Uudet silmälasit!

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Synsam Iso Omenan kanssa.

Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet, että meidän silmälasisöpöliinillä on uudet silmälasit – ja ne ovat ihanat. Sitä mieltä on lapsi itse (se on tärkeintä!), ja tietysti me kaikki muutkin.

Silmälasit ovat itse asiassa tämän 6-vuotiaan viidennet silmälasit: silmälaseilla hoidetaan lapsen näköä, jota seurataan silmäklinikalla puolivuosittain. Vahvuuksia siis vaihdellaan tarpeen ja näön kehittymisen mukaan.

Tämän vuoden lasit jatkavat kahden viime vuoden taattua värilinjaa (lue: pinkkiä ja vielä pinkimpää), ja ne ovat lapsen omalla maulla tarkkaan valittu. Uusien lasien valitseminen on lapselle aina huipputärkeä juttu! Tällä kertaa laseissa on ensimmäistä kertaa tuollaiset joustavat sangat. Ja näin muutaman viikon kokemuksella me ollaan tähän malliin tosi tyytyväisiä: ne eivät paina mistään, ja lasit pysyvät päässä huippuhyvin – testattu niitä on jo perin pohjin mm. trampoliinilla ja rannalla säntäillessä.

Nämä uudet lasit ovat siis Synsam Iso Omenasta; kävin siellä itse (tämän blogiyhteistyön myötä) omassa näöntarkastuksessa, ja Silvan kanssa lasten silmälaseja katselemassa. Ja sieltäpä sitten löytyi juuri Silvalle mieleiset lasit!

Uudet hienot silmälasit saatiin lapsen päähän juuri sopivasti päivää ennen tänne Espanjaan lähtöä.

Meillä on eletty nyt neljä vuotta tätä ”silmälasielämää”. Ja voin olla vaan ihan valtavan onnellinen siitä, että tämä meidän silmälasitaival on ollut niin positiivinen. Myönnän, että tämä vähän jännitti silloin, kun lapsi 2-vuotiaana sai ensimmäiset lasinsa.

Pari vuotta sitten (täällä) kirjoitin, että lapsi ei ole oikeastaan juuri ikinä saanut kuulla mitään muuta kuin hyviä juttuja silmälaseistaan: niitä ihastellaan, ja joskus jopa vähän kadehditaankin. Ja tuo sama positiivisuus on vaan jatkunut!

Tässä meidän maailmassa, jossa valitettavasti pienikin ”erilaisuus” voi olla lähde esimerkiksi kiusaamiselle, tämä on mun mielestä ihan hurjan tärkeää. Lapselle on päässyt syntymään kaikessa rauhassa sellainen tietynlainen vahva ”silmälasi-itsetunto”: omat silmälasit (tai muu apuväline/ominaisuus jollain toisella lapsella) ovat hieno juttu ja jopa ylpeyden aihe. Kaveritkin haluaisivat! Ja on ihan huikean hienoa, miten mutkattomasti muutkin lapset silmälaseihin suhtautuvat.

Tähän vaikuttavat varmasti monet asiat: esimerkiksi muiden aikuisten kommentit suoraan lapselle (olen tosi kiitollinen kaikille lapsen silmälaseja ihasteleville aikuisille), ja myös aikuisten keskustelut omien lastensa kanssa, jos lapset kyselevät, että miksi jollain kaverilla on lasit.

Ja tosiaan myös se oma ”silmälasi-itsetunto”. Kun lapsi luontevasti ja mutkattomasti vastaa mahdollisiin kyselyihin, että ”mä näen niillä paremmin”, niin muutkin lapset ovat, että ”okei, kiva”, ja leikit jatkuvat.

Näin opitaan samalla erilaisuuden hyväksymistä. On se sitten silmälaseja tai mitä tahansa muuta erilaisuutta. Moni tarvitsee jotain apuvälinettä, jotkut oppivat eri tavoilla ja joillain on ulkonäössä jotain erilaista kuin toisella. Koska me kaikkihan ollaan erilaisia omine piirteinemme! Samanlaisuus on tavallaan vain harhaa; sisältä me kaikki olemme omanlaisiamme.

Meille yksi tärkeä ja aika herkkäkin kokemus on aina juuri tuo uusien silmälasien valinta. Mulle itselleni on aina ollut tärkeää tarjota siinä lapselle paras mahdollinen kokemus. Että lapselle silmälaseja valitessa tulee hyvä mieli laseista ja positiivinen fiilis siitä, että hän saa tällaiset upeat uudet lasit.

Tuolla Iso Omenan Synsamilla tämä kaikki meni ihan täydellisesti. Meidän optikko Johanna oli aivan ihana lapsen kanssa jutellessaan; en voi muuta kuin kehua ja vilpittömästi suositella tätä paikkaa muillekin silmälasisöpöläisille.

Tuolla Iso Omenan Synsamissa vietetään juuri nyt Kansainvälisen Lasten oikeuksien päivän (huomenna ti 20.11.2018) kunniaksi teemaviikkoa, jolloin myymälässä on (la 24.11. asti) kaikkea pientä kivaa ekstrahuomiointia juuri näitä perheen pienimpiä silmälasiasiakkaita ajatellen.

Mutta se, mikä on jotain ihan huikeaa ja josta en ollut aiemmin tiennytkään. Ja josta melkein haukoin henkeä eka kerran kuullessani – voiko tämä olla tottakaan…? Tämä on siis voimassa ihan ympäri vuoden, jo vuodesta 2016 lähtien.

Eli tämä:
Synsam haluaa ottaa vastuuta lapsista ja heidän yhtälaisista oikeuksistaan nähdä, leikkiä ja lukea. Niinpä Synsam tarjoaa maksuttomat silmälasit kaikille alle 14-vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat näönkorjausta! Maksuttomat silmälasit voi saada kerran vuodessa tai näönvoimakkuuden muuttuessa (vähintään +/-0,5). Itse maksetaan vain optikon tai silmälääkärin tekemä näöntarkastus; alle 8-vuotiaalla tarkastuksen tekee aina silmälääkäri.

Täältä lisätietoa.

Maksuttomuus koskee tiettyjä kehyksiä ja linssejä, edun arvo on yhteensä alkaen 105 €. Tsekkasin tuota Iso Omenan Synsamin valikoimaa ja siellä oli oikein hyvännäköisiä kehyksiä lapsille tarjolla tässä (39-70€) kehysten hintaluokassa.

Pääasia mun mielestä tässä tietysti on se, että tällä tavalla jokainen lapsi voi saada laadukkaat silmälasit, joiden vahvuudet ovat ajankohtaiset ja juuri lapsen näön mukaiset. Ja sitten tietysti halutessaan lisämaksulla voi ostaa lisäominaisuuksia linsseihin tai kalliimpia kehysmalleja. Mutta tämän ansiosta kaikki lapset *) saavat mahdollisuuden hyviin laseihin, ja se on mun mielestä huipputärkeää!

Jos tiedätte silmälasisöpöläisten vanhempia, jotka tästä Synsamin edusta eivät välttämättä tiedä, niin laittakaa ihmeessä sana kiertämään – ainakin meille itselle tämä oli ihan uutta!

*) Lapsen silmälasit (tai tukea niiden hankintaan) voi saada myös kaupungin maksusitoumuksella, jos lasit ovat hoidon apuväline, kuten meidän tapauksessa. Tukea lapsen silmälasien hankintaan voi saada myös osana toimeentulotukea.

Ai niin, mainitsin tuolla alussa, että kävin myös omassa näöntarkastuksessa!

Se olikin tosi mielenkiintoinen kokemus! Tähän asti mun ainoat näöntarkastukset ovat olleet sellaisia ”mihin suuntaan E-kirjain osoittaa” -pahvitauluun katsomisia. Ja viimeisestä sellaisestakin on kulunut varmaan jo parikymmentä vuotta, hups.

Viime vuosina olen selvästi huomannut, että erityisesti iltaisin väsyneenä (kun olen tuijottanut konetta koko työpäivän) mulla on vaikeuksia tarkentaa kauas. Kaikki näyttää vähän sumuiselta, etenkin hämärässä ulkona. Niinpä olen ajatellut jo pidempään, että voisi olla ihan hyvä tsekkauttaa myös oma näkö. Vielä kouluaikaan mun näkö oli aina tosi hyvä, mutta näin kypsemmällä (haha) iällä olen selvästi huomannut, että näkeminen ei ole ihan entisellään.

Ikänäkö ja silleen.

Kehitys oli selvästi kehittynyt näöntarkastuksissakin! Eli näöntarkastus tehtiin ihan eri tavalla kuin olin kuvitellut – ei enää niitä kuluneita pahvilevyjä ja E-kirjaimia. Istuin siis tuollaisissa hienoissa avaruusajan high-tech-koneissa tutkittavana puolisen tuntia, ja vastailin kiltisti erilaisiin kysymyksiin.

Ja tulokset olivatkin sitten tosi hyvät! Positiivinen yllätys! Pienet vahvuudet näyttöpäättellä töitä tehdessä saattaisivat tuoda helpotusta näön ”iltasumuisuuteen”, joka kuulemma on lähinnä silmien väsymisestä johtuvaa. Enkä ihmettele. Kun tosiaan tätä näyttöä tässä aina tuntikaupalla tuijottaa.

Optikko siis kertoi erilaisista vaihtoehdoista ja antoi niiden pohjalta tehdä itse päätöksen, että hankkisinko lasit vai en.

No, mietin hetken (ja koin pientä kiusausta hankkia lasit), mutta sitten totesin, että iloitsen nyt vaan näistä hyvistä tuloksista ja jatkan eloa ilman silmälaseja – toistaiseksi. Mutta varmasti tuo ikänäköpuoli tulee jossain vaiheessa eteen. Täytyy siis seurailla, tuleeko vielä enemmän ”sumua” ja missä tilanteissa. Ja sitten nätisti uudestaan näöntutkimukseen muutaman vuoden kuluttua.

En kuitenkaan malttanut olla sovittelematta muutamia kehyksiä. Kas näin:

Olisi itse asiassa aika kivaa, jos olisi silmälasit! No, niiden aika on varmaan jossain tulevaisuudessa, ennemmin tai myöhemmin.

Perinteinen silmälasien ostaminen ei muuten ole enää ainoa vaihtoehto – tämäkin oli minulle uutta. Synsamilta voi nimittäin myös vuokrata silmälaseja. Sopimuksella saa itselleen kolmet silmälasit (esimerkiksi lasit, varalasit ja aurinkolasit voimakkuuksilla) yhteiseen kuukausivuokrahintaan, alkaen 14,90e/kk.

Tällainen sopimus on tosi hyvä vaihtoehto niin aikuisille kuin lapsillekin – siihen nimittäin kuuluu mm. vakuutus, oikeus päivittää linssit näön muuttuessa ja myös vaihtaa yhdet kehykset vuosittain. Ei siis tule yllättäviä kuluja, jos vaikka lapsen lasit pitää uusia usein.

Seuraavaksi sitten ajattelin houkutella tuollaiseen high-tech-näöntarkastukseen tuon puolisonkin; Joel kun puhuu näön sumuisuudesta ihan samaan tapaan kuin minäkin. Ja sitä paitsi mä ehkä ihan vähän haluaisin nähdä, että miltä Joel näyttäisi hyvännäköiset silmälasit päässään :)

16
Like
7

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply
    Onneli Winter/ Onnelin elämää
    19.11.2018 at 19:43

    On nykyaikana todella ihanaa kun lasit vain ovat ja kuuluvat päiviin normaalina kuin pipo. Toisin oli silloin kun itse olin ala-asteella…kenelläkään ei ollut laseja. Minulla meni vuosi ennen kuin aloin käyttämään laseja koulussa kun luokkakaveri sai myös ja päätimme yhdessä pitää. Haukkuja sain kuulla koko peruskouluajan… ja miksi? Kun en nähnyt hyvin minut luokiteltiin huonommaksi kuin muut. Nätit lasit neiti löysi…sävy sävyyn villatakin kanssa <3

    • Reply
      krista
      19.11.2018 at 20:48

      Joo mä kans oon huomaavinani selkeän muutoksen suhtautumisessa silmälaseihin! Ehkä se muutos on ihan aikuisissakin, laseja pidetään jopa ”imagolaseina” vaikka ei oikeasti tarvitsisikaan – ja vaikkapa aurinkolaseja pidetään mielellään. Ihanaa, että tämä on (toivottavasti) muuttunut näin!

  • Reply
    Piupali
    20.11.2018 at 21:00

    Ekaluokkalaisellani on nyt lasit toista vuotta ja suhtautuminen on ollut uskomattoman hienoa kaikilta, erityisesti lapsilta. Sitten hämmennyinkin totaalisesti, kun kerran ostoskeskuksen ruuhkaisissa liukuportaissa (emme siis päässeet karkuun) vanhempi rouva alkoi, pojan kuullen siis, avautua siitä, kuinka sääli on, että lapsella on lasit! Ja jatkoi tarinaa oman lapsuuden ikävistä laseihin liittyvistä kokemuksista. Poika kuunteli ihmeissään&kysyvänä ja pakenimme heti mahdollisuuden tullen.

    • Reply
      krista
      20.11.2018 at 23:41

      No huh, mitä käytöstä! Joskus tällaiset tilanteet kyllä pääsee niin yllättämään: siis MITEN aikuinen ihminen ei tajua, että tuolla tavalla puhumalla sitä vaan siirtää omaa traumaansa (mikä sinäsä on tietysti ikävää) seuraavalle sukupolvelle… Tosi ajattelematonta! Mutta ehkä jos kasvatusasioita ei ole vähään aikaan miettinyt – ja ehkä ennen ei ollut tapana niin paljon miettiä – sitä ei sitten hoksaa, että mitä oikein suustaan päästää… :(

      Mutta siis ihana, että teillä on ollut kans (tuota lukuunottamatta) yhtä hienot kokemukset! Sama meillä, se on kyllä ihan huippua <3

    Leave a Reply