Puutalon pieni askartelunurkka: taikasauva

Enpä olisi uskonut, että kaikista maailman ihmisistä minä bloggailen täällä ihan pokkana askartelujuttuja!

Mutta tästähän alkaa tulla jo kohta ihan juttusarja: puutalon pieni askartelunurkka, jea! Kantavana ideana voisi olla vaikkapa sellainen, että miten lasten kanssa askartelun ei tarvitse olla mitään blogiuskottavaa hienoa hifistelyä kaikkien erikseen ostettavien erityisvälineiden kanssa.

Eikä tuloksenkaan tarvitse olla mitään superhienoa. Ihan tavallisilla taidoillakin saa paljon iloa aikaan – ja aivan kaapista löydettävillä perusjutuilla voi tehdä vaikka ja mitä, jos vaan alkaa hyvillä mielin hommiin!

Tässä meidän tämänpäiväisten askartelujen tarvikkeet: lahjapakettinaru, grillitikut, liima, sakset sekä 90-luvun Tiimarista peräisin oleva vintage-silkkipaperi (ha ha).

askartele taikasauva tarvikkeet
Lisäksi tarvittiin muuten kaksi sellaista paperimassapalloa, mutta ne eivät harmi kyllä tulleet kuvaan. Ne saatiin lauantaina prinsessajuhlasta – niin kuin koko idea askarteluunkin.

Lauantaina Annantalolla vietettiin siis Erittäin Hienoa Prinsessajuhlaa, kirjakustantamon järjestämää kivaa ilmaista lastentapahtumaa; siitä lisää varmasti myöhemmin. Mutta siellä oli askarteluhuone, jossa tehtiin prinsessoille kruunuja, valtikoita ja taikasauvoja. Oijoijoi! Taikasauva! Tirppa meinasi ratketa onnesta.

Tyttöjen taikasauvat eivät kuitenkaan selvinneet ehjänä lauantain juhlahumusta, ja juhlan päätteeksi meillä oli jäljellä enää katkenneet kepit ja keppien päissä olleet paperimassapallot. Mutta ei hätää! Lupasin, että askartelemme kotona uudet sauvat.

Ja niin teimmekin! Kieputimme grillitikun ympärille tavallista lahjapakettinarua. Sitten liimaa kepin päähän ja paperimassapallo kiinni. Sitten leikkasimme ja solmimme lisää narua ”taiaksi” kiinni keppiin. Silkkipaperista tehtiin vielä tuollaiset ruusukkeet keppienpäihin – ja tadaa, tytöillä on omat taikasauvat:

taikasauva askartely diy

Siellä Disney on Icessa myytiin muuten niitä yli 30 euron taikasauvoja. No, nämä ovat paljon hienompia :)

 

Aikaisempia lasten kanssa askarteluja mm.:
Dinosaurus-teatterinuket: www.puutalobaby.fi/ankylosaurus-elsa-ja-ystavat/
Taikalintu: www.puutalobaby.fi/taikalintu/
Syksyn lehdistä eläimiä: www.puutalobaby.fi/syysaskarteluja/
Das-massasta Titi-nalleja (ai niin, nää vois joskus maalatakin…) www.puutalobaby.fi/massakausi-ihan-ite-tein/

 

16
Like

You Might Also Like

  • Pihla
    21.2.2016 at 17:56

    Heippa! Ei nyt liity postauksen aiheeseen, mutta oon hankkimassa uusia vaunuja ja törmäsin sun vanhaan kirjoitukseen tori.fi -huijauksesta, niin tuli vain mieleen, että saitteko asian oikeuteen asti ja tuliko sieltä koskaan päätöstä? Kun just tekis mieli ostaa käytetyt, mutta vähän ahdistaa tuollaiset huijaustapaukset. Kiitos jos jaksat vastata (ja sori jos oot joskus jo kirjoittanut postauksen aiheesta) :)

    • krista
      21.2.2016 at 20:10

      Joo, oikeuteen se meni ja tuomio tuli – meidän tapauksesta ja useasta kymmenestä muusta. Oikeus määräsi maksamaan, mutta minkäs teet, jos ei maksa :( Jos on tilillä satoja tuomioita jo ennen meitä ja kaikki maksamatta eikä aikomustakaan maksaa eikä ikinä mitään tuloja :( Tuli kouriintuntuva kokemus, että miten tämä oikeuslaitos oikein toimii…

      Mutta! Edelleen uskon kierrätykseen! Kannattaa yrittää hoitaa kaupat henkilökohtaisesti eli mennä katsomaan (ja samalla näkee kunnon) ja tehdä kaupat vaikkapa ihan käteisellä ja ottaa vaunut saman tien mukaan. Jos (kun) tämä ei ole maantieteellisesti mahdollista, niin sitten kannattaa pyytää vanuista lisäkuvaa ko. päivän sanomalehden kanssa. Tällöin saa ehkä vähän varmistusta siihen, että kuvat ei ole netistä pöllitty (niin kuin meidän tapauksessa oli). Tilille ei kannata maksaa (niin kuin me tehtiin) vaan postiennakolla ja niin, että toimituskuitissa on maininta, että vastaanottaja tarkistaa lähetyksen. Eli saa avata sen ennen maksua niin, että näkee, että ei ole esim. tyhjä paketti.

      Vähän vaikeaa kyllä. Mutta me tehtiin muka ”helposti ja toiseen ihmiseen luottaen” ja noin sitten kävi :(

      • Pihla
        21.2.2016 at 20:48

        No voihan… aika törkeää jos Suomen valtio ei saa mitenkään noita maksuun. Pakostihan se tyyppi jollain elää (edes vaikka sossun rahoilla) niin eikö edes sieltä voida ottaa haltuun tietty määrä euroja kuukaudessa?
        Ja oon tosiaan miettinyt tota postiennakkoa, mutta muutama myyjä on jo kieltäynyt sillä perusteella, että jos minä en menekään lunastamaan pakettia, niin siitä tulee sanktiota lähettäjälle. En sitten tiedä olisiko kyseessä ollut just joku huijari.
        Mutta kiitos kuitenkin vastauksesta ja harmi että teille (ja monelle muulle) on käynyt näin..

        • Pihla
          21.2.2016 at 20:51

          Niin siis pakko vielä jatkaa, että eihän noi huijarit voi mitenkään elää koko elämäänsä pelkällä huijausrahoilla?? Vai voiko? Uskomatonta, jos ne on täysin yhteiskunnan kouran ulottumattomissa..

        • krista
          21.2.2016 at 21:03

          Jep, just noin toi menee… :( Eli vaikka jostain sossun rahoista ulosmitattaisiin sen verran, kun sieltä vois ulosmitata (en tiedä, voiko sieltä ylipäänsä ulosmitata), niin jos me ollaan vaikka järjestysnumerolla 100 maksujärjestyksessä ja jos huijaussummat ovat sunnilleen samaa (todellisuudessa siellä on sekä pienempiä että isompia), niin on täytynyt ulosmitata 75 000 e ennen kuin on meidän vuoro. Eli… joskus eläkkeellä? Palkkatöihin tuollaisen ihmisen ei ikinä enää ”kannata” mennä, poliisi taisi käyttää nimitystä ”yhteiskunnan elätti” :( Välillä käy tuomion ja vapauduttuaan taas jatkaa :( On ollut tosi hurjaa törmätä tällaiseen. Ja myös surullista.

          Toivottavasti löydät vaunut sellaiselta etäisyydeltä, että pääset henkilökohtaisesti kaupoille! Suurin osa kauppiaista on kuitenkin rehellisiä <3 Sitten on näitä yksittäisiä ja vain jos sattuu huono tsägä niin kuin meille kävi, niin se osuu kohdalle.

  • Miitu
    21.2.2016 at 18:54

    No tuli upeat 😊

    Pakko kysyä, mitä te teette kaikille askartelutuotoksille? Nämä nyt on selkeästi käyttöön tulevia, mut sellaset askartelut pelkästä askartelun ilosta. Mieleen tulee esim. se haastatteluvideo, missä Silva repi paperia ja liimas toiselle paperille.

    Meillä on ruokapöytä nonstopaskartelupaskartelukäytössä (syvä huokaus tähän väliin). Siis i h a n a a, kun lapsi askartelee ja tuotokset on välissä aivan mielettömän hienoja. Varjopuolena sit joka paikka täynnä peräti merkityksellisiä paperipalasia sekä talouspaperirulla/maitotölkki/teippi-installaatioita. Ja kimalle… Lapsuuteni suuri rakkaus on nykyisin … vähän vähemmän rakas. Onneksi nyt on piirtäminenkin alkanu kiinnostaa taas. Huomattavasti helpompia säilytettäviä, eikä tarvi tuntea huonoa omaatuntoa poislaittamisesta 😡

    • Miitu
      21.2.2016 at 18:55

      Okei… Ei enää hymiöitä puhelimella. Semmosen surullisen nassun meinasin tuohon loppuun laittaa. Aika sama…

    • krista
      21.2.2016 at 20:12

      Jepjep, tunnistan ongelman. Ja päivähoidosta täytyy tietysti tuoda kaikki omat (ja kavereilta saadut) taideteokset mukaan :) Mutta joo, paperisilppua keittiön pöytä täynnä täälläkin. Niitä sitten aina salaa roskiin… Osa toki jää talteen ja niihin laitetaan päivämäärä <3

  • AnniV
    22.2.2016 at 12:34

    Hienot sauvat ja hyvä idea! Olitte muuten vilaukselta maikkarin kymppiuutisissa sieltä prinsessatapahtumasta :)

    • krista
      22.2.2016 at 12:38

      Joo, mekin jo Katsomosta sitä innolla katseltiin :) Repeiltiin, kun meidän Seeluska pienenä linssiludeprinsessana tuijotti sitä kameraa ritarihaastattelun loppupuolella :D