Arkimeikki – ja kurkistus meikkipussiin

Olen nyt muutamankin kerran (täällä ja täällä) tavoilleni uskollisena kirjoittanut kauneusasioista, joita en tee.

Mutta että ei syntyisi ihan vääränlaista kuvaa, niin toki täytyy välillä varmaan kertoa myös niistä jutuista, joita mä sitten teen. Päivittäin tai muuten säännöllisesti. Lähdetäänpä vaikka arkimeikistä!

(juhlameikki mulla muuten on about sama, ha)

Minä juuri nyt.

Lasten vauva- ja taaperovuosina en (muistaakseni) päivittäistasoilla juurikaan meikannut. Tuntui, että siinä k*senvärisessä parkatakissa (Joelin sanoja) lastenvaunuja työnnellessä sitä vaan sulautui siihen lapsiarkeen kakkavaippoineen, eikä joku ripsivärin laitto ollut mielessä edes sadantena eikä sadantenaviidentenäkymmenentenäkahdeksantenakaan. (oi suomen kieli)

Mutta ennen lapsia meikkasin kyllä arkimeikin ihan joka päivä, ja nyt lasten kasvettua olen palannut samaan nopeaan mutta toistuvaan rutiiniin – tosin jonkin verran kevennettynä versiona.

Arkimeikkiin kuluvaa aikaa mun on vaikea edes määritellä, sillä teen sen arkiaamun perustoimissa siinä sivussa, välillä sutaisten sitä ja välillä tätä. Peilillä sentään käväisen eli ihan sokkona en tee. Yhteisaika on ehkä minuutin tai kaksi, joten kovin mittavasta kauneuspanostuksesta tässä ei ole kyse. Mutta kyllä se silti tuntuu merkitykselliseltä, ainakin omaan oloon jos ei muuta. Ja ehkä vähän ulkonäköönkin.

Mitään ”tämän nimiin vannon” -vakkarimeikkejä minulla ei ole, mutta toisaalta näistä seuraavista meikeistä jokaista ostaisin mielelläni uudestaan näiden loputtua. Se ehkä se mun keskeisin meikkiongelma onkin: kun käytän jotain tuotetta jonkun kepeän kolme vuotta (kyllä – en siis todellakaan noudata mitään vaihtovälejä) ja menen kauppaan ostamaan sitä uudestaan, niin eiköhän siinä välissä ole jo pakkaukset ja koostumuksetkin vaihtuneet tuhanteen kertaan. Är-syt-tävää.

Eli aina on edessä se ”mitä hemmettiä mä nyt ostan” -tuska, aaargh. En siis todellakaan pidä uuden meikkituotteen ostamisesta. Mulla on aina joku sellainen määrittelemätön pelko, että ostain jotain todella mänttiä, joka näyttää kasvoillani… no, jotenkin todella mäntiltä. Mielelläni ostaisin samaa hyväksi todettua.

Tämän jaarittelun pohjustuksen jälkeen kurkistetaanpa meikkipussilleni ja mun arkimeikkirutiiniin. Pussin sisältö on tässä:

Ja arkimeikkirutiini menee näin:

1. Sutaisu meikkivoidetta.

Ensin laitan siis ihan sormin pienen määrän meikkivoidetta… jos olisin nyt asioista yhtään mitään tietävä, sanoisin ehkä, että T-alueelle. Onkohan se oikea termi? Eli nenään ja sen ympäryksiin, silmien alle ja leukaan. Oon päätellyt, että se on just se T-alue. Onko?

Tällä hetkellä mulla on käytössä tuollainen Lancomen Teint Miracle. Tämän taustatarina on se, että (haha) mulla meni muistissa sekaisin Lancôme ja L’Oréal. Mulla oli ollut aiemmin jotan L’Oréalin hyväksi toteamaani meikkivoidetta ja yritin ostaa sitä samaa. Nooh, näin kävi.

Ensin ihmettelin vähän hintaa (”oliko se viimeksikin oikeasti tämän hintainen…”) ja sitten koostumusta (”miten tää tuntuu paljon paksummalta kuin se edellinen…”), kunnes välähti. Jaa että nämäkö ovatkin kaksi eri merkkiä…?

Että silleen.

Ja en siis käytä meikkivoiteen levittämisessä koskaan mitään sieniä tai tupsuttimia, vaan laitan sen sormin samaan tapaan kuin kosteusvoidetta laittaisin. Varon, että en hinkaa liikaa, pikemminkin taputtelen.

2. Ripaus puuteria

Tätäkin laitan nykyisin hyvin vähän – ennen käytin sekä puuteria että meikkivoidetta huomattavasti enemmän. Lähinnä laitan puuteria otsaan (etenkin siksi, koska siinä ei tavallisesti ole meikkivoidetta) ja nenänpäähän.

Mun puuteri muuten näyttää tältä:

Perus.

Puuterinostossa sama kuin muissakin valinnoissa eli ai että tuntuu vaikealta aina se uuden valinta. Eri merkit ja eri sävyt, aaargh. Haluaisin, että joku asiantuntija vaan ojentaisi mulle puuterin/meikkivoiteen (pätee kaikkiin muihinkin meikkeihin) ja sanoisi, että ”tää on just sulle hyvä, ota tää”. Tottelisin.

3. Kulmakynä

En ole koskaan opetellut käyttämään mitään sellaisia luomivärityyppisesti toimivia kulmavärejä vaan käytän perinteisesti kynää. Tää on mun vakkari – merkkiä ei enää näy, joten kaupassa ähisen sitten taas joskus tulevaisuudessa hyllyn äärellä, että mikäköhän se mun kynä olikaan.

En koskaan ”piirrä” kulmia vaan pikemminkin sellaisin pienin vedoin/töpöttelyin paikkailen vaan muutamat aukot kulmista ja lopuksi sotken koko homman viimeistelen tuolla harjalla siihen tapaan, että toivon kulmien näyttävän mahdollisimman ei-meikatuilta.

Käytän muuten tylsää kulmakynää, terävällä tulee liian terävät jäljetkin. Vältän siis terottamista. Joo oon outo.

4. Ripsiväri

Ripsarin ostan eniten fiilispohjalta – ja sitten toisaalta mulla on pari vakkariripsiväriä, joihin usein palaan. Eli tämä Lancômen klassinen (?) Definicils tai sitten se Sensain/Kanebon (onko se sama asia?) 38 asteen ripsiväri.

Nyt sattuu olemaan tämä Definicils.

5. Huultenrajauskynä

Tätä en ole tainnut ikinä ostaa onnistuneesti! En ole kyllä kovin monta kertaa yrittänytkään, että eipä sillä. Mutta ai hitto värin valinta on tosi hankalaa!

Tämä nykyinen on nyt ihan kelpo, joten tätä käytän. Ennen käytin huulikiiltoa ihan ilman rajausta, mutta nykyään oon jotenkin tykästynyt rajaamiseen ainakin aamuisin. Päivän mittaan lisään kiiltoa, mutta en rajaa uudestaan.

6. Huulikiilto

Tämäkin on vaikeaa! Värin valita siis.

rakastan muiden huulilla niitä kirkkaanpunaisia huulipunia ja oon itsekin optimistisesti ostanut muutaman ja aina välillä yritän. Mutta totuus on vaan se, että mulla on niin pienet huulet tai muuten jotenkin sen malliset, että se ei näytä mulle hyvältä.

Viime vuosina oon valinnut useammin värillistä huulikiiltoa kuin varsinaista huulipunaa. Mulla on ollut nyt viime aikoina kaksi sävyä noita apteekista ostettuja Acon sävytettyjä huulirasva(?)kiiltoja ja kaksi sävyä Clarinsin huulikiiltoa – ja nyt olen hukannut molemmista just ne lempparisävyni, äääh.

Mutta nyt mulla on käytössä kaksi tällaista mun sävyyn vähän liian vaaleanpunaista.

No, jossain laukun pohjalla ne parempisävyiset ovat. En jaksa kaivaa, kai ne sieltä joskus ilmestyvät.

Etenkin sitä Clarinsin ruskeasävyisempää huulikiiltoa haluaisin lisää (se on ihan lopussa), mutta en ole nähnyt sitä missään. Tää on just tätä.

7. Muut satunnaisesti

Nuo yllä olevat olivat siis perus-peruspäivämeikkiä, mutta sen lisäksi mulla on satunnaisessa käytössä vielä pari juttua.

Silmienrajauskynänä tällainen ruskea, jonka merkki on jo kulunut pois.

Ja lisäksi olen joskus yrittänyt tehdä sellaisia valo/varjostusjuttuja (luultavasti epäonnistuen surkeasti) ja siihen joskus ostin tuollaisen kaksivärisen meikkipuikon, näkyy siis yllä olevan kuvan taustalla. Tuosta joskus yritän sutia kirkkautta nenän keskilinjaan ja poskipäihin. Mutta en oikein kyllä osaa sitä.

Kolmantena satunnaisena juttuna on luomivärit oranssiin/kultaan/ruskeaan taittuen. Mutta se on sen verran satunnaista, että tajusin, että en edes pakannut tänne Espanjaan mitään luomivärejä mukaan. Jos laittaisin luomiväriä, niin sellaista laittaisin.

Tämä kuulostaa nyt vähän mummoiselta, mutta nykymeikkaustyyliin (tähän nyt voi värisevällä äänellä sanoa, että ”nykynuoriso”) verrattuna mun meikkauksen ehkä erottaa se, että en halua tehdä meikillä itseäni mitenkään erinäköiseksi. Haluan olla ihan itseni näköinen.

Mutta ihan ministi vaan hehkeistettynä versiona.

Se on mun meikkaamisen tavoite. Toimiikos?

 

PS. Kaivoin vanhan meikkipostauksen vuodelta 2016 – haha, siitä näkee, kuinka paljon kulmakynä ja silmänrajauskynä ovat 3,5 vuodessa kuluneet! Täällä: www.puutalobaby.fi/meikkitutorial-iltameikki/

23
Like
4

You Might Also Like

  • Puumis
    31.1.2020 at 15:00

    Hyvin toimii!
    …Sanoo tyyppi, jonka arkimeikki on nykyään puuteri, ripsari, huultenrajauskynä ja huulipuna :) Mä en siis käytä ”edes” meikkivoidetta paitsi jos lähden rimpsalle, silloin laitan sitä luomiväriäkin sitten ja piirrän kulmat päähän. Mulla on kanssa sama kuin sulla, että ”vanhemmiten” jotenkin tuntuu, että luonnollisempi ”look”, jossa vaan korostetaan eikä vedetä telalla, pukee paremmin. Paitsi tänään mulla on hei (kullan/ruskeansävyistä) luomiväriä! Woo-hoo! Perjantain kunniaksi!

    • krista
      31.1.2020 at 18:26

      Kiitos! Haha, hyvin ilmaistu tuo ”eikä vedetä telalla” :D Mutta siis just noin! Tää on muuten jännä juttu, että miten sitä nuorempana (mummoäänellä taas) sitten arkenakin halusi laittaa paljon paksummat pakkelit, luulisi että sitä olisi ollut jo valmiiksi hehkeämpi kuin nykyisin :D Vai onko se sit vaan niin, että nykyisin kasvot menee helposti jotenkin tukkoisen näköiseksi, jos on liikaa varsinkin tummaa meikkiä, en tiedä…

      Perjantailuomivärit! :D Mua vähän harmittaa, että en ottanut tänne mitään luomivärejä mukaan. Olisi joskus voinut jotain kulta-auringonkiiltoa vähän sutaista!

  • Anna
    31.1.2020 at 17:07

    Minulla ei mene kauaa kertoa oma arkimeikkini. Ei mitään. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin olen todella laiska poistamaan meikkiä ja ahdistaa ajatus että olisin meikannut enkä saisi meikkejä 100% putsattua pois kasvoilta yöksi. Toisena ihan se että vaikka jollain tavalla tykkäisin meikata niin aina kun ajattelen että voisin ostaa jonkun meikin tulen heti ajatelleeksi että minulla yhden pakkauksen loppuun käyttämiseen menisi varmaan lähemmäs kahdeksan vuotta ja siinä vaiheessa jo vähän pelottaisi missä kunnossa meikki oikeasti on.
    Minulla onkin TAAS hyvä ehdotus ;) Jonkun pitäisi perustaa sellainen meikkikauppa missä voisi itse koota itselleen sopivat määrät meikkejä. Siellä olisi superpieniä testeripakkauksia sekä tosi isoja jättipakkauksia ja tyhjiä meikkipaletteja ja puuterirasioita ja niihin voisi itse valita esimerkiksi ripisivärin juuri tietyn kokoiseen purkkiin ja eri kokoisiin paletteihin sen kokoiset palaset luomivärejä, poskipunaa, puuteria tms. mitä itse tarvitsee. Kaikki meikkivoiteet ja muut saisi valita vaikka pieninä testerikokoisina jos ei tarvitse niitä niin paljon tai sitten ihan minipakkauksia esimerkiksi johonkin tiettyyn naamiaismeikkiin tms. Sellaisia mistä saisi tehtyä meikin ehkä keskimäärin 3-4 kertaa.

    • krista
      31.1.2020 at 18:34

      Hihii, sä olet hyviä ideoita pullollaan! <3 Mutta hei toi ON hyvä idea! Esimerkiksi luomivärit on mulla sellaisia, että ne kestää eliniän - mulla ei ole ikinä loppunut luomiväri muuten kuin niin, että on tipahtanut lattialle ja mennyt murusiksi. Meikkivoide, puuteri, ripsiväri ja huulikiilto taitaa olla ainoat meikit, jotka multa oikeasti välillä loppuu ja pitää ostaa lisää.
      -
      Tää on varmasti monen mielestä ällöä, mutta mä käytän kyllä ripsiväriä lukuunottamatta kaikkea muotta sen ällötysiäisyyden. Enkä ole koskaan mitään tulehduksia tai muuta. Ripsarikin on mulla käytössä "yliaikaa", mutta se sentään välillä loppuu (silloin ostan uuden) ja niistä en ottaisi monta vuotta vanhaa enää käyttöön uudestaan.
      -
      Mä oon myös TODELLA laiska meikkien pesijä nykyisin. Heh tätäkään ei saisi sanoa ääneen, mutta lähinnä pyyhin peruskosteusvoiteella ja öljyllä pois. Joskus aikoinaan pesin huolellisesti, mutta... no, sanotaan nyt niin, että moni asia on repsahtanut. Eikä mun iho siitä laiskuudesta mitenkään näytä huonona olevan. Ehkä se sit joskus viiskymmppisenä totaalirepsahtaa ja sit kadun :D

  • A
    31.1.2020 at 18:24

    Mun arkimeikki (silloin kun ehkä 3-4 päivänä kk jaksan / haluan laittaa) on ripsari (Dermosilin 38 asteessa pois peseytyvä on vielä Sensain 38:ia parempaa) ja valkoista kynää silmien sisänurkkiin (kun se kuulemma kirkastaa katsetta). Jos oikein panostan, niin ruskeaa kulmageelia kulmiin (Lumenen oli luottotuote pitkään, mutta nyt löysin Saksasta DM:stä paremman = pienempi paketti ja hintaa pari euroa).

    Ja tämänkin meikkaamisen kanssa kiroan iltaisin, että hitsi kun pitää pestä nää pois…on mulla meikkipussissa muitakin juttuja, mutta en mä niitä oikeasti about ikinä käytä…

    • krista
      31.1.2020 at 18:48

      Mäkin oon joskus käyttänyt sellaista valkoista kynää – samoin kulmageeli mulla oli kerran ja tykkäsin, se taisi kans olla Lumene silloin.

      Mä kans vihaan meikkien pesemistä :D Ja oon siinä tosi laiska, en siis todellakaan aina pese :D

  • Imppu82
    31.1.2020 at 19:53

    Mä oon vaihtanut puuterin irtopuuteriksi juurikin tuon murenemisongelman vuoksi. Nykyään ei haittaa, jos puuteri tippuu lattialle, koska jauhe ei voi murtua :D

    • krista
      3.2.2020 at 11:25

      Mulla oli pari vuotta sitten Espanjasta sellainen irtopuuteri, jossa se puuteri oli aika umpinaisessa rasiassa, se oli hyvä! Mutta muuten mulla siis irtopuuterissa kauhistuttaa se, että sitten kun se tipahtaa lattialle, niin ne puuterit pöllähtää kaikki maailmalle (jos siis se lokero hajoaa, missä se puuteri on) ja sit se on VIELÄ ENEMMÄN mennyttä :D Mutta ehkä se on turha pelko? Ne lokerot on niin lujia, että ne ei hajoa, vaikka tipahtaa? Irtopuuteri vois olla hyvä mulle seuraavaksi. Kuten tuosta kuvasta näkee, kohta saattais olla uuden puuterin ostamisen aika :D Toisaalta tuo kivipuuteri on hajonnut jo viime alkukesästä, ja hyvin on toiminut tuolleen murusina sen jälkeen tähänkin asti – joten kyllä mä ehkä noilla murusilla taas Suomeen asti pärjään :D

  • Salallaa
    1.2.2020 at 21:55

    Lohdullista, että en oo ainut jonka arkimeikki syntyy hyvin vähin tarpein… Työaamuina ehostus syntyy kosteusvoiteella, meikkivoiteella, meikkipuuterilla, aurinkopuuterilla ja huulirasvalla. Ripsari ja luomiväri löytyy ’juhlahetkiin’ mut ikää niillä saattaa olla enemmän kuin meijän lapsilla…… Ja viikonloppuisin usein olen meikittä, jos ei mitään erityistä luvassa.

    • krista
      3.2.2020 at 11:27

      Hihi mulla kans on itse asiassa suurimmalla osalla meikeistä ikää enemmän kuin lapsilla :D Oikeastaan ainoastaan ripsari, puteri ja meikkivoide on mulle niitä, jotka joskus oikeasti loppuu. (ja tietty kosteusvoide) Muut on mallia ikuinen :D

      Mä en oikein ole koskaan oppinut aurinkopuuteria käyttämään, vaikka omistan kyllä muutaman sellaisen (ne on kyllä Suomessa). Mihin sä sutaiset sitä, poskiin?

      • Salallaa
        4.2.2020 at 00:08

        Poskiin, nenän varteen otsalle, sinne minne aurinkokin vähän väriä antaisi,mut lähinnä juu poskiin. Jäänyt käyttöön kun muistaakseni joskus siskon häitä varten ostin.

        • krista
          4.2.2020 at 12:53

          Ai hitsi! Mäkin taidan kaivaa aurinkopuuterin esiin sitten taas, kun Suomessa ollaan! Nyt ei tosiaan tullut tänne mukaan…

  • LindaWa
    2.2.2020 at 00:03

    Hei kiitos ihanasta postauksesta!
    Mä rakastan näitä väläyksiä tavallisesta elämästä <3 siis juuri tuossa katselin omaa meikkipussia, jossa kaikki vähäiset meikkituotteet on vähän sellaisia elämäänähnneitä mutta siitä huolimatta tärkeitä käyttötavaroita 😂 Kuusi vuotta sitten häissään oli tuota Lancomen meikkivoidetta ja rakastin sitä, ja vähän säästeliäästi käytin ja sit pam, tiputin sen kylppärin lattiaan! Siis, rakastaisin sitä edelleen mutta tyydyn Lumenen muovituubeihin. Ei oo niin ylellistä, mutta arjen luotettava kumppani! Ja kauppareissulla saa jopa nykyään ruotsalaisista ruokamarketeista ostettua, arvostan!

    • krista
      3.2.2020 at 11:29

      Aijaijai se on kyllä karseaa, kun tuollainen lasipullo kolahtaa lattiaan – menee muuten rikki, kokemusta on mullakin! Ja siis Lumenehan on tosi hyvä merkki, luottomerkki mullekin. Noista nuo merkittömiksi kuluneet meikkikynät hyvin suurella todennäköisyydellä on kaikki Lumenea. Tosin varma en enää ole :)

  • Mimmis
    2.2.2020 at 13:24

    Tää oli kiva lukea! Meillä on ollut aika sama meikkityyli :) Mulla jäi meikkaaminen oikeastaan kokonaan äitiysloman alkaessa. Kuopus on nyt 1,5v ja töihin laitan ripsaria ja kulmakynää+kulmageeliä, kun meikkivoide on ollut jo kuukausia loppu, enkä oo saanut aikaiseksi mennä pähkimään sinne meikkihyllyn eteen kuumassa toppatakissani. Ajatuksestakin nousee tuskanhiki… Mutta meikkivoidetta käyttäisin lisäksi pikkuisen, sitten kun jaksan joskus hankkia. Kotona en käytä ikinä mitään enkä viikonloppuisin kyllä muutenkaan, jos ei ole jotain erityistä menoa..

    • krista
      3.2.2020 at 11:31

      Hihi mulla käy kans noin, että kun joku meikki sitten loppuu, sinnittelen pitkään ilman, kun uuden osto tuntuu niin tuskaiselta :D Marketin meikkihylly vielä menettelee, mutta sit toisaalta osa musta haluaisi mennä jonnekin sellaiseen ”palvelevaan paikkaan”, vaikk Stokkalle tai Sokokselle. Mutta kun vaan astunkin sinne kirkkaiden valojen alle, iskee sellainen aivan valtava ”apua olen maalainen ja juntti” -angsti enkä uskalla mennä sinne vimpan päälle huoliteltujen myyjien joukkoon :D :D :D Aina pitää skarpata aivan kamalasti, että pystyn sen tekemään :D (ihan pimeetä, tiedän :D )

  • MMinne
    3.2.2020 at 10:18

    Mä oon ihan samaa mieltä tuosta terävästä kulmakynästä, se on niin hankala! Tylsä sen olla pitää! Kärvisteleen joutuu aina teroituksen jälkeen, kun joskus sekin on tehtävä..
    Mä oon melko tarkkana ripsarista, tai se yleensä mulla ainakin kuivuu käytössä ja alkaa siis rapista, joten tiedän vaihtaa, mutta muuten ajattelen, että ne ”parasta ennen” jutut on lähinnä suuntaa antavia. Joskus ostin kaksi yhden hinnalla kulmakyniä ja niiden käyttäminen kesti yli viisi vuotta ellei liki kymmenenkin, upsii..;) Yllättäen sitä samaa ei sitten enää saanutkaan, kun piti uutta ostaa! :D Tää nykyinen tuntuu kyllä kuluvan paljon nopeammin, joko tulee enemmän laitettua tai sitten koostumus on erilainen..
    Tässä useampi jo kertoi, ettei jaksa pestä meikkejä pois, niin ettekö te pese kasvoja illalla ellei niissä ole meikkiä? Vai onko se sitten vain vesipesu ja siihen yövoiteet perään?

    • krista
      3.2.2020 at 11:35

      Sama! :D Ja sit yritän, että en terota liikaa, mutta kyllä se silti selvästi terävämmäksi menee ja silloin kulmien meikkaaminen on paljon hankalampaa :D

      Mä kans ostan ripsivärin silloin, kun se tuntuu kuivuvan. Tuon nykyisen ostin kesällä, vielä tuntuu ihan hyvältä. Ehkä jos joskus saan ekan silmätulehdukseni tuollaisista, niin omakin suhtautuminen muuttuu. Siihen asti kyllä pokkanana käytän just vaikka 10 vuotta vanhaa kulmakynää :D Joo ällöä, tiedän, mutta onneksi mä en ajattele sitä :D

      Toi kasvojenpesuhomma on kyllä kans kiinnostava! Ja mun pitäisi kunnostautua siinä… Mähän siis tosiaan meikkaan, mutta en silti pese kunnolla. Vedellä vaan, ja sitten rasvalla/öljyllä pyyhin. Mulla on muutaman kerran ollut sellaisia ihan mahtavia ”ei tarvitse pestä pois” -tuotteita, olikohan LV se yksi. Mutta kun ne loppuu, ”unohtuu” ostaa uusi. Mutta sellainen toimisi mulle parhaiten! Tai sitten sellaiset ”meikinpyyhkimisliinat”, sellainen mulla kans on ollut, minne lie hukkunut.