Yli vai ympäri?

Viime viikolla keskelle päivittäistä aamutrafiikkikulkureittiämme tupsahti lumivuori.

Muiden kulkureittejä ei vielä näkynyt, joten olimme äärimmäisen valinnan äärellä. Yli vai ympäri?

Kuvan lumikinos ei liity tapahtumiin.

Hahaa! Eihän se ollut edes mikään valinta: ylös, ylös, YLÖS, näin me kiivetään! Vuoren huipulta korkeimmalta tähysteltiin, että näkyykö tuttuja ja vilkuteltiin alas vuorenkuninkaiden alamaisille. Ja peppumäkeä alas! WHEEEEEE!

Ja sama vuorenvalloitusreitti tietysti takaisinpäin kulkiessani, myös ilman lapsia.

Lapsethan ovat hyvä tekosyy aikuisten lapselliseen leikkisään käytökseen. Ministi enemmän pokkaa vaatii tehdä sama myös ilman jälkikasvun tuomaa automaattista hassutteluturvaa.

Itsehän olisin mielelläni jäänyt siihen vaikka aamukahville tähystelemään ja ohikulkijoille (silleen kuninkaallisesti) vilkuttelemaan.

Miksi sitten menin yli enkä ympäri? Ihan turha filosofoida tähän mitään ”läpi harmaan kiven” -sitkeysmetaforaa, tai edes keksiä mitään ”sieltä mistä aita on matalin” -paheksuntaa. Koska olen lapsesta asti miettinyt, että sehän on vain fiksua mennä siitä, mistä se aita on mahdollisimman matalalla kohdalla. Aika hölmöä olisi lähteä aitaa ylittämään korkeimmasta kohdasta.

Menin yli siksi, koska se on kivaa. Ja koska ihan tosi-tosi-monena päivänä aikuiselämässä ei pääse kiipeilemään lumivuorella. Ja kun sitten jonain päivänä pääsee, niin hei – kannattaa tarttua tilaisuuteen ja kiipeillä.

Päiviä on kulunut, lumivuori pysynyt ja kuorruttunut uudella lumella ja päivittäin uudelleenmuodostuvilla reiteillä.

Viimeksi tänään aamulla sitä katselin. Kulkureittejä on muodostunut lumikasan ympäri, mutta vain muutamat askelkuviot johtavat vuoren yli.

Kumman reitin valitsisit? Miksi?

 

PS. Pari vuotta sitten kysyin, hyppisitkö.

7
Like

You Might Also Like

  • pikkukalanen
    26.1.2021 at 16:27

    Jos työmatkasta olisi kysymys niin luultavasti menisin ympäri ihan vain siksi, että yleensä en ole lumileikkeihin sopivissa ulkovarusteissa :D Vapaa-ajalla ja kunnon ulkovaatteilla kyllä mielelläni kiipeilisin! Vaikkei mulla ole vielä edes lapsia :) Just rakennettiin puolison kanssa lumiukkoa kahdestaan tohon kadun varteen, kyllä lumesta saa ja pitää nauttia vielä näin aikuisenakin!

    • krista
      26.1.2021 at 17:50

      Samaa mieltä, kyllä aikuisetkin saa (ja kannattaa!) nauttia lumesta! <3 Hih mulla tulee aina mieleen tästä sellainen lapsettomien aikojen tarina, kun olin joskus sunnuntaina iltapäivällä palailemassa kotiin Punavuoreen (kröhöm) "venähtäneeltä baarireissulta". Olo heikko, eilisen meikit pesemättä ja baarivaatteissa ja tuttuun tapaan olin aikeissa kävellä Koffin puiston läpi kotiin, asuin suoraan puiston takana. NOOOOOH, puistohan oli muuttunut yhdessä yössä jättimäiseksi pulkkaradaksi! Lapsia vaan viuhui pulkalla mun ohi molemmin puolin, kun itse yritin kiivetä liukasta mäkeä ylös korkkareissani. Jossain vaiheessa tajusin, että en pääse ylös enkä alas kaatumatta - ja lopulta jouduin konttaamaan loppumäen nelin kontin ylös. Kyllä, baarivaatteissani :D Nyt naurattaa, mutta silloin tuntui aikamoiselta "low pointilta", morkkikset päällä ja muut nauttii pulkkailusta ja joku tuhruinen kevytkenkäinen nainen konttaa joukossa, voi apua :D :D :D
      -
      Näin aiheen vierestä, mutta lumileikkeihin sopimattomista varusteista tuli mieleen :D Nykyisin pukeudun pik-ka-sen eri tavalla :D

      • Karina
        27.1.2021 at 13:49

        Eikä! :D :D :D Miten musta tulee tuosta mielikuvasta joku Aku Louhimies-tyyppinen leffa mieleen :D Annoit varmaan niiden lasten vanhemmille vähän jutun juurta…
        Ai että, kyllä sitä oli hienoa olla nuori, mutta on se hienoa olla vanhakin :)

  • Anna
    26.1.2021 at 17:18

    Yli! Ehdottomasti yli. Jos minä menen talvella ulos olen varusteissa joissa voi kiivetä ja melkein poikkeuksetta myös laskea mäkeä (villahameessa en tätä tosin tekisi). Miksi kiertää jos voi kiivetä? Lumi on katoavaista ja jos haluaa kiivetä lumikasalle se on tehtävä kun kasa on olemassa. Joka päivä. On hieno tunne seistä tutussa paikassa, mutta paljon korkeammalla kuin yleensä. Vaikka kyse olisi vaan metrisestä lumikasasta tulee siitä silti aika valloittajafiilis.

    • krista
      26.1.2021 at 17:51

      Samoin mulla on nykyään sellaiset ulkovaatteet, että tuosta vaan voi harppoa kukkulan kuninkaaksi :D Mun villakangastakki ei kyllä juurikaan luista, se miinukseksi laskettakoon :D

  • A
    26.1.2021 at 17:31

    Täälläpäin lumikasat ovat pääosin ajoradoilla (mm. lapsen koulumatkalla suojatien päällä risteyksessä on valtava lumivuori, huoh) ja niiden yli en mene ihan esimerkin vuoksi (tekee pahaa nähdä lapsia kiipeilemässä näillä ja leikkimässä kukkulan kuningasta, koska nää mahtavat lumivuoret on ihan törkyvaarallisissa paikoissa), oman lapsen kanssa keskustellaan katujen varsien lumikasojen vaaroista paljon. Takapihan läpi taas ”auraan” polun vaikka umpihankeen ja kiipeilen huoltoyhtiön kasaaman lumikasan yli (koska se polku on hyvä pitää auki, kun lyhentää rutkasti (ainakin henkisesti) lapsen koulumatkaa ;). Ja onhan se kivaa kiipeillä lumikasan yli ja umpihangessa möyriä eteenpäin. Samaten kuljen päivittäisin lapsen ip-kerhosta hakumatkan kallioita pitkin, kun se on vaan paljon kivempaa kuin mennä tylsää pidempää kävelytietä (joka olisi nopeampaa kuin liukkailla kallioilla tasapainottelu ;)).

    • krista
      26.1.2021 at 17:54

      No kuule täällä on joissain kohdissa samaa ja oon joutunut olemaan vähän ilonpilaajakin, kun olen kieltänyt menemästä tiettyihin kasoihin, jotka ”kaatuu” autotielle tai silloin, kun on auraajat liikkellä. Ja olen myös ilonpilaajana kieltänyt kaivamasta sellaisia katolla varustettuja lumimajoihin, vaikka niitä löytyisi ihan koulumatkankin varrelta. Liian monet kamalat onnettomuusuutiset lukenut… Mutta sitten vastaavasti kyllä näyttänyt turvalliset kasat ja on katsottu, miten sitä voi itsekin vähän arvioida. Onneksi sellaisiakin on!

      Hih mullakin on lempparireittini näissä vientitrafiikeissa. Kerran kävelin ”sosiaalisista syistä” toista reittiä ja jäi oman reitin väliinjääminen niin paljon harmittamaan, että piti palata toista kautta, jotta pääsee kävelemään ne kivat kohdat. Kun voi valita ihania lumisia maisemia tai kuraa ja rapaa autoväyliltä :D

  • Lauralis
    26.1.2021 at 21:19

    Tällä hetkellä arki vie mehut sen verran tehokkaasti, että menisin kyllä just siitä mistä vaan helpoiten pääsee. :0)

  • Ida
    27.1.2021 at 09:03

    Hyvä kysymys. Missäköhän kohtaa meistä aikuisista alkaa varista tuo lapsille tuttu ”kaikkialla voi leikkiä ja pelleillä” pois?

    Itse yritän ehkä löytää sitä hiljalleen uudelleen. Ei kai kaikki ole niin vakavaa ja mokailukin on erittäin ok!

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2021/01/25/joskus-muutos-on-parasta-terapiaa/

  • Karina
    27.1.2021 at 13:58

    Meillä on tällä hetkellä tuossa taloyhtiön pihassakin muutama iso lumikasa, ja viereisen taloyhtiön pihalla ihan massiivinen. Se tulee siihen aina kun on satanut paljon lunta, kun siinä on täydellinen paikka lumelle olematta kenenkään tiellä. Jos siihen muodostuu todella iso kasa, niinku vaikka 2018 talvella, niin se on siinä sitten huhtikuun loppuun asti (jolloin se on ihan hirveän näköinen jo). Siinä kaikki tienoon lapset leikkii aina vuorollaan, ja pakkohan munkin on ollut sille nousta! Ne peppumäet sieltä alas on kuitenkin niin töyssysiä että tän ikäsen takapuoli- ja selkälihakset ei sellasta kestä.
    Sen sijaan, yks päivä viime viikolla olin kävelyllä Malminkartanon mäellä ja se on sellanen ihan sairaan iso ja jyrkkä mäki jossa jengi tykkää käydä portaissa ja mäkitreeneissä. Ajattelin sit mennä ihan mun normaalia reittiä alas (sellanen epävirallinen polku mäen ”takaosassa” kun siellä on aina vähemmän porukkaa) mut sepä olikin todella liukas! Onneksi oli liukkaat ulkohousut jalassa niin ihan surutta laskettelin sen sitten peppumäkeä alas että viuhu! Kerroin kotona lapsille, ja tytär häpesi, vaikka ei ollut edes ollut mukana! Mutta mulla oli kivaa :)