”Uuuh, tuli ihan hiki”, puhisin sisään tullessa.
Sitten alkoi naurattaa. Pakkasta on yli kolmekymmentä ja mulle tuli ulkoillessa hiki. Okei okei lasten potkuttamisella potkukelkassa ja sen jälkeen puolisääreen yltävissä kinoksissa potkukelkan kanssa kahlaamisella saattoi olla osuutta asiaan.
Mutta niin myös pukeutumisella! Tällaiset vaatteet laitan päälle, kun pakkasmittari viuhuu horror-lukemissa.
Vyötäröstä ylöspäin:
– merinovillapaita iholle
– paksumpi villapaita päälle
– pohkeisiin asti pitkä paksu toppatakki
– paksu pashmina-tyyppinen kaulahuivi
– aluspipo (maailman paras keksintö, ostin muutama vuosi sitten ratsastustarvikeliikkeestä) ja sen päällä kaksi Myssyfarmin villapipoa
– huppu päässä ja kaiken ympärillä vielä itseneulottu paksu tuubihuivi
Vyötäröstä alaspäin:
– kahdet merinovillakalsarit
– Mithun housut (koska en tullut riisuneeksi niitä poiskaan)
– toppahousut
– kahdet villasukat
– Kuomat
…ja olipa ihana olla ulkona! Mun lemppari on just nuo kaikki villat, jotka hengittävät ja lämmittävät.
Joel puolestaan on paininut talvitakkidilemman kanssa: ostaako vaiko eikö ostaa?
Lapset on vitsailleet, että isi on ”kuuraparta” ja äiti on ”tuiskutukka”, kun mun letti on ollut myös lumesta valkoinen – harmi kyllä se letti ei näy tässä kuvassa.
Joelilla on siis henkselilliset kunnon talkkaritoppahousut, mutta takki… aijiaijaiji. Joel käyttää ihan vaan tuollaista vuorellista farkkutakkia.
Mutta jos kerran tällaisessa yli 30 asteessa pärjää, niin se (kuulemma) herättää kysymyksen, että mikä sitten olisi se, että ei pärjää.
Ja jos pärjää, niin miksi turhaan ostaa.
Niin, hmm joo.
PS. Lasten vaatetus näillä pakkasilla ulkoillessa.
Isommat:
– merinovillakerros iholla
– college- tms. kerros (koska haluavat)
– paksut villapaidat
– toppahaalarit
– kahdet villasukat ja talvikengät
– umpinaiset pipot ja joko tuubihuivi alla tai huivi kiedottuna päälle
Pienin:
– sisävaatteet
– kaksi villapukua
– toppahaalari
– kypärämyssymallinen umpinainen pipo
– villasukat ja talvikengät
Ppaa
3.1.2024 at 10:55Muakin nauratti aamulla, kun lasta päikkyyn viedessä tuli ihan kamala hiki! Ei ollenkaan tuntunut että olis paukkupakkaset kyseessä, kun vain laittaa tarpeeksi vaatetta ja pysyy liikkeessä.
krista
3.1.2024 at 13:08Haa joo, ja se on jotenkin silleen ihanaa! Liikkuminen & pukeutuminen varmaan just hyvä combo. Siitä tulee vähän niin kuin ois voittajaolo säätilaa vastaan :D
Hg
3.1.2024 at 21:37Täällä pk-seudulla tuuli voi olla hyytävä. Juuri näin rattaissa lapsen, jonka toinen poski näytti jo paleltuneelta (helottavan punainen), oli varmaan ollut rattaissa tuuleen päin. Muuten todennäköisesti aivan hyvin puettu.
Minullekin tuli tuolla hiihtäessä hiki, mutta poskiin ja nenään viima otti silti. Tämä nyt ehkä muistutukseksi blogin rannikolla asuville lukijoille. Hirveän usein ajatellaan – itsekin olen ajatellut – että kunhan on kerroksia ja villaa, niin pärjää. Mutta ei täällä välttämättä pärjää. Pitäisi hankkia kommandopipot koko perheelle.
krista
5.1.2024 at 13:48Ihan älyttömän hyvä pointti, ja tää on just näin! Hah itse asiassa pihtasin tästä fiilistelyaihetta toiseen postaukseen, kun just ihasteltiin Sotkamon ”paikoillaan pysyvää ilmaa”, eli pakkasen purevuus on jotain ihan muuta kuin Helsingissä.
Anna
4.1.2024 at 10:41Minä kanssa pärjään aikamoisessa pakkasessa. Olen panostanut toppavaatteisiin ja tarvittaessa laitan välikerrastoja lisää. Tämä on tullut ihan jo työnkin puolesta. Lapsille menee villapukua väliin ja toppahaalaria päälle. Isomman kanssa väännetään nyt kun on yhtäkkiä alkanut valittaa, että kaikki kailaan koskettava tuntuu inhottavalta (aiemmin ei ole ollut tätä ongelmaa). Isoin ongelma minulla on kasvot. Olen aikoinaan palelluttanut leukani, joten se on suojattava aina tosi hyvin. Sitten hengitysilma. Rakastan sitä, että pakkanen nipistää nenän sisältä ja jäädyttää ripset, mutta joulukuisen sairastelun jälkeen tuntuu, että en pysty kunnolla hengittämään pakkasilmaa. Tämä on iso harmi. Pitää vetää huivia nenän yli asti ja se kerää kasvojen lähelle kosteutta.
ii
8.1.2024 at 13:24Joelille irtovuori!