Ihana pehmeä masu

”Äiti äiti, anna mä halaan sun ihanaa isoa pehmeää masua!”, kehrää 3-vuotias ja ojentaa kätensä kohti vatsaani – niin kuin joka ikinen aamu ja ilta.

Lapsi työntää nenänsä mahan keskikohdan tuttuun hassuun kuoppaan, jonka joku muu varmasti määrittelisi erkaumaksi. Kolo on juuri sopiva lapsen kasvoille; siihen kaivautumisen jälkeen pienillä poskilla voi kyhnyttää ihon pehmeää pintaa.
”Ihan pehmeää ihanaa rypylää!!!”

”Äidillä on maailman ihanin ja pehmein masu! Se on niiiii-iiiin iso!”, 3-vuotias kehuu.
”Eikös olekin. Näin iso ja hieno se tosiaan on!”
”Ja KATSOKAA tätä napaa! Saako siihen koskea?”
”Totta kai, kulta.”
”KATSO ISI, miten valtavan iso ja pehmeä tämä äidin masu on!!!”

”Onko täällä masussa vielä yksi vauva?”, lapsi kysyy.
”Ei ole, kulta. Mutta sinä ja sisko olette olleet siellä. Ajattele, tuolla mun masun sisällä!”
”Minä RAKASTAN minun äidin isoa pehmeää mahaa!”

”Miten äidin masusta tulee VIELÄKIN isompi?”, lapsi kysyy.
”No jos mä vaikka syön toooosi paljon. Jos vaikka isi tekisi mulle kaikkea herkkuruokaa?”
”JOO! Isi isi, tee äidille paljon ruokaa, niin äidin masu kasvaa vieläkin isommaksi!!!”

Laitan paidan päälleni.
”Eiiiih, äiti! Älä peitä sitä ihanaa mahaa! Se on niin iso ja hieno! Älä laita paitaa.”
”Pidä tuo iso maha AINA näkyvissä, niin mä voin koska tahansa halata ja silittää sitä!”

Lapsi nostaa paitani napapaidaksi. Ihastelemme yhdessä pyöreää kumpua. On se vaan hieno. Mutta laitetaan silti paita siihen päälle; muuten tulee kylmä.

Nämä kultaiset hetket. Pieni rakas takiainen siinä äidin vatsanahassa roikkumassa, vaikka pitäisi pukea vaatteet ja mennä jo.

Vaikka meidän kulttuurimme kuinka olisi kuinka määritellyt, millainen naisen vatsan tulisi olla (litteä ja kova), ne määritelmät eivät kosketa lapsia.  Äidin ihana masu on maailman kaunein. Iso ja mahtava. Nykyisin en enää vedä sitä sisäään. Se on hieno vatsa.

143
Like

You Might Also Like

  • Lilah
    28.6.2017 at 14:32

    Hehe, sama juttu meillä että 3v ihailee ja hellii äidin vatsamakkaroita :-)

  • Anu
    28.6.2017 at 15:02

    Apua mikä kirjoitus, meinas tulla itku. Mulla on 3 raskauden jälkeen (1.5 v väliä kaikilla) aivan järkyttävä maha ja paha erkama. Napatyräkin oli tosi paha mut onneks pääsin leikkaukseen. Oon stressannut mahaa iha sikana mut nyt viime aikoina oon jotenkin hyväksynyt asian. Onhan mulla 3 tervettä lasta! Ihana asenne sulla❤️

    • Annu
      28.6.2017 at 23:01

      Mulla myös napatyrä, tuli toisessa raskaudessa näkyviin, mutta kolmannessa alkoi oireilemaan.
      Mulla myös leikkauslähete, mutta en viitsi kesällä mennä leikkaukseen kun pelkään tulehdusta. Oliko leikkauksen jälkeen millainen olo? Tekikö kipeää? Hankala olla kotona lasten kanssa kun ei saa nostaa? Miten toivuit? :)

      • Anu
        3.7.2017 at 00:00

        Kannattaa melkein kyllä mennä leikkaukseen. Mä sain lähetteen neuvolasta ja kävin leikkaavan kirurgin konsultaatiossa sairaslassa. Ehkä vähän liiottelin että on kauheen kipeä. Joo oli se välillä kipeä jos nostellut paljon mutta enemmän oli ulkonäköseikka kun näkyi vaatteiden läpi. Leikkaus oli tosi helppo, tehtiin nukutuksessa että pysyi paikoillaan. Menivät navasta sisälle ja laittoivat verkon siihen tyrään. Tuli tosi tosi hyvännäköinen tulos, nyt mulla on ihan normaali napa! Tikit olivat tavallaan sisällä ja sulivat sinne itsestään. Painavia asioita piti vältellä nostamasta 2vk. Ei ollut oikeastaan kovin kipeä. Hyvin kesti vielä kolmannen raskauden, yleensä leikkausta suositellaan kun lapsiluku täynnä. Mulla siis leikkaus tehtiin tammikuussa ja elokuussa olin jo uudelleen raskaana.

  • Henna
    28.6.2017 at 15:41

    Ihanaa! :D <3
    Muuten toi sana rypylä, mun täti on lapsena kuulemma kutsunut naisten sukupuolielimiä rypyläksi. :D

  • Matkatar
    28.6.2017 at 16:11

    Ihanat lapset! Ja tosi kiva asu :)

  • Torey
    28.6.2017 at 17:24

    Voi kun me katottais kaikki toisiamme JA itseämme kuten lapset. Arvilla, makkaroilla, ihon värillä. Niillä ei ole mitään väliä. Vain sisimmällä. Lapset ♡ Kirjoitin muuten hetki sitten postauksen lapsista ja heidän ihanasta tavastaan ottaa maailma omakseen.

  • johanna
    12.7.2017 at 14:41

    Tuli niin hyvä mieli tästä, kunpa jokainen nainen voisi miettiä itsestään noin ihanasti, ja olla vetämättä sitä mahaa sisäänpäin! Ja kuinka tärkeää onkaan tukea tuota lapsen näkökulmaa jotta lapsi itse voisi ajatella itsestään myöhemmin yhtä positiivisesti ❤ taas antoi ajateltavaa itsellekin, kyllä mä kelpaisin jos vaan antaisin kelvata :)