Kohti arkea (ylihuomenna)

Allekirjoitan muutama vuosi sitten kirjoittamani Näin valmistaudut arjen alkamiseen -vinkit edelleen.

Ylihuomenna se alkaa, toinen luokka ja eskari. Hups, kirjoitin ensin, että keskari. Mutta siis eskarihan on ihana, ei keskari ollenkaan!

Ja siis tosiaan ei, ei olla vielä missään arkiruodussa ja rytmissä, nukkumaanmeno meinaa väkisinkin venyä lähelle puoltayötä. Aamuheräämistä harjoiteltiin tikinpoiston takia jo tänään, ja ei ollut kivaa. Mutta en ole koskaan (?) oikein tainnut tuosta arkirytmiin siirtymisestä kantaa huolta. Se sujuu sitten omalla painollaan.

Mutta sitten pitäisi luottaa, että muutkin asiat jotenkin sujuisivat (omalla painollaan?), ja se ei olekaan ihan niin helppo juttu. Ja muilla asioilla tarkoitan nyt ennen kaikkea koulun ja eskarin käynnistymistä näin koronalukujen taas noustessa.

Loman viimeinen aamupalaparatiisi.

Me ollaan koko kesä ajateltu ja asennoitu niin, että lapset menevät kouluun ja eskariin.

Heinäkuussa näytti oikein hyvältä ja optimistiselta. Ja nyt… No, kaikki tilannetta seuraavat varmasti ovat hoksanneet, että suunta on huolestuttava.

Kouluun ja eskariin lähtö on isoin (ja ainoa?) riskinotto, jota me ollaan tehty sen jälkeen, kun palattiin lentäen Espanjasta. Mutta syvään hengitellen ja tilanteen mukaan eläen. Päivä kerrallaan tilannetta seuraillen.

Lapset odottavat koulun alkua innolla. Etenkin siksi, että heti sen jälkeen päästään myös (vihdoinkin!) viettämään keväältä siirtyneitä pieniä kaverisynttäreitä ulkosalla ja mahdollisimman turvallisesti.

Mutta tänään ja huomenna vielä lomaillaan!

Onko teillä jo alkanut koulu ja päivähoito? Millaisia ajatuksia teillä risteilee mielessä?

11
Like

You Might Also Like

  • JK
    11.8.2020 at 11:54

    Huomenna alkaa koulu ja yhtäaikaa huokaisen helpotuksesta ja huolesta. Toki meidän kunnassa ei ole ollut vielä yhtäkään ainutta tartuntaa (epäilen syyksi että kevytoireiset ei mene testeihin ja vakavemmat kuljetetaan sitten suoraan kaupunkiin, joten ihan pumpulissa en usko tämän kunnan uinuvan asian suhteen) joten ei sen puoleen ole mitään kamalaa pelkoa, mutta kyllä silti mielessä pyörii että mitä jos tartunta osuu kohdalle..

    Helpottaa että lapsi pääsee taas näkemään kavereita ja kuluttamaan energiaa muutoinkin kuin vanhempien käsipuolessa roikkuen. Alkukesästä vielä riitti kivaa tekemistä kun oli hyvät kelit, mutta kyllä heinäkuun lopusta asti on ollut hirvittävän nihkeää, kun rannassa on levää eikä päästä sinne enää ja mulla on sosiaalinen kuormitus niin tapissa koko ajan, etten jaksa viihdykkeitä keksiä.. Olisi ees oma piha, että sais lapsi siellä riekkua, mutta ei.. Siksi on suuuuuuri helpotus tämä tuleva arki.

    Kauhulla odotan tosin sitä jos pamauttaa uudet koulurajotteet päälle, mun mielenterveys ei nimittäin tule kestämään etäkoulua kuin hyyyyyvin pienissä annoksissa. Sen suhteen on siis todellinen pelko hanurissa!

    • krista
      11.8.2020 at 22:16

      Ai että hitsi teitä onnekkaita, joilla tartuntoja on vähän tai ei ollenkaan – täytyy sanoa, että kyllä kävi Sotkamossa mielessä, että mitäs jos jäätäisiinkin tänne… :)

      Meillä oli ihana kesä ja kevään etäopetuskin meni huippuhyvin, MUTTA mä uskon, että meillä on lapsilla just nyt se kohta, jolloin halu sinne kavereiden joukkoon on jo kova – ja tuntuisi jopa julmalta vedolta se estää. Kuitenkin se omaan porukkaan kuuluminen on niin älyttömän tärkeää <3 Joten odotettu innolla ja vähän kauhulla meilläkin :)

  • A
    11.8.2020 at 11:57

    Tokaluokkalainen on innolla kouluun menossa, paluu arkeen alkoi meillä jo maanantaina (herätyskello soimaan :D), kun lapsi meni vielä ex temporepäätöksellä yhdelle liikuntaleirille kolmeksi päiväksi (tämä kivaa siksi, että lapselle on tekemistä ja aikuisilla etätyörauhaa). Hieman hirvittää kasvavien tartuntamäärien takia, mutta näillä mennään. Meillä lapsi oli keväälläkin lähiopetuksessa ne pari viikkoa ja sen jälkeen vielä kesäleireillä, eli onhan noita lapsikontakteja hänellä paljon (plus kaverien tapaamiset ulkosalla ja muutamat (ulko)kaverisynttäritkin). Viikonloppuna käytiin Turussa ja siellä kyllä itseasiassa yllätti se määrä (riikin)ruotsia mitä kuuli (ja alkoi vainoharhaisesti kuunnella). Koronasovellusta ja maskisuositusta odotellessa (ja työnantajan tiedotusta, että miten töitä tehdään ensi viikosta eteenpäin…).

    • krista
      12.8.2020 at 09:51

      Sama täällä, koronasovellusta ja maskisuositusta odotellessa… Tänään havahduin myös siihen, että onko jotain muita käytäntöjä, joita pitäisi tietää. Öööh niin kuin että mihin aikaan alkaa ja silleen :D

      Ja siis hitsi mä jostain luin, että se sovellus ei toimi alussa Huaweilla, ja mulla tietty just se. Äääh. Tietysti niitä kontakteja ei mulla ole paljon, mutta silti olisin sen heti halunnut käyttöön.

  • 6veen ja 2veen äiti
    11.8.2020 at 14:46

    Täällä ei tartuntoja ole todettu kevään jälkeen ainuttakaan, joten kesän ajan on voinut hengittää helposti. Syksy näyttää, mihin kääntyy. Toivon sen suojaavan, että kuopus on pikkuruisessa päiväkodissa (yht.23 lasta/2 ryhmää) ja esikoisen koulukin on tosi pieni (yht. noin 60 oppilasta), vaikka näitä ei koronamielessä olekaan valittu. Joten toistaiseksi rauhallisella mielellä katsellaan tilannetta, vaikka huoli onkin isommassa kuvassa läsnä. Oma tilanne myös mahdollistaa lasten ottamisen kotiin joustavasti ja nopeastikin, jos tilanne sitä vaatii.

    • krista
      12.8.2020 at 09:56

      Sotkamossa oli tuo sama tilanne, eli keväällä 23 tartuntaa (ne oli ne Vuokatti-hiihdot), mutta sen jälkeen ei yhtään. Oli kyllä ihan erilainen fiilis siellä kuin Helsingissä, ja siellä sit käytiinkin kahteen otteeseen kesällä <3 JA porukka vielä piti siellä turvavälitkin paljon paremmin kuin Helsingissä!
      -
      Me myös voidaan aloittaa kotiopetus vaikka puolen tunnin varoitusajalla eli ollaan kyllä onnekkaita (heh työttömiksikin voi ehkä kutsua) siinä mielessä. Mutta vaan niin toivoisi, että lapset pääsisivät sinne omaan kaveriporukkaansa pitkästä aikaa! Mutta päivittäisiä lukuja täällä seurataan tarkasti - ja tietysti tietäen, että se ei ole koko totuus. Mutta jotain suuntaa-antavaa kuitenkin pakko seurata, että jotenkin näkee kehityksen. HS:ssä on sellainen käyrä, jossa luvut on siirretty päiväkohtaisiksi (kun päivittäin tulevassa luvuissa voi olla viiveellä tuleviakin), ja kyllä se selkeää toisen aallon nousua jo näyttää :( Aiemmin kesällä ihasteltiin, että tasaista on alhaalla... ja sit ei enää ollutkaan :(

  • murina
    11.8.2020 at 16:57

    Mä innolla odotan että arki alkaa! Samoin tokaluokkalainen. Kuudesluokkalainen ois kuulemma vielä jaksanu lomailla :D

    • krista
      12.8.2020 at 09:57

      MÄ olisin vielä jaksanut lomailla :D Meillä kans lapset odottaa innolla, etenkin kun tosiaan heti kahden arkipäivän jälkeen odottaa ne kauan kaivatut synttärit – vaikuttanee asiaan :)

  • Lilutiltti
    11.8.2020 at 17:24

    Meillä jää lapset kotiin. Alkaisi 4. luokka ja eskari. Katotaan nyt ensin alkaako testaus rajalla toimimaan ja karanteenit pitämään. Ja josko se maskisuositus nyt vihdoin tulisi. Kesän luvuilla oltaisiin uskallettu laittaa, nyt kun eksponentiaalinen kasvu taas Helsingissä, niin jäävät kotiin. Harmittaa ihan kamalasti. Tekisi niin hyvää kaikille.

    • krista
      11.8.2020 at 19:51

      Miten teillä menee tämä käytännössä, oletko ollut yhteydessä kouluun? Voitaisiinkohan vaihtaa meiliä…? Tarvitsisin akuutisti vertaistukea, ja mieluiten kirjoittelisin privana :)

      Me kans koko kesä toivottiin ja odotettiin ja ajateltiin, että kyllä uskaltaa. Mutta nyt… Äääh. Olisi kiva jakaa ajatuksia!

      • Lilutiltti
        13.8.2020 at 21:45

        Sorry, luin vasta nyt kommentteja uudestaan. Laita vaan privameiliä

        • krista
          14.8.2020 at 10:06

          Kiva, laitan! :)

  • Anna x
    11.8.2020 at 21:13

    Tänään keskustelin koulun edustajien kanssa, ettei lapsi osallistu kokopäiväisesti eikä varsinkaan linjastoruokailuun.
    Kuulemma pitää olla lääkärintodistus.

    Nyt sitten kansalaistottelemattomuus kehiin?

    Toivottavasti keskustelua tulee muutenkin kuin privana, aihe on tärkeä.

    • krista
      11.8.2020 at 21:55

      Voi ei… Ai hitto, mitäköhän tästä syksystä tulee… Keväällähän myös jossain vaiheessa puhuttiin siitä lääkärintodistuksesta, mutta lopulta lomailmoituksella meni se kaksi viikkoa. Pidemmän ajan kanssa se on varmaan eri. Se ihmetyttää, että minkäänlaista valinnanmahdollisuutta ei selkeästi aiota antaa. Eikä mun mielestä vanhempien huolta oikein kuunnella (ainakaan yleisessä keskustelussa), vähätellään vaan. Vaikka epidemiatilanteen vaatiessa tulisikin etäkouluvuorottelua, ilmeisesti 1-3-luokkalaisia tuo ei koske. Mä olen hyvin pettynyt Anderssoniin (josta ennen tykkäsin), rehellisesti sanottuna.

      • 6veen ja 2veen äiti
        12.8.2020 at 08:00

        Ylellä tänään juttua just riskiryhmäläisten koulunkäynnistä, ja siitä pitääkö olla lääkärintodistus. https://yle.fi/uutiset/3-11483457

        • krista
          12.8.2020 at 10:00

          Kiitos, menin heti lukemaan! Lohdullista, että tuon perusteella riskiryhmäläisten opetus järjestettäneen jotenkin. Mutta sitten on tietysti paljon perheitä, joissa ei ole riskiryhmäläisiä mutta jotka ihan koronatilanteen takia eivät haluaisi lasta kouluun – heille ei taida olla tällaista vaihtoehtoa tarjolla, ainakaan sitä ei ole viestitty. Kotikouluun toki voisi ottaa, sehän on vaan ilmoitusluontoinen asia, mutta silloin saattaisi menettää tosiaan paikan omalta luokalta.

      • Nipa
        12.8.2020 at 19:42

        Näin opettajana voin sanoa, että jos kaikilla oppilailla olisi omat koronajärjestelynsä ei lähiopetuksen järjestämisessä olisi mitään järkeä. Minun kaikki aika menisi siihen että yrittäisin pysyä perässä siinä kuka saa ottaa ruokaa linjastolta, kuka ei ole koulussa kokopäiväisesti, kenen maskin oikeaoppista käyttöä pitää valvoa jne. Ei siinä paljon opettaa ehtisi. Nämä nykyiset järjestelyt on kuitenkin sellaiset että ne voi käytännössä jotenkin toteuttaa ja vielä ehtii sitä varsinaistakin työtä tehdä. Minua huolettaa eniten se kuka kaikkia lapsia sitten opettaa kun opettajia alkaa jäädä pois töistä jokaisen pienen flunssaoireen takia.

        • krista
          12.8.2020 at 20:06

          Olenkohan mä sanonut jossain kohdassa jotenkin hassusti, sori! Joo ei siis todellakaan niin, että oppilailla olisi yksilölliset erilaiset koronajärjestelyt koulussa, herranjestas, eihän siitä tulisi yhtään mitään :D Jos tarkoitat tuota valinnan mahdollisuuden kohtaa, tarkoitan siis siinä etäkoulua valintana lähiopetuksen rinnalla, en missään nimessä sitä, että jokaisella oppilaalla olisi yksilölliset koronasääntönsä.

          Ja kyllä, samaa mä ihmettelen, sekä koulujen että päivähoitojen osalta! Lapsiakin sitten tietysti on poissa, mutta yhdistelläänkö luokkia, ja mikä riski (ja säätö) siinä sitten on, ja… uhhuh.

          Tsemppiä ihan valtavasti koulutyön järjestämiseen! <3 Niin kuin tuolla toisessa kohdassa sanonkin, mun luotto omaan opettajaan (ja yleensäkin opettajiin) on hyvin vahva, mutta toimintaympäristö on se heikko lenkki. Täysi arvostus opettajille, jotka parhaansa mukaan huolehtivat sekä opetuksista että sen turvallisuudesta haastavissakin puitteissa!

          • Nipa
            12.8.2020 at 21:08

            Tarkoitukseni oli lähinnä viitata tuohon yllä olevaan kommenttiin siitä että koulun kanssa oli keskusteltu erityisjärjestelyistä lähiopetuksen suhteen. Mutta ei tuo etäopetus valinnanmahdollisuutenakaan ihan ongelmaton ole. Jos esim. ajatellaan että mulla on 20 oppilaan ryhmä joista vaikka 8 olis etäopetuksessa. Siinä ei vain yksinkertaisesti resurssit riitä siihen että samaan aikaan opettaisin osaa koulussa ja osaa etänä, varsinkaan jos etäopetuksen toivotaan olevan muutakin kuin tehtävät Wilmaan-tyyppistä.

          • krista
            12.8.2020 at 21:48

            Aaa joo, en hoksannut, että mihin viittasit!

            Mä uskon, että etäopetus kyllä järjestyisi, jos tahtoa on – ajattelee, miten upeasti se polkaistiin keväälläkin liikkeelle. Vaihtelua sen tasossa tietysti oli (meillä kävi hyvä tsägä, meillä oli tosi hyvin järjestetty), mutta nyt on kokemustakin jo hyvistä käytännöistä. Ja varmaan myös hyvistä etäopeista :) Näin hatusta heittämällä esimerkiksi riskiryhmään kuuluva opettaja voisi opettaa etänä olevia koululaisia, ei siis pelkästään omaa luokkaa vaan usealta luokalta kotona olevia.

            MUTTA siis itsekin ehdottomasti toivon, että lähiopetuksessa voitaisiin olla ja että koronatilanne pysyisi niin hyvänä, että se olisi turvallista! Tosi paljon harmittaisi lasten puolesta, jos taas kotiin jäätäisiin… Kaikki peukut pystyssä, että suomalaiset nyt skarppaa ja ottaa tilanteen tosissaan!

          • Anna x
            12.8.2020 at 23:03

            Koulusta ei siis saa olla poissa koronaepidemian takia ilman lääkärintodistusta. Mitään sen kummempaa ”erikoisjärjestelyä” en itse kaipaa. Mikäs koulupakko tähän on ilmestymässä… Eli Nipa, en tosiaankaan vaadi opea repeämään yhtään enempää eri suuntiin.

  • Anna
    11.8.2020 at 22:41

    Vanhemmalla piti alkaa eskari, mutta odotellaan miehen koronatuloksia (oletettavasti ihan sama flunssa joka minulla testattiin jo) ja lapsilla vähän nuhaa. Kyllä oikeasti itkin tänään kun luin päiväkodilta tullutta viestiä jossa kertoivat eskarin alkaneen ja että lapset olivat tänään saaneet yhdessä keksiä omille pienryhmilleen nimiä. Parhaat ryhmäytymisen ja uuteen totuttelun päivät menevät ihan hukkaan kotona siskon kanssa tapellessa (taas meinaa silmät kostua kun ajattelen pientä joka tipahtaa ryhmään jonka rutiinit ovat jo muille ihan tuttuja ja hän tulee myöhässä). Ja tuo yskä ja nuha voi kestää monia viikkoja ja pitäisi olla täysin terve. Pelkään oikeasti mitä syksy tuo tullessaan. Nyt on oltu kotona yli puoli vuotta (jos kahta päivää keväällä ei lasketa) ja kaikki päiväkodin pöpöt taas vähän uusia. Millainen nuhakierre alkaa ja pääseekö esikoinen ollenkaan kiinni eskariinsa jos pienestäkin yskästä ja nuhasta lähetetään aina kotiin odottamaan neljän päivän ajaksi testituloksia *niisk*. Tärkeä vuosi alkaa näin huonosti.

    • Nanna
      12.8.2020 at 07:44

      Meillä myös eskariin aloitus vaihtui koronatestiin ja tulosten odotteluun. Ihan samoja tuntemuksia täällä -että lapsi jää ulkopuolelle, ja joutuu sitten ummikkona tilanteeseen, joka on muille jo tuttu. Ja hitaasti lämpiävä lapsi ei oo päässyt tutustumaan tiloihin ja aikuisiin etukäteen, kun kevään takia tutustuminen jäi nyt eskaria edeltäville päiville, ja peruuntui flunssan takia.

      Lohduttaudun sillä, että lapset on ryhmäasioissaan nopealiikkeisiä. Yhteistä aloitusjännitystä ei lapsen aloittaessa enää ole, mutta ehkä kasvattajilla on aikaa antaa vähän ekstrahuomiota, kun vaan yksi aloittaa. Ehkä ryhmädynamiikka joutuu elämään koko syksyn, kun eri tyypit vuorollaan kipeänä. 🙈 sekin helpottaa, että meillä ei vielä ole eskarin nettitunnuksia (pk vaihtui, tunnukset ei), joten en tiedä mistä jäämme paitsi. (En tiedä, itkettäiskö vai naurattaisko)

      • krista
        12.8.2020 at 10:10

        Tsemppiä ja paranemisia teillekin, ja kaikki peukut pystyssä, että tulee negatiivisena!

        Ja joo ihan samaa mäkin ajattelin, varmaan syksy menee niin, että vähän kaikki vuoroillaan kipeinä ja poissa. Toivotaan rutkasti osaamista ammattilaisilta, että ottavat uudenlaisen tilanteen haltuun! Mulla on jotenkin vahva luotto siihen, että se järjestyy! Mutta se sairastaminen ja koronatestaamisen (kuinkakohan monta kertaa siellä sitten syksyn aikana käy…) kierre kyllä hirvittää, ja se jännitys, että mikä testitulos sieltä tulee…

        Kovasti paranemisia sinne, ja toivottavasti pääsette jo pian eskariin mukaan!

        • Anna
          16.8.2020 at 18:17

          Torstaina pääsi nyt eskariin kurkkaamaan menoa ja meininkiä :) Testi siis negatiivinen, kuten arvasinkin. Perjantai olikin reissupäivä, mutta huomenna taas eskariin. Meillä tilannetta helpottaa se että melkein koko edellinen viskariporukka siirtyi samaan eskariin ja tuli vaan muutama uusi. Ja ehti myös juuri sopivasti siksi päiväksi kun saivat ikiomat eskarikirjat. Eiköhän se siitä :) Mutta silti tuo syksy hirvittää. Ei voi kun odottaa mitä tulee.

    • krista
      12.8.2020 at 10:07

      Voi kurjuus, että teille noin sattuikin :( Mulla on kertoa tietysti vain yhden tapauksen eli oman yhden lapsen eskarin: mutta siellä ainakin tehtiin ihan valtavasti hienoa työtä ryhmädynamiikan kanssa, ja sitä paikkaa jos ajattelen, alun poissaolo ei olisi vaikuttanut suhteisiin. Eli kun/jos on ammattilaiset siellä, niin he kyllä varmasti huolehtivat <3 Ja en tiedä, lohduttaako tämäkään, mutta tosiaan ryhmän kannalta jos ajattelee, poissaoloja tulee varmasti paljon muillakin, kun mitään oireita ei saa olla. Eli varmaan ammattilaiset siellä (ja lapset) muutenkin on sellaisessa tilanteessa, että ryhmän kokoonpano vaihtelee jatkuvasti. Ja tavallaan sehän voi olla ryhmädynamiikassa hyväkin! Ei jumiudu leikkimään aina samojen kanssa vaan ollaan vähän niiden kanssa, ketkä paikalla ovat - ja sitten taas seuraavalla viikolla eri lapset :)
      -
      ...ja siis anteeksi, vähän tällaista epämääräistä lohduttelua, mutta kuitenkin <3 Kovasti paranemisia teille!

  • Torey
    12.8.2020 at 09:03

    Ristiriitainen fiilis. Meillä alkaa täällä arki ensi viikolla.
    Toisaalta niin ihanaa kun lapset pääsevät kouluun ja kerhoon, ja samalla aivan älyttömän pelottavaa ja ahdistavaa. Ja mua inhottaa aivan älyttömästi just se miten kaikesta normaalista on tullut uhka. Ennen näki ihmisiä ja lapset sai käydä siellä ja täällä. Nyt näen vaan mahdollisia tartuntoja kaikkialla.

    https://naissanelioissa.wordpress.com/

    • krista
      12.8.2020 at 19:37

      Joo samoja tuntemuksia! Ja sit miettii, että koska iskee ensimmäinen perusflunssa (tyyliin eka viikolla?) ja siitäpä sit testeihin ja karanteeniin ja hoitoon ja testeihin ja karanteeniin ja hoitoon – ja pahimmillaan sitä ”täysosumaa” peläten. Eniten epävarmuus jännittää ja se, että tekeekö oikean päätöksen, kun ”päästää” lapset kouluun/eskariin. Ja sitä kun ei kukaan voi etukäteen ennustaa…

      Mutta lapset ovat iloisin mielin, ja se on ihanaa <3

  • Pohdintaa
    12.8.2020 at 09:44

    Ei jännitä: lasten osuus vakavista sairastumisista on niiiiiiiiiiiiiin minimaalinen, ettei lasten puolesta pelota. Alakouluikäiset myös selkeästi tartuttavat tautia (jos katsotaan kv-tilastoja) aikuisia vähemmän, joten luottoa on. Kyllähän jo kevään päiväkotien avaamiset osoittivat, että aika turvassa voi olla. Muutamassa päiväkodissa oli ollut muutamalla lapsella tartunta. Se on todella vähän ottaen huomioon, että suurin osa lapsista kuitenkin palasi hoitoon toukokuussa ja itämisaika on keskimäärin 5-10pv, jossain tapauksissa 14pv. Käsittääkseni Suomessa on ollut tasan yksi sairaalahoitoa vaatinut lapsipotilas ja tämäkin onneksi (!!) kotiutettiin jo parin päivän päästä. Toki ymmärrän jos lapsella on riskiä lisäävä sairas kuten autoimmuunisairaus, mutta silloin taitaa homma onnistua lääkärintodistuksella.

    Toki sitten on se huoli, että jos taudin vähäisenä sairastava lapsi tuo viruksen kotiin. Itse luotan, että hoikkana, terveenä ihmisenä tauti ei olisi itselle hengenvaarallinen. Toki mikä tahansa tauti voi olla hengenvaarallinen (myös influenssaanhan voi vaikka kuolla), mutta keväällä kerätty kokemus taudin hoitamisesta tuo luottoa että alle 65v kuolemat ovat kuitenkin hyvin pitkälti vältettävissä. Tietysti olisi ihan kamalaa saada kunnon mahdollisesti kuukausiksi romahduttava sairaus, mutta en näe millään tavalla potentiaalisena että lapset jäisivät kotikouluun ilman ystäviä, ilman ammattilaisten koulunkäyntitukea (puhumattakaan kaikista muista taidoista, joita esim. eskarilaiset harjoittelevat) ja ilman mahdollisuutta, jossa me vanhemmat voisimme oikeasti tukea lapsia kokonaisen koulupäivän verran. Kuitenkin tämä korona voi kestää vielä vuosia (itsellä ei ole kauhean optimistinen odotus rokotteesta tai sen saatavuudesta). Jos en nyt laita lapsia kouluun/päiväkotiin, pidänkö heidät siis kotikoulussa potentiaalisesti koko alakoulun ajan? Mitä hyötyä olisi nyt pitää pois koulusta, mutta laittaa tammikuusssa? Tai syksyllä 2021? Tai 2022 jos tauti edelleen riehuu?

    Isot sympatiat on kyllä niille perheille, joissa on vakavia sairauksia ja jotka joutuvat oikeasti miettimään mitä nyt tehdään :(

    • Lilah
      12.8.2020 at 18:42

      Samoja fiiliksiä meillä. Suurimmassa vaarassa on varmaan ne, joilla on jokin/jotkin elimet jo valmiiksi heikkokuntoisia ja immunopuutossairauksia sairastavat. Perus astmaa ei taideta edes laskea nykyisellään enää erityiseksi riskiksi. Itse en näe tarpeelliseksi lasten kontakteja muihin lapsiin nykytilanteessa vähentää, koska vakavia tautitapauksia ei lapsilla ole ollut Suomessa lainkaan, ulkomaillakin hyvin vähäisiä määriä ja kotikaupungin tautitilanne on edelleen olematon. Omat kontaktit on jääneet lähes kevään matalalle tasolle ja vanhempia ihmisiä tavataan turvaväleillä. Eli mahdollista tartuntaa varotaan levittämästä muihin, jokapäiväisestä arjesta erillään oleviin piireihin kyllä. Koulun toimet luokkaryhmien pitämiseksi erillään näen aika tarpeettomina, kun harrastukset pyörivät normaalisti ja siellä eri luokkien lapset sekoittuvat. Yläkoulussa jo potentiaalisesti sairastunut opettaja levittää kyllä tartuntaa ryhmästä toiseen ja virus jää pinnoille ja ilmaan kun lapset vaihtavat luokkatilaa opetustunnin mukaan.
      Kouluista ja päivähoidosta varmaan tulee paljon poissaoloja syksyn mittaan jos kirjaimellisesti jokaisesta flunssaoireesta jäädään kotiin, odotellaan muutama päivä testiin pääsyä ja vielä muutama päivä tuloksia. Ja kun sama iskee opettajiin, ihmettelen vaan kuka niitä lapsia hoitaa/opettaa jos opet myös jäävät herkästi kotiin ja sijaisia ei saada/oteta, jotta kiertävien sijaisten mukana tuleva altistusriski minimoidaan. Aika monella ei myöskään talous yksinkertaisesti kestä kasapäin palkattomia vapaita. Itse olen onneksi etätöissä, joten lapset menee sitten siinä sivussa jos pakko on. Tarvittaessa koululaiset varmaan solahtaisi etäkouluun helposti, mutta mieluummin ovat lähiopetuksessa.
      Kun rokote aikanaan tulee, en ole ensimmäisenä jonossa sitä hinkuamassa. Influenssarokotetta ei myöskään olla koskaan otettu – eikä ko. virusta koskaan sairastettu. Sikapiikki kävi jo riittävästi varoittavasta esimerkistä mitkä riskit rokotteissa voi olla. Toki väestötasolla sekin riski kannatti ottaa, yksilötasolla välttämättä ei. Muuten toki ollaan ihan rokotusohjelman mukaisesti suojattuja koko perhe.

      • krista
        12.8.2020 at 19:56

        Joo tätä mäkin oon miettinyt, että aikamoinen sairastelurumba kyllä alkaa pyöriä ja mitenköhän se paletti pysyy kasassa. Oon jo lukenut tapauksista, jossa päivähoidosta yli puolet pois jo tässä vaiheessa aloituksen jälkeen. Jotenkin sitä tyhmänä LUULISI, että tavalliset flunssatkin vähenisivät, kun käsiä pestään ja turvavälejä pidetään ja joka räkänenästä jäädään kotiin (hyvä niin). Mutta nyt kyllä kuulostaa siltä, että perusflunssa jyllää sen verran voimakkaasti, että jotenkin ne tartunnat vaan leviää. Ja korona kun tarttuu vielä helpommin kuin perusflunssa, se on aika kauhistuttava ajatus… jaiks.

        Mulla on vahva luotto lapsen omaan opettajaan, mutta noin yleisesti koulun ja tartuntariskien minimoinnin kanssa mäkin oon vähän skeptinen. Vähän tuntuu, että ne toimet ”käsien pesu, turvavälit” ovat sellaisia ”tehdään me jotain” -juttuja, kun todellisuus sitten on… no, sitä mitä kouluissa nyt on, en usko siihen turvavälien toteutumiseen oikeastaan hetkeäkään, nehän menee jo naulakolla tai kenkiä riisuessa. Toki hyvä, että niitä pieniäkin juttuja tehdään, jos ne edes jotain ehkäisevät.

        Haha näin pessimistinä (miten mä olenkin jossain asiassa näin pessimisti, kun muuten oon niin optimisti!) tässä asiassa voisi sitten ehkä ihmetellä, että miten mä ne lapset sinne kouluun edes päästän. Sitä mietin itsekin :D Mutta tosiaan yritän pitää mielessä ydinajatuksena sanat ”lasten etu” ja nyt tuntuu siltä, että se on päästä ystävien joukkoon, edes hetkeksi. Niin kauan, kun Helsingin lukua lasketaan ilman kymppiylityksiä, olkoon näin – mutta tilannetta me seuraillaan koko ajan. Toki jossain tulee se ensimmäinen koulutartuntakin taas, jonkun kohdalle se osuu. Ja jos… No, sitä ei voi ajatella koko aikaa, pitää vaan yrittää hengitellä syvään ja tehdä parhaaksi katsomansa päätökset!

        Se muuten kuulostaa hyvältä, että aluekohtaisesti tulisi mahdollisia rajoituksia. Täällä Helsingissä kun tosiaan vähän eri kuin vaikka Sotkamossa, niin ei ole järkeä, että samat rajoitukset on kaikkialla.

        • Riikka
          12.8.2020 at 22:52

          Nyt täytyy kysyä että mistä sinulla on tieto että korona tarttuu helpommin kuin tavallinen flunssa. Esim. lapsilla, jossa ketjun keskustelu nyt pyörii on huomattavasti vähemmän ACE2 proteiinia, jota koronavirus käyttää reseptorina tunkeutuessaan elimistöön. Tämän reseptorin määrä lisääntyy vanhetessa ja on mm. suurempi miehillä kuin naisilla.

          • krista
            13.8.2020 at 10:01

            Ihan siis R0-luvusta, näin tästä infografiikankin, hitsi kun ei osu haaviin nyt. Ilman rajoituksia R0 on koronalla yli 2 (2,2 jossain oli), kun influenssalla se oli vähän päälle 1, ja influenssan puolestaan sanotaan tarttuvan paremmin kuin perusflunssan.

            Tuo lasten suun reseptori oli yksi kiinnostava mahdollinen (tutkimuksessakaan ei sanottu, että näin on vaan ”saattaa johtua”) selitys sille, miksi näyttäisi siltä, että miksi näyttäisi siltä, että koronavirusta esiintyy vähemmän lapsilla ja miksi tauti on yleensä lievempi. Mutta sanamuodot ovat arvelua ja yhden mahdollisen selityksen tarjoamista. Mutta valitettavasti tutkimus on edelleen hyvin alkuvaiheessa ja tuottaa keskenään ristiriitaistakin tietoa, ja joissain tutkimuksissa on ihan yhtä luotettavasti osoitettu kouluista (ei Suomessa) merkittäviä tartuntaryppäitä. MUTTA on kuitenkin lohdullista, että monessa tutkimuksessa myös näyttää siltä, että alle 10-vuotiaat levittäisivät virusta vähemmän kuin aikuiset. Mekin tehtiin siis päätöksemme tällaisen vajaavaisen tutkimustiedon perusteella, kun valitettavasti ei muuta ollut tarjolla – ja päätös tosiaan oli, että toistaiseksi lapset saivat mennä kouluun.

            Ja mä jauhan tätä nyt siis siksi, kun monilla vaikuttaisi olevan yksiselitteinen ”lapset ei tartuta” -käsitys, mikä tietysti johtuu siitä, millaisia tutkimuksia ja miten Suomessa uutisoidaan. Mua niin kiinnostaisi tehdä koko koronauutisoinnista diskurssianalyysia, voi hitsi kun olisin graduntekovaiheessa!

          • Emilia
            13.8.2020 at 11:33

            Hei, En yleensä kommentoi blogeihin mutta nyt pakko, jotta väärä tieto ei turhaan leviä. Tartuttavuusluku R ei ole vakio minkään taudin kohdalla vaan kuvaa keskimääräistä uusien tartuntojen lukumäärää yhtä tartunnan saanutta kohden. Siis laskettu tietylle väestölle tietyllä ajanhetkellä. Suomessa koronaviruksen R-luku taisi keväällä olla pahimmillaan yli 2, kesällä luokkaa 0,6 ja nyt ilmeisesti 1,2 – 1,6. R lukua voidaan lähes kaikkien infektiotautien kohdalla laskea mm. pesemällä käsiä, noudattamalla yskimishygieniää, välttämällä väkijoukkoja ja jäämällä kipeänä kotiin. Jos väestössä on jo immuniteettia tautia kohtaan (kuten esim. kausi-influenssan tapauksessa) on R luku luonnollisesti pienempi, koska osa ihmisistä on rokotettu tai immuuneja aiempien sairastamiensa influessojen vuoksi. R luvusta ei voi suoraan päätellä kuinka helposti tauti tarttuu satunnaisesta sairastuneesta ihmisestä toiseen henkilöön.
            Tutkimuksia lukiessa kannattaa myös huomoida että tutkimuksia on hyvin eri laatuisia. Osa on rehellisesti huonosti tehty. Lisäksi yksittäisistä yhdestä potilaasta kertovista tapausselostuksista tai pienestä potilasmäärästä tehdyistä tutkimuksista ei voi vetää juuri mitään johtopäätöksiä väestöä tai omaa henkilökohtaista terveyttä koskeviin asioihin. Kannattaa myös selvittää mikä ero on absoluuttisella ja suhteellisella riskillä. Mikäli ihmisellä ei ole koulutusta tilastotieteestä, lääketieteestä tai vankkaa kokemusta tieteellisten tutkimusten tulkinnasta, olisin varovainen tekemään itse isoja johtopäätöksiä. Ikävä kyllä internetissä leviää koronaan liittyen paljon täysin paikkansa pitämätöntä tietoa, joka aiheuttaa turhaan vielä lisähuolta ihmisille.

          • krista
            13.8.2020 at 11:50

            Kyllä, juuri näin – ja se 2,2 tosiaan juuri ilman rajoituksia! R-luvusta ei tietenkään voi johtaa suoraan todennäköisyyttä sille, että tauti tarttuu jossain tietyssä tapauksessa henkilöltä toiselle. Mutta jos kaksi tautia tarttuu samalla tavalla (esim. pisaratartuntana), niin ero R-luvussa on vahva merkki samansuuntaisesta erosta tarttuvuudessa, kun olosuhteet ovat samanlaiset.

            Erittäin samaa mieltä myös tutkimusten osalta, samoin just tämä, että iltapäivälehtien uutisoimat tutkimukset ei välttämättä ole koko totuus ja siinä on silloin aina monenlaista suodatinta välissä, että mihin toimittaja tarttuu, miten asian ymmärtää ja mitä sanavalintoja käyttää. Meillä on tosiaan kotona tällaista tieteellistä maailmankuvaa tunnustava perheenjäsen, jolla on sekä tilastotieteen että tutkimuksen tulkinnan koulutus ja joka osaa aina muistuttaa minuakin siitä, miten vähän yksittäisen tutkimuksen perusteella voidaan sanoa ja miten helposti tulee täysin vääristynyt kuva asioista. Siinä, missä minä ensin luen sen iltapäivälehden jutun, tämä puoliso sitten istuu koneella google scholarin kanssa ja selvittää, millaiseen aineistoon väitteet perustuvat. Kannattaa tosiaan pitää mielessä, että jos lukee jotain lehdestä tai Facebook-sivulta, se voi olla pienenpieni sirpale tietoa, joka on poimittu vaikkapa sen vuoksi, että se tukee vaikutelmaa tai ajattelua, jota halutaan muista syistä vahvistaa.

    • krista
      12.8.2020 at 19:47

      Me ollaan seurattu tutkimuksia hyvinkin paljon ja meillä oli niin niin niin vahva toivo, että kesän aikana tosiaan vahvistuisi, että esimerkiksi lapset eivät juuri tartuta tms. Keväällä kun tutkimustietoa oli kahteen suuntaan ja hyvin huolestuttaviakin uutisia kawasakin taudista. Toivottiin, että kesän aikana moneen asiaan kertyisi lisätietoa Mutta mikä pettymys on ollut, kun tuollaista ”konsensusta” ei ole tutkimuksissa vielä löytynyt vaan tutkimustulokset ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Ja pakko sanoa, että lapsuuskaverini on hoikka ja terve ihminen, minua nuorempi, kahden lapsen äiti, ja hän on tällä hetkellä sairaalahoidossa saatuaan koronan noin kaksi viikkoa sitten. Ja ihan Suomessa asuu ja ei matkustanut ulkomailla. Sitä ei todellakaan voi tietää, että kuka sen saa vakavana – valitettavasti.

      Mä puolestaan olen optmistisempi tuon rokotuksen kanssa! Sekä muiden torjuntakeinojen – luin jopa uutisen jonkinlaisesta ilmanpuhdistimesta, jopa henkilökohtaisesti kannettavasta sellaisesta. Toki vielä ihan scifiä ja kehittelyasteella tuollaiset, mutta mulla on vahva luotto siihen, että tiede tämän pystyy ratkaisemaan; ja myös toive, että siihen ratkaisuun asti yhteiskunta muotoutuu sellaiseksi, että meillä on siinä turvallista elää. Esimerkiksi palveluihin ym. syntyy uusia tapoja ja innovaatioita, vaikkapa kampaajalla käyntiin. Nyt on vasta puoli vuotta tämän viruksen kanssa eletty, mutta siis jos edessä on pidempi tie. Kunhan vaan maltettaisiin olla turvallisesti siihen asti, jotta mahdollisimman moni säästyisi tuolta kamaluudelta.

      • Pohdintaa
        13.8.2020 at 09:30

        Joo se on totta, että myös terve hoikka ihminen voi joutua sairaalaan koronan takia – terveellä ja hoikalla ihmisellä voi olla piileviä sairauksia, jotka eivät ole tullut esiin (esim. sydäntauti). Terve ja hoikka ihminen voi joutua sairaalaan myös influenssan takia. Nämä ovat kuitenkin todella harvinaisia tapauksia. Eli mikä tahansa tauti voi olla tappava, tämä korona vaikuttaisi nyt 6kk kokemuksella olevan sitä *erityisesti* riskiryhmäläisille sekä vanhuksille. Mutta kyllä: nuori ihminen voi kuolla tähän. Toisaalta voit kaatua kylpyhuoneessa, lyödä pääsi ja sen on siinä. Näen riskin kuitenkin sellaisena, että en sen takia ottaisi lapsia enää koulusta pois ellei virus muuntaudu tai sairaalahoidon kapasiteetti romahda.

        Lasten tartuttavuudesta on lukuisia tutkimuksia ja kyllä niistä suurin osa indikoi, että lapset sairastavat lievempänä ja tartuttavat vähemmän. Tästä on vaikeaa kinastella kun tutkimukset kuitenkin pääosin osoittavat näin.

        Hienoa, että luotat rokotteeseen. Minäkin uskon, että se saadaan tehtyä, mutta en todellakaan usko, että saapuu Suomeen edes ensi vuonna. Ja nythän rokotetutkimusten tulokset ovat antaneet muutaman kuukauden immuniteetin. Siinä saa lääkeyhtiön tehdas laulaa hoosiannaa, jotta saadaan isojen maksajamaiden (USA, UK, Ranska, Saksa, Kiina jne..) jälkeen meille malli, jossa 3kk välein _kaikki_ käyvät rokotteessa. Valitettavasti.

        No mutta: ei jotain pahaa, etteikö hyvääkin: koronakuolleisuus on tartunnoista huolimatta laskussa.

        Mun oikeastaan pointti on se, että jokainen perhe tekee mitä haluaa – mutta valtiovallalta ei voida odottaa, että tehdään erikoisjärjestelyitä per perhe. Yksi on ”puolet päivästä” koulussa, toinen koko päivän kotona ja kolmas osallistuu vain kerran viikossa tunneille. Tämän rumban suunnittelu veisi jo niin paljon aikaa, että ei tulisi mitenkään onnistumaan. Jos oma perhe haluaa välttää kaikki riskit, on lapset otettava kotikouluun. Kotikoulu on ihan validi ratkaisu jos itsellä riittää resurssit sen järjestämiseen. Muuten suuntaisin tuen oppilaitoksiin, opettajille ja pitäisin huolta koulun/päiväkodin ulkopuolisista varotoimista, sillä touko-kesäkuun puitteissa ne tuntuvat riittävän. Faktahan on, että tartunnat lähtivät nousuun kun rajat avattiin. Uskon, että kesäkuun mallilla päästäisiin pitkälle jos rajat vain suljettaisiin matkustelulta.

        • krista
          13.8.2020 at 10:09

          Joo kyllä, lopulta jokainen perhe tekee ne omat valintansa – tosin toisiin niistä ”yhteiskunta ohjaa” (lapset kouluun) kun taas toiset ovat hankalampia totetuttaa ja vaativat vanhemmilta päättäväisyyttä, tietoa ja rohkeutta. Joiltain sitä löytyy, toisilta ei, ja siksi tämä ei ole aidosti valintakysymys, sillä joiltain perheiltä ei vaan löydy resursseja tai tietoa vaikkapa siihen, että kotikoulu ylipäänsä on mahdollista ihan ilmoitusluontoisena asiana. Me ollaan tässä siellä onnekkaiden puolella, meillä on oman taustan takia tietoa ja olisi opettamisen resurssejakin, mutta kaikilla näin ei ole. Siksi mä koen, että tämä nykymalli se vasta eriarvoistavaa onkin. Ja tämä(kin) on se epäreilu juttu: tällaisista ”perusjärjestelmän ulkopuolisista päätöksistä” joutuu systeemin jäykkyyden takia mahdollisesti jopa lapsi kärsimään, jos/kun etäkoulumahdollisuutta ei anneta ilman lääkärintodistusta ja kotikouluun jäämiseen kuuluu tällä hetkellä se, että menettää paikkansa omalta luokalta. Tähän toivoisin sitä joustavuutta. Monelle perheelle lapsen etu on se kantavin päätöksentekovoima, ja siihen kuuluu sekä terveys että sosiaaliset suhteet. Ja se, että pitää irrottaa se oma lapsi siltä omalta rakkaalta luokalta ilman takeita, että sille pääsee takaisin, on todella iso ja karu päätös. Itselleni se tuntuu lähestulkoon mahdottoman vaikealta ja se särkisi sekä lapsen että oman sydämeni. Todella toivon, että siihen ei mennä, vaan joustoa löytyy, jos epidemiatilanne pahenee ja ollaan siinä tilanteessa, että pitää harkita lapsen koulusta pois ottamista.

          Jossain kohtaa keskustelua on syntynyt väärinkäsitys, että joku haluaisi erikoisjärjestelyitä per perhe, mutta tästä ei ole käsittääkseni missään kohdassa ollut kyse. Ja mä nyt toiseen kertaan haluan korostaa, että missään nimessä en ajattele, että tämän kaiken koulujen yleisen koronaturvallisuusjärjestelyn keskellä pitäisi vielä perhekohtaisia järjestelyitä alkaa tekemään, ei siis missään nimessä. Opettajilla on vastuuta ja tekemistä jo tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi, hatunnoston arvoista työtä meidän kaikkien lasten oppimisen ja turvallisuuden eteen. Anna X:n eka komemntista sellaisen kuvan saattoi saada, mutta hän myöhemmin tarkensi, että tarkoittaa juuri lähiopetuksesta poisjäämistä ilman lääkärintodistusta.

          Ja siis kyllä tällekin, että kesäkuussa oltiin jo NIIIIIIN hyvässä tilanteessa, ai että. Voi kun se olisi pysynyt! Mä oon kans just sillä linjalla, että siihen paluu olisi ”se juttu” – että muilla rajoituksilla (ei-välttämättömyyksiä rajoittamalla, kuten matkustelu tai yökerhot) pystyttäisin pitämään tilanne sellaisena, että esimerkiksi koulussa olisi turvallista ja monia muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä juttuja (mielenterveyspalvelut, vanhusten tapaaminen) voisi pysyä käynnissä. Että ei vaan taas joutuisi kaikkea sulkemaan uudestaan niin kuin keväällä :(

      • Riikka
        13.8.2020 at 13:41

        Hei,
        Ja tosiaan täytyy painottaa, että suora vertailu influessaan R-luvun suhteen ei tässä tapauksessa toimi, koska kausi-influenssoja vastaan on olemassa ROKOTE ja aiempaa immuniteettia kuten joku jo huomautti.
        Joten, periaatteessa koronan leviämistä voisi verrata tavallisiin flunssaviruksiin, joita on kymmeniä ja jotka lapset (mitä pienemmästä kyse niin sitä tehokkaammin kun immuniteetti on heillä vähän niin kuin tyhjä taulu) imuroi kyllä tehokkaasti heti kun päiväkoti/kouluelämä kotivuosien (oli niitä 1 tai 7) jälkeen koittaa.
        Mutta ihanaa kun jaksat ottaa asioita, muitakin kun korona, esiin blogissasi. Toivottavasti teidän lasten päiväkoti ja kouluvuosi alkaa mukavissa merkeissä ja lapset saavat

      • Riikka
        13.8.2020 at 14:52

        Hei,
        Eli tarkoitit influenssaa kun puhuit flunssasta. Kuten jo mainittiin, niin tosiaan täytyy painottaa, että suora vertailu influessaan R-luvun suhteen ei tässä tapauksessa toimi, koska kausi-influenssoja vastaan on olemassa ROKOTE ja aiempaa immuniteettia.
        Joten, periaatteessa koronan leviämistä voisi verrata tavallisiin flunssaviruksiin, joita on kymmeniä ja jotka lapset (mitä pienemmästä kyse, niin sitä tehokkaammin, kun immuniteetti on heillä vähän niin kuin tyhjä taulu) imuroi kyllä tehokkaasti heti kun päiväkoti/kouluelämä kotivuosien (oli niitä 1 tai 7) jälkeen koittaa.
        Tieteellisten artikkelien tulkinnasta voin vain sanoa kuten edellä myöskin joku hoksasi, että täytyy olla taustalla, ei vain koulutus, vaan myös työskentelyä asian parissa, että kykenee objektiivisesti tietoa käsittelemään ja johtopäätöksiä vetämään. Vaikka itsellänikin on tohtorintutkinto ja olen ammatiltani tutkija, niin en silti osaisi tulkita ja analysoida saati kriittisesti arvioida tutkimuksia ja niiden laadukkuutta miltään muulta aihealueelta kuin omaltani.
        Mutta ihanaa kun jaksat ottaa asioita, muitakin kun korona, esiin blogissasi. Toivottavasti teidän lasten päiväkoti ja kouluvuosi alkaa mukavissa merkeissä ja lapset saavat

        • krista
          13.8.2020 at 16:02

          Heippa, viittaussuhteet ovat menneet viestiketjussa harmillisesti sekaisin, joten en ole ihan varma, onko kommentti tarkoitettu minun vai jonkun muun kommenttiin… Mutta siis jos minulle oli tarkoitettu, niin en usko, että olen ne sekoittanut.

          Mutta siis kyllä, rokote ja aiempi mahdollinen immuniteetti tosiaan vaikuttaa influenssan leviämiseen. Ja olen myös samaa mieltä tuosta, että tieteellisten artikkelin tulkinta on haastava juttu, ja tutkimusten laadun arviointi on tietysti niiden kapean alan asiantuntijoiden homma :) Ei siis ihmekään, että esimerkiksi mediassa usein viestitään aika yksinkertaistetusti tai jopa vääristyneesti, kun toimittajat eivät tietysti voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Joten samaa mieltä!

          Ja kiitos! <3 Viesti tuli jotenkin myöhemmin uudestaan pidempänä versiona, vastasin tähän pidempään viestiin ja poistan sen toisen, kun on muuten tuplaa :)

  • Karina
    12.8.2020 at 20:28

    Mua ei pelota mikään muu kuin se, että joudutaan etäkouluun syystä tai toisesta. Ihan kamalaa jos tulee karanteenia karanteenin perään. Ainoa mitä varmaan muutetaan käyttäytymisessämme on, että lapset ei saa enää mennä mun vanhemmille yökylään niinkuin kävivät paljon nyt kesällä.
    Yksi ”tavallinen” asia mikä arjen alkamisessa hirvittää on sen sijaan esikoisen aamut! Sehän aloitti nyt kauempana yläkoulun ja joutuu menemääm bussilla n. 20 minuuttia (plus 10min kävelyä pysäkille) ja sillä on kolme aamua jotka alkavat tasan kahdeksalta! Nyt hän itse on vielä ihan positiivisin mielin, mutta ans kattoo kun aamut tuosta pimenevät. Käsittääkseni heillä on jaksot käytössä, niin toivon että talvijaksoilla on sitten enemmän niitä ysin päiviä :-/
    Hassua muuten että nyt ihan ensimmäisen päivän jälkeen luokan tytöt, jotka siis ennestään tuntemattomia toisilleen, ovat jo perustaneet whatsapp-ryhmän ja kännykkä on kilissyt! Pojatkin on kelpuutettu ryhmään mutta ne ei kuulemma sano mitään :D :D

    • krista
      13.8.2020 at 10:34

      Joo ja siis epävarmuus tosiaan, että miten tämä syksy tulee sitten menemään… Sinne nyt jäivät, mutta kuinkakohan kauan tätä kestää. Koska tulee ”lapsesi on altistunut” -viesti Wilmaan tai joska alkaa ensimmäinen räkänenä juosta…

      Meillä on lukujärjestys vielä auki, mutta hih mä nyt tuossa totesin, että mulla on jotenkin kaikki muut kouluun ja eskariin liittyvät pohdinnat/huolet ihan minimissä. Vähän naureskelin, että jos koronaa ei olisi, niin mulla ei varmaan olisi yhtään huolta elämässäni :D Vaikka ei se niin menisi, eiköhän jotain huolia ilmestyisi siihen tilalle :) Ja jotain huolia taisi olla ennen koronaakin, tosin se tuntuu olevan niin eri universumissa, että ei sitä edes muista :D Joskus oon ihan vitsaillut, että ei hitsi joskus me NOROA varten pestiin käsiä, siitähän selviää oksentamalla – että mä varmaan tuulettaisin, että ”jesh noro ei korona” :D

      Ihana, että teillä lähti ryhmädynamiikka noin spontaanisti käyntiin! Iso steppi kyllä tuo yläkouluun siirtyminen <3 Tsemppiä isolle koululaiselle ja äidille myös! <3