Housugeimi

Joskus viime keväänä olimme sellaisessa erittäin tiedostavassa vegaanikahvilassa. Siellä sellainen erittäin tiedostavan näköinen kahvilatyöntekijä sanoi meille (sen kaiken tiedostamisensa keskellä) sellainen nuoren tiedostavan ihmisen vastajoogattu zenvalaistushymy kasvoillaan:
”Mä tykkään tuosta teidän housugeimistä.”

Mulla oli jalassa muistaakseni riikinkukkoleggarit ja Joelilla Mithun Mandala-housut.

(Parit ensimmäiset Mandala-housut saatu blogiyhteistyön myötä, sen jälkeen niitä on ostettu meille lisää itse)

Tämä kiva kohteliaisuus (kiitos vaan siitä!) oli hänelle varmasti ihan suomea – mutta meille siitä on riittänyt rutkasti kestoriemua siitä lähtien.

”Hei mun kaikki geimihousut on likaisina, niitä vois laittaa seuraavaksi pesuun!”

No niin. Lähdetäänpä tarina vaikka aikojen alusta mun ja Joelin noin toisilta (tai ehkä kolmansilta) treffeiltä. Olimme viestitelleet pitkin iltaa ja Joel tuli sitten mua tapaamaan sellaiseen hyvin rock-metal-mitälie-tyyliseen baariin, jossa kaikki olivat puketuneet tyyliin nahkaan, kumiin ja lateksiin. Tai no okei, mustiin vaatteisiin.

Joelilla puolestaan oli jalassaan vaaleansiniset lyhytlahkeiset tekokuitukalsarit.

”IHAN TAVALLISET URHEILUSHORTSIT”, Joel protestoi tuossa vieressä. No ehkä. Tai sitten uimahousut.

”Hei! Mun housut ei kiristä! Ja mä haluan vaan huomauttaa, että mun molemmat lapset on saaneet kerrasta alkunsa!”, Joel huutelee.

Ja kyllä: tämän miehen kanssa menin naimisiin.

Jo silloin vaaleansinisten rokkibaariuimahousujen aikaan pystyi siis tietämään, että housugeimiä on tässä kuulkaas tulevaisuudessakin tuloillaan.

Mutta mäkin olen kyllä vähän syypää tähän housugeimiin.

Joskus aikoinaan yllytin Joelia kokeilemaan mun kalastajanhousuja – sellaisia thaimaalaisia kietaisuhousuja siis. Joel ensin epäröi. Miten nuo edes puetaan päälle? Mutta kun kokeili, siitä ei sitten ollutkaan enää paluuta kiristävien housujen maailmaan.

Joelilla MUN kalastajanhousut jalassa.

Samoin kävi noiden Mandala-housujen kanssa. Ensin Joel haikaili, että voi olisipa miehillekin tällaisia. No sen kun laitat jalkaan vaan! Voikohan… Voi!

…ja sen jälkeen se pölli alkoi käyttää mun housuja ja lopulta osti parit lisää itsellekin. Mä puolestaan käytän sitten vastavuoroisesti niitä sen housuja, ha. Eikä siis edes tiedetä, mitkä on kenenkin housut.

Joelin housut saavat aika usein kommenttia live-elämässä.

”Sulla on aina jotain erikoisia housuja”.

Tai: ”Sulla on aina tosi kummallisia housuja.”

Mutta myös: ”Sulla on tosi mukavannäköisiä housuja, mistä sä niitä ostat?”

tykkään Joelin housugeimistä. Ja omastanikin tietysti! Mutta tuntuu, että erityisesti miehillä värikkäästi pukeutuminen on jotenkin kummeksuttua. Kirjavakuvioiset paidat menevät vielä miesten peruspukeutumisen piikkiin – mutta kirjavat housut miehellä. Muut kuin maastokuvioset, ha. Eipä tule kovin usein vastaan katukuvassa.

Mutta Joel sanoo, että housujen täytyy olla ennen kaikkea mukavat. Ja mukavuus on sille sitä, että ne ovat tilavat ja pehmeät.

Plussaa toki myös siitä, että on näppärää, kun me molemmat käytetään samoja housuja.

Aamun nopein pukeutuja nappaa narulla kuivuneet housugeimit!

38
Like
4

You Might Also Like

  • Anni
    19.11.2019 at 15:53

    Mandala housut on parhaat ikinä 🧡💛

    • krista
      19.11.2019 at 16:06

      Samaa mieltä! Meillä on niitä nyt kahta vihreää, petroolina, harmaana (ne ekat oli harmaat) ja oranssina – ja yhteensä kahdella käyttäjällä, koko ajan pidossa tai pesussa. Mä luulin, että edes ne oranssit jäis ”vain mun” housuiksi, mutta niihinkin on Joel tykästynyt!

      • Anni
        20.11.2019 at 07:36

        Mulla on yhdellä käyttäjällä neljät 🙈. Ovat olleet huiput raskauden aikana ja sektion jälkeen kun ei kiristä eikä purista!

  • Torey
    19.11.2019 at 16:06

    Mukavuus ennen kaikkea!

    Naisille ylipäätään sallitaan pukeutumisessa kaikki kokeilu ja värikkyys. Mies on paljon herkemmin just ”hippi, rokkari, vähän outo”. Nainen voi vaihdellen pukeutua mustaa, punaiseen, tiukkaan tai housuihin joihin mahtuisi toinenkin. Mun vaatekaapista löytyy just kaikenlaista. Mutta miehillä usein on just farkkuja tai niitä kaikilta löytyviä ”perus” housuja.

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/11/18/itsensa-suojelua/

    • krista
      19.11.2019 at 16:09

      Totta! Ja jos on naisille vaikea löytää värikästä vaatetta, niin miehille vasta onkin! Tai kenkiä… Mä vielä onnistun löytämään vaikkapa oranssit kengät itselleni (tai värikkäät kumisaappaat, tai siis Joel ne mulle löysi), mutta miehille vielä hankalampaa!

  • Anna
    19.11.2019 at 21:18

    Nyt sitten sait(te) minut tekemään yli 100e tilauksen Mithulta… Juuri eilen haaveilin uudesta hameesta sieltä, mutta valitettavasti siitä haaveilemastani ei ollut tarjolla väriä jonka olisin tahtonut. Mutta kaipaus jäi elämään ja nyt tämä postaus oli naula arkkuun. Huppari, housut ja legginsit. Aion olla onnellinen ostoksistani jos ne suinkin minulle istuvat, mutta juuri nyt ei oikeastaan olisi ollut välttämättä varaa kun säästän reissukassaan ettei siellä tarvitsisi laskeskella pennosia.
    Sietäisit kyllä saada jotkut provikat tuosta kun oikeasti ilman tätä postausta en varmaan lopulta olisi tuota tilausta tehnyt :P Oikeasti menin katsomaan josko löytäisin paljon kaipaamaani täydennystä äänimaljoihin (tarvitsisin oikein matalaäänisen kolmanneksi), mutta olivat loppuunmyytyjä ja siksi harhauduin vaatepuolelle.

    • krista
      20.11.2019 at 08:46

      Hupsis :) Mullakin on muuten housujen lisäksi myös huppari ja legginsit :) Näissä on kyllä ehdottomasti sellaista lempivaatteiden ainesta: että kun hankkii, niin sitten käyttää vuosia-vuosia-vuosia.

      Ja damn, ois pitänyt sopia Heidin kanssa jotkut provikat :D No ei, näiden iloa mä jaan mielelläni ilman provikoitakin, omia lempivaatteita on kiva suositella :)

  • Outi
    19.11.2019 at 21:42

    Ihana postaus, taas kerran :)

    Piti heti mennä googlaamaan mandala-housuja. Yksi täsmäkysymys: pesettekö oikeasti niitä 30asteessa ja pesupussissa?? Näyttivät tosi kivoilta, mutta jäisivät meillä asustelemaan pyykkikoriin, jos eivät kestä lämpimämpää pesua.

    Tämä oli muuten mun ensimmäinen kommentti tähän blogiin ikinä. Näköjään vihdoin tuli niin ”tärkeä” kysymys mieleen, että oli pakko kysyä 😂

    Sanon kuitenkin samalla, että tykkään sun blogista ihan tosi tosi paljon. Kiitos, kun jaksat kirjoittaa sitä.

    • krista
      20.11.2019 at 08:51

      Mä oon pessyt 30 asteessa kyllä (vaikka joskus on mennyt ehkä 40 asteessakin), mutta pesupussia en ole käyttänyt, en ole tullut ajatelleeksi… Mutta nurinpäin käännettynä ja samantyyppisten värien kanssa oon kyllä pessyt, ja värinkerääjäliinalla – mutta mä oonkin neuroottistarkka pyykinpesijä :D Haluan siis säilyttää värit mahdollisimman hyvinä pitkään, ja on kyllä säilynytkin <3 Meillä on siis enemmänkin tällaista kolmessakympissä pestävää värikästä vaatetta, joten saa aika hyvin koneelliset esimerkiksi sinisistä-vihreistä ja sitten toisaalta punaisista hienopestävistä. Meillä on siis pyykkisysteemissä yksi kori hienopestäville erikseen, sinne laitellaan aina tällaiset ja sit toisaalta esimerkiksi villat. Mut joo, mä oon tarkka pyykinpesijä :)
      -
      Hihi, ja kiva kun tuli tärkeä kysymys mieleen! Koska siis pyykinpesuhan siis ON tärkeää :D Kiitos ihanasta viestistä <3 <3 <3

  • MMinne
    21.11.2019 at 15:59

    Ihanan värikkäitä housuja! Mutta miten ihmeessä te sovitte saman kokoisiin housuihin?

    • krista
      21.11.2019 at 16:13

      Hih, noi on vaan niin joustavat ja väljät :D

  • Sini
    21.11.2019 at 21:12

    Pitipä vain sanoa, että tämä sun blogi saa mut aina niin hyvälle tuulelle. (Ja tällä kertaa myös googlettamaan noita housuja…) Mun ja miehen yhteinen suosikkipostaus on se työkalupakkikeissi. On joskus sattunut meidänkin parisuhteessa vastaavaa… Sulla on kivan aito ja elämänmakuinen kirjoitustyyli. Kiitos!

    • krista
      22.11.2019 at 11:22

      Kiitos, ihanasti sanottu! <3 Ja hih apua sitä työkalupakkihommaa, vieläkin nolottaa :D Kiitos itsellesi, tuli hyvä mieli! <3