Lahtiepätoivo

Sananselitys: Lahtiepätoivo

1. Mennessä.
”No hei reippaastihan tämä matka taittuu, jepjep hyvin menee, nyt ollaan jo ajettu hieno tsemppimatka, hyvä meidän perhe, mehän ollaan jo…”
(hetken hiljaisuus)
”LAHDESSA”.
Lue myös: Miten voi ajaa Helsingistä ikuisuuden ja olla VASTA LAHDESSA?!?!?!

2. Tulomatkalla.
”Hei me ollaan jo Lahdessa, enää sata kilometria kotiin, eli tunti – mehän ollaan jo melkein perillä jo!”
(kahdeksan tuntia ja sata rekan ohitusta myöhemmin, jalka puutuneena alaselkään asti)
”MISSÄ ON VANTAA? Mitä nämä on? Loputtomat Järvenpäät ja Tuusulat, ANTAKAA MULLE JO VANTAA JA KEHÄ KOLMONEN!”
(tunti myöhemmin)
”KERAVA!!! MISTÄ TÄMÄ KERAVA NYT TÄNNE TULI! KUKA H*VETTI TÄTÄ KERAVAA KAIPAA!!!”
Lue myös: Miten tunnin matka 100-120 km/h rajoitusalueella voi kestää pidempään kuin koko matka Sotkamosta Mikkeliin? Onko pääkaupunkiseudulla pidemmät kilometrit HÄ?”

Phuuuuh. Kotona ollaan. Myös Lahdesta.
”HUH HUH”, sanoivat aikuiset.
”ÄÄNIKIRJA JÄI KESKEN!!!!”, sanoivat lapset.

27
Like
7

You Might Also Like

  • Tilia
    29.6.2020 at 08:21

    Siis väitän, että syy on se motari. Se on niin pirun tylsää ajaa ja maisemiakaan ei näe kunnolla. Pienemmillä maanteillä, missä on mutkia koko ajan, joutuu kuski tsemppaamaan, on jotain tekemistä ajaessa koko ajan. Sama motari-ilmiö voi iskeä myös Pohjanmaan suorilla ja tasaisilla teillä, mutta niissä sentään maalaismaisemat näkyvät kunnolla eivätkä ole jossain meluaidan takana piilossa. Motarilla ajo on kuin ajaisi kuntopyörää kuntosalilla. Puoli tuntia tuntuu todellakin pidämmältä kuin puoli tuntia ulkona pyörän selässä.

    • Anna
      29.6.2020 at 10:36

      Tuo on muuten totta. Sama ajoaika pientä mutkaista maantietä tai hiekkatietä tuntuu huomattavasti lyhyemmältä kuin tasaisen tylsää moottoritietä. Tai edes suoraa ja tylsää maantietä.
      Joskus on vaan kivempi valita 10-15 minuuttia lisää ajoaikaa mukavalla reitillä kuin vähän nopeammin moottoritietä. Muutenkin kyllä välttelen moottoriteitä aina jos mahdollista eikä matka kestä useita tunteja. Tosi pitkällä matkalla myös matka-ajan lyhentämisellä on arvoa, mutta ei parin-kolmen tunnin matkalla.

      • krista
        29.6.2020 at 15:38

        Mä oon joskus ajanut Helsinki-Turku väliä sitä vanhaa tietä, ja todennut kans, että se on paljon kivempaa! Nyt Sotkamosta tullessa me ajettiin Kuopioon asti pieniä teitä, mutta kävi kyllä mielessä, että voisi katsella loppumatkan reitinkin joskus pikkuteiden kautta! Me ajettiin muutenkin kiireettä ja pysähdyttiin pitkille uimatauoille, etenkin näin kesällä mielellään ajelee vaikka koko päivän ja nauttii niistä pysähdyksistäkin. Kun ei ole kiire mihinkään.

    • krista
      29.6.2020 at 15:36

      Tää on varmaan just näin! Mä oon huomannut, että tykkään paljon mieluummin ajaa pikkuteitä, vaikka tie olisi vanhempi ja nopeudet 80-100. Mutta näkee taloja, pihoja, maisemia, kyliä… Ja aikakin kuluu paljon nopeammin! Eli voi hyvinkin olla, että just tuolla motarilla on tuollainen vaikutus! Joskus pitäisi kyllä kokeilla koko Helsinki-Sotkamo -reititys pikkuteitä <3

  • Anna
    29.6.2020 at 08:38

    Tunnen tuon ”vasta Lahdessa”. Kun ajaa Janakkalasta Etelä-Karjalaan on kumpaan suuntaan mennessä hyvänsä vasta Lahdessa. Eikä vähiten siksi että Lahti on tuolla matkalla se ärsyttävä paikka jossa on hirveästi liikennettä (kaikki on suhteellista ja siellä on minusta hirveästi liikennettä) ja liikennevaloja. Voi kun se ohitustie valmistuisi pian.

    • krista
      29.6.2020 at 15:40

      Myös Lahti-Helsinki on sellainen, että liikennettä paljon ja koko ajan ohituksia. Just tuo liikennekin varmasti osittain rasittaa!

  • A
    29.6.2020 at 09:16

    Meillä kun vedetään autolla lähinnä Hki-Turku väliä, Salo on maaginen paikka jossa lapsi nukahtaa (kun hän oli pieni, se oli menomatkalla auttamattoman liian myöhään, paluumatkalla taas ihanaa). Mutta nykyäänkin nukahduskohdat ovat samat, hassua kyllä, koska eihän pikkukoululainen ole vuosiin nukkunut päiväunia.

    Ja Lahti, me juuri eilen tehtiin tutustumisretki Lahteen (tai no, piti tehdä, mutta päätettiinkin menomatkalla ajaa vähän pidemmälle ja käydä Pulkkilanharjun kansallispuistossa ja palatessa vielä uimassa Vääksyssä, joten Lahteen tutustuminen jäi jäätelöihin satamassa). Ja voi kyllä, paluumatka oli kyllä todella loputon (etenkin kun oli tosi paljon autoja liikenteessä, joten matkanopeuskin oli aikasta hidas ja kuskilla ei niin kivaa). Eli Lahti uusiksi joskus vielä…

    • krista
      30.6.2020 at 22:56

      Salon unettava vaikutus :D

      Ja hei kuulostaapa kivalta retkeltä! Ehkä mekin voitaisiin joku päivä käydä tuolla päin! Vaikka Lahdesta kotiin pitääkin sitten ajaa :D

      • A
        1.7.2020 at 09:44

        Peukut tuolle retkelle. Pulkkilanharjun maisemat oli todella hienot ja Vääksy vaikutti oikein sympaattiselta paikalta. Kalmarinranta oli se uimaranta, jolla käytiin ja se oli kyllä tosi kiva (löytyi hyvin varjoakin läheltä rantaa, mikä yleensä rannoilta puuttuu, eikä syvennyt liian nopeaa).

        • krista
          1.7.2020 at 10:27

          Jesh, mennään ehdottomasti joku päivä! Itse asiassa just nyt katsellaan luontopolkuja, mutta ehkä liian kaukana lähteä extempore, pitäisi lähteä aiemmin aamulla… Mutta kesän retkitavoite tuossa!

  • Lilah
    29.6.2020 at 11:04

    Meillä aikuiset ihan viihtyy automatkoilla, harvemmin iskee isompi tuskastus. (Parhaita reissuja on olleet autonhakureissut Saksasta. Leppoisaa, sellaista häiriötöntä keskusteluaikaa harvoin on arjessa.) Minä välillä haluaisin ajaa, mutta mies ei luovu tuosta ainosta paikasta, jossa voi vaatia itselleen tavarattoman jalkatilan :-) Lapsilla toki joskus matka tuntuu pitkältä, mutta silloin puhutaan lähinnä kotimatkoista tyyliin Saariselkä-Turku (menomatkalla on aina mitä odottaa). Vaikeimmat reissut on olleet poikkeuksetta parivuotiaan kanssa, jolla menohaluja olisi kovasti, päiväunia enää yhdet, digilaitteet ei vielä koukuta ja ymmärrys ei riitä siihen että joskus pitää päivä vaan istua. Sen verran on mukavuudenhalu kasvanut vuosien varrella, että kun kahden ekan lapsen olleessa pieniä ajettiin yleensä ”yhden pysähdyksen taktiikalla” eli yksi kunnon paussi, muuten jaloitteluita ja pissataukoja niin nykyään mennään yhden yön taktiikalla eli yövytään Oulussa kylpylässä. Vähän pulikointia iltaan ja aamuun niin istuminen on vielä mukavampaa.

    • krista
      3.7.2020 at 16:04

      Mä en ole koskaan ollut Suomen ulkopuolella autoilumatkalla, mutta tavallaan kiinnostaisi matkailumuotona! Ongelma on kyllä siinä, että mä oon ainoa ajokortillinen enkä uskalla ajaa Suomen ulkopuolella :D

      Meillä muuten matkanteko sujuu hyvin – erityisen hyviä matkustajia ovat lapset, kiitos äänikirjojen – mutta tuollaisen pitkän rupeaman jälkeen mulla kaasujalka puutuu niin paljon, että alkaa sattua. Ja myös puutuu keskittyminen, tuntuu että meinaa vaipua sellaiseen autopilottitilaan eikä havainnointikyky ole enää terässä. Joku 5-6 tuntia menee vielä hyvin, mutta esimerkiksi tässä Sotkamo-Helsinki -välillä just se viimeinen tunti tekee kuskille tiukkaa.

  • Sanka
    29.6.2020 at 12:05

    Musta Lahti on aina ollut yllättävän nopean matkan päässä. Sukulaisia asuu siellä, ja Espoosta ajaessa melkein aina yllätyn miten nopeasti sinne ajaa. Sen sijaan Tampere-Helsinki väli periaatteessa on aika lyhyt, mutta jotenkin Hämeenlinna on aina tuskastuttavan matkan päässä kummastakin. Tai molemmista päistä tullessa Hämeenlinnan kohdalla tuntuu että ”vasta hämeenlinnassa”

    • krista
      3.7.2020 at 16:05

      Joo siis se on niin hassua, kun periaatteessa sen pitäisi olla niin lähellä! Mutta johtuukohan meidän tapauksessa siitä, että se on vasta sellainen ”minietappi” pitkän matkan varrella. Hei muuten Hämeenlinnasta mulla on just tuohon viittaava kokemus, oon tätä ihmetellyt! Eli kun Hämeenlinnaan oon pari kertaa mennyt ihan ”loppumääränpäänä”, se on ollut yllättävän lähellä. Mutta just Tampereelle mennessä on ollut just ”vasta Hämeenlinnassa”. Hassua! :)

  • Karina
    29.6.2020 at 12:38

    Tartun tuohon viimeiseen kohtaan :D – Muistan lapsena kun saavuttiin pidemmiltä automatkoilta kotiin, niin oli se matka ties kuinka tylsä, niin aina siinä lopussa kun vihdoin oli saanut kunnolla nukahdettua, oltiinkin jo perillä ja otti päähän kun piti poistua autosta.
    Lahti on myös meidän mökkimatkan varrella ja jonkinlainen virstanpylväs ja aivan sama kokemus, että takaspäin tullessa sitä kuvittelee että lähellä ollaan jo, ennenkuin tulee ne kaikenmaailman Järvenpäät ja Keravat :D

    • krista
      3.7.2020 at 16:07

      Hihi, just ihanasti saanut unen päästä kiinni <3 Meidän lapsilla on jotenkin äänikirjassa aina JUST HYVÄ KOHTA menossa, mutta tämä on aina :D Perilletulo ei ole ikinä "jesh" vaan aina "nooooouh!" :D
      -
      Ja joo siis just kaikenmaailman Järvenpäät ja Keravat. Mitä nekin siellä tekee! :D

  • Miitu
    29.6.2020 at 19:57

    Lahti on ihan jees, mutta kun päästään Helsinkiin… Jokuset ärräpäät tullut (sisäisesti) ladeltua, kun ”enää 8 km” saa menemään liki saman ajan kuin vaikka sieltä Lahdesta siihen. Okei, ehkä hitusen liioiteltua. Mutta ihan tuskaa nuo viimeiset kilometrit on ollu vaippaikäisten tai juuri kuivaksi oppineiden lasten kanssa. Verrattuna kotioloihin ”kävellen olisit jo perillä” olisi todennäköisesti pitänyt paikkansa.

    • krista
      3.7.2020 at 16:09

      Joo ja siis kehätiet tietysti oma lukunsa, jos pitää liikkua poikittain. Meillä tämä Sotkamo menee mahdollisimman helposti, kun asutaan oikean väylän varrella eli puikahdetaan suoraan valtatieltä melkein kotipihaan. Mutta sit taas esimerkiksi mökille mennessä erilaisia kehiä ajaa varmaan yli puolet matkasta. Toisaalta sit taas kokonaismatka on lyhyt – mutta tosiaan pääkaupunkiseudun liikenteessä saa kyllä aikaa kulumaan!

  • Mithun Heidi
    1.7.2020 at 19:39

    Helsinki-Lahti-Helsinki väliä ravaavana voin kertoa, että sen välin pääsee alle tunnissa ja vallan stressittömästi, kunhan valitsee ajankohdan jolla sinne osuu syvää harkintaa käyttäen.
    Arkiaamuisin voi ajaa Helsingistä Lahteen muttei Lahdesta Helsinkiin.
    Arki-iltaisin voi ajaa Lahdesta Helsinkiin muttei Helsingistä Lahteen.
    Perjantaisin klo 14 eteenpäin voi ajaa Lahdesta Helsinkiin muttei Helsingistä Lahteen.
    Lauantai on ainut päivä jolloin voi mennä milloin vaan.
    Sunnuntaisin vain Lahteen päin, ainakin puolenpäivän jälkeen. :D
    Välillä menee kyllä aikataulutus konkarillakin metsään. Ja sitten kirotaan koko matka kehäkolmosen ja Mäntsälän välissä.

    • krista
      3.7.2020 at 16:12

      No vau, tämä on jo ihan pro-tasoa! Mitenköhän me ollaan ajettu, hmm… Menomatka Helsinki-Lahti meillä on tavallisesti iltapäivällä just siinä kahden-kolmen aikoihin – eli just ”ei-aikaa”. Ja paluumatka Lahti-Helsinki puolestaan on myöhään illalla joskus ysin-kympin aikaan eli kai tavallaan ”joo-aikana”…? Tai hetkinen, se oli kyllä sunnuntai-ilta muistaakseni eli sittenkin ei-aika :D Ja siinä kotiintulossa ehkä väsyttää just se, että ilta alkaa hämärtyä ja pitkä matka on jo ajettu…