Loman loppiainen

Olihan tässä loppiainenkin – nykyisin yksi meidän lempijuhla!

Ja kun ei  päästy tänä vuonna (eka kertaa viiteen vuoteen, niisk!) Espanjaan loppiaista viettämään, niin päätimme järjestää bileet itse. Dia de Reyes Sotkamo-tyyliin!

Ensin tietysti olennaista pulla-asiaa. Roscón de Reyesiä me joskus ihmeteltiin, mutta sen idea sitten kuitenkin selvisi ja olen sen kertonut täälläkin varmaan joka vuosi: roscóniin on siis piilotettu papu ja posliinifiguuri. Vähän niin kuin mantelin etsiminen joulupuurosta.

Se, joka löytää roscónin figuurin, on loppaiaisen kuningas ja saa käyttää mukana tulevaa pahvikruunua.

Pavun löytäjän osaksi jää ensi vuoden pullan ostaminen.

Meidän aiemmat rosconit mm. täällä (2019) ja täällä (2020).

Tänä vuonna Roscón de Reyes leivottiin itse, suomalaiseen makuun sopivaksi…

…eli oikeastaan ihan tavalliseksi rinkulan muotoiseksi pullaksi.

Päällyskoristeetkin (jonkinlaiset sokeroidut hedelmäviipaleet) jätettiin pois, koska tavallisestikaan niitä ei taida kukaan syödä.

Sisälle laitettiin kermavaahtoa ja mansikkahilloa. Het-ki-nen…? Oi kyllä.

Suomalainen roscón oli siis oikestaan vähän niin kuin rinkulan muotoon leivottu laskiaispulla. NAM!

(mä rakastan laskiaispullia)

Tietäjäfiguurikin meillä oli siististi aiemmalta vuodelta säästetty – ja unohdettu Helsinkiin. Hetken jo siinä mietimme, että miten vaikkapa The Littlest Pet Shop -figuuri sulaa pullan sisällä. Ja sitten totesimme, että no pärjätään me ilman figuuriakin. Ja papua.

Pullaan kuuluva kruunu me askarreltiin itse.

Ja seuraavana ohjelmassa tietysti Cabalgata de Reyes!

Tällä kertaa Itämaan tietäjät eivät tulleet helikopterilla, mutta todistettavasti he kuitenkin löysivät tiensä myös lumihankeen sotkamolaiselle takapihalle.

Todistusaineistoa tässä:

Ja hei jos positiivisia puolia haetaan, niin ainakaan ei tarvinnut odottaa tuntikausia kulkueen saapumista eikä taistella karkkisaaliista.

Karkitkin olivat just lempikarkkeja. Miten ne tietävät tiesivätkin?

Tietäjät tietää. Ja silleen.

Espanjalaiset lapsethan saavat joululahjansa perinteisesti vasta loppiaisena, Itämaan tietäjiltä. Mekin on Espanjassa ollessa säästetty aina yhdet paketit loppiaiseen. Tällä kertaa lahjaosuus kuitenkin skipattiin koska todettiin, että lapset eivät sitä mitenkään erityisesti odota.

Karkkia heittävät kuninkaat ovat varmaan lasten mielestä se pääasia.

Aiempia Cabalgata-tunnelmia mm. täällä (2018).

Koko tämä meidän tämän vuoden loppiaisen vietto oli tietysti aivan kotikutoinen ja hassu. Mutta aivan mahdottoman mukava! Kaikessa kotikutoisuudessaankin oikeastaan ihan yhtä ikimuistoinen juttu (karkkien kaivaminen lumihangesta taskulampun valossa) kuin ”aidot” loppaismeiningitkin.

Tehdään ehdottomasti toistekin, jos tulee vielä tällaisia Suomi-loppiaisia!

 

PS. Kuinka monta kertaa kirjoitin loppainen? Se on mun ihan ikioma loppiaisperinne. Tarkistin itse jälkikäteen, ja heh huvikseni en korjaa.

 

14
Like
2

You Might Also Like

  • Ellu
    7.1.2021 at 15:44

    Me säästettiin yksi paketti per lapsi loppiaisaamuun. Lapset ovat ainoat lapsenlapset molempien suvuissa ja lahjamäärä on hirmuinen, joten vähän tasapainoitetaan tätä kuormaa antamalla ”Espanjan papan” lahjat vasta silloin. Ja pääsevät nämä erikseen annetut lahjat ihan erilaisen huomion kohteeksi kuin muut.

    • krista
      8.1.2021 at 09:48

      Joo mekin silloin Espanjassa ollessa just säästeltiin – ja samaa mieltä, että se on kyllä tosi kiva siinäkin mielessä, että yksittäiset lahjat saa sitten sellaisen ekstrahuomion. Nyt oltiin kahden vaiheilla, ja itse asiassa yhdet minipikkulahjat olikin sitä varten odottamassa… MUTTA sit todettiin, että lapset ei sitä hoksaa odottaa ja samaan aikaan täällä on taas niin paljon noita heiluvia hampaita, että säästetäänkin sen hammaskeijua varten tyynyn alle laitettavaksi :)

  • Eija
    7.1.2021 at 16:26

    Kasikymppiselle ihana loppainen, kun on ollut seuraa ja vilinää.

    • krista
      8.1.2021 at 12:31

      No todellakin! <3 Oli taas talo täynnä vipinää ja vilskettä, luistinta, toppahanskaa, pulkkaa, liukuria ja barbeja ja elämän ääniä <3

  • Sanna
    7.1.2021 at 17:04

    Syy syödä pullaa, ihan mahtavaa.

    • krista
      8.1.2021 at 12:32

      No sanos muuta! Ja kun tuo laskiaispulla on mun ehdoton lemppariteemaleivonnainen, niin nyt tän kautta saa sen teemaleivonnaisen KAHDESTI vuoden aikana. Voitto! :D

  • Anna
    7.1.2021 at 17:19

    Tuo on jännä miten eri tavalla juhlat tulevat ihmisille eri kulttuureista tai ihan oman perheen tavoista. Minulle vuoden pääjuhla on juhannus. Silloin suku kokoontuu yhteen, syödään yhdessä iso padallinen hirvisoppaa, lohta, uusiaperunoita yms. Yleensä on jonkunlainen leivonnainenkin jonkun mukana.
    Joulu puolestaan on ihan oman ydinperheen juhla. Lahjoja tulee sukulaisilta ja kummeilta, mutta jouluna sulkeudutaan omaan pieneen ympyräämme olemaan yhdessä. Joskus anoppi tulee miehensä kanssa aatoksi, mutta lähtevät illalla ja yleensä joskus välipäivinä nähdään minun vanhempiani ja ehkä veljeä, mutta tunnelma ja odotus on siinä että voihaan olla kalsarisillaan kotona vaan oman väen kesken.
    Pääsiäiseen kuuluu pääasiassa vaan pääsiäismunien etsintä. Jos päiväkodissa on askarreltu virpomaoksia niin voidaan virpoa joko fyysisesti jonkun sukulaisen/ystävän luona tai sitten puhelimen välityksellä videokuvan kautta. Mutta pääsiäinen ei meidän perheessä ole mitenkään erityinen juhla.
    Loppiaisen kohokohta on kun heitetään kuusi parvekkeelta. Paitsi jos käy niin kuin tänä ja edellisenä vuonna että kuusi voi niin hyvin eikä karise ettei vielär aaski. Silloin riisutaan vaan koristeet ja jätetään pelkät valot. Saa olla viherkasvina vähän aikaa.
    .
    Ja näin päädymme loppiaispostauksen kommenttioisiossa pääsiäiseen ja juhannukseen asti xD

    • krista
      8.1.2021 at 12:37

      Haa, loppiaispostauksesta juhannukseen on just kommenttikentän rikkautta! :D

      Mulle lapsuudessa joulu on ollut se ylivoimainen ykkönen,. Sit pääsiäisenä virpominen ja juhannuksena kokko ja pitkään valvominen. Ja yleisesti lomissa pohjoisen-mummolaan meno. Nykyisin varmaan joulu, loppiainen ja pääsiäinen. Juhannus ei ehkä meille mitenkään merkityksellinen, ollaan oltu lähes aina kotona kun ei olla koskaan oltu ”mökkivuoroisia” silloin, ei edes ennen lapsia ollut sellaista mökkijuhannustapaa. Mutta kaupunkijuhannukseen on tullut sitten tuo siirtolapuutarhan juhannus ja oikeastaan ainoana juhannustapana kukkien kerääminen, tosin sitä tehdään pitkin kesää muutenkin :D

      • Anna
        8.1.2021 at 15:59

        Meille yksi iso osa juhannusta tulee myös siitä että Vaari laittoi aina juhannusta suurella rakkaudella. Lämmitti savusaunaa ja sitoi vihtoja. kokoa rakennettiin koko vuosi ja vaari oli aina niin onnellinen kun juhannuksena oli väkeä ympärillä.
        Nyt kun vaaria ei ole on tavallaan sydäntäriipaisevan ihanaa jatkaa perinteitä.
        Viime vuonna paikalla oli vain meidän perhe ja ilman kokemusta en uskalla lämmittää parisataa vuotta vanhaa savusaunaa etten vahingossa polta sitä, mutta rantasaunan kuitenkin ja paikassa oli elämää juhannuksena. Niin kuin vaari aina halusi.

        • krista
          8.1.2021 at 16:14

          Ihana <3 Tällaiset perinteet tekevät just asioista ihan eri tavalla tärkeitä <3