Kännykkä ranteessa – meidän kootut kokemukset

Tämä julkaisu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Xploran kanssa.

Kun lokakuussa kirjoitin koululaisen uudesta ”agenttikellosta” (Xplora 4), meillä oli tietysti uutuudenviehätys akuutisti käynnissä. Kellokännykkä oli siis juuri silloin korkattu käyttöön, oi sitä riemua!

Nyt käyttökokemusta on takana jo kolmen kuukauden verran – sopiva hetki aitojen kokemusten kertomiselle siis!

Koululaisen Xplora 4 on ollut siis tuon lokakuun jälkeen meillä käytössä ihan joka ikinen arkipäivä. Siitä on tullut tosi luonteva osa meidän arjen sujuvuutta ja yhteydenpitorutiineja. Käyttö on mutkatonta ja helppoa.

Ai niin, ja toki myös tuossa eskarilaisen ranteessa jotain vilahtaa, ja nyt voin sen vihdoinkin näyttää!

Saimme nimittäin viime vuoden lopussa hienon mahdollisuuden päästä mukaan upouuden Xplora X5 Playn testikäyttäjiin! Meidän eskarilainen sai siis silloin ranteeseensa hienon uutuuslaitteen, jota pidin blogistakin visusti piilossa vielä vuodenvaihteeseen asti. Nyt Xplora 5 on kuitenkin lanseerattu, myynnissä Xploran nettisivuilla, ja täten mekin saamme sen näyttää.

Tadaa! Tässä siis meidän lasten ensipuhelimet: eskarilaisen musta Xplora 5 Play sekä koululaisen pinkki Xplora 4.

Aiemmassa postauksessa täällä kirjoitin siitä, miksi emme ole halunneet ostaa lapsille vielä älypuhelimia vaan valitsimme mieluummin Xplorat. Ja päätös on ollut superhyvä! Kannattaa siis kurkistaa tuolta aiemmasta postauksesta, jos tällainen pohdinta kiinnostaa tai on itselle just nyt ajankohtaista.

Ja tässäpä sitten kootut aidot käyttökokemukset!

Koululaisen Xplora 4 -kellopuhelin otettiin meillä jokapäiväiseen arkikäyttöön siis lokakuun loppupuolella. Ihan ensimmäisestä päivästä alkaen se on ollut mukana lapsen koulurepussa joka päivä. Vapaa-ajalla ulkoillessa se on ollut ranteessa tai taskussa etenkin silloin, kun lapsi lähtee kotipihan ulkopuolelle. Ja välillä ihan kotipihalla ollessakin.

Meillä on muodostunut rutiiniksi laittaa koululaisen Xplora latautumaan aamuisin aamutoimien ajaksi: siinä ajassa se latautuu sen verran, mitä tulevaksi koulupäiväksi tarvitsee. Välillä se sitten lataillaan illalla ihan täyteen asti. Yksi täyteenladattu akku kestää meillä kaksi päivää, jos sitä ei kovin paljon käytä, ja yhden vuorokauden, jos sillä enemmän soittelee. Joka-aamuinen lataaminen on meille kuitenkin sellainen kaikkein helpoimmin muistissa pysyvä rutiini.

(Me muuten siis kutsutaan arkipuheessa tätä Xploraa puhelimeksi, kännykäksi tai kelloksi, riippuen siitä mikä sana osuu helpoimmin suuhun. Kun lapselle sanoo: ”Muista laittaa sun kännykkä latautumaan”, tarkoitetaan siis Xploraa.)

Päivisin Xplora on lapsella koulumoodissa. Silloin se on kuin rannekello ja sillä ei voi soittaa. Vanhempi kuitenkin näkee silloinkin lapsen sijainnin, ja voi siihen Xploraan tarvittaessa soittaakin, mutta lapsi itse ei voi sillä soittaa tai viestittää. SOS-hätäpuhelun voi kuitenkin soittaa myös koulutilassa. Koulumoodin kellonaikoja voi helposti säädellä aikuisen sovelluksesta käsin.

Lisäksi olemme koululaisen kanssa ainakin näin alkuun sopineet, että koulupäivän aikana Xplora on repussa eikä ranteessa. Eipähän tule sitten mitään epäreiluustuntemuksia, kun tavalliset kännykätkin täytyy pitää repussa koulussa ollessa.

Arkikäytössä Xploran tärkeimmät ominaisuudet ovat olleet meille just tasan ne, miksi me aluperin nämä haluttiin hankkia. Eli käyttö on ollut juuri sitä, mitä me toivottiin: odotukset ovat täyttyneet ja oikeastaan ylittyneetkin, kun käytön kätevyyden on päässyt itse arjessa kokemaan!

Ensinnäkin tärkeää on tietysti ollut arkeen liittyvät puhelut omalle vanhemmalle: ”Missä oot?”, ”Mä lähdin nyt kotiin päin!”, ”Sori mä oon vähän myöhässä, odottele vaan rauhassa siinä!” tai ”Tulkaa nyt sisälle läksyjä tekemään ja syömään”. Ja niin edelleen.

Muutamia kertoja on kyllä ihan saanut helpotuksesta huokaista, että on ollut tällainen yhteydenpitoväline. Esimerkiksi kerran me oltiin liikenteessä jumissa ja tajuttiin, että ei millään ehditä lasta vastaan sovittuna aikana. Soittamalla lapselle me pystyttiin kuitenkin kertomaan, että ollaan vähän myöhässä ja sopimaan, miten homma hoidetaan. Ei tarvinnut lapsen ihmetellä, että miksi aikuista ei kuulu. Tällainen yhteyden saamisen mahdollisuus luo tietysti turvallisuuden tunnetta niin lapselle kuin vanhemmallekin.

Tätä soitto-ominaisuutta me oltaisiin muuten todella tarvittu viime vuonna Espanjassa, kun olin sekoillut lapsen lukujärjestyksen kanssa ja olin menossa tuntia myöhässä hakemaan lasta koulusta. Jaiks! Ja siellä ei siis saa lapset ollenkaan liikkua yksin. Voi kun silloin olisi ollut lapsella tämä ranteessa ja hän olisi voinut soittaa, että hei huhuu, missä sä äiti viivyt, mä seison täällä odottelemassa. Onneksi asia kuitenkin hoitui parhain päin ja ilman suurempia traumoja (paitsi vähän äidille), kiitos suomalaisen koulun henkilökunnan ja lapsen reippauden.

Toiseksi tärkeimpänä juttuna meidän arkikäytössä on ollut sitten se sijaintiominaisuus: missä lapsi kulkee? Tämä oli siis se toinen syy, miksi me ylipäänsä puhelinvälinettä lapselle kaivattiin.

Esimerkiksi kun lapsi kulkee itsekseen kouluun, vanhempi voi sovelluksestaan tsekata, että onko se nyt siellä koulussa ajallaan vai vielä ihmettelemässä talitinttejä jossain matkalla. Tai onko lapsi jo lähtenyt koulusta kotiin päin. Tai missä se on, jos ei kuulu ajallaan kotiin. Tai onkohan se nyt siirtynyt koulusta iltapäiväkerhoon. Tai missä se koko iltapäiväkerhoryhmä liikkuu silloin, jos ovat lähteneet kauemmas. Heh, ymmärrätte pointin te kaikki, jotka olette joskus katsoneet kelloa ja miettineet, että mitä ihmettä, mihin se nyt on jäänyt.

Taas näin jälkikäteen tajuan, miten tämä olisi helpottanut arjen sujuvuutta jo aiemmin! Tämä olisi nimittäin ollut hermoja (ja aikaa) säästävä ominaisuus viime vuonna, kun lapsen iltapäiväkerho jakautui päivittäin pienryhmiin ja eri sijainteihin. Siksi lasta piti sitten hakiessa etsiä ympäri kaupunginosan. Lapsen ryhmän sijaintitieto oli kyllä kirjattu päivittäin koululle itiksen seinälle – mutta ensin piti siis kävellä koululle, huhulla siellä läpi yleisimmät sijainnit, lopulta iltiksen tilaan päätyen. Ja sitten siellä todeta, että okei lapsi onkin paikassa, jonka ohi sä just kävelit ennen koululle taivaltamista. Sitten vielä parhaimmillaan lähti hakemaan sieltä toisesta paikasta lasta, joka iloisesti kertoi, että niin joo reppu on muuten koululla. Noooooouh! Okei, tällaisia kärpäsenkakankokoisia arkiärsytyksiä, mutta silti. Olisi ollut pik-ka-sen nopeampaa vaan tsekata sovelluksesta, että mistä päin lähteä lasta hakemaan.

Jälkiviisaana totean, että meidän olisi siis kannattanut hankkia Xplorat jo heti ekaluokkalaiselle, mutta parempi toki nyt kuin ei milloinkaan.

Tätä sijainnin tsekkaamisen ominaisuutta on käytetty myös esimerkiksi silloin, jos lapset ovat vapaa-ajalla kauempana kotipiiristä. Ihan vaan aikuisen mielenrauhan vuoksi on siis voinut tarvittaessa tarkistaa, että lapset ovat pysyneet vaikkapa sillä leikkipihalla, mikä on sovittu.

Etenkin pienemmän lapsen ranteessa Xplorassa on myös se sellainen aamuyön tuntien mielenrauhapuoli nimeltään mitä jos.

Että mitä jos lapseen iskisikin jokin hetken hulluus (meillä sellaisesta ei ole ollut merkkejä, mutta kop kop puuta) ja lapsi lähtisi yllättäen sovitusta paikasta kauemmas, vaikkapa ”joukossa tyhmyys tiivistyy” -henkisesti muiden lasten kanssa. Tai ihan vaan leikin tuoksinnassa ajattelematta. Vaikka kuinka ajattelee, että ”no ei meidän lapsi”, niin kyllä sellainen voi vielä hyvinkin tapahtua oikeastaan kenelle vaan. Tai vaikka jos lapsi eksyisi vanhemmastaan väkijoukossa – tosin heh niitä nyt korona-aikaan ei ole, mutta vaikkapa koronanjälkeisessä elämässä taas erilaisia lastentapahtumia, kyläjuhlia tai muumimaailmoja ajatellen.

JOS sellainen tilanne tapahtuisi, niin ai hitsi miten kullanarvoinen tämä sitten on! Lapsi voi soittaa, että ”hei mä oon tässä pomppulinnan luona” tai Prisman makkarahyllyllä tai missä nyt vaan. Tai jos yhteyttä ei saa tai lapsi ei osaa kuvailla sijaintia, aikuinen voi katsoa sovelluksen sijainnista, että jaahas, tuolla leikkipuiston takana metsikössä sitä näköjään ollaan mustikoita syömässä.

Paikannuksen tarkkuus vaihtelee, mutta aika usein se on ollut meillä jossain 20 metrin tarkkuuden tietämillä. Joskus toki näyttää siltä, että lapsi olisi naapurissa, ha. Mutta useimmiten kyllä sijainti osuu lähemmäs zoomatessa jopa just siihen kohtaan koulurakennusta, jossa lapsen luokkahuone sijaitsee. Eli hätätilassa hyvinkin lähelle lapsen sijaintia tuo paikannus kyllä voisi johdattaa.

Turva-alueiden määrittämisestä sen sijaan meille ei ole ollut juurikaan arkihyötyä. Tällaiset alueet on kyllä säädetty lasten puhelimiin, mutta koska ne ovat kartalla aina ympyrän muotoisia ja meidän päivittäiset kulkureitit ovat ”pitkulaisia”, lapsi saisi töhöillä aika pitkälle leveyssuunnassa ennen kuin laite antaisi hälyytyksen. Turva-alueen olemassaolo me muistetaan lähinnä silloin, kun lähdetään kotoa kauemmas koko perheen voimin ja aikuisen kännykkä kilahtaa varoituksen, että lapsi on poistunut turva-alueelta. No niin on, tähän ladulle äidin kanssa hiihtämään.

Tietysti jos lapsi päätyisi tosi pitkälle lähtemään, niin silloin turva-alueen ylityksen hälytys on tietysti jo tällaisena hyvä juttu. Mutta kaipaisin kuitenkin tarkempaakin rajaamista, esimerkiksi tyyliin katukohtaisesti. Tällöin voisi säätää niin, että hälytys tulisi vaikkapa isoa maantietä ja toisaalta ranta-aluetta lähestyessä.

Tämä kehityskohde on Xploralla kuitenkin hyvin tiedossa ja työn alla; jos oikein ymmärsin, pulma on GPS-paikantamisen tekniikassa. Mutta toivottavasti kehitys pian kehittyy! Kun turva-alueet saa toivottavasti tulevaisuudessa tarkemmin määriteltyä, tuosta tulee myös tosi hyvä ominaisuus!

Synkronoitua toimintaa.

Näiden kahden meille tärkeimmän ominaisuuden lisäksi muut Xploran lisäominaisuudet ovat olleet meidän tapauksessa enimmäkseen ihan huvittelua – mutta jos lapsilta kysyy, niin toki hyvinkin tärkeitä.

Tärkeimpänä muista ominaisuuksista on ollut varmasti kavereille soittelu. Xploraan on siis tallennettu muutamien lasten ystävien puhelinnumerot, ja heidän kanssaan voi sitten soitella. Onhan se toki helpompaa etenkin näin talviaikana ensin soittamalla varmistaa, että pääseekö kaveri ulos kuin pukea koko talviarsenaalin ja sitten ovella kuulla, että just nyt ei voikaan tulla ulos.

Vaikkakin edelleen mä rakastan sitä ajatusta, että ulos haetaan ihan oveen koputtamalla ja ”tuutko leikkiin” -kysymällä eikä mennä siihen, että kaikki sovitaan virtuaalisesti etukäteen. Siinä on jotain ihanan perinteistä, kun ovella on iltaisin leikkikyselijät koputtamassa!

Viestien lähettely on myös lasten mielestä jotenkin pohjattoman kiinnostavaa, heh. Etenkin alussa aikuisen puhelin paukkui kaikenlaisia pusipusiviestejä. Näppäimistöhähän näissä kännykkäkellossa ei ole, joten viestit ovat omalle vanhemmalle lähetettyjä ääniviestejä, kuvia tai emojeita. Yhteystitietoihin lisätyiltä henkilöiltä voi myös vastaanottaa tavallisia tekstiviestejä, samoin oma vanhempi voi lähettää lyhyen kirjoitetun viestin sovelluksen kautta tai tekstarina.

Mutta yksinkertaisuuden vuoksi esimerkiksi kavereille on ensisijaisesti sanottu, että voi soittaa eikä puhuttu viesteistä mitään. Että ei sitten tule ihmetyksiä, jos vaikka joku tuikitärkeä yksisarvisemoji ei menekään perille.

(Okei kokeilin just lähettää yksisarvisen tavallisella tekstiviestillä eskarilaisen Xplora 5-kelloon. Tuli perille ja näkyi ihan jopa yksisarvisen näköisenä!)

Yhteystietoihin voi siis tallentaa 20 henkilöä, ja vain he voivat soittaa lapselle tai laittaa tekstiviestiä. Tämäkin on mun mielestä tosi hyvä! Lapselle ei siis voi tulla myynti- tai häirintäpuheluita tai viestejä tuntemattomilta. WhatsAppia tai pääsyä muuhun sosiaaliseen mediaan, nettiin tai sovelluksiin ei ole.

Selfieitä puhelimilla on otettu paljon. Tuo puhelinkellosta lapseen päin kohdistuva kamera selvästi ihan kutsuu siihen. Myös äiti on saanut ihastella näitä kuvia, eli lapset lähettelevät mielellään kuviaan äidin sovellukseen. Lapsi ulkona, lapsi eteisessä, lapsi joulukuusen kanssa, lapsi lelun kanssa, lapsi sarjiksen kanssa, lapsi sai sukan jalkaan, lapsi laittoi päälleen kukkapaidan ja niin edelleen. Aika suloista, arjen dokumentaatiota.

Nyt viime aikoina lapset ovat innostuneet pienten videoiden kuvaamisesta. Esimerkiksi tänään eskarilainen tallensi videolle omat aamutoimensa. ”Tässä mä syön mun aamupalaa, se on tosi hyvää.” Videolle on tehty myös pieniä tarinallisia kertomuksia leikkieläimillä sekä rutkasti yleistä sekoilua, mikä ilmeisesti on kaikkein parasta. (aikuinen pyörittelee silmiään)

Ja sunnuntaina metsässä lapset kuvasivat myös metsävideot ja -laulut. Äitikin pääsi videolle.

Aitoihin käyttökokemuksiin liittyy tietysti kehityskohteitakin: turva-alueen muodon lisäksi olen vinkannut Xploralle toisestakin kehitettävästä jutusta.

Nimittäin juuri noitä vanhemmalle lähetettyjä kuvia ja viestejä tietysti (kröhöm) kertyy. Ja kun aikuinen saa lapselta uuden viestin ja avaa viestit, sovellus rullaa ensin ajan kanssa läpi koko viestiketjun. Eli pitää muutaman sekunnin malttaa siinä odottaa ennen kuin saa sen tuoreimman näkyviin.

Haha, näin kärsimätön sitä nykyihmisen luonne näköjään on.

Mutta olisi siis näppärää, jos sovellus avaisi heti tuoreimman viestin, tai jos vanhoja viestejä voisi jotenkin poistaa.

Kysyin tästä Xploralta, ja toistaiseksi viestien poiston niksi tällä hetkellä on ihan Xploran nollaus eli kellon poisto sovelluksesta ja käyttöönotto uudestaan. Toinen niksi Anrdoidilla on pyyhkiä puhelimen asetuksista sovelluksen välimuisti ja tallennustila – sitten lähtee viestitkin.

Tämä siis vinkiksi, jos joku on asian kanssa tuskaillut! Itse en nyt kuitenkaan millään raaski poistaa lasten ihania viestejä, joten kestän nyt sitten sen muutaman sekunnin (heh) ylimääräisen odottelun. Tähän viestien poistoon on kehitteillä kuulemma päivitys, mutta vielä sen aikatauluista ei ole tarkempaa tietoa.

Äidille lähdössä valokuva metsästä.

Nuo kaksi pientä kehityskohdetta ja rutkasti-rutkasti supertyytyväistä käyttäjän plussaa siis meiltä Xploralle!

Meidän tavoitteemme oli siis pitkittää älypuhelinten hankinnan tarvetta, ja se on todellakin toteutunut. Älypuhelinten hankkimiselle ei meidän tapauksessa ole vielä minkäänlaista painetta, ja olen siitä tosi iloinen!

Eli edelleen (kuten viime postauksessakin sanoin): jos kuulolla on muita vanhempia, jotka eivät haluaisi ostaa vielä vaikkapa tulevalle ekaluokkalaiselle älypuhelinta, niin tässä on aidosti tosi hyvä vaihtoehto sille, suosittelen mitä vilpittömimmin!

Tämän tajuaminen olisi itseltäni poistanut niiiii-iiin paljon sellaista ”äh onko pakko hankkia kännykkä koululaiselle” -pähkäilyä ennen esikoisen kouluun lähtemistä.

Lapset tietysti ovat ylpeitä ja iloisia kelloistaan, eli tämä vaihtoehto ei meidän perheessä ”kalpene” yhtään älypuhelimelle. Kysyin tästä vielä tänään lapselta, ja tässä hänen sanansa:
”Mun mielestä tää taitaa olla jopa parempi kuin tavallinen kännykkä!”

Ja sitten ehkä ostoa harkitsevia kiinnostaa myös tällainen: mitä eroa on Xplora 4:llä ja Xplora 5 Playlla?

No. Itse asiassa käytössä ei me olla huomattu oikeastaan mitään eroja näiden kahden mallin välillä.

Käytössä ne ovat siis hyvin paljon samanlaisia. Eroa on muotoilussa, ja etenkin tuo musta väri on kuulemma sellainen, jota oli paljon toivottu pinkin ja sinisen lisäksi. Etenkin vanhemmille lapsille on siis toivottu tätä mustaa vaihtoehtoa.

Eroa on myös pinnan alla ”mikrosirutasolla”. Nämä erot tulevat enemmän näkyviin vasta tulevaisuudessa, kun erilaisia uusia päivityksiä tulee Xplora 5:een. Mutta myös Xplora 4 toimii jatkossakin, eli sen voi hankkia hyvillä mielin eikä sen vanhenemista tarvitse pelätä.

Tekniset erot on myös laitettu rinnakkain Xplora 5:n esittelysivulla kohdassa tekniset tiedot. Siitäkin huomaa, että eroa ei juurikaan ole.

Eli kumman näistä malleista hankkii – se on ihan makuasia. Molemmat ovat siis meillä käytössä ja sanoisin, että kumman vaan valitsee, se on tosi hyvä valinta.

Lokakuussa antamani Xploran alekoodi on muuten edelleen voimassa! Kannattaa hyödyntää, jos olette Xplora-hankintaa tekemässä vaikkapa ensi syksyn ekaluokkalaiselle!

Blogin omalla alennuskoodilla Xploran ostajat saavat käyttöönsä veloituksetta puhelinliittymän yhdeksi kuukaudeksi. Koodi käy kaikkiin xplora.fi verkkokaupan kellopuhelimiin.

Ja alekoodi on: puutalobaby

Kannattaa pitää mielessä vaihtoehtona ensimmäiselle älypuhelimelle!

 

 

PS. Sain myös yhden Xplora 5 Play -kellopuhelimen arvottavaksi, jee! Laitetaan siis arvonta pystyyn! Laitan sen tällä kertaa tuonne Instagramin puolelle, kannattaa siis mennä ihan kohta sinne osallistumaan!

11
Like
5

You Might Also Like

  • A
    28.1.2021 at 21:18

    Mitä teidän lapset on mieltä tämän laitteen koosta? Näyttää mun silmiin aika isolta lapsen ranteeseen? Tämä sillä pohdinnalla kun itsellä on Apple Watchin pienin malli ja en omaan ranteeseen ottaisi yhtään isompaa. Tokaluokkalaisella on kännykän lisäksi Fitbitin aktiivisuusranneke Vivosmart 4 (piti saada ReimaGo:n tilalle vähän parempi malli) joka on tosi siro ja kevyt ja sekin välillä saa aikaan kiukkua ulkovaatteiden hihojen kanssa (aktiivisuusrannekkeen idea on mitata sykettä, niin siitä ei niin paljon iloa ole taskussa…eikä tietty ranneke ole käytössä kuin silloin kun lapsi itse haluaa, tämä on hänen itse omilla rahoillaan hankkima ihanuus, vanhempien malli tosin ehkä taustalla). Hauskaa lapsesta on tuossa aktiivisuusrannekkeessa se, että siihen tulee puheluista tieto ja viestit, jos on kytkettynä kännykkään (ei automaattisesti aina ole ainakaan lapsen puhelimen kanssa). Niin voisi periaatteessa koulupäivän aikana lukea kännykän viestit ”salaa” (puhelimet ei oo koulussa sallittuja, pitää pysyä repussa), mutta eipä lapselle kukaan mitään viestejä laita päivän aikana. Meillä on hankintalistalla kesää varten vyölaukku, niin saa lapsi hyvin kuljetettua kännykän mukanaan (ja iloinen olen siitä, että lapsen puhelin on säilynyt kolhuitta jo kohta kaksi vuotta).

    • krista
      28.1.2021 at 21:42

      No hei mulla olikin tää itse asiassa kirjoittaessa mielessä kertoa, mutta meinasi tulla niin hehtaaripostaus niin jätin pois :D Mä kiinnitin kokoon huomiota joskus aiemmin, kun joku siitä kysyi kommmenteissa, olisikohan ollut jopa ennen kuin meillä edes oli nämä kellot… No, jossain vaiheessa kuitenkin :D Ajattelin siis kuvia katsellessa itsekin, että onkohan sitten liian iso siroon pieneen ranteeseen – mutta ei, lapsilla ei ole ollut minkäänlaista ajatusta siitä, että olisi jotenkin liian iso tai hankala, ei edes nyt hanska-aikana. Ei näy siis koko mitenkään häiritsevän :D Ei edes sitä lasta, joka on herkempi ”tuntemuksille”, kuten vaatteiden materiaaleille – mutta kellon kanssa ei mitään. Välillä se on kyllä tosiaan taskussakin, välillä ranteessa.

  • Hannele
    28.1.2021 at 23:28

    Meillä otettiin tää pojalla käyttöön kesällä ennen ekan luokan aloittamista. Alusta asti hauskin ominaisuus on ollut askelten mittaus ja poika aina innoissaan saamistaan askeleista. Itsekin innolla seuraan kuinka paljon poika esim. kavereiden kanssa liikkuu vai liikkuuko ollenkaan ja missä päin on tulossa koulusta kotiin. Koulussa kello on ranteessa koko päivän koulutilassa eli kerää askeleet myös koulupäiviltä. Ihan huippuhyvä ollut, kun kulkee aina mukana eikä tarvii erikseen muistaa ottaa mukaan, kuin mikä kännykässä olisi tarpeen. Joululahjaksi ajateltiin et ostettais kännykkä, mut ei poika toivonut ja ollut tosi tyytyväinen tuohon, niin mietittiin et ei oo kyl mitään kiirettä. Ihana kuunnella kun soittelee kavereilleen ja saa heti hoidettua asian. Monesti viesteissä on se huono puoli, et sit pitää odottaa, että milloin se kaveri vastaa. Ja nyt ei tarvii huolehtia yhtään ruutuajasta tai sopimattomasta sisällöstä, kun ei oo nettiin pääsyä. Kotona saa pelata tabletilla, joten ei ole pelienkään perään vonkunut. Melkein toivoisin, et kouluissa suositeltais ihan viralliseltakin taholta näitä, koska aktivoi kummasti liikkumaan ja ei addiktoi peleihin ja youtubeen laisinkaan.

    • krista
      29.1.2021 at 11:31

      Kiva kuulla, että teilläkin on ollut näin hyvät kokemukset – sama täällä! Ja just tämä meilläkin, että ei lapset edes kännykkää halua/koe tarvitsevansa, kun on tämä. Oon tästä niii-iiin iloinen!

      Mä jotenkin aavistelen, että nämä Xplorat kyllä yleistyy, kun ihmiset vaan hoksaavat, että älypuhelimelle ON vaihtoehto. Tosi paljon just ennen kouluunlähtöikää näkee näitä ”äh, ei haluaisi ostaa mutta kai se pitää” -keskusteluita eli mä vilpittömästi uskon, että on paljon perheitä, jotka haluaisivat pitkittää (kaikki taas ei halua ja sekin on ok) älypuhelimen hankintaa, mutta ikään kuin ryhmäpaineesta sitten päätyvät ostamaan. Mekin ennen esikoisen kouluunlähtöä käytiin niiii-iiiin monesti tätä ”aiotteko te ostaa” -keskustelua. Ja onneksi sitten oli muitakin, jotka eivät aikoneet! Se vahvisti omaa linjaa myös. Mutta joo uskon kyllä, että kun tämä vaihtoehto tulee ihmisten tietoon (ja että se oikeasti ON toimiva arjessa), niin entistä useampi valitsee mieluummin tämän kuin älypuhelimen esimerkiksi eskari-eka-tokaluokkalaiselle! Jopa toivon näin :)

  • Elina
    29.1.2021 at 11:12

    Kiinnostava juttu. Tässä mielestäni tulee myös se, miksi mieluummin itse suosittelen lapselle älypuhelinta tai vaikka tällaista kelloratkaisua kuin teillä. Se on se äly! Eli eiköhän siihen älypuhelimen hankintaan usein ole syynä esim. tuo paikannusmahdollisuus ja mahdollisuus rajata käytettäviä palveluita. Tuossa edellinen tuo ilmi, että ei addiktoituisi Youtubeen ja peleihin. Onneksi vanhemmat voivat sovellusten/asetusten avulla päättää, saako lapsi ne puhelimelleen vai ei ja onko niissä esim. tunti- tai kellonaikarajoitukset. Ja kyllä se kiva on jo ekaluokkalainen tavoittaa viestein ja soittamalla, on väline mikä vaan. Kaverien kanssa viestittely ja tapaamisista sopiminen on myös ollut todella tärkeää, samoin kuvat ja videot. Yleisesti toivoisi, että vanhemmat seuraisivat ja ohjaisivat lapsia viestinnässä ja puhelimen käytössä ja seuraisivat myös vaikka minkälaista keskustelua siellä Whatsupissa käydään. Pienet eivät aina ole kovin taitavia viestijöitä, siinä on aikuisen tuki tarpeen. Meillä on myös liittymä sellainen, että lapsen numeroa ei löydä hakupalveluista, vaikka se ei salainen numero olekaan.

    • krista
      29.1.2021 at 12:10

      Joo siis meilläkin varmaan jos tällaista Xploraa ei olisi olemassa, oltaisiin joko ilman mitään tai harkittaisiin ”tyhmäpuhelinta” – mutta siitä puuttuu tosiaan se äly, eli tuo paikannus nimenomaan tuntuu tärkeältä! Itse asiassa jo lasten ollessa pienempiä me googlailtiin pelkkiä paikantimia eksymisajatuksella. Tavallisella kännykällä voisi siis soittaa, mutta kyllä me kuitenkin se ”äly” sijantitiedon muodossa myös toivottiin!

      Ja kyllä, sitten kun on älypuhelinten aika, niin tuo aikuisen opastus on kyllä huipputärkeää! Moni sitä tietysti tekee ja onneksi on näitä rajoitusominaisuuksia, mutta moni taitaa valitettavasti ”vaan luovuttaa” eikä juurikaan seuraa… Nooh, puheenaihe erikseen :D Mutta onneksi noita ominaisuuksia tosiaan ON ja toivon ihan valtavasti, että lapset just saisivat opetella rauhassa älyllisten laitteiden/sovellusten käyttöä ja nettikäyttäytymistä aikuisen tuella ja avustuksella <3

  • Tilia
    29.1.2021 at 11:37

    Tämä on kyllä jännää kehitystä, että tulee uusia laitteita, joilla palataankin takaisin päin viesteistä puheluihin. Kun ei meidän teinikään IKINÄ soita vanhemmille, aina laitetaan vain viestiä, jos on jotain asiaa. Ei soita nuorempikaan, ja se on tosi hyvä, kun viesteihin on paljon helpompi vastata työpäivän aikana kuin puheluihin.

    Tuohon lapsen sijainnin seuraamiseen jos oppii, sitä ilman ei varmaan pysty olemaan, on se tavallaan niin mullistavaa, että voi koko ajan nähdä, missä murut ovat. Meillä ei ole ollut vielä käytössä, ja kyllä välillä olen miettinyt, pitäisikö ottaa. Eilenkin kuopus viipyi 10 minuutin koulumatkalla tunnin. Ja puhelin tietty kotiin unohtuneena. No, juuri, kun olin aikeissa huolestua asiasta, kuului ovelta kopinaa ja iloinen, punaposkinen lapsi tuli kotiin. Oli jäänyt koulun pihaan leikkimään lumileikkejä kaverien kanssa eli ei mitään sen vaarallisempaa onneksi. Toisaalta en sitten joka päivä kesken töiden edes muista, moneltako kenenkin koulu loppuu ja pitäisi olla kotona. Eikähän sitä ennen etätyöaikaa ollut kotona asiaa muutenkaan kyttäämässä ja perään soittelemassa. Muutaman kerran teiniä kotiin illalla yli sovitun ajan odottaneena olen myös uhkaillut häntä seurannalla, jos ei sopimukset ala pitää, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että ei se nuoren oma vastuuntunto ja järki kasva, jos ihan koko ajan kytätään ja valvotaan. Ja käykö siinä sitten niin, että puhelin ”unohtuu” illalla kotiin, jos ei aina halua tarkkaa sijaintia kertoa vanhemmilleen, eli onko turvallisempaa, että se puhelin kuitenkin on mukana, niin saa vanhempiin tai hätänumeroon yhteyden tarvittaessa. Mutta nämä ovat tietty vähän isompien lasten murheita.

    • krista
      29.1.2021 at 12:20

      Tämähän on nykymaailmassa ehkä muutenkin tapahtumassa, tietynlainen ”palaaminen”. Vaikka just itse neulon tuolla villapaitaa, ja monessa muussakin asiassa ikään kuin hoksataan, että välillä voi ottaa askeleita taaksepäinkin (vai onko se edes taakse?) tai on halu yksinkertaistaa elämää tai elämän tahtia jotenkin. Heh näin filosofisesti, mulla ainakin on näkyvissä tällaista ajatusmaailmaa :D Hyvä esimerkiksi vaikka kännykän koko: joskus ne pienenivät ja pienenivät, kunnes olivat jopa vaikeita käyttää nakkisormille – no sitten ne taas kasvoivat ja kasvoivat, ja nykyään on taas vaikea löytää pienikokoisia kännyköitä :D Tavallaan myös se, että kehitys ei ole välttämättä yhteen suuntaan menevää, jotain sellaista pointtia ehkä :D Mä tiedän monia aikuisiakin, jotka on siirtyneet takaisin älyttömiin puhelimiin!

      Ja kyllä, tuon sijainnin kanssa se menee varmaan just noin. Ja sitten taas tosiaan nuorten kanssa asia erikseen, silloin just oman vastuun ottamisen opettelu tosi tärkeää ja ihan omanlaiset tilanteensa. Näiden pienempien kanssa se sitten on just ihan sitä, että lapsi on just lapsi vielä, ja ”unohtuu” leikkimään lumihankeen – ja sehän on vaan ihanaa, että leikkii! <3

  • Inka
    29.1.2021 at 18:13

    Meillä on tokaluokkaisella ihan tavallinen älypuhelin. Sai sen ennen eka luokkaa kesällä. Muuten menis varmaan älykellolla tai palikkapuhelimellakin, mut lapsen harrastus joukkueen lasten & valmentajien oma whatsappryhmä on kyllä ahkerassa käytössä ja jos ei puhelinta olisi, en tiedä, pysyisikö kaikesta perillä, muistaisiko esim. valmentajat viestiä erikseen sille jolla ei whatsappia ole.

    • krista
      29.1.2021 at 20:19

      Jaiks, toivottavasti sentään muistaisi! Kyllä mä kuitenkin uskon, että aikuisella riittää pelisilmää huomioida myös sellaiset lapset, joilla ei älypuhelimia ole <3

      • Inka
        29.1.2021 at 20:46

        Tässä joukkueessa kaikilla on kuitenkin se whatsapp eli en tiiä, tositilanteessa miten se toimisi. Valmentajat lukioikäisiä vasta :) ja tuntuu että monesti pitävät noita (vanhemman näkökulmasta) tirriäisiä vanhempana kuin oikeasti ovatkaan. Ja opettaahan se tietysti vastuunottoakin että asioista tiedotetaan myös lapsille suoraan eikä aina vanhempien kautta.

  • A
    29.1.2021 at 18:44

    Nykyaikaan on tietty koronavilkku jota ei varmaan (?) kelloon saa. Meillä se on lapsen puhelimessa ja siksi kännykkä lapsella yleensä mukana (toki koulussa ja ip:ssä kännykkä repussa, eli ei 100% lapsen mukana, mutta paras approksimaatio tähän hetkeen). Meillä lapsi viestittelee kavereiden kanssa aika paljon (enemmän kuin puheluja). Vähän menee tokaluokkalaisilla kyllä niin, että ne joilla kirjoittaminen ei ole vielä tosi sujuvaa laittavat mieluummin ääniviestejä (sellaisiakin on, opin kun lapseni mulle sellaisia laittoi) kuin kirjoittavat. Lapsen luokan tytöillä on yhteinen whatsup ryhmä, jossa viestittely on aika ahkeraa (kaikki luokan tytöt mukana, ekalla joillakin ei ollut vielä WA:ta, joten heidän kanssa viestittely meni muuta kautta, mutta sanoisin, että aika tärkeä bondausjuttu noille, ja kysytäänhän siellä läksyistäkin aina välillä, jos on unohtuneet). Lapsen yhteydenpito kavereiden kanssa on kyllä ihan supermahtava juttu, en todellakaan kaipaa sitä että leikkitreffien sopiminen meni vanhempien kautta.

    • krista
      29.1.2021 at 20:24

      Joo, tähän ei saa mitään sovelluksia eli ei ole nettiin/sovelluskauppoihin pääsyä!

      Varmaan se on ihan, että mitä kautta tottuu asioista sopimaan. Hih sanotaan nyt niin, että ole leikkitreffien sopimisen kanssa (soittelemalla, koulussa sopimalla, edellisenä päivänä pihalla sopimalla, oveen koputtamalla, aikuisten whatsapeissa jne jne) meillä ollut koskaan pulaa viestintäkanavista tai leikkitreffeistä :D (lue: heh joka ilta jotain) Mutta varmaan jos just WA on kännykällä molemmilla osapuolilla (meillä suurella osalla kavereistakaan ei ole), sitä tulee varmaan käytettyä. Mutta hoituu ne treffit tosiaan ilmankin :)

      • A
        29.1.2021 at 22:17

        Juu, hoituu treffailut tietty ilman WA:ta. Meillä ei oven koputtelua ole (kerrostalossa, lähellä kaupungin keskustaa), mutta puhelut ja tekstarit on olleet käytössä. Nykyisellään vaan aika lailla whatsup käytössä lapsen kaveripiirissä (sinällään lapselle ei tunnu olevan hirveästi väliä onko viesti whatsupissa vaiko tekstaripohjalla, näillä nyt tuntuu yleisesti olevan WA käytössä. Meillä on kyllä jäänyt pois vanhempien kautta sopiminen ja hyvä niin, en kaipaa hommaa (nykyään homma toimii niin, että lapset soittelee keskenään ja konsultoivat itse vanhempiaan). Treffailut tulee sovittua paljon enemmän ex tempore (tyyliin kaveri soittaa, että lähdetkö ulos vs. vanhemmat sopi treffit useamman päivän päähän).

        • krista
          30.1.2021 at 10:52

          Joo sama täällä, leikit on muutuneet lasten kasvaessa paljon enemmän extemporeksi, ja se on kyllä tosi kiva – aikoinaan taaperoiden kanssa monen päivän päästä sovittuihin tapaamisiin aina joku ehti sairastuakin jne :D

  • Pire
    30.1.2021 at 08:56

    Osaatko sanoa kellon sijaintitietojen yksityisyydestä ja tietosuoja asioista? Mies katseli syksyllä jotain älykelloa lapselle, mutta tuli silloin siihen tulokseen, että siinä kellossa oli se riski, että esim sijaintitiedon pystyisi joku kaappaamaan ja seuraamaan lasta, näin halutessaan. Ja puheluita pystyisi kaappaamaan. Eli ongelma siinä kellossa liittyi varmaankin sijaintitietojen salassapitoon. Tämä kello vaikuttaisi tosi näppärältä vaihtoehdolta ensi syksynä ykkösluokkalaiselle, jos yksityisyys vain säilyy.

    • krista
      30.1.2021 at 10:54

      No oho, tuollaista en ole kyllä tullut ajatelleeksikaan. Mäpäs kysäisen Xploralta maanantaina tästä, varmasti osaavat tähän hyvin vastata!

    • krista
      1.2.2021 at 12:17

      Jesh, tosi nopeasti saatiin vastaus! <3 Xploralta kyllä ollaan "linjoilla" niin tehokkaasti, isot pisteet!
      -
      Miehesi osui varmaan viime syksyn uutiseen, jossa mun omin sanoin kerrottuna/ymmärrettynä oli ns. laboratorio-olosuhteissa onnistuttu kaivamaan tällainen tosi harvinainen haavoittuvuus (käsiksi pääsyyn olisi vaatu fyysinen pääsy sekä kelloon että yksityiseen puhelinnumeroon sekä salattuun tekstiviestiin ja vielä Xploran palvelimelle Saksaan...) JA heti tuon uutisen kuultuaan Xplora teki ohjelmistopäivityksen 9.10.2020, jossa tuokin mikroskooppinen mahdollisuus poistettiin. Täällä siitä lisää: https://support.xplora.no/hc/fi/articles/360014322077-Mnemonicin-raportti-12-lokakuuta-

      Xploralta kerrotaan, että Xploran turvallisuudesta ei tarvitse olla ollenkaan huolissaan: ”XPLORA ottaa tosissaan yksityisyyden ja tietoturvan. Täytämme GDPR:n asettamat vaatimukset sekä verkkosivustollemme että tuotteiltamme – joten voit olla varma, että sinun ja lapsesi tiedot ovat turvassa. Tiedot, joita käytämme sijaintipalvelumme tarjoamiseen, tallennetaan Euroopan unionin suojatuille palvelimille.”

      Xploralla on muuten livechat arkisin klo 12-14 (xplora.fi) ja siellä on asiantuntija vastaamassa, jos jokin asia askarruttaa! <3

  • Tuula
    2.2.2021 at 15:47

    Aika hauska idea tuollainen kellopuhelin. Meillä on lapsilla vanhat iphonet, mutta aina ne on hukassa jossakin, ranteessa pysyy varmasti paremmin tallessa. Mites tuo näyttö, kestääkö se leikit ja kaatumiset onko siinä panssarilasi tms.?