Jaksamista arkeen psykologien tuella (sisältää arvonnan!)

Kaupallinen yhteistyö: FamilyBoost

Tämän vuoden alussa sain yhteydenoton perhepsykologi Heidi Livingstonilta. Hän ja toinen psykologi Julia Pöyhönen olivat perustaneet uudenlaisen lapsiperheille suunnatun psykologipalvelun nimeltään FamilyBoost. Palvelu kaipasi pilottiasiakkaita, ja minua pyydettiin mukaan testaamaan ja antamaan palautetta.

Ensin epäröin.

Olimme juuri silloin Espanjassa, ja heidän VoimaBoosti-kurssinsa oli alkamassa helmikuussa – ja se kestäisi kahdeksan viikkoa. Jotta siitä saisi parhaan hyödyn irti, kurssiin pitäisi tietysti sitoutua ja tehdä siihen kuuluvia tehtäviä ja harjoituksia.

Maaliskuu 2017.

Henkinen vaakapuntarointi heilui siinä edestakaisin: olisiko minulla aikaa, tuntuisiko se raskaalta? Toisaalta oman jaksamisen kasvattaminen ja tuen saaminen kuulosti juuri siltä, mitä siinä(kin) hetkessä halusin ja tarvitsin. Olisinko valmis panostamaan vähän, jotta saisin mahdollisesti tosi paljon? Pakettiin kuului myös psykologien tuki koko kurssin ajan. Okei. Vau. Kyllä, lähden mukaan!

…ja tässä kokemuksiani!
(ja postauksen lopussa arvonta, jossa palkintona ilmainen osallistuminen tälle samalle kurssille!)

Huhtikuu 2017.

FamilyBoostilla on siis tarjolla useita erilaisia verkkokurssikokonaisuuksia. TaaperoBoosti on suunnattu taaperoikäisen vanhemmalle. TaitoBoosti lisää vanhemmuuden taitoja. TunneBoosti vahvistaa lapsen tunnetaitoja. Ja itse osallistuin VoimaBoostiin, joka keskittyy vanhemman omiin tarpeisiin – ja oman hyvinvoinnin kautta tietysti koko perheen hyvinvointiin. Vaikka näkökulma tässä olikin vanhempien omien voimavarojen ruokkimisessa, tältä kurssilta sai kyllä valtavasti apuja myös ihan perhearjen tilanteisiin. Heräsi paljon ajatuksia ja syntyi useita konkreettisia ahaa-elämyksiä!

Kurssi kesti siis kahdeksan viikkoa – ja myönnän, että Suomeen-muuton aikana väsähdin (viidennen kurssiviikon tietämillä) ja kurssi jäi minulta kesken. Suomeen-paluuangstin taituttua aloitin kuitenkin koko homman alusta; materiaali on käytössä puolen vuoden ajan. Ja tällä kertaa kävin koko kurssin ja keskityin tehtäviin – ja sain siitä irti todella paljon.

Se oli sen arvoista, ja olen niiii-iiiin iloinen, että en luovuttanut kokonaan vaan aloitin reippaasti uudestaan.

Kahdeksan viikon aikana heräsi tosiaan paljon ajatuksia, ja moni kurssilta mukaan tarttunut ajatus on varmasti ”uinut” tänne blogipostauksiin asti, vähän niin kuin vahingossa siis. Mutta näin jälkikäteen jos nostaisin tuosta kokonaisuudesta itselleni kolme keskeisimmin luihinjaytimiiniskenyttä havaintoa, ne olisivat (erittäin tiivistettynä) nämä:

Toukokuu 2017.

1. Myönteisen vahvistaminen

Tämä on pyörinyt mielessäni tässä viime vuosina muutenkin: omaan ajatteluun VOI vaikuttaa. Lyhyesti kurssilla oppimani meni jotenkin näin: Ajatteluumme vaikuttaa kielteinen vinoutuma, joka on evoluution myötä ikään kuin ohjelmoitu ihmisen ajatuksiin. Pitää nähdä ympäriltään uhat, jotta pysyy hengissä. Mutta ihmismielessä vahvistuvat ne asiat, joita ajatellaan eniten. Niinpä harjoittelemalla voi opettaa oman mielensä myönteisiin ajatuskulkuihin, jotka vahvistavat omaa hyvinvointia ja onnellisuutta – ja antavat hyvän pohjan myös mahdollisista kriiseistä selviämiseen.

Myönteisen vahvistamista käytiin läpi omassa ajattelussa, kasvatuskeinona (jea!) sekä parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa. Kurssilla tehtiin myös tähän liittyvä tehtävä – se oli yksi parhaista ja itselleni hyödyllisimmistä tämän kurssin tehtävistä.

2. Aikuisen tunnesäätely

Aaaaaaa niin supertärkeää asiaa! Lapsella tunnetilat ryöpsähtelevät ja se kuuluu tunteiden hallintaa opetellessa tietysti asiaan – aikuinen on se, jonka pitäisi kasvatusoppaiden mukaan olla zen, viilipytty ja mitänäitänytonkaan-pylväspyhmiys. Mutta mitä, jos juuri se maailman rakkain lapsi saa ne (tavallisesti rauhallisen) aikuisenkin tunnetilat koetukselle. ”Päätin olla tänään kärsivällinen, mutta sitten hermostuinkin ja raivosin lapselleni niin kuin 2-vuotias! Mikä minuun taas meni?” on kurssilla opitun mukaan yksi tyypillisistä vanhemmalle syyllisyyttä tuottavista asioista.

Aikuisten tunteiden säätelyyn liittyvä tieto, siihen liittyvät harjoitukset ja tunteidensäätelyniksit olivat niin niin niin olennaisia, ja itse koin ne tosi hyödyllisiksi. Olen itse asiassa käyttänyt muutamia harjoituksia myös nukahtamiseen ja yöllä heräillessä rentoutumiseen niin, että stressiasiat eivät saisi mielestä tilaa ja pitäisi hereillä.

3. Mikromanageeraus

Tämä ahaa-elämys iski tasan siihen hetkeen. ”Ota sormi pois nenästä! Pue reippaasti! Älä keiku! Nyt kunnolla! Ole paikoillasi! Ota haarukalla! Pyyhi paperiin, ei hihaan!” Hmm.

Yritäpä itse asettaa itsesi lapsen asemaan selllaiseen tilanteeseen, jossa joku toinen ihminen koko ajan korjaisi ja huomauttelisi kaikesta….? Tai ajattele, että juuri nyt ulkopuolinen katselisi sinua ja huomauttelisi kaikesta näkemästään…? Katson nyt itseäni tässä työpöydän äärellä ja saarnaan mukamas jonkun muun suulla: ”Istu suorassa, älä niiskuta vaan niistä nenäsi, vie käytetyt astiat aina pois, siivoa nyt pöytäsi, kamala sotku, onko pakko naputtaa näppäimistöä noin kovalla äänellä, älä keiku vaan istu kunnolla nyt, kaivoitko sä just silmiäsi, miksi sä räpellät silmää, lopeta heti”. Kurssilla sanottua: kovinkaan moni aikuinen ei kestäisi tällaista mikromanageerausta hymyssä suin. Jatkuva huomauttelu vie myös vanhemmilta energiaa ja luo kireää ilmapiiriä koko perheeseen.

Allekirjoitan. Ja todellakin tunnistan nyt tuon termin: mikromanageeraus. Siitä tuli kurssilla hyviä esimerkkejä ja taustaa.

Kesäkuu 2017.

Myönnän olevani itse persoonaltani vähän sellainen, että ihan kaikissa tilanteissa en ole maailman hedelmällisintä maaperää ulkopuolelta tuleville neuvoille. Väitän, että aika monia lasten kasvatukseen liittyviä asioita olen pohdiskellut itsekin, ja sitten jos joku tulee siihen ulkopuolelta ”opettamaan”, saattaa minulta helposti irrota spontaani vastareaktio: ”luuletko, että en muka olisi tätä jo ajatellut”. Tämäkin puoli ennen kurssia itseäni vähän arvelutti – ärysyyntyisinkö neuvoista (”mitä ne muka mun tilanteesta tietää”), vaan saisinko jotain irti…?

Rehellisesti voin todeta, että minua ei ärsyttänyt kurssin aikana kertaakaan – itse asiassa en edes muistanut, että voisin ärsyyntyä. Se on varmasti näiden psykologien ammattitaitoa: että miten pystyy kertomaan asioille ja ilmiöille psykologista taustaa, ja antamaan myös neuvoja ilman, että ”tulee kenenkään tontille päsmäröimään”. Vinkit ja niksit tulivat jotenkin niin ihanan pehmeästi, että niistä ihan automaattisesti alkoi vaan imeä asioita itselleen, soveltaa ja kokeilla. Monissa asioissa jo pelkät ahaa-elämykset tekivät vaikutuksen, ja jaoin useita kurssilla oppimiani asioita Joelillekin. Esimerkiksi tuosta mikromanageerauksesta keskusteltiin meillä tänä kesänä pitkät pätkät: herättiin huomaamaan, miten meillä on tapana toimia – ja jo se pelkästään tuo (toivottavasti) moniin asioihin positiivista muutosta.

Heinäkuu 2017.

Kaiken kaikkiaan tällainen kurssi tosiaan vaatii jonkin verran kävijältään, jos siitä haluaa saada täyden hyödyn irti. Aikaa menee pari tuntia viikossa kurssiaineiston läpikäymiseen (tekstiä ja videoita) ja tehtäviin. Osa tehtävistä tehdään niin, että joka päivä kirjataan joitain asioita ylös.

Mutta nyt kurssin (toisella yrittämällä kokonaan) käyneenä voin sanoa, että se ajankäyttö on kyllä hyödyllisesti käytettyä aikaa, joka vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Tekisin kyllä uudelleen! Lisäksi ihan luksusta on tuo, että kurssin kautta saa perhepsykologien tuen ja keskusteluyhteyden koko kurssin ajaksi.

VoimaBoostin kävijäkyselystä on saatu aika vaikuttavat tulokset: 100 % vastaajista koki, että kurssi oli todella hyödyllinen ja lisäsi vanhempana jaksamista. 100 % vastaajista koki, että VoimaBoosti paransi koko perheen ilmapiiriä. 100 % vastaajista suosittelisi The FamilyBoostia kavereilleen.

Näihin sataan prosenttiin on helppo yhtyä; suosittelen minäkin!

Elokuu 2017.

Perhepsykologien tuesta puheen ollen: Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen lupasivat vastata nyt myös lukijoiden kysymyksiin tähän aihepiiriin liittyen! Jos siis jokin vanhemmuuteen liittyvä asia askarruttaa ja haluat siihen vastauksen ammattilaiselta, nyt on erittäin hyvä sauma kysyä! Heidi ja Julia valitsevat kaikista esitetyistä kysymyksistä vähintäänkin viisi, ja vastaavat niihin täällä blogissa viikon kuluttua. Kysymyksiä voi lähettää ma 4.9. klo 12 asti. Voit myös hihkua ”tämä asia kiinnostaa minuakin!” -kommentteja toisten kirjoittamiin kysymyksiin, niin huomaamme, että mihin asioihin teitä erityisesti kiinnostaisi saada vastaus psykologeilta.

Lisäksi kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden/kysymyksiä esittäneiden kesken arvotaan ilmainen osallistuminen VoimaBoosti-kurssille (arvo 99e). Sama aikataulu siis tässä: arvonta on käynnissä ma 4.9. klo 12 asti!

Kysykää siis ihmeessä perhepsykologeilta! Tässä tilaisuus!

…ja muistakaa panostaa omaan hyvinvointiinne. Se hyödyttää koko perhettä <3