteviä sovelluksia olemassa)
    -kaikki mahdollinen kulutus halvalla sähköllä ajastimilla yöllä (pesukone, kuivausrumpu, astianpesukone, auton lataus, poistoilmalämpöpumppukin lämmittää talon öisin)
    -vähennän kuivausrummun käyttöä (vain lakanat kuivataan siellä, ei enää pyyhkeitä)
    -vähennän astianpesukoneen käyttöä (opeteltava käyttämään samaa mukia useamman kerran)
    -vähennän pyykinpesua 60 asteessa, 40astetta riittänee useammin, pestään vain täysiä koneellisia
    -sisälämpötilan lasku
    -lämmitetään paljon takkaa (opettelen tekemään joitain ruokia takassa)
    -saunaan vain halvalla sähköllä (hyödynnän e-passilla ostettua uimahallin vuosiranneketta myös, teini käy kuntosalilla suihkussa)
    -ilmastointilaitteen säädöt
    -lataan pyörän valot töissä :D

    • A
      8.11.2022 at 18:43

      Kuivausrumpuun sellainen vinkkaus varmuuden vuoksi, että jos on sähkölämmitys ja moderni lämpöpumppukuivausrumpu, niin on energiatehokkaampaa (=halvempaa) käyttää kuivausrumpua. Nimittäin huoneilmassa kuivumiseenkin tarvitaan (lämpö)energiaa. Eli ilmaista on ainoastaan kuivata pyykit ulkona ja muuten riippuu asunnon lämmitysmuodosta. Lähteenä voi käyttää vaikka Helenin artikkelia https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/ajankohtaista/arjessa/vinkit/uusi-kuivausrumpu-saastaa-sahkoa jossa on Työtehoseuran dataa aiheesta.

      • krista
        9.11.2022 at 08:54

        Haha nämä on just näitä, joissa aivo hajoaa :D Joka asiassa (vaikka tyyliin tomaatti tai muovipussi) on niin paljon puolia tarkasteltavaksi, että vaikka yhdeltä kannalta ajattelisi tekevänsä Just Oikean valinnan, niin toiselta kannalta se on ihan nurinkurinen :D

        Pieni nurina tuon linkkaamasi jutun taulukolle, jossa huoneilmakuivaus laitettu alle ja pikavilkaisulla syntyy fiilis (ainakin mulle syntyi), että se olisi energiaa kuluttavin. Vaikka todellisuudessa se kuuluisi tuonne paremmaksi kuin perinteinen kuivausrumpu (mutta huonommaksi kuin tuo lämpöpumppukuivausrumpu). Muutenkin tuntuu hassun asenteelliselta tuo artikkeli, kuulostaa kuivausrumpujen myynninedistämiseltä :D Mutta siis pointtia en kiistä.

        • Anna
          9.11.2022 at 12:12

          En nyt lukenut juttua, mutta tuli sekin pointti mieleen, että sitten jos tulee pakkasia niin huoneilma kuivuu tosi helposti epäterveellisen kuivaksi. Tässä kohtaa voi hyödyntään kuivuvasta pyykistä tulevaa kosteutta ja vähentään hiukan ilmankostuttimen käyttöä (jos sellainen on käytössä). En tiedä, kun en lukenut ja on vähän tyhmää kommentoida lukematta, mutta nyt en ehdi tuohon paneutua, mutta tätä ei varmaan ole myöskään huomioitu tuossa?
          Toki nyt syksyn kosteilla se ei vielä ole ajankohtaista.

    • krista
      9.11.2022 at 08:50

      Hyviä säästökohteita, ja hihitys tuolle viimeiselle! Hih jos olisi työpaikka, niin siellähän sitä tosiaan voisi ladata kaikki elektroniset laitteet aina täyteen :D

      Meillä kans on aika monia noista. Saunaa ei olekaan, pestään täysiä koneita 40 asteessa (ja sellaisella nopealla turbo wash-ohjelmalla, jota ainakin mainostetaan myös energiatehokkaana) jne. Mutta hah niinkin pieni juttu kuin saman mukin käyttäminen on meillä jäänyt tekemättä – hyvä kun sanoit, tässä voisi skarpata! Pieni juttu, mutta samalla myös helppo tehdä, kun vaan ottaa rutiiniksi.

      Ai hitsi nyt tulee paineet tutustua tuohon pörssisähköön… Mutta tosiaan yöksi meillä ei jätetä päälle, niin oiskohan sitten suurempaa hyötyä, hmm. No, pitäisi tutustua!

  • Jenni
    8.11.2022 at 20:52

    Meillä on sähkölämmitteinen paritalo ilmalämpöpumpulla ja vaikka edullista sopparia onkin jäljellä niin ollaan muutosta saakka pyritty kiinnittämään huomiota asiaan. Ensimmäinen vuosi meni vähän haistellessa, että missä mennään, kun kerrostaloon verrattuna sähkönkulutus oli aivan omaa luokkaansa. Piti myös opetella käyttämään kaikkia laitteita oikein ja selvittää käyttöohjeet.

    Meillä lämminvesivaraaja oli säädetty todella kuumalle, joten säädettiin se lähemmäs 60 astetta. Lattialle hankittiin lämpimät villamatot, jotta lapsen on mukava köllötellä lattialla. Oloasutkin on villaa, niin ei palella ja peitto päivitettiin juuri villaiseen. Isoin juttu on ollut ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja ilmavuotojen tukkiminen jalkalistojen ja karmien välistä. Saatiin korvausilmaventtiilit kesällä, niin uskalsi tehdä vähän enemmän tiivistämistä. Tällä on ollut kyllä isoin vaikutus siihen kuinka kylmälle tuntuu.

    Ilmalämpöpumppua lukuunottamatta kaikki laitteet ovat suhteellisen uusia ja valittu energiaa säästävät. Ilmalämpöpumppu alkaa olla tiensä päässä mutta odotetaan josko kestäisi vielä hetken. Toki uudet ilmalämpöpumput ovat parempia hyötylämpösuhteiltaan kuin tuo vanha ja kylmäaineetkin ympäristöystävällisiä.

    Meillä on kuivaava pesukone mutta vielä en oikein osaa kuivata sillä kuin lakanapyykin. Jotenkin mietityttää kestääkö vaatteet kuivauksen mutta se säästäisi kyllä energiaa ja tilaakin. Se voisi olla yksi energiansäästökeino mihin perehtyä.

    • krista
      9.11.2022 at 09:10

      Villamatot (jopa monessa kerroksessa) ja villavaatteet on kyllä talvisin ihania! Meilläkin kun on taas kohta vauva möyryämässä viileillä lattioilla, niin villaa vaan, ja vaikkapa useampaan kerrokseen. Tämä ”matotus” olisikin meillä taas pian edessä.

      Meillä (ja yleisestikin varmaan just tänikäisissä puutaloissa) tuo ilmavuoto on se iso tekijä, mutta toisaalta meillä on senikäinen ja sen mallin talo, että sen kuuluukin falskata, tuulettuupahan hyvin :D Esimerkiksi meillä on ns. kylmä eteinen eli sitä ei ole tarkoitettukaan lämmitettäväksi, ja aika isot rempat joutuisi tekemään ja paljolla asiantuntemuksella, että ei sotkisi talon perinteistä ilmanvaihtoa. Heh vähän niin kuin tällaisia elämänvalintoja, kun tällaiseen muuttaa…. Mutta haha eksyin aiheesta, uudempaan taloon varmaan just tuo on tärkeää!

    • Anna
      9.11.2022 at 09:12

      Minä olen saanut muutamat tekokuituvaatteet pilattua kuivaavan koneen kuivaustoiminnolla, vaikka olen käyttänyt matalaa lämpötilaa. Siksi en enää kuivaa sillä vaatepyykkiä vaan ainoastaan lakanoita, pyyhkeitä, peflettejä yms.
      Toki jos tutkisi tarkkaan nuo pesulaput ja lajittelisi kuivattaviin koneellisiin vaan ne, jotka saa rumpukuivata, mutta pyykkääminen ei ole minun lempi juttuja ja nykyinen lajittelu vaaleisiin, tummiin, lakanat+pyyhkeet yms. ja hienopyykki (jonka lajittelen koneeseen laittaessa villaan+silkkiin ja tekokuituisiin) saa riittää.
      Jos meille nyt tulee lisää pyykin tuottajia niin saattaa kuitenkin olla edessä sekin, että kuivatustila loppuu jos ei välillä käytä kuivaustoimintoa. Se ei minusta kuitenkaan kuivata ihan kaappikuivaksi kuin aika vajaita koneellisia ja siksi pitää hetkeksi ripustaa kuivumaan joka tapauksessa. Saa silti nopeammin viikata roukkumasta kaappeihin ja hyllyihin. Mutta meillä on jo useampia vuosia vanha laite, niin saattavat nykyään olla tehokkaampia.

  • Eepu
    8.11.2022 at 22:03

    Meillä myös vanha puutalo suoralla sähköllä. Edellinen halpa sopimus vaihtui sopivasti kalliimpaan, joka alkaa olla kohtuuton. Viime talven kylmimpien kuukausien n.300-400€ laskut tulevat samalla kulutuksella olemaan 1000-1500€ kuussa. Pörssisähköä ollaan nyt harkittu, mutta sitäkin vaikea ennustaa. Selvitään, mutta muuhun ei sitten olekaan kamalasti varaa.

    Meillä on ilppi, on useampi kakluuni ja saunassa pata. Olemme pistäneet nyt lattalämmitykset pois, niin että lämmitys on vaan märkätiloissa. Suihkussa ei juuri käydä, vaan peseydytään saunassa patavedellä/käydään uimahallissa. Se on meidän perheelle halvempi vaihtoehto, kuin se että kaikki kävisivät suihkussa. Hullua, mutta totta.

    Puuta palaa, mutta tässä tilanteessa emme muuta voi. Olemme modanneet uuneja arinoilla ja sytytämme päältä. Veto pitää pitää myös hyvänä. Lisäksi monet vanhat talot on rakennettu keskusmuurin ympärille. Muurissa menee vierekkäin palohormit ja ilmanvaihtohormit. Perusmuuri pidetään lämpöisenä, jotta ilmanvaihtohormit toimivat oikein. Tämä kannattaa testata kevyellä paperilla, että hormit vetävät oikein. Ongelmia tulee, jos hormeihin on uunien purkamisen yhteydessä kajottu.
    Kylmä keskusmuuri ja hormi myös imee taloon kylmää. Lisäksi kuvaamme pyykit samalla kun lämmitämme, se säästää energiaa.

    Lisäksi talossa pitäisi pitää tietty peruslämpö, jotta talon rakenteet pysyvät kunnossa. Lämminvesivaraajankaan lämpöä ei kannata laskea liian alas, että legionella ei saa hyviä elinolosuhteita.

    Kauhistuttaa kyllä ajatella, kuinka ahtaalle tuleva talvi voi monen perheen ajaa. Ison sähkölämmitteisen talon kustannukset voi kasvaa niin isoiksi, että kannattaa ennemmin laittaa talo peruslämmölle ja muuttaa pieneen asuntoon vuokralle.

    Jos lämmittäisimme pelkällä sähköllä, niin vaihtaisin ehdottomasti pörssiin. Vaihtaisin vanhat patterit uusiin/varaaviin pattereihin ja rupeaisin hyödyntämään yösähköä ja patterit piikeiksi pois päältä. Myös toinen ilppi olisi kova, se on harkinnassa nyt muutenkin.

    Tsemppiä meille kaikille vanhoissa sähkölämmitteisissä taloissa asuville!

    • krista
      9.11.2022 at 09:24

      Jep, meillä sama tilanne sähkösopparin kanssa ja todennäköisesti samoja summia tullaan näkemään tällä vauhdilla… Jos ei tilanne tästä olennaisesti muutu, saas nähdä. Yritän pitää pään kylmänä (heh kirjaimellisesti) enkä liikaa laskeskella, mutta tosiaan jos ei puskureita just nyt olisi… Mua kans kauhistuttaa, miten tiukoille moni perhe tulee menemään tän kanssa, etenkin kun muutkin hinnat nousee koko ajan.

      Pattereista muuten tuli mieleen sen verran, että me muuten ollaan uusittu talon patterit (yksi on vielä vanhaa kantaa) ja ne ovat sellaisia, joissa on öljyä sisällä. Öljytäytteisiä sähkölämmittimiä siis. Halusin vaihtaa vanhat patterit pois turvallisuussyistä ja tosiaan uudet patterit voivat olla myös energiatehokkaampia.

      • Eepu
        9.11.2022 at 10:13

        Pattereihin vielä jatkan. Niitä on siis sellaisia kivisiä varaavia, jotka mahdollistaa yösähköllä lämmittämisen ja patteri luovuttaa kuitenkin päivällä lämpöä vaikka on pois päältä.
        Jos siirryttäisiin pörssiin ja ei lämmitettäisi puulla, niin olisi kyllä harkinnan arvoista.

        Kaikkia eri vaihtoehtoja on tässä tullut kyllä mietittyä

  • Anna
    8.11.2022 at 22:54

    Minä taas opin jo äidiltä valojen sammuttelijaksi. Itseasiassa nyt kun ajattelen niin käytän kotonani ihan samoja sanoja kuin äitini on käyttänyt lapsuuden kotona. Viimeksi tänään ”Miksi tuulikaapissa on valo, vaikka siellä ei ole ketään?” *kliks*
    Mies taas on omassa lapsuudenkodissaan oppinut sytyttämään valoja kaikkiin huoneisiin. Valoa kansalle kun tullaan kotiin. Kohtalaisesti hänkin on nyt oppinut sammuttamaan valoja, mutta jotkut tietyt, kuten tuulikaappi tai liesituulettimen valo ja hänen oman työhuoneensa valo jäävät toistuvasti päälle. Keittiö on myös hankala, mutta se johtunee siitä, että siellä oli vuosia loisteputki. nykyisen ledin voi hyvin sammuttaa.
    Tuosta valon tarpeesta minulla on tapana kertoa, että olen se, joka kävelee olohuoneeseen hakemaan puhelinta ja jos se ei ole juuri siinä missä kuvittelen saatan etsiä usean minuutin ennen kuin tajuan, että olisi ehkä vähän helpompaa jos laittaisin valot päälle xD Minä pärjään siis tarvittaessa todella pienellä valolla ja rakasta kävellä ulkona pimeässä (tähän toki auttaisi lumi, koska se heijastaa sen verran valoa, että näkee mihin astuu. Tällaisena pilvisen sateisena ja ihan mustana marraskuun yönä minäkin tarvitsen lampun etten kaadu tai törmää johonkin).
    .
    Mies hankki meille tänä syksynä pari sellaista laitetta, joilla voi mitata jonkun laitteen sähkönkäyttöä. Toinen niistä asennettiin minun tietokoneeseeni liittyvien asioiden jatkojohtoon. Sen tiesin, että näytön sammuttaminen vaikuttaa, mutta yllättäen kaijuttimet veivät yllättävän paljon virtaa ihan vain olemalla päällä. Siksi pidän niitä nykyään päällä vain kun oikeasti käytän niitä. Tietokonetta en sammuta yleensä päivisin, mutta kun poistun koneelta vähäksi aikaa laitan sen lepotilaan ja jos tiedän olevani poissa vaikka pari tuntia niin horrostilaan. Yöksi sammutan (ennen en välttämättä tehnyt sitä, vaan käytin horrostilaa).
    .
    Kausivaloihin hankittiin ajastimet. Toinen ihan ajastimella niin, että ne syttyvät aamulla joskus 5.30 maissa (koska lähden joskus töihin niin aikaisin) ja sammuvat kahdeksan tienoilla. Syttyvät sitten taas uudestaan iltapäivällä neljän tienoilla ja sammuvat puoliltaöin (kun koira on varmasti päästetty iltapissille).
    Toinen taas on hämäräkytkimellä. Meillä on ulkona portaat, joihin on kyllä asennettu liiketunnistevalo, mutta valitettavasti se syttyy vasta portaiden puolivälissä (alas mennessä) ja olen aika sokkona ja lihasmuistilla noita nyt kulkenut. Ylimääräiset ledit rappusten yläpäässä ovat turvallisuuskysymys. Tuon liiketunnistevalon suuntaaminen toisin ei onnistu, koska sitten se ei syty alhaalta tullessa ja minä parkkeeraan autoni alas. Tänäänkin peruutin puolisokkona pimeässä (miksi autoissa ei voi olla kunnolla valaisevia peruutusvaloja :D) pitkän matkaa ennen kuin tuo lamppu syttyi.
    Noita kausivaloja minä ajattelen myös siltä kantilta, että jos niillä korvataan enemmän energiaa vieviä valoja niin ne ovat ihan ok ja voin käyttää kuinka paljon haluan, mutta jos niistä huolimatta käytetään tilan normaaleja valoja niin sitten jätetään laittamatta. Juuri tästä syystä meillä on yksi pitkä valosarja kiertämässä pihaa. Että ei tarvitsisi aina sytyttää niitä pihavaloja.
    .
    Yksi mistä olen kuullut monien kavereiden luopuneen kokonaan on saunominen. Minulle se ei kuitenkaan tule kysymykseenkään ennen kuin on pakko. En kuole ilman saunaa, mutta se on niitä arjen luksuksia, joista luopuminen tekee ihan todella tiukkaa. Meillä on hetivalmis sähkökiuas ja mies on aika tarkkaan laskenut miten sitä kannattaa käyttää mahdollisimman energiatehokkaasti. Ensinnäkin sovimme, että saunomme nyt vain kerran viikossa (viime talvena saunoin joka ilta). Kiukaan peruslämpö laskettiin alhaisimmalle ja sunnuntaiaamuna se nostetaan keskitasolle (kun illalla saunotaan). Juuri ennen saunaan tuloa laitetaan vartiksi täysille, että saadaan ihan kunnon löylyt. Saunomisen jälkeen tiputetaan taas alhaisimmalle lämmölle. Kokonaan pois tuota ei kannata laittaa ellei ole pidempään pois, koska sen lämpiäminen kunnolla kestää pari päivää (riippuen millä teholla lämmittää).
    .
    Sisälampötila meillä on yleisestikin pyritty pitämään talvisin 19 asteen kieppeillä. Nyt taas kun ilmat lämpeni niin on näköjään noussut 20,8 asteeseen, mikä on meillä sisällä aika paljon ja pitäisi taas säätää. Päätettiin myös, että tänä talvena ei nosteta patterien lämpötilaa ennen kuin mittari näyttää +18 astetta sisälle. Tavoitelämpötila on kuitenkin se 19, muitta päästetään laskemaan vähän enemmän kuin ennen.
    Meillä tuo ei ihan suoraan vaikuta sähkön kulutukseen kun on pellettilämmitys ja vesikiertoiset patterit ja lattialämmitykset, mutta ilmeisesti pellettiä ei tällä hetkellä riitä myytäväksi yksityistalouksille. Me pärjäämme luultavasti jonkin matkaa kevätpuolelle tuolla pelletillä mitä varastossa on, mutta sen jälkeen meilläkin menee sähkövastus päälle ja alkaa lämmittä kiertovettä. Eli pellettiä kannattaa myös yrittää vähän säästellä.
    .
    Astianpesukone pyörii meillä aina öisin ja myös pyykkikone joskus ajastettuna niin, että on aamulla valmis. Pyykkikoneen kanssa kuitenkin eniten vaikuttaa oma ehtiminen ja jaksaminen. Se kun ei ole vaan se pesu vaan myös ripustus ja viikkaus.
    .
    Minä olen usein haaveillut, että meillä olisi joku muu tulisija kuin avotakka. Mielellään puuhella tai kamiina, jolla voisi myös laittaa ruokaa. Olen kokenut metsän keskellä asuneena sen 30 tunnin sähkökatkon (vanhempien kotona). Kun nukuttiin untuvapeittojen alla villavaatteissa ja äiti haki järvestä vettä, jota lämmitettiin retkikeittimellä peseytymistä ja ruuanlaittoa varten. Vaikka nyt asutaan vähän enemmän ihmisten ilmoilla (pienen maalaiskylän keskustassa) niin tuosta on jäänyt se tunne, että pitäisi olla varmistus. Kerran ollaan lämmitetty vauvan ruokaa metalliastiassa hetivalmiin kiukaan päällä kun sähköt meni juuri vauvan iltapala-aikaan ja se oli ainut paikka, joka oli varannut oikeasti lämpöä :D

    • Anna
      9.11.2022 at 09:23

      Nyt kun luen tuota meidän saunan käyttöä niin tavallaan tuo meidän hetivalmiin nykyinen käyttö on vähän tyhmää. Sen hyötysuhde kun on parhaimmillaan paljon käytettynä. Se oli ihan paras silloin kun saunoin joka päivä. Laitoin täysille vartin ajastuksella ennen kuin rupesin riisumaan ja sain ihan hyvät löylyt. Tällä tavalla se kuitenkin vie vähemmän energiaa kuin enemmällä käytöllä vaikka hukkaenergiaa menee enemmän. Onneksi tuo vaihdettiin uuteen ja energiatehokkaampaan ihan pari vuotta sitten ja voi olla, että jossain kohtaa sekin on edessä, että kiuas pitää vaan laittaa pois päältä.

    • krista
      9.11.2022 at 09:43

      Mä nyt päädyin ihan googlaamaan tuota valojen sammuttamista :D Muistan nimittäin jostain kaaaaaukaisilta ajoilta myös sellaisen, että valoja ei kannatakaan aina sammuttaa, koska se kuluttaa lamppua – mutta ilmeisesti tuo oli vanhaa aikaa, eli että lediä ei kai (googlen mukaan) räpsyttely niin rasita. Led-aikaan kai valoilla ei ole niii-iiin iso vaikutus sähkönkulutukseen, mutta toisaalta oon kyllä sillä linjalla, että pienistä puroista ja silleen. Eli joo, kyllä tässä on ”valoa kansalle” -ajattelu vaan lopetettava :D

      Tuo on muuten hyvä pointti, eli että jos kausivalojen käyttö vähentää muun valon käyttöä, niin se ei ole niin paha… Ja silleenhän se just joulun aikaan meneekin, eli oleskellaan enemmän sellaisessa tunnelmallisessa hämärässä. Meillä tosin ne on paristollisia nekin, en tiedä onko se hyvä vai huono, mutta uusiakaan ei aiota ostaa eli näillä mennään :D

      Meillä taas saunasta luopuminen oli sellainen itsestäänselvyys, kun ei sitä käytetty. Mutta meillä se tosiaan oli ihan eri juttu, kun ei olla muutenkaan ”saunojia”, niin se luopuminen ei ollut luopumista vaan ”jee saatiin sieltä lisää tilaa” :)

      Menee muuten aiheen sivuun, mutta meillä esimerkiksi on kotivaraan vesikanisterit hankittuna, oiskohan kymmenen litraa eli Joelin mukaan 2-3 päivän käyttöön. Ja muutenkin kotivara meillä on olemassa. Parhaimmillaan sitä ei koskaan tarvitse, mutta jos tarvitsee, niin on varmasti hyödyllinen. Mutta joo aiheen sivusta tosiaan :D

      • Merja
        9.11.2022 at 17:00

        Paristot kannattaa korvata ladattavilla akuilla. Ovat toki ostettaessa kalliimpia + laturi pitää tietysti olla, mutta samoilla mennäkin sitten monta vuotta, välillä ladaten. Vähenee mukavasti myös jätteen määrä.

  • Nro 26
    9.11.2022 at 09:42

    Oon aina ajatellut, että pohjoisessa kasvaessa ei niinkään karaistu kylmään, kuin oppii pukeutumaan niin että on lämmin, koska siellä on talvella yleensä koko ajan kylmä. Eteläisessä Suomessa taas lämpötila voi talvella vaihdella kovastikin suojasään ja pakkasen välillä, mutta vaatteita ei välttämättä ole järkevää vaihdella sitä mukaa kun lämpötila vaihtelee.

    Itehän oon siis kasvanut puutalossa Kuusamossa, enkä kyllä ole karaistunut olemaan paljain jaloin edes keskuslämmitetyssä asunnossa täällä etelämpänä :D Aina villasukat talvisin -joskus jopa kahdet!

    • krista
      9.11.2022 at 09:46

      Tää on varmaan just näin! Ja omalta kohdalta ajattelin, että pohjoisessa kasvamisesta huolimatta omalta osalta kylmä oli vain ulkona, ja sisällä meillä oli ihan sellainen perus-keskuslämmityslämpötila (ja myöhemmin rivari). Eli lämpimät ulkovaatteet oli kyllä (paitsi teininä), mutta sisällä olin vähemmissä vaatteissa kuin nykyään.

      • Oliver
        9.11.2022 at 14:35

        Kylmän sieto on myös synnynnäinen ominaisuus osittain. Meillä perheessä osa kärsii kuumasta, osa kylmästä. Ite palelen aina lokakuusta huhtikuuhun. Siihen ei kannata tulla kenenkään sanomaan että ”villapaitaa vaan päälle”. Voi saada hieman vihaisen vastauksen :) Jos kylmä menee luihin ja ytimiin, siihen ei auta mikään määrä vaatetta.

      • Nro 26
        15.11.2022 at 19:38

        Meillä oli kyllä joinakin talvina ainakin yläkerran huoneissa todella kylmä. Tunnistan kuitenkin tuon ikiroudan, josta Oliverkin puhuu kommentissaan. Olinkohan 25v kun olin ekaa kertaa lomalla todella lämpimässä, ja tuntui että ensimmäistä kertaa elämässäni myös mun luut pääsi lopultakin sulamaan :D

  • Riina
    9.11.2022 at 15:43

    Eipä ole paljon lisättävää. Meillä lämminvesivaraaja lämpiää vain yösähköllä. Valoja voi sammutella mutta ledit ei paljoa vie ja jos jollain löytyy vielä loisteputki niin sitä ei kannata sammutella, koska sytyttäminen vie eniten sähköä. Käsittääkseni myös pöytätietokoneet vie sähköä kun ne käynnistetään, joten vain läppäreitä kannattaa sammutella välillä? Villavaatteet ja – petivaatteet on pop! Vielä kun saisi teinin oppimaan käymään suihkussa taloudellisemmin…

  • Lilah
    11.11.2022 at 11:43

    Meillä sähkönkulutus on sekä neliöihin että väkimäärään nähden pieni ainakin seuraavien ansiosta:
    – lämmitetään osin puulla. Takka on hyvin varaava ja polttaa niin puhtaasti kuin nyt puuta voi polttaa. Puut kuivia koivuja ja takka hyväkuntoinen ja laadukas. Muutoin käytössä sähkölämmitys poistoilman lämmön talteenotolla ja ilmalämpöpumppu. Sähkölämmitystä tarvitaan vasta kun pakkasta on useampia asteita ympäri vuorokauden. Lämminvesivaraaja on säädetty 53-54 asteeseen, jossa legionella ei lisäännyt ja kuolee viimeistään tunneissa. Talon ollessa tyhjillään veden lämpö voi laskea alemmaskin, mutta kotiin palattua pidetään lämpö 60 asteessa tovin.
    – valoja räpsin pois minkä kerkeän, vaikka ledejä ovatkin.
    – sähkösaunan sijaan käytetään pihasaunaa, jossa on varsin puupihi kiuas. Vettä kuluu paljon vähemmän kun suihkussa ei lotrata kesken saunareissun vaan ainoastaan peseydytään lopuksi. Senkin voi tehdä saunassa tai puolet vuodesta pihalla. Sadevesi myös käytössä.
    – pestään pyykkiä maltilliset määrät (iso kone joka pyörii vain täytenä) ja kuivataan ulkona niin kauan kuin kuivuvat, talvella toki sisällä. Kuivausrumpu on mielestäni turhakkeista suurin. Kouluikäset ja aikuiset menevät hyvin samassa vaatekerrassa muutaman päivän, vain alusvaatteet on vaihdettava päivittäin. Säästyy myös vettä, pesuainetta ja vaatteita. Suosin villavaatteita, joille riittää useimmiten pelkkä tuuletus.
    – Ruokaa laitetaan isompi määrä kerralla, jääkaappiin laitetaan vain kylmää, jäähdytyksen voi tehdä pihalla suljetussa astiassa. Jääkaappi pidetään järjestyksessä, jolloin tavarat löytyvät sieltä nopeasti eikä kylmyys karkaa. Pakastimessa sama. Pakastin sulatetaan vähintään kerran vuodessa ja imuroidaan pölyt laitteen alta ja takaa. Samaa vesilasia voi käyttää monesti, leipää varten on leipälaudat jotka pesemisen sijaan puhdistuvat yleensä vain huiskaisemalla murut roskiin. Tiskikone pyörii vasta täytenä.
    – Telkkari on päällä vain silloin harvoin kun sitä katsotaan, muuta viihde-elektroniikkaa ei juuri olekaan.
    – Huoneilman lämpö ei ole yleettömän korkea ja toisaalta kesällä ei viilennystä valtavasti käytetä vaan lähinnä iltaisin läpi talon tuuletusta.

    Parantamismahdollisuudet meillä on mm. teinien suihkuajoissa ja työläppärin sammuttamisessa. Vessojen lattialämmitykset voisi olla pienemmälläkin, koska eivät edes ole kosteita tiloja. Myös ph voisi olla viilempi ilman riskiä kosteusvaurioista. Huonelämpötilaa voisi halutessaan edelleen laskea alle kahdenkympin, mutta koska nykyinen kulutus on jo maltillista, ei olla katsottu tarpeelliseksi. Aurinkopaneelien lisäämistä on harkittu, eritoten jos vaihdettaisiin sähköautoon. Tällä hetkellä on katsottu järkevimmäksi ajaa nykyisiä autoja loppuun asti (sähköautojen akkumineraalien louhinnan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset eivät ole ihan vähäisiä).

  • -
    16.11.2022 at 13:26

    Ikkunoiden tiivistäminen ja vanhan kansan keinot eli kesäverhot erikseen ja sitten paksut eristävät verhot talveksi ikkunan eteen säästää lämmityskuluissa.