Näin voi käydä…

…kun parrakas mies halaa otsatukkaa kasvattavaa vaimoaan:

Meni muuten ainakin kymmenen minuuttia ennen kuin alettiin ihmetellä, että mihinkäs ne pinnit mun päästä ovat voineet hävitä.

 
Like

You Might Also Like

  • Hannamari Rahkonen
    11.7.2013 at 12:56

    Ootte niin mainioita :D

  • Melina G
    11.7.2013 at 13:23

    Piikikäs parta! Hihhih.. :-)

  • MinEna
    11.7.2013 at 13:37

    :D :D :D ja taas: totaali reps!

  • Nadis
    11.7.2013 at 13:41

    Hahhahah! 

  • annakarin
    11.7.2013 at 13:51

    Hyvä tietää, haha :-D

    • Kristaliina
      11.7.2013 at 23:50

      Joo, nämä on näitä sarjassamme ”oppia elämästä” :D

  • Dalmi
    11.7.2013 at 15:18

    Hahaa, loistavaa! :D Me ei olla vielä tähän tilanteeseen jouduttu, mutta arkipäivää on rakas, sulla on pullanmuruja parrassa -huomautukset. 

    Niin ja klik.

    • Kristaliina
      11.7.2013 at 23:47

      maitorahkaparta on kans klassikko :D

  • annakarin
    11.7.2013 at 17:37

    Mun blogissa on sulle haaste! Sut on varmaan haastettu jo sata kertaa, mutta kerta kiellon päälle. Ois nimittäin tosi mielenkiintoista kuulla uusia juttuja sinusta! :-)

    • Kristaliina
      11.7.2013 at 23:49

      Kiitos! Hih mä oon ollut vähän huono haasteisiinvastaaja (joka päivä pomppaa mieleen aina mukamas joku akuutimpi kirjoitusaihe, että haasteet jää aina jotenkin venymään…), mutta hei, aina voi yrittää skarpata: mäpäs yritän vastailla tähän jossain vaiheessa lähiaikoina!

  • aurall (Ei varmistettu)
    12.7.2013 at 21:20

    Nyt oli pakko tulla sanoon että tästä blogista on tullu ihan huomaamatta yks lemppareista. Mikä tekee asiasta erityisen ihmeellistä on se että tän opiskelijan suusta on kuultu mm. lausahdukset ”mää en ikinä halua lapsia!” ja ”mää en aio ikinä asua muualla kun kerrostalossa!” Nyt en tiedä pitääkö asiasta syyttää tätä maailman ihaninta blogia vai sitä että musta on tulossa ”vanha”, mutta ai että kun haaveissa olis joku puoliks lahonnu maatila minkä sais ite rempata alusta loppuun (heh, ”sais”, jos kauhutarinoita on uskominen niin tollaset projektit johtaa vähintään parisuhteen päättymiseen ja konkurssiin…) Lapset nyt ei kuitenkaan oo vielä ajankohtasia mutta osaan mä kuvitella sinne lantakasojen keskelle muksunkin juoksenteleen. No sitä odotellessa nautin tän blogin aivan täydellisestä tunnelmasta, kiitos!

    • Kristaliina
      14.7.2013 at 11:43

      Oi, kiitos aivan ihanasta palautteesta! Tuohon lausahduslistaan mun omalta osalta vois lisätä vielä ”mää en ikinä mene naimisiin” – mutta kappas, täällä sitä ollaan! :) Jännä, miten haaveet muuttuu ja takinkääntöjä tapahtuu, itsekään en olisi siisi vielä muutama vuosi sitten nähnyt itseäni tällaisessa elämässä. Mutta tosiaan nyt, kun täällä ollaan, niin hitsi vie – tämähän on ihan parasta! :)

  • LittleB (Ei varmistettu)
    13.7.2013 at 18:00

    Hihih :D