Suora sähkö vanhassa talossa – mitä se maksaa?

Aikoinaan meidän puutalokotia etsiessä myynti-ilmoituksia luki tietysti usein hälytyskellojen kilkattelua kuulostellen. Vuokratontti ainakin heti päräytti kellot soimaan, oijoijoi. No, hyvin pian tajusi, että suuri osa helsinkiläisistä taloista on vuokratontilla, joten tärkeää oli vain katsoa, mihin asti se vuokrasopimus on voimassa – sen jälkeen nimittäin saattaa tulla koviakin vuokrankorotuksia tietyillä alueilla.

Ja sitten se toinen kuumottava sanakaksikko. Suora sähkö. Iik! Mitä, ei kaukolämpöä ja suloisesti pattereissa ”itsestään” kiertävää vettä? Apua, viekö tämä tie suoraan henkilökohtaiseen konkurssiin?

No nyt sen pahamaineisen (?) suoran sähkön kanssa on eletty jo kymmenen vuotta, joten on ehkäpä kertynyt vähän kokemuksiakin. Vuonna 2016 asennettu ilmalämpöpumppu on meillä ollut ihan mahtava pari suoralle sähkölämmitykselle.

Kakluunien lämmityksen aktiivisuus meillä on vaihdellut: esimerkiksi viime talvena kakluunia ei käytetty ollenkaan, koska… no, olimme laiskoja ja toisaalta tietoisuus pienhiukkasista vähän vesitti kakluunilämmittelyn ihanuutta.

Mutta siis – suora sähkö. Paljonko se sitten maksaa?

Suoran sähkölämmityksen takia meidän talon sähkönkulutus vaihtelee siis valtavasti vuoden mittaan. Esimerkiksi viimeisen kuluneen vuoden aikana pienimmät  kulutuskuukaudet ovat olleet (tietysti) kesä-heinäkuu. Silloin kulutetun sähkön osuus on ollut vähän yli 600 kWh, eli euroina noin 50e/kk kulutuksen mukaista sähkölaskua kesäkuukausilta.

(HUOM. päälle toisen yhtiön sähkönsiirtomaksu eli kustannuksen voi kertoa suunnilleen kahdella)

Kuluneen vuoden korkein sähkönkulutus on ollut puolestaan helmikuulla. Silloin taisi olla lunta ja pakkasta? Silloin kulutus on ollut huimat 2660 kWh, eli euroina vähän yli 200e verran talven pahimmalta kuukaudelta.

No entä yhteensä vuoden mittakaavassa?

Kokonaisen vuoden kulutus (09/20 – 08/21) on ollut meillä 16 500 kWh, eli kylmän talven takia selvästi enemmän kuin mitä sähkönkulutus hiilijalanjälkipostauksessani oli, toukokuussa 2020. Silloin se oli 13 000 kWh vuodessa.

Euroissa se tekee kuukausikohtaiseksi jaettuna 105 e/kk kulutuksen mukaista sähkölaskua. Ja tosiaan edelleen se pitää kertoa noin kahdella, koska sähkönsiirtomaksu tulee päälle.

Onko se sitten paljon vai vähän? Riippuu varmaan tulkinnasta. Monen mielestä varmasti järkyttävän paljon, mutta näin kymmenen vuoden aikana siihen on tottunut ja sitä pitää ”asiaankuuluvana osana” elämisen kustannuksia. Niin kuin vuokrat, vastikkeet, lainan vähennykset tai vesimaksut.

Vertailulukuja kaivelin netissä. Useammassakin lähteessä mainittiin, että sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan nelihenkisen perheen kulutusarvio on 19 000 kWh, josta sisätilojen ja käyttöveden lämmitys tekee noin 70%. Eli meillä nyt sentään on vähän sen alle. Ja toinen kulutusarvio: nelihenkisen perheen muulla tavalla kuin sähköllä lämpiävän kodin tavanomainen sähkönkulutus on 5000 kWh:n luokkaa.

Eli suora sähkö tekee tosiaan sähkölaskuun hyvin merkittävän osuuden.

Olisi tietysti aika kiva tietää omalta kohdalta, että paljonko se se sähkönkulutus oikein olisi ilman tuota lämmityksen osuutta. Kesäkuukausien kulutus ehkä antaa siitä jotain viitteitä? 12 kertaa 600 kWh on 7200 kWh. Tosin vaikka patterit ovat kesäkuukausina pois päältä, lämmin käyttövesi silti kuluttaa sähköä.

Aika isona sähkönsäästäjänä pidän sitä, että meillä on sähköpatterit pois päältä mahdollisimman pitkään kohti syksyä – eli esimerkiksi tällä hetkellä ne ovat edelleen pois päältä ja meillä vedetään vain villasukkaa päälle tarvittaessa. (lue: muu perhe paljain varpain kesävaatteissa, minä villasukissa)

Esimerkiksi viime vuonna lokakuun puolivälissä tapahtui selvä nousu kulutuksessa; ja sitä edellisenä vuonna tuo nousu on nähtävissä jo syyskuun lopussa. Luultavasti silloin on siis napahtaneet lämpöpatterit päälle puutaloon.

Lämpöpattereiden määrässä meillä myös hieman ”pihtaillaan”. Esimerkiksi eteisessä ja aikuisten makuuhuoneessa meillä ei ole omaa lämpölähdettä ollenkaan. Muutenkin meidän talon sisälämpötila on varmasti hyvinkin selvästi alempi kuin ”keskuslämmitysasujalla” yleisesti.

Ja kuten olen kertonutkin: tavallaan jollain hassulla tavalla ihan tykkään siitä, että vuodenaikojen vaihtelu on havaittavissa myös talon sisäpuolella – ei ole tasainen biitsikeli sisätiloissa ympäri vuoden.

Vai onkohan tämä tällaista ”kaikkeen sitä sopeutuu ja alkaa normaalina pitää” -ajattelua, haha.

Onko siis suora sähkölämmitys iso miinus unelmien taloa katsellessa? Jopa sellainen, että kannattaa jättää talo sen takia ostamatta?

Mä itse ajattelen sen näin: jos unelmien talossa on suora sähkö, se kannattaa vaan laskea selkeästi mukaan asumisen kustannuksiin, ihan sellaisena kiinteänä osana vaikkapa lainanlyhennyksen ja muiden kulujen rinnalle. Ja sitten katsoa, onko kokonaisyhtälö mahdollinen. Jos kokonainen asumisen summa näyttää oman kukkaron kestävältä, suoraa sähköä sinänsä ei välttämättä tarvitse säikkyä. Siihen tottuu ja sen kanssa pärjää.

Lisäksi monissa tapauksissa pelkälle suoralle sähkölle on myös tietysti jotain tehtävissä. Meillä suojelukaava estää mm. aurinkopaneelit ja maalämmön, mutta sitten tosiaan ilmalämpöpumppu onnistui, sillä ulkoyksikkö onnistuttiin saamaan julkisivusta kokonaan piiloon ulkoportaiden alle.

Tällaisilla sähkönkulutuksilla on tietysti myös tosi tärkeää, että valittu sähkö on ns. vihreää sähköä.

Mutta onhan se suora sähkö iso kustannus, totta kai. Ja se pitää ehdottomasti ottaa asumiskustannuksissa huomioon – aivan kuten esimerkiksi se uhka vuokratontin vuokrankorotuksista. Sekin on täällä meidän huudeilla ihan merkittävä mahdollinen (iso) lisäkustannus asumiseen.

Eli pää kylmänä (etenkin jos on ne patterit pois päältä), mutta ei silti turhia peikkoja peläten. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, että onko se kyseinen talo se oma unelmakoti vai ei.

Millaisia sähkölaskuja teillä muilla suorassa sähkölämmityksellä lämpenevässä taloissa asuvilla on?

27

You Might Also Like

  • Jenni
    16.9.2021 at 14:19

    Muutettiin kesällä sähkölämmitteiseen taloon ja nyt odotellaan jännityksellä millaisia sähkölaskuja alkaa tulla. Asuntoa ostaessa vähän kauhisteltiin suoraa sähkölämmitystä mutta ei se kaukolämpökään ilmaista ole. Se vaan maksetaan vastikkeessa, jolloin se summa on vähän piilossa. Monessa kaukolämpökohteessa se vastike olikin sen satasen kalliimpi kuin vastaavissa sähkölämmityksellä olevissa asunnoissa. Nyt oli vielä vähän aikaa sitten uutinen, että Helen nostaa huomattavasti kaukolämmön hintaa. Tänä syksynä se nousee lähes 30 %. Se on ainakin meidän alueella herättänyt paljon keskustelua kaukolämmöstä luopumiseen.

    • krista
      16.9.2021 at 14:26

      Joo ensimmäisen vuoden jälkeen sen sitten vasta tosiaan näkee, että mihin se oma sähkölasku asettuu – ja siis tietysti vielä sekin, että talven kylmyys/lauhuus siihen myös vaikuttaa.

      Ja totta, ei se kaukolämpökään tosiaan ilmaista ole! Mä asuin ennen kerrostalossa, joten sinne se lämmityskustannus varmaan hävisi sinne yhtiövastikkeeseen…? Sähkölasku oli silloin tietysti pieni, kun yksin (kissan kanssa) asustelin eikä kyllä juuri kodinkoneitakaan kulutettu :D

  • Wilumiina
    16.9.2021 at 14:40

    Meillä on myös sähkölmmitys mutta koska alakerrassa ei ole sähköpattereita pitää varaavataka tai pönttöuuni lämmittää talvella päivittäin.
    Sauna on ulkosauna, myös puilla lämpenevä kuten siellä vesikin.
    2 teiniä suihkutelee päivittäin mutta olemme opettaneet heidät reippaiksi. Siloin kun kaikki 4 lasta asuivat vielä kotona tuntui että suihkussa oli aina joku.
    Huonelämpötila on matala. Meidän makuuhuoneessa lämpötila on talvella helposti 15 astetta.
    Nyt huomaan että kun koko päivän naputtelen konetta niin pitää vetää villasukat ja -takki päälle.
    Vielä ei ole laitettu missään huoneessa pattereita päälle.
    Itsellä on usein kuuma kun vierailen muiden kotona. Ja yöpyminen esim hotelleissa on tuskaista kuumuuden takia.

    • krista
      16.9.2021 at 14:46

      Mäkin muuten tällä hetkellä kirjoitan tätä ja päälläni on merinovillakerrasto, villasukat ja oon vielä kääriytynyt villashaaliin. Sormet on jääkylmät :D Oon koko päivän miettinyt, että pitäisi hakea toinen villapaita tähän päälle, mutta en ole saanut aikaiseksi :D

      Meidän perheestä mä en ole oppinut vielä kovin pakkasenkestäväksi, mutta Joel ja lapset – huh heijaa. Joel on siis kasvanut vanhassa puutalossa, ja se on täällä paljain varpain ja lyhythihaisessa silloin, kun mulla on monta kerrosta villaa. Ja lapset ovat kesämekoissa iltaisin ja mä hoen, että lisää vaatetta päälle :D Eivät tottele :D Mutta joo liian kuumista hotellihuoneista mullakin on kokemusta! Ja tutuilla kyläillessä kans otin huomioon, että en laita liikaa päälle, jos asuvat kerrostalossa :)

      • A
        16.9.2021 at 18:43

        Tässä kohtaa mä oon että voi ääk. Siis meillä ei todellakaan oo kotona patterit päällä vielä ja täällä on sisälämpötia erittäin miellyttävä etätyöläiselle (tässä kohtaa oon että jee, eristetyt seinät, ei ollut nimittäin kylmä viime talvenakaan, eikä kovillakaan pakkasilla patterit hohkaneet täysillä). Asuttiin siis tosi pitkään 40-luvun talossa, jossa ei tainnut olla pahemmin eristeitä ja siellä kylmä hiipi aika aikaisin kiviseinien kautta syksyllä (monesti alkusyksystä piti välillä vääntää pattereita päälle, kun kiviseinien kautta tuli kalsaa ja jotenkin kylmän kosteaa) ja talvella patterit paahtoivat täysillä (silti lattiat jäästä ja seinät ja katto, jonka yläpuolella kylmä ullakko hohkasi kylmää…keittiön kaapissa joka oli ulkoseinää vasten lämpötila oli tyypillisesti 10-15 astetta, huh). Etätöissä silloin oli tyypillisesti villahousut, villapaita, villatakki ja tietty villasukat tai parit.

        Nyt koti 60-luvun lopulla rakennetussa talossa ja kun talvella muutettiin niin musta oli niin hämmentävää, että ulkoseinätkään ei tuntuneet kädelle kylmältä ja tosiaan patterit ihan haaleina ja silti miellyttävä sisälämpötila. Vaikka viihdyin 40-luvun asunnossa, niin pakko sanoa, että rakastan eristettyjä seiniä, voi ihana kun ei kotona palele (tän talon lämmityskulut on tosiaan taloyhtiön papereiden mukaan ihan eri luokkaa kun edellisen kodin talon).

        • krista
          16.9.2021 at 18:50

          Joo meillä on siis esimerkiksi suorat tuuletusräppänät auki ulos ja muutenkin ”tuulettuva” talo (esimerkiksi kivijalan kaikki luukut auki ja sieltä tuulee suoraan lattian läpi), joten täällä sitä palellaan :D Tai siis VOISIHAN nuo räppänät tietysti jo sulkea, nyt tuossa just katselen tuota yhtä luukkua suoraan tän työpöydän edessä :D

          Mun aiempi Punavuoren-asunto oli 40-luvun loppua mun mielestä. Mä muistan, että silloin mä joskus purnasin, että on kylmä. Toisaalta nyt muistelen, että hippaloin kotona mikroshortseissa vielä joulun allakin :D

    • Anna
      16.9.2021 at 15:42

      Minäkin pidän makuuhuoneen talviajan ihannelämpötilana n. +17C. Lapsilla on nyt jo käännetty patteria päälle kun kumpikin potkii peitot pois päältä yöllä ja aamulla heräävät niiskutellen.
      Muissa huoneissa tavoitelämpötila talviaikaan on +19C, mutta jos tuntuu, että pärjää hyvin ja on vähemmän niin sitten annetaan olla. Itseasiassa minusta syksyllä on jotenkin koleampaa kuin talvipakkasilla. Kun ilmassa on enemmän kosteutta niin kylmä tuntuu menevän luihin ja ytimiin. Sitten taas -30 asteen pakkasilla sisällä oleva kylmä on kuivaa kylmyyttä, mitä on paljon helpompi sietää.
      Mielelläni kanssa pukisin vaan lisää vaatetta päälle, mutta tällä hetkellä (toivottavasti enää hetken) 2/3 vaatteista on laatikoissa ja tuntuu, ettei nyt oikein tahdo löytyä tarpeeksi lämmintä päälle. Minulla on yksi ihana, harmaa (ja vähän ruma) armeijan villapaita, joka on ollut täydellinen päälle vedettävä jos on sisällä kylmä, mutta sitä ei löydy mistään :( Nyt tyydyn kietoutumaan johonkin vilttiin tai shaaliin jos alkaa palella.

      • krista
        16.9.2021 at 16:45

        Joo suunnilleen samat lämpötilat täällä! Paitsi välillä on viileämpää, mutta sitten lämmitetään lisää. 18-19 on tavallisesti munkin mielestä sellainen sopiva, sen alle sitten alkaa jo paleltaa elämää hankaloittavasti :D

        Voi muuten hyvinkin olla, että se kylmin fiilis on just syksyllä! Ehkä siinä myös jotenkin sellaista lämmön tasapainoa vielä haetaan… Viime talven pakkasista esimerkiksi en muista, että meillä ois ollut mitenkään erityisen kylmä kotona. Tosin voi olla, että en vaan muista :D Pitäisi varmaan tarkistaa täältä blogista tammi-helmikuun kohdalta, se on mulle hyvä lisämuisti :D

  • Tilia
    16.9.2021 at 14:47

    Meillä sähkölämmitteisessä n. 150 m2 talossa neljällä hengellä vuosittainen sähkönkulutus noin 11 000 kWh, ja asutaan toki jonkin verran talvisemmassa ilmastossa kuin Helsinki. Mutta meillä lämmitetään ilmalämpöpumpun lisäksi pönttöuunia talvikaudella melko lailla päivittäin, ja puoli vuotta koko perheen lämmin käyttövesi lämpiää pelkästään aurinkopaneeleilla, joista riittää sähköä välillä muuhunkin kesäkaudella. Sisälämpötila meillä on ihan inhimillinen talvella, yleensä noin 21 astetta.

    Eikä se kaukolämpökään välttämättä kyllä mikään halpa vaihtoehto ole! Siinä on kiinni kaukolämmön hinnassa eikä pääse edes kilpailuttamaan, niin kuin sähköyhtiön pystyy. Tuo Helenin nosto on siitä hyvä esimerkki. Tälle kadulle sitä tarjottiin muutama vuosi sitten, mutta kukaan ei ottanut! Monet uudet alueethan pakotetaan kaukolämpöön jo rakennusvaiheessa.

    Patterien vähyys sen sijaan ei minusta ole mitenkään tavoiteltavaa, koska sitten ne vähät patterit joutuvat paahtamaan koko ajan täysillä, jos lämmittävät naapurihuoneitakin. Mutta meillä on harvoin patterit edes päällä, jos ei ole yli viittätoista astetta pakkasta, kun ilmalämpöpumppu hoitaa homman. Sisäyksiköt on molemmissa kerroksissa, niin lämpö leviää hyvin.

    • krista
      16.9.2021 at 16:49

      Joo tuo pönttis varmasti tekee tosi ison merkityksen – ja aurinkopaneelit myös! Meillä ois tosiaan yksi toimiva kakluuni, mutta sain tosiaan viime vuonna pienhiukkasahdistuksen ja jäi sitten se ihanuus kokonaan käyttämättä. Kaiken sitä saakin ”pilalle”, haha. Joinain vuosina on kuitenkin lämmitelty aika paljonkin kakluunia, siitä tulee kyllä ihana ”lämmin lämpö”, sellainen pehmeä.

      Hei tää onkin tosi mielenkiintoinen pointti, että kaukolämpö voi joskus olla tarjolla ja sitä ei edes oteta! Mä oon vaan ”oppinut”, että se on se helppo lämpö ja tää suora sähkö se pahis – näin sitä ainakin silloin asunnonostovaiheessa kuuli. Siitäkin on se kymmenen vuotta tosiaan :D Mutta joo jos Helen tuolla tavalla vielä hintaa nostaa, niin ei tosiaan kovin houkuttavalta kuulosta sekään!

    • Oliver
      16.9.2021 at 17:46

      Uusia alueita pakotetaan kaukolämpöön käsittääkseni siksi, että se on ekologisempi kuin suora sähkö.

      • krista
        16.9.2021 at 18:42

        Onko näin myös silloin, kun sähkö on vihreää? Kun itse luin just toisin päin kun noin äkkiseltään googlasin – mutta riippuuko se sitten siitä, että millä se kaukolämpökin sitten tuotetaan… Siinä väitettiin, että kaukolämpö tuotetaan mahdollisimman halvalla eli fossiilisesti. MUTTA sitten taas osuin Lappeenrannan energian sivulle ihan vahingossa, ja siellä kyllä sanotaan, että kaukolämpö tuotetaan vihreästi biovoimalaitoksessa. Eli riippuuko sitten sähköyhtiöstä…?

        • Oliver
          16.9.2021 at 19:40

          Mä kommentoin tätä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Kaupunkihan ei voi tietää minkä sähkön asukas valitsee.

          • Oliver
            16.9.2021 at 20:00

            Ja koko Suomen sähkönkulutusta + lämmitystä ei pysty kattamaan tuulella tai vesivoimalla. Jos sähköä tuotetaan biovoimalla, syntyy myös lämpöä, joka kannattaa hyödyntää kaukolämpönä. Koko systeemin kannalta kaukolämpö on siis hyvä ratkaisu. En tiedä sitten miten laajamittaisempi ydinvoiman hyödyntäminen muuttaisi tätä kuviota.

          • Tilia
            17.9.2021 at 11:28

            Kaukolämpöä tuotetaan aika eri lailla eri paikoissa. Kivihiilellä, puulla, turpeella, hakkeella jne. Sitä ei pääse käyttäjä valitsemaan, vaan sillä kattilalla mennään, mikä paikkakunnalle on hankittu. Sähkölämmittäjänä voi valita, minkälaista sähköä ostaa. Toki useimmat ostavat sitä, mikä on halvinta, ympäristönäkökohdista viis.

      • Tilia
        17.9.2021 at 11:34

        Uusia alueita pakotetaan kaukolämpöön myös siksi, että kunta saa maksavia, irtipääsemättömiä asiakkaita kunnallisille lämpövoimaloille. Kaavoitusmonopoli = lämmitysmuotomonopoli.

  • A
    16.9.2021 at 15:03

    Meillä taloyhtiössä kaukolämpö (mutta koska kaukolämmön hinta hurjassa nousussa, niin myös suunnitteilla kartoitus että miten kaukolämmölle löytyisi korvaaja), eli suorasta sähkölämmityksestä ei kokemusta. Meidän kolmihenkisen perheen sähkökulutus on vajaa 200 kWh / kk eli about 2400 kWh per vuosi. Tässä kohtaa huomaa uudet laitteet, nimittäin edellisessä kodissa oli sähkönkulutus isompaa (10-20 vuotta vanhoilla koneilla, vs uudet kodinkoneet uudessa kodissa) samalla henkilömäärällä ja kulutustottumuksilla. Niin ja yksi sähkösyöppö mitä ei käytetä on kylppärin mukavuuslattialämmitys (eikä saunaakaan ole), sillä saa kivasti sähkönkulutuksen nousuun…

    • krista
      16.9.2021 at 16:56

      Ihan valtava ero kyllä, kun noihin meidän lukuihin vertaa, huh heijaa! Meillä on jääkaappi-pakastin muuten sellainen, mikä pitäisi uusia asap. Samoin liesi, mutta se on isompi juttu, kun samalla pitäisi uusia työtaso jne ja sitten alkaakin jo tulla budjetit eteen. Mutta tosiaan uusimisen tarvetta olisi, ja olisi kiva nähdä, mitä se tekee sähkölaskulle!

      Meillä on kylppärissä kans lattialämmitys, mutta sitä on pakko käyttää kylmimpään aikaan, kun muuten sinne jäätyy :D Alakerran veskin lattialämmitystä ei juurikaan käytetä, kylmään vuodenaikaan käytetään vaan toista veskiä, kun alakerran veskissä jäätyy pönttöön kiinni :D

      • Tilia
        17.9.2021 at 11:32

        Kylppärin lattialämmitys ehkäisee myös kosteusvaurioita, eli sähkönsäästön lisäksi asumisessa kannattaa muitakin asioita miettiä. Jos kosteusvauriorempan joutuu tekemään, siinä menee kerralla ”viemäriin” sekä saavutettu sähkön että ympäristön säästö. Kovin kylmä sisäilma voi tehdä myös kastepisteen hirsiseinän sisään, mikä ei sekään ole toivottavaa.

  • Enmuistaanimimerkkiäni
    16.9.2021 at 16:36

    Meillä on suora sähkölämmitys n. 100-neliöisessä puutalossa, ja vuodessa sähköä kuluu n. 10 000 kWh. Meillä on alakerrassa kaksi pönttöuunia, ja jompikumpi niistä lämpeää loppusyksystä kevääseen joka päivä, joskus kahdesti. Pönttöuunien takia meillä ei ole patterit ollenkaan päällä olohuoneessa tai keittiössä, eli niistä on kyllä iso apu! Yläkerrassa taas on lattialämmitys, joka kuluttaa aika paljon. Ja tähän viileyteen kyllä tosiaan tottuu, mäkin olen entinen vilukissa ja nyt 19 astetta on ihan jees (ennen piti olla selvästi yli 20).

    • krista
      16.9.2021 at 17:01

      Joo mä kans tiedän monia tällaisissa vastaavantyyppisissä taloissa asuvia, jotka vuorotellen lämmittää kakluunin (meillä toinen toimimaton olkkarissa ja toinen toimiva leikkihuoneessa) ja sillä menee talvi. Sillä on varmasti iso vaikutus sähkönkulutukseen! Meillä on tosiaan samankokoinen kuin teillä ja paljon isompi sähkönkulutus!

  • Anni
    16.9.2021 at 18:09

    Hei kiinnostaisi mistä teillä joilla okt ja suorasähkö on sopimukset? Jos saa kysellä. Täällä ois edessä kilpailutus ja oon ihan uuno näissä 🙈

    • krista
      16.9.2021 at 18:36

      Omalta osalta mä voisin kilpailuttaa kans ensin ja kertoa sitten :) Että en vahingossa suosittele/namedroppaa jotain, mikä ei olekaan hyvä. Me nimittäin itsekään ei olla kymmeneen vuoteen kilpailutettu ja en ole ollenkaan varma, onko meidän nykyinen se järkevin, vaikka vihreää sähköä onkin. Että mäkin siis otan mielelläni vastaan vinkkejä siitä, mikä ois vihreää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä ja muutenkin fiksua!

      • A
        17.9.2021 at 08:14

        Kannattaa kilpailuttaa kyllä. Meillä (hups) oli menty viimeiset 12 vuotta ”perussopparilla” Heleniltä ja hupsista rallaa, kun tein vertailun eri firmoista ja eri sopimustyypistä Helenillä, niin hinta humpsahti aika reilusti (ja edelleen sähkö tulee Heleniltä, mutta paljon edullisemmin).

        • krista
          17.9.2021 at 09:16

          Hitsi joo tää pitäis vaan tehdä! Nämä on näitä ”pitäis pitäis” -juttuja, jotka aina jää sitten vaan roikkumaan, mutta ois kyllä vaan fiksua tehdä!

      • Tilia
        17.9.2021 at 11:37

        Parin vuoden välein kannattaa kyllä sähköyhtiö kilpailuttaa. Voi saada omaltakin yhtiöltä entistä paremman tarjouksen! Sähkö on vielä aika kiitollinen kilpailutettava, kun lopputuotteessa ei mitään eroa ole, vain laskun lähettäjässä.

  • Sähkönsiirto kiinnostaa
    16.9.2021 at 18:54

    Mua kiinnostaisi sen siirtohinnan osuus siellä helsingissä. Ymmärsinkö oikein et on suunnilleen sama kuin ite sähkölaskukin?

    • krista
      16.9.2021 at 19:01

      Joo, ainakin meidän sähkölaskuissa se on kautta linjan ollut hyvinkin tarkalleen sama summa. Sähkönsiirrosta maksetaan siis aina Helsingin energialle, ja sitten se toisen osan saa ottaa muualtakin.

  • Amaalia
    16.9.2021 at 21:08

    Eikö siellä päin käytetä maalämpöä? Täällä ”maakunnissa” se alkaa olla aika yleinen lämmitysmuoto. Ympäristöystävällinen, edullinen ja vaivaton lämmitysmuoto! Vaihdettiin öljylämmitys maalämpöön ja ollaan oltu erittäin tyytyväisiä! ”Takaisinmaksuun” menee muutama vuosi (riippuen talon koosta, lämmitysmuodosta), mutta me aiotaan tässä asua ainakin 10 vuotta, joten kannattaa! Ehditään säästää sekä onhan ne luontoarvot tärkeät myös – maalämpö on ympäristoystävällisin lämmitysmuoto.

    • krista
      17.9.2021 at 09:21

      Mun käsittääkseni se on yleistymässä etenkin uusiin taloihin täälläkin ja vähän tuolla väljemmillä alueilla, mutta ehkä tässä ”kaupunkialueella” hitaammin ihan käytännön syistä – vuokratontit (meillä postimerkin kokoinen) ja suojelukaavat (meillä on vahvimman tason suojeltu julkisivu) jne, eli hommassa pitäisi olla mukana luvat kaupungilta, museovirastolta, naapureilta jne. Mutta etenkin just tuon ympäristöystävällisyyden kannalta tuo olisi erittäin houkutteleva ja mieleinen vaihtoehto!

  • Maria
    16.9.2021 at 22:16

    Meillä ikivanha (1800-luvulta) talo, 3 henkeä, n. 100m2, suora sähkö ja ilmalämpöpumppu, puuhella ja kamina (ei mitään varaavaa), vuosittainen kulutus n. 8000 kWh. Varmaan vähän viileää, mutta niin kuin muutkin sanonut, niin pukeutumiskysymys! Patterit päällä tarvittaessa (=pakkasilla).

    • krista
      17.9.2021 at 09:22

      Hei teillä puolet meidän kulutuksesta, vaikka samankokoinen talo! Mikä on teidän salaisuus? Puuhella ja kamina (jos niitä käytätte) erottaa, mutta jos eivät ole varaavia, niin hmmm… Tuplaero on kyllä tosi iso, jotain te teette oikein ja me väärin :D

      • Maria
        18.9.2021 at 11:00

        Hmm, ehkä se on se sijoittelu :). Noita tulisijoja käytetään talvella, mutta ei välttämättä edes päivittäin. Ihan siis sattumalta talon toisessa päässä työ/vierashuoneessa se kamiina, jolla huone lämmitetään tarvittaessa, muuten viileämpi. Keittiön patteria ei kauheesti sen puuhellan takia käytetä ja olohuoneessa ilmalämpöpumppu ja vieressä olevat makkarit lämpenee myös riittävästi sillä, lastenhuoneessa tosin tarvittaessa patteri päällä, niin kuin muissakin tarvittaessa, mutta siellä ehkä eniten tarvetta. Kylppärissä tietysti on lämmitys päällä. Mutta mitenkään meilläkään ei tuuletusta oo estetty ja ikkunatkin vanhat, mutta ei erityisen kylmä kyllä ole, villasukkia tykkään tehdä (koska niissä vähiten pääteltävää, kauhulla oon katsonut sitä sun villapaitaprojektia :)), eli niitä löytyy sitten aina vieraillekin.

  • Karina
    17.9.2021 at 16:46

    Mä en YHTÄÄN tiedä meidän sähkönkulutusta kun sähköasiat hoitaa puoliso (multa ei mitään kilowattijuttuja kannata kysyä – jos joku sanois mulle että meidän sähkönkulutus on 134.000 niin olisin että OK). Hän on se Instagram-meemien iskä joka ei anna perheen koskea lämmityssäätimiin ja huutaa pää punaisena jos talvella joku pitää ulko-ovea auki sekuntia pidempään. Siitä pitää aina salamana livahtaa. Mä luulen kyllä että nyt korona-aikana meidän sähkönkulutus on pompahtanu aika lailla. Molemmat aikuiset etätöissä kun yleensä ollaan toimistoilla. Myös lapset kasvaessaan käyttää suihkua aika paljon, mutta hyvin ovat sisäistäneet, että vesi suljetaan saippuoinnin ajaksi, ja sitten nopea huuhtelu ja pois.
    Meillä on tässä rivariyhtiössä myös suorasähkö, ja kämpässä ilmalämpöpumppu. Tontti on oma, ja vastike siedettävä, niin ollaan kans hyväksytty se isohko söhkölasku vaan osaksi asumisen kuluja.

  • Lilah
    17.9.2021 at 23:40

    Meillä 160 neliötä, 6 henkeä ja vesikiertoisella sähkölämmöllä 11.000kwh. Lisäksi varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Sisällä lämmintä alakerrassa 21-22, ylhäällä 18-19 talvella. Tänään avasin ekat patterit, takassa on ollut tuli kerran kevään jälkeen. Vaikka sähkönkulutus on meillä henkilömäärään ja neliöihin nähden pieni, menee lisäksi polttopuuta mikä ei sekään ilmaista ole.

  • Heya
    29.9.2021 at 06:12

    Sähkösopimuksen kilpailuttaminen on oikeasti naurettavan helppoa. Googlettaa tuolla termillä niin päätyy kilpailutussivustolle. Syöttää sähkön vuosikulutuksen ja millaista sähköä haluaa. Valitsee vaihtoehdoista, jotka on hinnan mukaan järjestetty. Syöttää omat tiedot. Vanha sopimus lakkaa itsestäään ja uusi alkaa pian. Ei tarvitse tehdä muuta. Meni ehkä kolme minuuttia. Sitten jos on määräaikainen sopimus, ei sitä kesken kauden voi vaihtaa.

    • krista
      29.9.2021 at 08:58

      Hitsi mä teen ton TÄNÄÄN! Kiitos :D

      (joskus sitä vaan tarvitsee tällaisen toimintasykäyksen)