Voiskos jo mökille…?

Lokakuussa kirjoitin syysmökkeilypekkapoutailuraportissani näin:

”Vaikuttaa siltä, että 0-4 astetta on ulkolämmön mukavuusraja. Tällöin mökin sisälämmön saa pattereilla noin 13 asteeseen ja pattereilla ja takalla noin 17 asteeseen. Sillä pärjää – mutta jos olisi koko viikonloppu tuota lämpöä, saattaisi alkaa jo luitaytimiä myöten hytisyttää. Mutta jos vain käy siellä, käy mökkeily vielä mukavasti.

4-7 asteen ulkolämmöllä mökin sisäpuolen saa vielä oikein sopivaksi. Tuohon asti ainakin siis jatketaan mökillä syysmöksäilyä!”

…ja nyt, kun tuota ensi viikonlopun sääennustetta tuijottelen, niin yölämpötila näyttää plus kahta.

Hmm, hmm, hmm, voiskos jo kokeilla kevään ensimmäistä mökkeilyä…?

Päivälämpöja kun vertaa syksyyn, niin silloin oli ulkona neljä astetta esimerkiksi eräänä perjantai-iltana, kun (esilämmitetylle) mökille mentiin. Mutta muuten päivisin oli ulkona näköjään tuollaista yli kymmentä.

Kun nyt päivällä on viikonlopulle luvattu neljää tai viittä.

Oisko ehkä sittenkin vielä vähän liian… seikkailuhenkistä? Parin viikon päästä parempi?

Syksyllähän me ei oikeastaan luovuttu mökkeilystä kylmyyden, koleuden tai mökin läpi puhaltavan tuulen takia.

Vaan marraskuun 11. päivänä tähän tapaukseen:

Ennen mökille menoa olisi siis aika mittavasti (TAAS) hiirenkakkasiivousta ohjelmassa. Iyyyyh.

Mulle meinasi nousta kynnyskysymykseksi hiirenloukku. Koska siis vielä hiirtäkin ällöttävämpi oli ajatus HIIREN RAADOSTA. Mutta jossain vaiheessa totesin Joelille, että ”tee, mitä täytyy tehdä, mutta älä anna mun tietää siitä”.

No. Tiedän mä silti. Yksi tyyppi (RIP) sieltä jäi loukkuun, anteeksi maailmankaikkeus.

Sen jälkeen totesimme, että hiiret ovat poistuneet emme enää vieneet uusia loukkuja.

Eli siivousta, ja sen jälkeen mahdollisia uusia hiirikavereita. Ja sitten tietysti se iso eläin (norsu?), joka asuu välikatossa suoraan meidän sängyn yläpuolella.

Ehkä tätä mökkeilyä voisi vielä ajatella uudestaan.

Mutta kyllä jo oikeasti houkuttaisi. Ehkä me ens viikonloppuna käydään jo talven kakkabileiden jäljet jynssäämässä.

Onkohan jotain muuta, mitä kannattaisi ottaa huomioon ennen kevään ensimmäistä mökkiyöpymistä? Tätä ennenhän me ollaan menty kesäisin sinne vasta selvästi kesähelteiden puolella, jolloin mökki on ollut jo itsestään aika lämmin. On vaan siivousjynssätty ja sitten mökkeilemään.

Tarvitseekohan jotain mittavampaa esilämmitystä talven peruskoleuksia päihittämään?

Mihin aikaan (ja lämpötilaan) te muut olette käynnistäneet mökkeilyä talvikylmillä mökeillä?

Ja jokos voisi olettaa, että syksyllä invaasion tehneet hiiret ovat jo mökistä poistuneet jonnekin… minne ne hiiret nyt menee, autuaammille ruohonkorsille…?

13

You Might Also Like

  • Anna
    7.4.2021 at 21:20

    Kunnon tulet takkaan ja läpiveto että kosteus tuulettuu ulos. Kosteus on minusta se joka oikeasti menee luihin ja ytimiin. Kuivalla pakkassäällä ei koskaan ole yhtä kylmä olo kuin kostealla säällä.
    .
    Muita yleisiä hommia on kierrellä mökki ulkopuolelta ihan silmämääräisesti ympäri että onko näkyvissä talven tuhoja. Katolle kannattaa vilkaista ja jos on rännit niin tyhjennellä ne lehdistä. Mutta nämä nyt ei liity ensiyöpymiseen vaan yleensä mökin kevätjuttuihin.
    .
    Minä en ole pariin vuoteen käynyt mökillä ollenkaan. Miehen mökki ja meillä on vähän ikävä ”valtataistelu” siellä anopin ja tämän puolison kanssa. Siellä on remontoitu aika paljon viime vuosina ja he tuntuvat tykkäävän että on lattiasta kattoon valkoista. Minä taas en tykkää sitten yhtään. Meille kuulemma remontoivat, mutta eivät silti huomioi meidän toiveita. Omastaan saa tehdä millaisen tahtoo, mutta turha sanoa että meille tehdään jos ei huomioida mistä me tykätään. Minulle oli liikaa se että todella hallitsevat viistokatot maalattiin peittovalkoisella (kun maalikauppias sanoi että oksanjäljet näkyvät kuultoväristä läpi… Tietysti näkyvät. Sehän on se idea…). Antaa heidän nyt rauhassa nauttia mökistä ja tehdä mitä tahtovat. Minä viihdyn kotona ja oman suvun kesäpaikassa oikein hyvin ja ne ovat minulle ihan riittävät :) Korjaillaan sitten joskus aikanaan mökistä meidän näköinen (mutta se katto harmittaa, kun maalia ei ihan helposti sieltä saa pois. Taitaa mennä uudelleen paneloinniksi tms.). Eniten harmittaa se että meidän olisi ollut helpompi lähteä alkutilanteesta tekemään kuin nyt kun joudutaan purkamaan vasta remontoitua aika paljon pois. Mutta nämä on näitä.

    • krista
      8.4.2021 at 10:54

      Joo tuon kosteuden on huomannut myös silloin, kun on mennyt kesällä sinne eka kertaa. Ensin on tuntunut kalsealta, mutta lämmityksen myötä vähitellen tulee ”asuttu” tunne möksään <3
      -
      Hyvä vinkki muuten tuo läpiveto, kiitos! Tänä talvena me onkin (eka kertaa!) siellä käyty ympäri vuoden ulkokäynneillä, joten ulkoinen tilanne (ja toki on sisään kurkattu) on suht hallussa! Hassua kyllä niitä välikattonorsun jälkiä ei ole myöskään näkynyt lumella, eli ehkä sekin oli vaan syksyn vieras. Vaikka kyllä eka yö sitten joskus varmasti vähän jännittää, että missä siellä siten rymistelee ja viliselee mökin talviasukkaita :D
      -
      No höh, tosi harmillisia tuollaiset! Mutta tosiaan malttia vaan <3

  • Jenni M.
    7.4.2021 at 21:35

    Oltiin pääsiäinen Kouvolan seudulla hirsimökillä. Lämmitys takalla ja pattereilla. Oikein tuli lämpimäksi, mutta yöllä vikisi hiiri keittiössä ja aamulla uusia papanoita lattialla. :D

    • krista
      8.4.2021 at 10:59

      No meillä oli tämä sama hiiricase silloin viimeisellä kerralla, yih! Se ajatus, että joku siellä kakkii yön aikana tavaroiden päälle, on kyllä jotenkin tosi ällöttävää :D Se oli tosiaan keittiössä keittiökalusteiden takana siellä rapistelemassa…

      Ihanaa, että pääsitte jo mökille! Hirsi onkin varmaan lämpimämpi, tai siis pitää lämmön paremmin, veikkaisin? Tällä mökillä on vaan yksinkertaiset lautaseinät, ja lautojen välistä voi kurkistella ulos :D Ihan kesäkäyttöön tarkoitettu siis. Mutta yllättävän pitkään syksyllä kuitenkin pärjättiin, osittain sisulla varmaan :D

      • Tilia
        8.4.2021 at 11:26

        Tämä on musta jännää, että tavalliset hiiret ällöttää näin paljon teitä maailman matkaajia, jotka olette yöpyneet vaikka missä etelän kohteissa apinoiden ja ties minkä mönkijäisten ja ötökäiden keskellä. Mutta kai sitä koti-Suomessa on vain tottunut erilaiseen hygieniatasoon. Eikö teillä kaupungissa ole vanhassa talossa hiiriä ollenkaan? SuperCat-tyyppiset loukut on helppoja tyhjentää ja virittää, kun raatoon ei tarvitse koskea ollenkaan. Norsua välikatossa veikkaan oravaksi, sekin saa yllättävän ison äänen aikaiseksi. Ei välttämättä kulje maata pitkin katolle ollenkaan, niin ei jää jälkiä.

        • krista
          8.4.2021 at 11:46

          No sanos muuta! Ehkä sen jotenkin laittaa eri ”luokkaan” mielessään, en tiedä :D Oon monesti miettinyt sitä, että yhdessä bambumajassa meillä oli hiiriä sisällä, kun Silva oli 1,5-vuotias ja Seela vatsassa. Vähän se ärsytti, että meidän nuudelipussukat oli pureskeltu (oma moka siis, ei olisi saanut olla huoneessa ruokaa), mutta ei kai me siitä juuri moksiskaan muuten oltu :D Ehkä sitä tosiaan jotenkin ajattelee eri tavalla asian, jännä juttu. Kotona meillä ei ole (onneksi!) ollut hiiriä koskaan! Tänä talvena vielä uusiksi verkotettiin kotona kaikki putkinousut ym, kop kop puuta.

          Oravaa meille on muutkin ehdottaneet, mutta liikehdintä ei ole ”oravamaista”. Pikemminkin hidas tömps tömps tömps askelista (kuuluu myös kynnet eli isot kynnet on), sitten raapiminen yötä kohti makuupaikan laittamisesta, ja sitten TÖMPS kuuluu, kun se käy makuulle nukkumaan. Oikein kuuluu, kun asettautuu kerälle. Nukkuu siis yön siellä, tulee illalla. Vaikuttaa niin isolta eläimeltä, että on tosi kummallista, että mistä se pääsee sisälle. Mutta jostain se sinne vaan tömistelee.

          • Blue Peony
            8.4.2021 at 14:41

            Jos eläin tuntuu isommalta (tosin oravakin saa yllättävän ison töminän aikaiseksi), kyseessä voi olla näätä. Kannattaa pitää tilannetta silmällä, koska jos se keksii rakentaa välikattoon pesän, haju on järkyttävä eikä sitä meinaa saada pois millään. Näädällä kun on tapana ulostaa pesänsä viereen ja raahata sinne saaliseläimiä, joiden raadot se jättää mätänemään. Olen joutunut yhden näädän häätämään ja toivon totisesti, että se jää ainutkertaiseksi kokemukseksi. Oravat ja näätäeläimet pääsevät rakenteisiin hyvinkin pienistä raoista, joten teidän kannattaa katsoa katon tilanne ja laittaa mahdollisiin rakoihin verkot.

            Me alamme oleskella maalla heti, kun jäätilanne sallii eli saareen pääsee turvallisesti, aamulla voi herätessä olla pakkasta, mutta eipä se haittaa :-). Jos teillä on petivaatteita maalla talven yli, ne kannattaa nostaa päiväksi aurinkoon, niin kosteus haihtuu ja yö on mukavampi. Meidän kesäpaikka on niin vanha rakennus, että hiirille on rakoja olemassa, vaikka mitä tekisi, mutta olemme tottuneet niihin. Lapsina opetimme siskoni kanssa metsähiiren kiipeämään ruokapöydälle syömään. Äiti ei oikein tykännyt :-D! Talven jäljiltä niistä kyllä on harvoin jälkiä, äitini siivoaa talon syksyisin niin perusteellisesti, että niille ei ole ruokaa tarjolla ja suojaa saavat muualtakin, joten jos sisällä käyvät, tekevät sen ainakin diskreetisti. Varmaan talossa kesiä viettävien kissojen ja koirien tuoksutkin vaikuttavat niiden käyttäytymiseen vielä talvella.

          • krista
            8.4.2021 at 15:02

            Näätä oli yksi meidänkin veikkaus, valitettavasti. Toisaalta netissä sanotaan, että näätä olisi yöeläin ja tämä nimenomaan tuli yöksi sinne nukkumaan, joten siltä osin ei ehkä viittaisikaan näätään. Syksyllä tilkittiin katon ja seinän välinen rako (se pitääkin taas avata kevään tullen, että pääsee tuulettumaan) hätärinä, ja nyt kesällä ajan kanssa se varmaan pitäisi verkottaa. Tilkkimisen jälkeen YHTENÄ yönä ei mun mielestä ollut, mutta sittenpä taas oli, huokaus.

            Kaikki tekstiilit meillä viedään (hiirituhoista oppineena) talveksi pois, joten niitä ei tarvitse sen kummemmin tuuletella. Mutta roudata tietysti täytyy takaisin päin.

            Ja joo sama täällä, rakojen tilkkimisen kanssa ollaan tehty vuosi vuodelta aivan massiivisia (lähes neuroottisia) kierroksia, mutta vanhaan mökkiin aina ne jonkun reiän tosiaan tuntuvat löytävän. Silloin, kun Tikru oli meillä mökillä mukana, hiiret pysyivät muutaman talven ajan poissa. Jätettiin käytetyt kissanhiekat mökin alle, se oli hyvä niksi :) Nykyisin onneksi kesäaikaan hiiret ovat pysyneet hyvin poissa, mutta syksyn riesa tuo sitten on, vuosi vuoden jälkeen vaikka mitä tekisi… Joku sanoi aiemmassa postauksessa (tai aiemmin Instassa, en muista) hyvin, että täytyy vaan hyväksyä, että jossain vaiheessa syksyllä talviasukashiiret valtaavat mökin itselleen, ja keväällä sitten heidän jäljet pestään pois ja alkaa ihmisasutuksen aikakausi. Tähän tapaan se meilläkin menee.

  • Maisa
    7.4.2021 at 22:41

    Vietimme pääsiäistä sähköttömällä mökillä kuten joka vuosi. Mökille aamulla valoisan aikaan ja siinä sitten varovaista varaavan takan lämmitystä koko päivän. Meillä on myös kaasukamina, joka on hyvä, nopeasti lämmittävä laite. Kevyitä siirrellä ja myös kuivattavat kosteaa mökkiä. Ja maksavat ehkä 100 euroa ja ihan turvallisia!

    Päivän aikana mökin piha puhtaaksi lumesta, hiiren kakat mäelle ja muutakin siivousta. Ja sitten puhtaat petivaatteet ja mukava mökkielämää voi alkaa. No aurinkosähkö ei oikein keväällä riitä valoihin, joten akkuja ladataan välillä myös aggregaatilla.

    Ja seuraavana päivänä mökki jo lämmin ja kaikki hyvin :) Ihanaa ulkoilua ja rauhoittumista!

    • krista
      8.4.2021 at 11:03

      Hitsi mulla on jotenkin ennakkoluulo noita kaasulämmittimiä kohtaan, vaikka esimerkiksi Espanjassahan niitä paljon käytetään! Itse asiassa meidän viime vuosien Espanjan-asunnossa on ollut kaasutakka, eikä me olla käytetty sitä kertaakaan :D Pitäisi kyllä päästä yli tuosta ennakkoluulosta! Mäpäs tutustun noihin kaasukaminoihin! Tuollahan on siis meillä sähkö, eli sähköpattereita pidetään sitten seinässä takan lisänä.

      Voi miten kuulostaa ihanalta tuo mökkeilyn alku, tahtoo tahtoo tahtoo! <3 Mökillä olo kyllä niin rauhoittaa, pääsee irti arjen jutuista hetkeksi! <3

      • Tilia
        8.4.2021 at 11:38

        Pidemmällä tähtäimellä kannattaisi tuo avotakka vaihtaa varaavaan malliin. Aivan mieletön ero lämmönpitokyvyssä eikä tarvitse koko ajan olla puita polttamassa (pellin saa myös kiinni, jolloin uutta kylmää ilmaa ei imeydy tupaan). Lasiluukullisella mallilla saa tulen kuitenkin näkyviin, jos se on tunnelman kannalta olennaista. Jos laittaa takka-leivinuunin, niin saa uuniruoat tehtyä samalla lämmöllä, mikä säästää sekin. Avotakkaan verrattuna varaava uuni menee ihan samaan tilaan tai on helposti jopa pienempi kooltaan (esim. pönttöuuni, niitäkin saa myös paistouunilla). Sähköpattereihin verrattuna kunnon uuni maksanee itsensä myös muutamissa vuosissa takaisin.

        • krista
          8.4.2021 at 11:48

          Tuolla alla just vastasinkin, että meillä ei valitettavasti ole tällaisiin asioihin päätösvaltaa. Meillä on kuitenkin ihana mahdollisuus käyttää mökkiä tällaisenaan ja tällaisenaan siis pärjäillään :)

  • Elina
    8.4.2021 at 09:18

    Kiva lukea teidän mökkijuttuja. Kiinnostaa, oletteko harkinneet mökin kevyttä eristämistä jollakin tapaa, mikä auttaisi mökkikauden jatkamista? Meillä on myös täysin kesäkäyttöön tarkoitettu mökki yksinkertaisilla seinillä, mutta etenkin eristetty lattia, tiiviit hirret ja ikkunat takaavat takan ja patterin kanssa yli 20 asteen lämmön. Kevätsiivouksen kanssa ollaan nykyään todella tarkkoja. Hiirien lisäksi myyrät käyvät mökeillä ja äitini sairasti sen johdosta vakavan myyräkuumeen, vaikka jo silloin siivottiin hyvin. Moni ei ota tätä puolta tosissaan ennen kuin kohdalle sattuu.

    • krista
      8.4.2021 at 11:13

      Joo tämä on käynyt monesti mielessä, ai että! Keskusteluista oon kuitenkin ymmärtänyt, että eristäminen olisi iso juttu, koska tämä on ihan kesämajatyyppiseksi rakennettu, ei millän tavalla viileämpään säähän tarkoitettu. Eli ihan kaikki (ikkunat, eristämättömät lautaseinät, lattia, katto) on vain lämpimiä kesäsäitä varten rakennettu. Kesämaja voisi olla hyvä sana. Lisäksi me ollaan ”vain mökin käyttäjiä” (ei siis omistajia), joten tällaiset asiat eivät ole meidän päätettävissä. Me vaan oleskellaan, kunnossapidetään ja siivotaan, mutta ei päätetä mistään. Ja me ollaan vain iloisia ja superonnellisia, että voidaan mökkiä ihan tällaisenaan (meille tosi rakkaana) käyttää <3
      -
      Joo siis myyräkuume nimenomaan kuumottaa noissa papanoissa, mullakin sukulainen sairasti ja oli tosi paha! Nythän on noita maskeja, varmaan sellaisten kanssa siivotaan. Ja papanoita ei imuroida (ettei pölise huoneilmaan) vaan lakaistaan siihen tarkoitetulla erillisellä harjalla ja sen jälkeen pyyhitään.

    • Tilia
      8.4.2021 at 11:22

      Ei kai hirsiseiniä yleensä eristetäkään millään, ainakaan jos on ihan kunnollista hirttä. Lisäeritykset yleensä vain pilaa hirsitalon ja siirtää kastepisteen väärään paikkaan, pahimmassa tapauksessa seinän sisälle. Lautavuoraus voi estää vetoa, mutta ei varsinaisesti lämmitä taloa, kun vuorauksen ja hirren väliin jää tuuletusrako.

      • krista
        8.4.2021 at 11:49

        Tässä ei siis ole hirsiä, yksinkertainen lautaseinä vaan.

  • Lukija
    8.4.2021 at 12:34

    Teillä kun mökki on niin lähellä, tekisin erillisen siivous- ja esilämmittelyreissun. Siivouksen ajan tuuletusta ja puita takkaan, niin saa talven kosteudet pois. Siinä samalla näkee kuinka hyvin saa lämpimäksi. Meillä talvikylmä mökki ainakin kestää keväällä aika kauan saada mukavaksi, paljon helpommalla pääsee jos pystyy ekan lämmityksen tekemään niin ettei vielä yövy.

    • krista
      8.4.2021 at 13:03

      Joo, just tällaista kuviota ajateltiin! Esimerkiksi että perjantaina käydään esilämmittämässä, ja la-su sitten yöksi. Näin tehtiin myös syysmökkeilyllä, eli lapset hoitoon ja kouluun perjantaina ja aikuiset mökille lämmittämään. Sitten lapsia hakemaan ja illalla koko porukka mökille. Matka kun tosiaan on niin lyhyt, että monen päivittäinen työmatkakin on sellainen.