Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen World Visionin kanssa.
Heti alkuun se tärkein, ettei se huku minun löpinöihini: jos olet ajatellut ryhtyä kummiksi, mutta et ole vielä saanut toimenpidesykäystä, NYT on täydellinen aika toimia.
World Vision on nimittäin juuri nyt järjestämässä Anna lapsen valita -kummien valintatilaisuutta Ngoswetissa Keniassa. Eli samassa paikassa ja samaan tapaan kuin mekin saatiin meidän ihana kummilapsi Maurine. Valintatilaisuus pidetään 5.-9.12.2022 ja just nyt täällä kun ilmoittautuu, pääsee sinne mukaan kenialaisten lasten valittavaksi! Tiedon kummilapsesta saa sitten jo 12.12. alkaen – ai että, se oli jännää ja ihanaa!
Meidän kokemukset tuosta valintaprosessista aiemmin blogissa täällä.
Aiemmin tällä viikolla silmäni osui tämän oman blogini bannereihin. Heh kyllä, tietysti nämä blogin mainokset osuvat tällä tavalla minuun itseenikin. Näissä bannereissa World Vision kyseli, että ”mikä on sinun syysi auttaa?”. Ehkäpä syy #1346: Lapset saavat paremman tulevaisuuden. Tai sitten syy #104: Lapset saavat kasvaa turvassa. Tärkeitä syitä molemmat!
Jäin kuitenkin miettimään myös omia syitäni olla kummi. Niitäkin on ihan valtavasti. Tässäpä seuraavassa päällimmäisiä ajatuksiani – lähtien laajasta skaalasta kohti yksityiskohtia.
1. Halu omalta pieneltä osaltani auttaa ihmisiä maailmalla. Minulla on lapsuudenkodista asti omaksuttu tapa osallistua aina mahdollisuuksien mukaan erilaisiin luotettavien hyväntekeväisyystahojen järjestämiin keräyksiin. Varmaan se lähti jostain sellaisesta, kun lapsena vein Kuusamon kirjastoon pehmoleluja, joita kerättiin… johonkin. Muistan vieläkin sen upean lelujen vuoren kirjaston aulassa, ja miten juttelin äidin kanssa siitä, miten lapset jossain kaukana näistä varmasti ilahtuvat. Se tuntui myös antajasta upealta ja ikimuistoiselta.
2. Pitkäjänteinen tuki. Yksittäiset keräykset ovat aivan hurjan tärkeitä, mutta lisäksi tuntuu hyvältä ja palkitsevalta osallistua johonkin pitkäjänteisemmin. Siitä tuntee jonkinlaista osallisuutta, on mukana jossain. Tällöin myös tuloksiin pääsee syvällisemmällä tasolla kiinni ja näkee, miten apu menee perille. Ihan konkreettisesti, aitojen valokuvien ja ihmisten tarinoiden kautta!
3. Tulosten seurattavuus. On aivan mahtava nähdä, miten ”oma kylä” eli kummilapsen asuinympäristö kehittyy vuosien varrella! World Vision raportoi alueella tehtävän työn tuloksista vuosittain, ja lisäksi saa tietysti kuulla kuulumisia siltä omalta kummilapselta. Kirjeet ja World Vision Plus -palveluun ilmestyvät valokuvat (kokemuksia täällä) ovat meidän perheessä tosi odotettuja ja koskettavia!
Odotettu hetki: postia tulossa!
4. Apua lapsille. Etenkin näin lapsiperheellistymisen jälkeen nimenomaan lapsille suuntautuva apu tuntuu olevan kaikkein eniten omaa sydäntäni lähellä. Kummien avusta hyötyy totta kai lasten lisäksi koko yhteisö ja perheet, mutta uskon, että tällaisella ”lapset edellä” -ajattelulla on myös omanlaistaan merkitystä. Sillä korostetaan sitä, että lapset ovat tärkeitä ja he ovat tulevaisuus!
5. Aktivoiva apu. Mun mielestä on ihan valtavan hienoa, että kummisuhde ei oikeastaan ollenkaan ole sellainen yksisuuntainen ”auttaja – autettu” -suhde. Toki rahallisen avun liikkumissuunta on meiltä kummilapselle ja hänen yhteisöönsä, mutta tuki ei ole sellaista passiivista auttamista. World Visionin työ alueilla on aina sellaista, että rakennetaan yhdessä perusedellytykset (vesi, viemäröinti, koulutus, ihmisoikeudet jne) sille, että yhteisö ja perheet pystyisivät tulevaisuudessa itse tulemaan toimeen. Esimerkiksi meidän mahdollistaman vesiputken avulla (siitä täällä) meidän kummilapsen perhe on alkanut kasvattaa tontillaan hedelmiä sekä omaan käyttöön että myytäväksi.
6. Yksilö ja hänen yhteisönsä. Tykkään kovasti tästä kummiuden ideasta: kummius ja suhde kummilapseen on henkilökohtainen. Se oma kummilapsi on ihan oikea lapsi siellä kaukana. Hänelle voi halutessaan kirjoittaa, lähettää postissa pieniä kirjekuoreen meneviä muistamisia tai jopa tehdä suoraan omalle kummiperheelle koordinoidusti ja hallitusti rahalahjoitus (siitä kirjoitin täällä). Ja häneltä saa vastavuoroisesti kirjeitä ja valokuvia. MUTTA se kummimaksu puolestaan menee koko yhteisön kehittämiseen – ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista luoda epäoikeudenmukaisuutta siihen yhteisöön! Eli kummiuden myötä tulevat varat käytetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa koko yhteisön hyväksi niin, että koko alueen elinolosuhteet paranevat. Kummiudesta hyötyvät siis muutkin lapset kuin oma kummilapsi, – ja alueen aikuiset myös!
Meidän lapset lukevat mielellään World Visionin lehteä.
7. Molemminpuolinen suhde. Kummilapsi saa tietysti valtavasti hyötyjä kummiudesta: sekä taloudellista tukea koko yhteisölle, että henkistä tukea esimerkiksi kouluttautumiseen – ja pääsyn säännöllisiin terveystarkastuksiin! Mutta hei, ei se kummilapsi ja hänen yhteisönsä se ainoa ”voittaja” ole; itse ainakin olen kokenut, että kummina ja kummiperheenä mekin saamme aivan valtavan paljon. Saamme totta kai palkitsevuuden tunnetta siitä, että voimme auttaa. Mutta lisäksi saamme myös tutustua yhteen lapseen, hänen perheeseensä ja kyläyhteisöönsä jossain siellä kaukana Keniassa.
8. Kasvatusta omille lapsille. Meille ihan valtavan tärkeitä arvoja ovat muiden auttaminen, empatia ja kaikenlainen erilaisuuden ymmärtäminen – on se sitten erilaisia ihmisiä tai erilaisten ihmisten elämää toisella puolen maailmaa. Kummina toimiminen tarjoaa vähän niin kuin sivutuotteena ihan mahtavan kasvatuksellisen kehyksen myös omille lapsille. Niin monesta asiasta voi luontevasti käynnistää keskustelun ja pohdinnan tämän kummiuden myötä: toisten auttamisesta, tasa-arvosta, tyttöjen oikeuksista ja ihmisoikeuksista, rasismista, katastrofeista ja kriisiavusta kehittyvissä maissa, ilmastonmuutoksesta… Tällaiset isommat lapset ovat erittäin kiinnostuneita myös World Visionin lehdestä, ja se avaa monia mielenkiintoisia ja tärkeitä keskusteluita.
Toivon ja uskon, että kummina toimiminen jo näin lapsena luo hyvää pohjaa lasten arvomaailmalle. Ja ihan niin kuin minulle itsellenikin jäi sieltä Kuusamon kirjastosta jonnekin syvälle omaan ytimeen ajatus, että toisten auttaminen tuo sisäistä palkitsevuutta myös auttajalle.
9. Ystävä maailmalla. Kummiuden myötä pääsee kurkistamaan kummilapsen elämään kenialaisella maaseudulla, ja myös huomaamaan, miten lapset ovat samanlaisia ympäri maailman. Meidän lapsilla ja kummilapsella on esimerkiksi samanlaisia lempileikkejä ja koulutehtäviä!
Lapset ovat jotenkin niin ihanan suoraviivaisia ja vilpittömiä: heille Maurine on myös ystävä, kirjeystävä maailmalla. Hänestä on tullut näin muutamassa vuodessa meille tärkeä henkilö, jonka kuulumiset aidosti kiinnostavat ja koskettavat. Hän on meidän perheen kummilapsi ja kaukainen ystävä.
Hauska (ja aito!) sattuma: saatiin Maurinelta kuva, jossa hänellä oli kaksi mangoa käsissään. Ja ihan sattumalta samana päivänä meilläkin oli lapsille välipalana mangoa!
10. Anna lapsen valita. Meillä itsellä kummiksi ryhtyminen oli pitkällinen prosessi: ensin oli useamman vuoden ”pitäis pitäis” -pohdinta. Kävin World Visionin sivuilla lasten kuvia katselemassa, mutta enhän mä osannut valita!
Meille se ryhtymissykäys tuli sitten siitä, kun World Vision muutama vuosi sitten käynnisti tämän ”Anna lapsen valita” -mahdollisuuden. Siinähän siis käännetään roolit toisin päin, eli lapsi saa valita itse itselleen kummin. Tämä oli niiii-iiiin meidän juttu, ja me alettiin kummiksi silloin heti eka erässä näitä valintatilaisuuksia. Meidät valitsi kummikseen Maurine, joka on vieläpä kivasti juuri meidän isojen tyttöjen ikäinen.
Nykyisin kummiksi ryhtymisen tapoja onkin nämä kaksi: perinteinen tapa, jolloin kummi saa itse valita kummilapsensa. Tämä on tosi kiva, jos haluaa vaikka just tietyn ikäisen kummilapsen (vaikka omien lasten ikäisen) tai tietystä maasta. Tai sitten tosiaan voi antaa valinnan mahdollisuuden lapselle. Tässä puolestaan on kivaa esimerkiksi se, että nämä valitsemaan pääsevät lapset ovat juuri heitä, jotka ovat toivoneet ja odottaneet omaa kummiaan jo pitkään. Toivon ihan valtavan paljon, että mahdollisimman moni heistä saa nyt joulukuussa oman kummin!
Voisitko sinä tehdä yhden lapsen siellä onnelliseksi ryhtymällä hänen kummikseen?
Eli tosiaan jos olet harkinnut kummiksi ryhtymistä, niin NYT on tosiaan ihan täydellinen aika, sillä seuraava valintatilaisuus siellä ”meidän kulmilla” Kenian Ngoswetissa lähestyy. Ryhdy kummiksi jollekin Maurinen kaverille! Täältä pääsee ilmoittautumaan mukaan kummiksi valintatilaisuuteen, joka pidetään 5.-9. joulukuuta.
Homma toimii siis näin:
1. Ilmoittaudu mukaan täällä täyttämällä lomake.
2. Lataa sinne mukaan kuvasi (tai perheen kuva, kuten me laitettiin). Mikä tahansa helppo kännykkäräpsy käy!
3. Jää odottelemaan tietoa, kuka Ngoswetin lapsista valitsi kummikseen juuri sinut! Tiedon kummilapsesta saa 12.12. alkaen.
Ai että se olikin muuten ihanaa, kun pääsi avaamaan sellaisen kirjekuoren, josta löytyi ensimmäistä kertaa se oman kummilapsen nimi ja kuva! Ja saada ja lähettää ne ensimmäiset tutustumiskirjeet, oi!
Jos olet jo kummi (tiedän, että tosi moni teistä on), olisi kiva kuulla, mikä on sinun syysi olla kummina? Mikä siinä on teille parasta tai palkitsevinta?
19
Anna
28.10.2022 at 22:43Ääh, näistä tulee aina vähän huono omatunto kun en ole muistanut aikoihin katsoa tuota kummipalvelua, että onko sinne tullut viestejä tai kuvia tai lähettää mitään terveisiä kummilapselle. Vaikka sanotaan, että yhteydenpito on vapaaehtoista niin haluaisin kyllä suoda lapselle sen, että olisin häneen yhteydessä säännöllisesti. Vaikka sitten harvoin, mutta säännöllisesti. Tällä hetkellä se ei kyllä toteudu :( Kohta on varmaan vuosi kun ollaan laitettu mitään terveisiä.
krista
31.10.2022 at 09:34Voi hitsi me tunnolliset ihmiset ja meidän huonot omatunnot <3 <3 <3 Hei siis meilläkin on mennyt kerran noin vuosi meidän kirjeiden välillä, ja nytkin ois "meidän vuoro" - ja lähiaikoina kyllä nyt laitetaankin taas postia menemään. Kunhan (kröhöm) saadaan aikaiseksi. Mutta siis se Plussa on tosi näppärä!
-
Ja siis tämä kirjeenvaihtohan on TÄYSIN vapaaehtoista. On kummeja, jotka eivät koskaan/juuri koskaa laita viestejä, ja he ovat ihan yhtä tärkeitä kummeja! Eli pois vaan huono omatunto: olette huippuja ja tärkeitä kummeja ihan vaan olemassaolollanne jo! Ja se kirjeenvaihto on ihan sellaista ekstraa, eli kun iskee sellainen toimintasykäys. Kääk mekään ei olla muuten edes vielä kerrottu Maurinelle, että meillä on perheessä uusi vauva! Pitäisikin räpsätä uusi perhekuva ja laittaa se sieltä Plussan kautta menemään ja kertoa kuulumiset!