Joulukalenterien ensimmäinen luukku

”Neljän päivän päästä MÄ SAAN SUKLAATA!”

”ENÄÄ KAKSI PÄIVÄÄ, NIIN MÄ SAAN SUKLAATA!”

”HUOMENNA AAMULLA MÄ SAAN SUKLAATA!!!!”

…eli joulukalenterien ensimmäisten luukkujen avaamista odotettiin meidänkin perheessä asiaankuuluvalla innolla.

Millaiset kalenterit sitten tänä vuonna tuli?

Muutamina aikaisempina vuosina meillä on ollut tytöillä yhteisenä Lego Friends -joulukalenteri ja niistä ollaankin tavallisesti tosi kovasti tykätty. Viime vuonna kuitenkin luukunavausinto jotenkin lopahti jo joulukuun puolivälissä, ja loput luukut meillä avattiin vasta Espanjasta paluun jälkeen keväällä. Todennäköisesti tämä johtui siitä, että viime vuonna Lego Friends -joulukalenterin kalenteriluukuista ei tullut mitään sellaista ”joulukylää” kuin aikaisemmin, vaan ikään kuin irrallisia joulukoristeita.

Suklaakalenterien avausinto sen sijaan ei ole lopahtanut sekunniksikaan, haha.

Sekä viime vuonna että tänä vuonna käytiin keskustelua myös Barbie-kalenterista – siis sellaisesta, joka sisältää Barbie-nuken. Ongelmahan tuollaisissa on kuitenkin näin kaksilapsisessa perheessä se, että nukkeja kalenterissa on vain yksi. Ja kahden samanlaisen kalenterin ostaminen ei oikein… no, 60 euroa joulukalentereihin, ehkä ei.

Viime vuonna linjattiin muistaakseni, että molemmat voivat saada omat suklaakalenterit ja lisäksi yksi ”isompi” yhteinen. Viime vuoden valinnasta aiemmin täällä.

Tänä vuonna tarjottiin samaa…

…mutta lapset päätyivät moninaisten tavarakalenterivertailujen jälkeen kuitenkin siihen, että pelkät suklaakalenterit riittävät ihan hyvin.

Iso arvostus. Vau.
(Mikäköhän outo mielenjohde siellä taustalla on? Ehkä siellä on joku juoni, jota aikuinen ei vaan hoksaa, haha!)

Suklaakalentereilla mennään.

Lasten maulla valitut.

Ja kuvakalentereilla. Kaksi sellaista nimittäin ilmestyi jostain.

Todennäköisesti Aku Ankka -lehden ja Prinsessa-lehden mukana nämä ovat tulleet. Noin niin kuin korkeammalla logiikalla pääteltynä, ha.

Sitten on vielä tämä surkea kötöstys tunnearvopitoinen aarre.

Ei mikään esteettinen ilotulitus, myönnettäköön.

Eli meidän itsetekemä kalenteri! Ensimmäistä kertaa tämä toteutettiin, kun lapset olivat 2- ja 4-vuotiaita, ja osa lappusistakin on peräisin siltä ajalta. Hukkaan menneet on korvattu sitä mukaa uusilla.

Meidän ajatus alussa oli, että luukuissa olisi jouluisia värityskuvia, tehtäviä, loruja ja lauluja. Hyvin nopeasti kuitenkin kävi ilmi, että joululaulut olivat meidän lapsille mieleisimpiä luukkujen sisältöä. Ne siinä sitten aamu-unenpöpperöissä yhdessä lauleskeltiin.

Parhaimmillaan laulu on ollut vinkki sen päivän jouluisista tekemisistä – esimerkiksi piparilaulu on samalla ”lupaus” siitä, että illalla leivotaan pipareita. Tai kuusilaulu siitä, että koristellaan joulukuusi.

Tämän olen kertonutkin. Kun lapset olivat 3- ja 5-vuotiaita, heihin iski Jeesus. Kiitos Aurinkorannikon seurakunnan kerhon.

”Lisää Jeesusta! Lisää Jeesusta!”, he vaativat joulukalenteriluukkuihin. Epätoivoisena googlailin iltaisin lasten nukahdettua, että pliis vielä joku (mun tuntema) joululaulu, jossa Jeesus syntyy maailmaan.

Tällä perinteellä sitten tämänkin joulun luukkuja availemaan.

Suklaakalenterit, kuvakalenterit ja aineeton oma joululaulukalenteri – siinäpä meidän kalentericombo tänä vuonna.

Miten teillä?

15
Like
3

You Might Also Like

  • A
    1.12.2020 at 16:16

    Meillä tokaluokkalaisella on tänä vuonna viisi (!!!) joulukalenteria (mutta vain yksi on hankittu itse). Ensimmäinen joulukalenteri (partiolaisten adventtikalenteri) saatiin yllätyksenä (meidän uuden kodin myyjä antoi lapselle kun lapsi päästi tutustumaan tulevaan kotiinsa ekaa kertaa, aika ihana yllätys tämä), sittemmin kotiin ilmeistyi toinenkin partiolaisten kalenteri, mutta se annettiin eteenpäin ilahduttamaan toista perhettä. Me vanhemmat hankittiin lapselle Lego Harry Potter -kalenteri (koska HP nyt vaan on niin pop, edelleen jo aika monetta vuotta), tämän toimitus venyt ihan marraskuun loppumetreille ja lapsi ehti jo hieman huolestua, että eikö hän saa kuin kuvakalenterin. Legokalentereita (Lego Friends) meillä on ollut pari vuotta sitten viimeksi, silloin tosiaan kyllästyminen iski kun oli joulukoristeita vaan eikä sellaista kasautuvaa maisemaa. Kolmas kalenteri on tuo Aku Ankan mukana tullut.

    Kaksi viimeistä joulukalenteria onkin sitten erityisiä ja erityisen ihania. Lapsi tuli lokakuussa kotiin ja ilmoitti sopineensa kahden bestiksensä kanssa, että he tekevät toisilleen joulukalenterit. Eli kukin tyttö askarteli ei yhtä, vaan kaksi joulukalenteria. Huh, aika projekti. Mutta siis aivan liikuttavan ihana suunnitelma ja nyt kun tiedän toteutukset, niin sanon kyllä että wow! Lapset ovat laittaneet uskomattoman paljon aikaansa tehdäkseen toisille kivan yllätyskalenterin. Nämä kaksi lapsen joulukalenteria ovat kyllä upeimmat joulukalenterit mitä tiedän <3

    Aika yllättävän havainnon muuten tein. Ei oo lapsella suklaakalenteria (viime jouluna oli) eikä kukaan oo ees tajunnut kaivata moista :D

    • krista
      1.12.2020 at 18:49

      Apua miten ihana idea tuo ystävien keskinäinen kalenterien teko, niiiin ihanaa <3 Aivan varmasti parhaat joulukalenterit ikinä <3
      -
      Haa, teilläkin oli samanlainen Lego Friends -kalenterikyllästyminen! Meillähän lähinnä MÄ myin sen kalenteriajatuksen tytöille ja sit se otettiin, ja sit se ei niin kiinnostanutkaan... Mutta katselin, että tänä vuonna ois mahdollisesti taas enemmän sellaista kokonaisuutta siinä. Silti eivät tänä vuonna siitä innostuneet, vaikka muuten Lego Friendseillä leikkivät... no itse asiassa juuri tälläkin hetkellä eli päivittäin :D

  • Tuuli
    1.12.2020 at 17:05

    Teekalenteri ja jostain ilmestynyt kuvakalenteri. Jotka molemmat unohdin avata tänä aamuna! 🤦 Että silleen, ei mulla mikään dementia ole, näin 47-vuotiaana…

    Kotona asuva 18v. inhoaa joulua, joten hänellä ei kalenteria ole.

    • krista
      1.12.2020 at 18:52

      Hihii! No, voihan ne avata illallakin. Iltateenä? <3

  • Anna
    1.12.2020 at 18:36

    Minulle heräsi tästä postauksesta ajatus että kun itse olen lapsi ei ollut kuin yksi kalenteri lasta kohden. Tämä ei ole moite tai mitään sellaista vaan yleistä pohdintaa. Jotenkin rinnasta tämän siihen että synttäreillä vieraat saavat lahjoja. Tuntuu että kaikki on jotenkin liiankin yltäkylläistä ja aina vaan pitää olla enemmän ja enemmän. Onkin aika ilahduttavaa että Silva ja Seela valitsivat kuitenkin vain yhdet suklaakalenterit vaikka kuvakalenterit tulivat sitten siihen päälle.
    .
    Me tilattiin lapsille (Kristan vinkistä tai maininnasta innostuneina) ämpärillinen Pinypon-nukkeja. Aika yltäkylläistä tämäkin, mutta ämpärin sisällöstä täytti helposti kahden lapsen joulukalenteripussukat. Jos jollekin Pinypon on viras niin ne ovat nukkeja joiden jalkoja, käsiä, päitä/ilmeitä ja hiuksia voi vaihtaa ja lisäksi on kasa pieniä asusteita joita voi laittaa käteen tai päähän.
    Isompi lapsi on jo pitkään hinkunut Loleja, mutta minusta ne ovat jotenkin kamalia. Ajattelin että tämä voisi olla vähän niitä korvaava juttu, mutta lapsille soveliaammalla ulkoasulla.
    Tänä aamuna kalenterista tuli kokonaiset nuket strattipakkauksiksi, mutta tulevina päivinä luukuista tulee sitten enemmän irto-osia ja asusteita joita voi pukea ja vaihdella.
    Minulla oli viime vuonna kuvakalenteri vessan seinällä ja ajattelin nytkin laittaa. Paikka jossa muistan avata luukun ja jossa kalenterista on kaikille iloa :D Sain pari vuotta sitten isotädiltä ison nipun jotain hyväntekeväisyysjoulukalentereja ja niitä nyt yksi kerrallaan availen. Meidän lapsille ei tunnu kuvakalenteri tuottavan juurikaan iloa. Juuri tätä tarkoitan liiallisella yltäkylläisyydellä kun ilo katsoa millainen uusi kuva luukun takaa ilmestyy ei enää kiehdo kun on niin paljon kaikkea muuta suurta. Myös siis meidän lapsilla. Eihän meillä ikinä olisi ollut mitään noin isoa ja kallista ja ”hienoa” joulukalenterissa.
    Aika entinen ei koskaan enää palaa, eikä kannata liiaksi verrata nykylapsia ja omaa lapsuuttaan. varmasti omatkin vanhempani ajattelivat aikanaan jotain saman suuntaista mitä minä nyt. Mutta jotenkin mielessä hiippailee väkisin se ajatus että mitä jos omat lapset eivät enää saa iloa pienistä asioista.
    .
    Lapsuudessa meillä oli yleensä suklaakalenterit. Sellaiset ihan perinteiset missä oli joka vuosi samat neliskanttiset suklaat joissa samat kohokuvat. Ainakin lumiukko ja kynttilä palaavat elävästi mieleen. Vuosien aikana ne oppi ulkoa eikä suklaakaan lopulta ollut niin kovin hyvää :D Jossain vaiheessa äiti teki meille vihreästä kankaasta joulukalenterin. Sieltä tuli ainakin palapelin paloja. Palapelin pohja saatiin heti ja sitten kun paloja tuli niin niitä kasattiin pohjaan. Minulla taisi olla muunipeli jos en väärin muista. Luulen että välillä luukuista tuli ihan karkkia, koska palapelit olivat aika pieniä.

    • krista
      1.12.2020 at 18:59

      Mä oon siis IHAN samaa mieltä! Ja mehän ollaan kans ehdottomasti ”vähemmän ja isommalla merkityksellä” -koulukuntaa, eli tänä vuonna esimerkiksi taas joululahjoja saa vanhemmilta YHDEN harkitun (lapsen toivelahjan) per lapsi <3 Lapsilla on muuten ongelma tänä vuonna, kun eivät tiedä, mitä haluavat...
      -
      Ja sama olisi ehdottomasti mun mielestä kivoin toimintalinja myös joulukalentereissa. Viime vuonna päädyttiin kuitenkin sellaiseen ärsyttävään jahkaustilanteeseen (tuo vuoden takainen postaus), kun toinen halusi sellaisen euron suklaan ja toinen sellaisen kolmenkympin Barbien. Tuntui niin epäreilulta aikuisen näkökulmasta, vaikka ei lapset sitä niin tietysti olisi ajatellut. Siitä sitten päädyttiin, että isomman saa, jos se on yhteinen ja omat suklaat. Vähän erikoinen linjaus sekin :D
      -
      Mulla itsellä oli lapsena itse asiassa hyvin samaan tapaan kuin meidän lapsilla nyt: suklaakalenteri ostettuna, kuvakalenteri jostain saatuna ja sitten isän tekemä "kotitekoinen" kalenteri. Joskus harvoin oli tavarakalenteri, aaa ja kerran oli smurffitarrrakalenteri, se oli hieno!
      -
      Hei mahtavaa tuo teidän Pinypon-homma! Aivan huippu kalenteri-idea! Eli kivaa ja yhdisteltävää ja silti leikittävää. Laita joskus Instaan, niin näkee, että millaisia paloja sieltä tulee! <3

  • Tupsu
    1.12.2020 at 19:56

    Askarreltiin 5v. Pokémon-fanin kanssa kierrätysmateriaaleista 24 pussukkaa, joista tuli lopulta superhieno Pokémon-korttijoulukalenteri ikkunaan! Jokaisessa kuoressa on 1 kortti ja 24:ssa vielä Pokémon-kolikko yllätykseksi. Tässä ylitettiin kyllä täysin itsemme! :D Kohta 3v. valitsi itselleen Ryhmä Hau-kalenterin. Kummatkin ovat hyvin tyytyväisiä :)

    • krista
      2.12.2020 at 09:40

      Oi miten mahtava joulukalenteri! <3 Ai että mä tykkään tällaisista <3

  • Laura
    1.12.2020 at 23:12

    Mun reilu 4veellä on Lego-kalenteri, ekaa kertaa sai nyt kaupasta ostetun joulukalenterin kun ulkomailla asuva kummitäti halusi sponssata kun ei olla nähty eikä päästä näkemään 😭💔

    Sit meillä on neljättä vuotta jo semmonen kankainen pussukkakalenteri.

    1v4kk ikäsenä oli smoothiepusseja ja lorukortteja
    2v4kk oli jotain? Sekalaista settiä. Ainakin jotain kirppikseltä ostettu ryhmä hau- figuureja, yhteistä tekemistä, rusinoita jne

    Nyt viime vuonna tuli joka päivä tontulta kirje + jotain muuta. Viime vuonna Hipsu-tonttu ”muutti” ensimmäisenä päivänä meille ja oli siis ilmestynyt tontun ovi yön aikana. Tonttu toi aina kirjeen, joissain oli esim. mainittu jotain tekemistä ”tänään pääsette koristelemaan kuusen” tai sit oli mukana esim. piparimuotti ja kerrottu että tänään leivotte pipareita. Ja kirjeessä myös toive jättää tontulle piparin muruja 😊Lisäks pusseista tuli tontun kotiin tavaroita ja koti rakentu joulukuun edetessä. Yhdestä luukusta tuli esimerkiks lapselle oma kirjastokortti ja ”käsky” käydä lainaamassa joulukirjoja.

    Tänä vuonna lapsi jo etukäteen odotti noita kirjeitä ja siirrettiin Hipsun ovi uuteen paikkaan pari päivää sitten, kun vanha paikka ei ollut enää sopiva, oli koko vuoden ollut vanhalla paikalla. Ja tänään tuli kirje jossa hipsu kiittää uudesta paikasta ja kertoi että pääsemme koristelemaan kuusen! Eli tänäkin vuonna joka pvä tulee kirje missä yleensä jotain yhteistä tekemistä + jotain muuta, niitä viimevuotisia tontun kodin tavaroita, muutamasta luukusta herkut, esim. suklaakaakaot, spesiaalina joulunen satuhieronta-kirja kun saapuu postista jne.

    Meillä puhutaan tontuista ja pukista, mutta ei yhtään pelottelutarkotuksessa. Lahjojen suhteen pidetään kuitenkin mielessä että pukki ei niitä kaikkia tuo, mutta musta on niin ihanaa heittäytyä mukaan lapsen uskoon ja joulun taikaan ja meinaa aina loppua joulukuusta päivät kesken kun värkkäilee joulukalenteria 🙈 tosin mulla on semmonen fiilis että toi 4v kyllä tiedostaa että mä oon se joka niitä kirjeitä laittaa ja Hipsu-Tonttu on meijän yhteinen leikki.

    • krista
      2.12.2020 at 09:45

      Hei näitä tonttuhommia on nyt muutamina vuosina somessa näkynyt, ja kuulostaa tosi kivalta! Tänä vuonna tuli jo mieleen, että pitäisikö tutustua ”elf on the shelf” -ideaan, mutta sitten ei vaan jotenkin päässyt toteutukseen asti. Mutta uskon, että meidän lapset olisivat AIVAN innoissaan tuollaisesta!

      Lapsen maaginen mielikuvitus on kyllä ihanaa ja ihmeellistä <3 Ilmeisesti lapsi voi yhtä aikaa tietää vaikka, että äiti on tonttu/hammaskeiju ja kuitenkin saada sen täyden taian siitä <3

      • Laura
        2.12.2020 at 19:15

        Mä meinasin eka elf the shelfiä koska toisilla on tosi kiva mut sit olin että eiih, meijän Hipsu-tonttu ei oo yhtään semmonen ilkikurinen Tonttu ja kaks tonttua talossa olis sekottanut pakan 😂

        Ja lasten mielikuvitus on kyllä parasta ❤️ eilen leivottiin joulutorttuja ja lapsi laitto ihan jäätävän kasan luumuhilloa ja tokas ”tässä on niin paljon hilloa kun norsunkakka olis taivaaseen asti” 😂 noh, mielikuvitusta sekin 🤷‍♀️😅

  • Sumonen
    2.12.2020 at 08:23

    Meillä on tänä vuonna kalentereita kertyny reippaasti. Ite en voinut ohittaa kaupassa jäätelökalenteria, oi kyllä, jäätelökalenteri! Parasta!!! Miehellä on perinteinen veikkauksen raaputuskalenteri, vauvalla partiolaisten kalenteri, isommille lapsille on piilotettu tonttukalenteriin suklaat ja ruokapöydässä poltetaan kynttiläkalenteria. Ja löytyypä vielä aikuisten oma tuhmempi kalenterikin…Joulun odotus menee todellakin kalentereita aukoessa 😅.

    • krista
      2.12.2020 at 09:55

      Hih ihanaa! Jos tällaisella pienellä asialla kuin joulukalenterilla saa tähän marr… joulukuuhun (marraskuulta näyttävään joulukuuhun) iloa, niin se on sen arvoista <3 En tiennytkään, että on olemassa myös aikuistuhmempia kalentereita! :D

  • Karina
    2.12.2020 at 10:52

    Mä oisin ostanu teinille jo kosmetiikka/meikkikalenterin mutta se ei vielä sellasesta innostunut kun ei meikkaa, ja naamarasvanakin on Lumenen halvimmat markettirasvat. Halusi vielä suklaakalenterin, mutta hienon :D Eli ostettiin molemmille Maraboun Oreo-kalenterit joissa on ihan kunnollisen kokoiset suklaat ja keksit. Mä vierastan kanssa ajatusta useasta kalenterista ja jos on ollut kaksi, niin toinen on joku Aku Ankan kuvakalenteri tosiaan.
    Itselle olisin myös ehkä halunnut jonkun ihanan kalliin kosmetiikkakalenterin, mutta ne hinnat sitten alkoi hirvittää. En tiiä haluanko satasta laittaa kun osa niistä oikkupurtiloista jää kuitenkin nurkkiin pyörimään.
    Lapsena mulla oli useana vuonna pehmotarrakalenteri – just smurffin muistan! Sitten oli hämäriä tavarakalentereita joissa oli ihan turhaa muovikrääsää (nyt aikuisnäkökulmasta) ja vieläkin muistan miltä sellanen saksalainen joulukalenterisuklaa maistuu :D
    Itse tehty kalenteri oli suurissa suunnitelmissa kun esikoinen oli vauva mutta… Jonnekin ne suuret suunnitelmat jäi?

  • Tilia
    2.12.2020 at 13:51

    Meillä on tänä vuonna:
    – teekalenteri
    – SPR:n kuvakalenteri
    – Partiolaisten kuvakalenteri
    – Aku Ankan kuvakalenteri
    – Oreo-kalenteri (lapsi osti omilla rahoillaan)
    – Kinder-kalenteri (lapsi osti omilla rahoillaan)
    – kotitekoinen salmiakkikalenteri heille, jotka eivät niin pidä suklaasta
    – 2 kpl sukulaisen lähettämää raaputusarpakalenteria
    – lapsen koko perheelle askartelema tekemiskalenteri (toistaiseksi luukuista tullut 5 punnerrusta ja lukuhetki)
    Lisäksi seuraataan netissä ainakin yhtä joululaulukalenteria ja partiolaisten kalenterin kuunnelmia. 100-prosenttinen jouluihmisemme (lapsi) toivoi vielä monia muitakin joulukalentereita, mutta vanhemmat toppuuttelivat, että eiköhän se joulu jo näilläkin tule. Niin ja koulussa heillä on tietenkin vielä luokan joulukalenteri.

  • Nro 26
    2.12.2020 at 20:34

    Mulla on miniatyyrikalenteri! Ei, luukkuja ei aukasta pinseteillä, niin kuin yks työkaveri hämmentyneenä ihmetteli, vaan siis pussukoissa on koottavia miniatyyrihuonekaluja <3

  • Miitu
    2.12.2020 at 22:06

    Meiltä löytyy samat Aku Ankka ja Prinsessa-kylkiäiset. Lisäksi kummallakin suklaakalenteri. Kovasti on kyselty pussikalenterin perään, mutta mutta… Viime vuonna litteroin yhden Heinähattu ja Vilttitossu -kirjan 24 osaan – the kirjan kuvineen sai sitten aattona – mutta nyt ei oo vaan irronnut moisia urotekoja.
    .
    Isovanhemmille tilattiin ifolorilta suklaakalenterit omilla kuvilla. Joulukortti ja -lahja samassa paketissa. Kiitettävän näppärää 😊

  • Kaisa
    3.12.2020 at 01:32

    Meillä 5-vuotiaalle riittää suklaakalenteri, ei oikein vielä ymmärrä että on olemassa Lego tms. tavarakalentereita. Sulkaakalenteri on kuitenkin 100 kertaa hienompi kuin kuvakalenteri! Ja itselle samanlainen joulukuun 2. päivänä kun niitä saa ostaa jo reilulla alennuksella. Kissalla ei
    ole eikä tule kalenteria, se ei ikinä syö muutenkaan mitään kissojen herkkua.

  • Anna A
    3.12.2020 at 14:48

    Juuri eilen nauroin (nolona) tätä, että minä ”meille tulee vain partiolaisten adventtikalenteri, eikä sitten muuta” paatoksella paasannut (ounou), jotenkin (ei tätä voi muuten puolustella) SEKOSIN aivan täysin ja lapset saivat valita itse netistä marraskuun alussa lelukalenterit! Naapurilta saivat suklaakalenterit ja eilen ostin yhteiseksi (nokun ne oli puoleen hintaan) Haribon-karkkikalenterin ja itselleni fazerin suklaakalenterin (jotain iloa äitin arkeen).

    Eli meillä avataan Schleich farmworld-kalenteri, playmobil-merirosvokalenteri, LOL- sekä trols suklaakalenterit aamuisin. Sekä iltapäivällä se haribon ja mun suklaakalenteri.

    Ja miten sille partiolaisten adventtikalenterille kävi? se on vielä muoveissaan takan päällä.

    Häpeän hiljaa :D
    (Sä et voi olla onneton, kuha sulla on suklaata suussa – kunhan sanon…)

    • Tilia
      4.12.2020 at 12:42

      Partiolaisten adventtikalenteria ei muuten voi säästää ensi vuoteen, kun muuten ne kuvat tulee väärinä päivinä. Ja sehän alkoikin jo marraskuussa, kun oli eka adventti! Nyt äkkiä aukomaan!

  • murina
    3.12.2020 at 19:18

    Meillä on vaan noi samat ”jostain” ilmestyneet kuvakalenterit. Ja sit sain töistä suklaakalenterin, joka nyt varmaan jaetaan jollain vuorotellen periaatteella, paitsi jos siitä tulee sota niin syön sitten kokonaan sen yksin :D