Varastettu oma hetki

Käsi ylös, kuinka moni on tehnyt näin: Tulee autolla kotiin jostain (kauppa, jumppa, mikäikinä) ja kaartaa omaan pihaan. Pysähtyy, sammuttaa auton…

…ja sen sijaan, että nousisi siitä reippaasti ja kävelisi kotiovesta sisään perhettä moikkaamaan, jääkin vaan itsekseen hiljaa istumaan sinne autoon.

Siis on vaan. Autossa. Omalla kotipihalla. Itsekseen. Hiljaa.

Juteltiin tästä joskus Insta Storyssa ja useampi kertoi jalostaneensa tätä oman hetken varastamisen taitoa vielä pidemmällekin. Jotkut jäävät omaa kotipihaansa autoon salaa istumaan ja kuuntelemaan äänikirjaa!

Haha, aika häikäilemätöntä! Muu perhe siellä odottelee äiskää tai iskää kotiin tulevaksi, ja yksi se siellä vaan kuuntelee äänikirjaa parkkipaikalla, ahhhaha! Loistavaa!

Joskus marraskuun pimeydessä oon muuten tällä tavalla vahingossa säikäyttänyt naapureita tai viattomia ohikulkijoita. Olen istunut siellä pimeässä autossa, kaikki valot jo aikoja sitten himmentyneinä. Ja sitten yht’äkkiä saanut tarmonpuuskan ja pompannut autosta ulos – ja ohikulkija ei ole yhtään tajunnut, että siellä pimeässä autossa on joku. Yllätys! Täällä olikin yks äiti piilossa! Haha, anteeksi!

Vessaan on muuten kans tosi näppärä jäädä omaa hetkeä varastaamaan. Juu juu, täällä mä vielä pyyhin, ei saa tulla.

Tämä tuli mieleen eilen, kun kökötin lähimetsikössä kivellä kahvikuppi ja takkikasa sylissäni.

Muu perhe lähti taaperoisen perään taapertamaan tutkimusmatkalle. Minä olin aikeissa lähteä muiden mukaan. Ihan kohta. Kohta nousen tästä, joo nousen nousen.

Mun takapuolessa oli todennäköisesti joku magneetti ja kivenkökkäreessä rautaa. En vaan päässyt ajoissa ylös, ja kohta huomasin istuskelevani kivellä ihan yksin.

Istuin, istuin. Ne sit meni. Tonne ne meni. Mä oon tässä. Tässä mä istun. Sitten tajusin: oma hetki! Mulla on oma hetki!

Sen kunniaksi join (kylmenneen) kahvin loppuun ja otin kaksi kuvaa. Omasta hetkestä hei.

Kuvakulmasta tuli erikoinen, koska pidin kameraa jalkojen välissä. Peppumagneetti kun esti nousemisen niin, että olisin saanut kameran johonkin nojalleen.

No sitten alkoikin vähän kutkutella. Mihin ne meni? Voisivat jo tulla. Mä en sit tosiaankaan lähtenyt mukaan. Siellä ne kuitenkin ihmettelee taaperon kanssa jotain ihanaa tammenterhoa ja mä missaan sen ihan kokonaan.

Peppumagneetin vetovoima herpaantui ja lähdin perään.

38

You Might Also Like

  • Sumonen
    11.9.2023 at 16:15

    🙋‍♀️. Lisäisin vielä listaan piiloleikin 😂. Ihan joskus oon saattanut istua kahvikupin ääressä ihan minin oman hetken ja huhuillut, ihan kun mukamas olisin etsimässä piiloutuneita lapsia 🫣.

    • krista
      12.9.2023 at 11:05

      Heeeei tää on hyvä! :D Täytyy pitää tää mielessä, kun taapero alkaa olla piiloleikki-iässä :D :D :D

  • Anna
    11.9.2023 at 17:23

    Vessa on aika vakio (kokeilen jos vaikka tuliskin vielä kakka). Tosin nyt kun on aikamoisen sylissä viihtyvä vauva niin saatan antaa vauvan miehelle syliin, että käyn vaan pukemassa alakerrassa sukat, mutta jäänkin keräämään pyykkejä kuivumasta tai viikkaamaan niitä tai kastelemaan kukkia. kummasti tuollaiset puuhat onkin yllättäen aika kivoja kun ne saa tehdä ilman vauvaa xD Voi sitten perustella viipymistä sillä, että teki jotain tosi tärkeää jota ei tietenkään voinu jättää myöhemmäksi, vaikka oikeasti otti hetken omaa aikaa.

    • krista
      12.9.2023 at 11:06

      Mulla on kans ”tärkeää pyykinripustamista” ollut aika usein tässä vauvan/taaperon tultua taloon :D Ja siis silloin ihan oikeasti teen sitä, mutta se tuntuu hengähtämiseltä ja omalta ajalta!

  • Nadja
    11.9.2023 at 18:59

    Kuulostaa – ahhhhh – niiiiiin tutulta :D
    Meillä on edelleen vakiona 6v:lle: äiti syö vaan omat ruoat loppuun ja tulee! Ruoka kun tärkeä asia ;)

    • krista
      12.9.2023 at 11:12

      Totta! Ruokarauha äidillekin! (voi pureskella tosi-tosi hitaasti) Haha itse oon kyllä niin tottunut tässä vuosien aikana hotkaisemaan ruokani, että täytyisi ihan treenata, että tätä voisi alkaa käyttää oman ajan pihistyskeinona :)

  • Riika_A
    11.9.2023 at 19:20

    🙋‍♀️

    Piiloleikit, vessa, ruokailu ja kaikki muut mainitut toki myös tuttuja. 😁

    • krista
      12.9.2023 at 11:12

      Keinot on monet! :D

  • Lilah
    12.9.2023 at 09:52

    Kyllä. Jään usein lastenkuskailureissuilta autoon istumaan. Soittamaan puhelun, kuuntelemaan kirjaa sopivampaan vaiheeseen, somettamaan. lukemaan uutisia, kerran otin päänsäryssä tirsatkin kunnes mies tuli koputtelemaan auton ikkunaan. Mulle kyllä autossa istuminen on kovin tuttua muutenkin, sillä työn ohessa opiskellessa olen istunut luennon jos toisenkin autossa lasten harrastamisen aikana. Pyykkejä saunaan ripustaessa saatan myös jäädä lauteille istumaan omassa rauhassa.

    • krista
      12.9.2023 at 11:13

      Hihi mä näen silmissäni sekä nuo tirsat autossa ja miehen koputtelemassa, että tuon lauteilla istuskelemisen :D Harmi kyllä meiltä poistettiin se sauna – nyt just tuli mieleen hyvä käyttötarkoitus saunalle :D

      • Sumonen
        12.9.2023 at 16:21

        Nuorena siskon luona ollessani istuin aina saunassa puhumassa tärkeät puhelut, sillä se oli ainut paikka, jossa sai olla rauhassa (siskolla oli neljä lasta). Mutta se päättyi välillä siihen, että myös ne neljä lasta oli siellä saunassa 😅🤷🏼‍♀️

        • krista
          14.9.2023 at 10:24

          Haha, kylmäsaunomista siis! :)

  • Jenn?
    12.9.2023 at 10:44

    Heh, mä oon myös valehdellut jumpan loppumisajan väärin, että saisin vähän enemmän omaa aikaa autossa istumiseen. Siis sanonut, että jumppa kestää tunnin, kun se oikeasti kesti 45 min ja sit istuin 20 minuuttia autossa jumppapaikan edessä ennen kuin lähdin ajamaan kotiin 😂

    • krista
      12.9.2023 at 11:04

      Ahhhahahaha apua en ihan myönnä omalta kohdalta tätä, mutta itse olen saattanut ”pyöristää” kyllä ihan samassa tilanteessa :D :D :D