5 x parasta kesälukemista

Jotkut kirjat vaan ihan selkeästi sopivat kesään, lomaan. Laiturin nokkaan luettavaksi, mökkiterassille, tai elokuun iltaan takan ääreen.

Yritin tavoittaa mielessäni, että mikä se kesäkirjan tai lomakirjan ominaisuus on. Meinasin sanoa keveys tai kepeys, mutta toisaalta ei se välttämättä sitä ole. Haha itsehän luen mieluiten just niitä järkäleitä. Enemminkin olen lukenut kansanmurhaa kesäterassilla kuin mitään harmitonta hyvänmielenkirjaa.

Mutta silti kun multa kysytään (ja nykyisin usein Insta-viesteissä kysytäänkin!) vinkkiä kesälukemiseksi, tiedän ihan selkeästi, mitä kirjoja aion suositella – ja tässä ne näin julkisesti blogiinkin.

Jos ”vielä on kesää jäljellä” ja ehdit tarttua kirjaan, tässä viisi suositustani!

(Nämä ovat siis blogissa olleet aiemminkin lukukoostepostauksissa, mutta poimin siis sieltä just sellaiset, jotka mun mielestä on mahtavaa kesälukemista)

1. Lucinda Riley: Keskiyön ruusu

käännös: Hilkka Pekkanen
ostettu pokkarina

Yllätän nyt heti alkuun varmasti tällä Riley-valinnalla: ei siis Seitsemää sisarusta tähän kesäkirjalistaan (vaikka sitäkin luen), vaan oijoijoi nimeomaan tämä Keskiyön ruusu. Täydellistä kesäluettavaa!

Ra-kas-tin tätä, ai että!

Kirjasta aiemmin täällä: tapahtumat sijoittuvat 1910-luvun Intiaan ja myöhemmin 20-luvun Englantiin, sekä (lähes) nykypäivään lähinnä Englannissa. Iso osuus kirjaa oli kahden tytön syvä ystävyys: toinen heistä intialainen jalosukuinen mutta köyhä tyttö, ja toinen on intialainen prinsessa.

Haha eikös kuulosta hömpältä? Mutta hienosti kerrottua tarinaa tämä todella on, ja tämä niiii-iiin sopii just laiturin nokkaan ja drinkki kädessä luettavaksi! Tämä on jäänyt jotenkin Rileyn muun tuotannon jalkoihin, mutta mun mielestä tämä on kyllä ollut yksi ihanimmista Rileyn tarinoista.

2. Jojo Moeys: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta

käännös: Heli Naski
lainattu kirjastosta

Jos sulla on Moyesista vahvat stereotypiat ”Kerro  minulle jotain hyvää” -kirjan (oon lukenut) ja leffan (en ole katsonut) myötä, niin haastan sut ottamaan käsiisi tämän kirjan!

Moyes on hyvä tarinankertoja – ja tämä on mun mielestä ehdottomasti Moyesin paras kirja. Se ei ole pelkkää ”nykynainen New Yorkisssa” chick lit -kirjallisuutta, vaan siinä on vahva historiallinen ulottuvuus, jossa eletään toisen maailmansodan Ranskassa. Juonen keskiössä on taulu ja sen mukanaan kantama tarina menneisyydestä.

Muita tällaisia historiallisen ulottuvuuden (= mun mielestä paras) sisältäviä kirjoja Moyesiltä ovat ainakin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (karsea käännös kirjan nimeksi, kirjasta aiemmin täällä) sekä Tähtien antaja (aiemmin täällä).

3. Lucinda Riley: Vaarallinen kirje

käännös: Tuukka Pekkanen
arvostelukappale saatu: Bazar

Pakko laittaa toinenkin Lucinda Riley – tämä nimittäin on hyvinkin erilainen kuin Rileyn muut kirjat, laskisin tämän ihan jännärikirjaksi. Just sellainen kirja, jota ei vaan voi laskea käsistään pois: joku tosiaan sanoi Instassa, että juoni on aikamoista tykitystä alusta loppuun asti, ja sitä se todella oli.

Aiemmin kirjasta täällä, ja tiivistäen juonessa siis (toistan itseäni vanhasta postauksesta) aloitteleva toimittaja saa sattumalta iäkkäältä naiselta käsiinsä vanhan kirjeen. Tämän kirjeen taustasalaisuuden selvittäminen vie ”valtaa pitävien varjeltuimpiin salaisuuksiin”, kuten kirjan takakannessa sanotaan.

Haha joo ja tiedän, että kerron kirjojen juonista usein tosi suppeasti – se johtuu siitä, että itselläni ainakin on sellainen, että esimerkiksi elokuva- ja kirja-arvosteluista haluan suosituksen ja lyhyen ”mitä siinä on” -tyyppisen tiedon (jos sitäkään). En millään haluaisi lukea arvosteluita tarkemmin, jotta se itse kokemisen ilo jää mahdollisimman suureksi. Mua siis itseä nyppii, jos vaikka jossain sanotaan ”loppuratkaisu yllättää” tai ”paljon käänteitä” – silloin se ohjaa sitä omaa lukukokemusta, että jo ennakolta odottaa, että ”no koska se käänne tulee” ja ei kohtaa sitä kirjaa ikään kuin paljaaltaan. Siksi mun ”kirja-arvostelut” eivät ole arvosteluita vaan tällaisia tiiviitä vinkkauksia. Piti näin välissä avata tätä, ha.

Vaarallisen kirjeen äänikirja sai alussa huonoa palautetta lukijasta, ja sen jälkeen lukija muutettiin. Joten jos sulta on aiemmin jäänyt tämä lukijan takia kesken, kannattaa kokeilla uudelleen.

Tai sitten tällaisena paperisena tiiliskivenä, ah! Kadehdin niitä, joilla tämä kirja on vielä lukematta!

4. Kate Morton: Paluu Rivertoniin

käännös: Helinä Kangas
ostettu pokkarina

Täällä blogissa minulle suositeltiin usein Kate Mortonia, ja tämä oli summanmutikassa ensimmäinen kirja, jonka häneltä luin. Ja se oli heti ihan nappiosuma, tällä hetkellä Mortonilta minulle se iskevin.

Kirjasta aiemmin täällä, ja juoni on tällainen ”mitä oikein menneisyydessä tapahtui” -selvittely. Kun luin tällaisia ensimmäisen kerran, ajattelin, että onpa hieno asetelma rakennettu. Kun olin lukenut näitä noin viisi, tajusin, että hei tämähän on ihan genre.

Eli ikään kuin kahdella tasolla etenevä tarina: nykymaailmassa toinen päähenkilö kiinnostuu syystä tai toisesta selvittämään menneitä tapahtumia. Ja sitten on toinen aikataso, jossa menneen maailman tapahtumat tapahtuvat.

Paluu Rivertoniin on ollut yksi tämän genren mieleenpainuvimmista, ja sen hahmot jäivät pitkäksi aikaa pyörimään mieleen. Toisena vaihtoehtona olisin voinut nostaa tähän saman Kate Mortonin Talo järven rannalla, se oli myös ihan valtavan hyvä, samantyyppisellä ”mitä menneisyydessä on tapahtunut” -asetelmalla.

5. Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän

käännös: Leena Taavitsainen-Petäjä
ennakkokappale saatu: Aula & Co

Tämän olisin halunnut nostaa ihan ekaksi, mutta koska tämä oli blogissa täällä vasta muutama viikko sitten, niin yritin välttää toistoa. Mutta tämä on ollut ehdottomasti itselläni se tämän kesän lukemisen huippuhetki!

Tässä kirjassa oli jotenkin sellaista ihan valtavaa inhimillisyyttä ja iholle menemistä, jota ei ihan aina kirjoissa pääse kokemaan! Esimerkiksi nyt luen ihan toista kirjaa (johon mulla oli suuret odotukset) ja ihan selvästi koen, että en ole hahmoissa niin syvällä kuin haluaisin olla. Mutta tässä tosiaan pääsin niin niin niin siihen kirjan maailmaan, että en olisi halunnut sieltä poiskaan!

Kirjassa siis tiivistäen kasvetaan teini-iästä aikuisuuteen Italian maaseudulla: päähenkilöinä tyttö ja kolme naapurimaatilan poikaa.

Näköjään tämä on kirjakaupoissa tänään, onpas osuvaa. Ja löytyy jo äänikirjana, tosin itse en ole sitä siinä muodossa testannut eli lukijaäänestä jne. en osaa sanoa mitään.

*******

Eli jos ehtisit vielä yhden kirjan kesään lukea, niin iso suositus näille viidelle!

Oletko lukenut näitä kirjoja – ja syntyikö sulle samoja vai eri fiiliksiä kirjoista?

Lisää alle ihmeessä myös omat kesäkirjasuosituksesi!

 

PS. Jos kaipaat lisää kirjavinkkejä, tsekkaa myös mun järkälemäinen 50 parhaan lukemani kirjan lista.

10

You Might Also Like

  • Laura/ Iloa, eloa! -blogi
    3.8.2021 at 10:24

    3. ja 5. lukematta, mutta eiköhän nekin tule luettua jossain kohtaa :)

    • krista
      3.8.2021 at 18:42

      Oooo kaksi mahtavaa tiiliskiveä sulla siis vielä edessä <3