Hyvää juhannusta Sotkamosta!

Terkut Sotkamosta!

Tänne siis ajettiin tiistai-iltana, perillä oltiin yöllä. Olipa muute aika erilaista ajaa kirkkaassa kesäyössä kuin täydessä pimeydessä. Vielä yhdeksän-kymmenen aikoihin aurinko paistoi – ei vain häämöttäen vaan ihan iltapäiväauringon verran kuumottaen. Suomen kesä!

Ajoimme siis tällä kertaa koko matkan kerralla, muutamalla varikkopysähdyksellä eväitä syömässä. Takaboksissa oli kylmälaukullinen ruokaa: salaattia, nakkeja ja voileipiä. Ja se mahtava matkapotta. Paras ostos (viime kesänä siis) pitkään aikaan, ha!

Mikkelissä pysähdyttiin Visulahden vanhan dinosauruksen alla tyhjällä vanhan huoltoaseman parkkiksella.

Seuraavana stoppina Varkaudessa tankattiin mobiilitankkauksella ja hanskalla ABC:llä, mutta ei tällä kertaa menty sisään vaan ajettiin sen taakse ”varikkoalueelle” jaloittelemaan. Ja vielä jossain Lapinlahdella bongattiin ohiajaessa niin idyllisenkaunis uimaranta ilta-auringossa, että käänsin auton ympäri seuraavalla P-paikalla ja menimme ilta-aurinkoon paistattelemaan!

Hyttysinvaasio oli jotain aivan järkyttävää, mutta muuten Lapinlahdesta jäi jotenkin aivan ihana tunne. Lauma iloisia lapsia kirmasi iltauinnille vielä silloin yhdeksän jälkeen. Ja paikallista nuorisoa oli siellä ilta-aurinkoa ihastelemassa pilistelemässä traktorilla (oi kyllä!) ja tytöt heille iloisesti vilkuttivat, kun traktori pöristeli ohi. Pojat vilkuttivat yhtä iloisesti takaisin. Tulipa hyvä fiilis! Ihana Lapinlahti!

Ja nyt täällä Sotkamossa me ollaan yksi päivä polskittu läheisellä pienellä uimarannalla, ja eilinen pilvisempi päivä meni sisäleikeissä. Nyt tuolla tytöt ja ämmi koristelevat täytekakkua, ja sen jälkeen lähdetään taas polskimaan!

Mitään sen kummempaa aikataulua tai suunnitelmaa meillä täällä ei ole, ollaan täällä niin kauan kuin siltä tuntuu, ehkä noin viikko. Täällähän voisi olla vaikka koko loppukesän (kutkuttava ajatus), mutta toisaalta tulisi sitten kova ikävä kotipihan kesää ja kesämökkiä.

Juhannussuunnitelmiin kuuluu nyt ainakin uimista – ehkäpä uskaltaisin itsekin pulahtaa? – ja rannan grillipaikalla voisi grillata makkaraa. Mielessä kävi myös sellaisten kukkaseppeleiden tekeminen, tiedättehän niitä sellaisia muutaman vuoden somessa näkyneitä isoja hienouksia…? Ei olla koskaan kokeiltu – mutta onnistuukohan ihan ilman välineitä, ilman siis rautalankaa sun muuta. Haha, luultavasti ei. No kerätään kukkia vaikka maljakkoon.

Mitään ”must pitää tehdä” -juttuja meillä ei ole. Toinen lapsista oli sitä mieltä, että juhannukseen kuuluu grillimakkara, kokko ja kasvomaalaukset; me kun ollaan oltu aina siellä Kumpulan juhannusjuhlilla ja siellä on kasvomaalausta. Kuulemma äidin kajalilla voisi piirtää ainakin kissanviikset. En kyllä tiedä, tuliko edes mukaan – en ole sitä kuukausiin käyttänyt…

Mutta nyt kakku on kuulemma koristeluvaiheessa! Käyn nappaamassa kuvan… näin!

…ja sitten juhannuksen viettoon!

Ihanaa ja aurinkoista juhannusviikonloppua kaikille!

22
Like
2

You Might Also Like

  • Essi
    19.6.2020 at 11:51

    En oo varma tiedänkö millasia ne someseppeleet on, mutta aika ihanan saa kun tekee aina pienen kimpun ja toimii sitten niiden kanssa kuten voikukkienkin.

    Hyvää Juhannusta!

    • krista
      22.6.2020 at 10:05

      Jesh kiitos, tää oli hyvä vinkki! Me tehtiin just noin, eli pieniä kimppuja. Tosin sitten me Joelin kanssa pähkäiltiin tätä silloin juhannuksena, että mitäköhän se ”toimii niin kuin voikukkien kanssa on” , kun ei me tiedetä sitäkään :D Mutta tehtiin tyttöjen kanssa niin, että pieniä kimppuja ja kiinnitettiin ne kahteen hiuspantaan ja yhteen rautalankaan :)

  • Beanilie
    20.6.2020 at 02:29

    Varkaus mainittu! :D olen siis siellä syntynyt ja kasvanut ja tuppaa olemaan sama reaktio kuin suomalaisilla kun Suomi mainitaan ulkomaalaisessa mediassa :’) mukavaa juhannusta sinne täältä Englannista!

    • krista
      22.6.2020 at 10:06

      Mä tiedän :D Mä oon Kuusamon kanssa samanlainen :D Siellä Varkaudessa me muuten just lauleltiin niitä villejä lupiineja :)

  • Saara
    20.6.2020 at 21:25

    Sotkamossa jos kaipaatte ravintolaan niin Haapala B&B yhteydessä on uudehko ravintola ja varmasti myös ulkopöytiä. Hyvää ja tyylikästä lähiruokaa. Hiukan rantaa suosittelen, esim iltaisin rauhallista ja kivat leikkivälineet myös. Vuokatissa Pisterisniemen ranta Katinkullan lähellä hyvä. Salmelan koulun pihalla huiput ulkoilu jutut lapsille ja koulun ympäristössä kiva frisbeegolf rata. Terkuin Sotkamossa mökkeilevä lukijasi Saara

    • krista
      22.6.2020 at 10:11

      Oooo, kiitos näistä! <3 Osa onkin tuttuja, Hiukassa käytin kävelyllä ja rantaa katsomassa viime syksynä, näytti upealta! Nyt me ollaan käyty vain tuossa pienellä lähirannalla, kun se on kävelymatkan päässä ja siinä ei ole ollut oikeastaan ketään muita kuin me :) Mutta jos kyllästyy (oih, miten voi kyllästyä!), niin voisi testata noita! Tuota Vuokatin lähellä olevaa - tai itse asiassa noita molempia - taisi suositella toinenkin, Instassa. Ja tuo Salmelan koulun piha on kans tuttu, siinä varmaan käydään kans! Googlain myös tuon Haapalan, näyttää tosi mahtavalta paikalta <3

  • Laura
    21.6.2020 at 18:11

    Hyvää juhannusta! Luin juhannuslukemisena mökillä sun suositteleman Lucinda Rileyn Keskiyön ruusu ja voi juku, just mahtava ekojen lomapäivien ”mökillä siideri toisessa kädessä” – lukemista 😍 kiitos siis tästä! Oon lukenut sun kirjapostauksia aikasemminkin, mut tulisko mieleen jotain vähän samantyylistä, suht kevyttä mutta mukaansatempaavaa tarinaa?

    • krista
      22.6.2020 at 10:22

      Jeeeee, ihan huippua! Ja siis oh eiks ollutkin ihana kirja! Sä luit sen ihan täydellisellä tavalla, mä luin kotona mutta mulle tuli heti sellainen ”mökkirentoutumiseen”-fiilis siitä!

      Mä itse luin tuon jälkeen Rileyn Enkelipuun, mutta mun mielestä se ei yltänyt tuohon Keskiyön ruusun tasoon. Mutta jos isoja opuksia jaksat, niin melkein sitä seitsemän sisaruksen sarjaa (Rileyltä) suosittelen. Ja sitten Jojo Moyesiltä kahta, joissa on syvempi historiallinen ulottuuvuus, eli Ne, jotka ymmärtävät kauneutta ja Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (karsea nimi). Viktoria Hislopin Elämänlanka voisi kans olla sellainen! Ja vielä Jan-Philipp Sendkerin molemmat, Sydämenlyönneissä ikuisuus ja Sydämen ääntä ei voi unohtaa. Karseita nimiä, edelleen :D Hihkaisen, jos tulee vielä muitakin mieleen!

      Mä luen Rileyn sisarustarinan seuraavan kirjan seuraavaksi, ja sitten Rileyllä oli joku Perhos-niminen kirja myös (Perhosten laakso? jotain sellaista), jonka ajattelin jostain hankkia käsiini :) EDIT. Googlasin, se nimi on Perhosten huone. Ja oi se kuulosti just sellaiselta, joka voisi olla tätä kategoriaa! Riley kirjoittaa kyllä tosi hienoja tarinoita!

      • Laura
        24.6.2020 at 18:37

        Hei kiitos!! Laitoin ekan osan tosta seitsemän sisaren sarjasta varaukseen ja pari muutakin sun ehottelemista 😊 katoin että jojo moyesiltä oli tullut uutuus, tähtien antaja, joka sijottuu ilmeisesti 1930-luvun Amerikkaan, se vois olla hyvä myös. 😍 Aloin lukea nyt tota perhosten huonetta kun sen bongasin e-kirjana, mutta ainakaan ekat 100 sivua ei vakuuta, että yltäis Keskiyön ruusun tasolle, kerronta jotenkin hmm kökömpää. :D mutta ihan mielenkiintoselta vaikuttaa, en ainakaan kesken aijo jättää!