Siinä on kesäloman tahti

Olkaapa hyvä vaan korvamadosta.

Me ollaan pysähdytty Visulahden dinosauruksella matkalla Sotkamoon varmasti kymmeniä, kymmeniä kertoja. Oikestaan se on meille pisulahti, sillä niillä kohdilla me on kaivettu esiin matkapotta meidän tila-auton (haha) takaboksista – tapa, joka jäi korona-ajalta – ja… no okei pisulahti-termi kertoo sen jo, mun ei tarvitse kertoa enempää.

Ja on itse asiassa yövyttykin siinä leirintäalueen mökkikylässä, useampia kertoja jopa. Mutta tätä ennen ei olla ikinä käyty varsinaisessa huvipuisto-vesipuistossa porttien sisäpuolella.

No, tänä keväänä bongasin sellaisen Visulahden ennakkolippualennuksen ja ajattelin, että NYT. Ja nyt sitten tosiaan mentiin!

Aikuisten ensivaikutelma: ”Apua, miten kämänen paikka.”

Lasten ensivaikutelma: ”Jeeeeeee! Täällä on vaikka mitä!!!”

Näistä vahtoehtoisista asennoitumistavoista lasten asenne oli huomattavasti parempi. Sillä fiiliksellä siis kohti hellepäivän viettoa!

Ja siis oooooo miten kivaa meillä olikaan!

Kaikki siellä oli oikeasti ihan rempallaan, lisäksi jätskikiska ja kahvipannukahvila kiinni. Suurin osa aktiviteeteista ja laitteista oli ihan niitä samoja kuin mitä siellä 30-40 vuotta sitten oli. Ja näytti ihan siltä, että ei niitä ole juuri edes huollettu, haha eikä välttämättä edes pesty.

Mutta jotenkin hassusti siinä oli myös jotain vähän sympaattista.

Lisää plus-puolia.

Ainakaan juhannusta edeltävällä viikolla siellä oli ihanan väljää. Ei tarvinnut jonottaa mihinkään eikä liukumäissä kukaan laskenut niskaan (paitsi okei kerran). Vessaan pääsi, kun halusi. Grilliltä sai ruokaa (just sellaista kuin voisi kuvitella) ilman jonoa ja aurinkotuolin sai varjosta (meidän valinta) tai altaan ääreltä.

Tekeminen oli aktivoivaa ja sitä oli kaikenikäisille. Alkuun mietin, ovatko meidän koululaiset jo liian isoja Visulahteen. Ei todellakaan! Heidän mielestä Visulahti oli ihan paras: lempijuttuja oli Viikinkilaiva (hurjempi kuin Lintsillä), ketjukaruselli ja vesiliukumäet – ja ihan vaan uiminen.

Ehkä puistossa on eniten tyyliin 5-9 -vuotiaille, mutta kyllä meidän 9- ja 11-vuotiaatkin olivat ihan-ihan onnessaan. Meidän 130-senttisille lapsille se metrin syvyinen allas oli ihan nappiin.

Vesipuistolaitteiden ja huvipuistolaitteiden yhdistelmä oli yllättävän toimiva. Tämäkin pohditutti: että ollaanko siellä siis uikkareissa vai vaihdetaanko joka välissä kuiviin vaatteisiin vai miten se homma oikein toimii. No, se meni yllättävän luontevasti. Lämpimänä päivänä uikkarit kuivuivat päälläkin nopeasti – siihen välillä mekko päälle ja menoksi taas.

Rannekkeet olivat mun mielestä ihan kohtuuhintaisia, etenkin ennakkoalesta ostettuna ja verrattuna vaikkapa Lintsin hintoihin. Normaaliranneke on siis 29 euroa (0-2v ilmaiseksi), meillä oli ennakkoalennus -20%. Siellä oli myös aika kiva ”tule uudestaan” -lippu, eli olisi voinut ostaa 19 eurolla lipun, jonka voi käyttää saman kesän aikana myöhemmin. Harkittiin jo vakavasti niiden ostamista, mutta sitten kuitenkin jätettiin väliin.

Ja se nostalgia oli tosiaan aika sympaattista.

Eli aika paljon hyviä puolia hei!

Toivon vilpittömästi, että Visulahti pystyy pärjäämään tulevinakin vuosina – remontit olisivat kyllä erittäin tervetulleita, mutta kun siinä ympärilleen katseli… sanotaan nyt niin, että sitä remontoitavaa on aika paljon. Siinä ei pelkkä pieni pintaremontti näy missään.

Ja sitten toisaalta jos rakennettaisiin ihan uusiksi kaikki, siitä saattaisi hävitä se nostalgiaulottuvuus. Mutta sellainen kultainen keskitieremontti olisi kyllä paikallaan.

Mutta lapsethan ei mistään rapistumisesta välitä! Toivottavasti eivät aikuisetkaan sille anna liian suurta painoarvoa – jotta puisto pysyisi toiminnassa vielä tulevatkin vuosikymmenet!

35