Huvikumpu tuli puutaloon

Kaikki on ollut vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun jo ennenkin. Mutta nyt täällä päästiin tässä peppipitkätossuismissä ihan uusille leveleille, katsokaas tätä:

Puutalon olohuonetta on jo ennenkin kutsuttu leikkihuoneeksi – ette ehkä ihmettele, että miksi.

Menin siis eka kertaa Toys R Us -lelukauppaan ja sekosin jo ovella. Tarkoitus oli vain pikaisesti käydä ostamassa naperokaverille synttärilahjaksi paketillinen Duploja, mutta tuskin pääsin edes sisälle, kun jo melkein itkin onnesta:
”Peppi Pitkätossun talo!!!! Ihan samanlainen teltta kuin mulla itsellä oli lapsena!!!”

Pikasoitto siitä kaupan aulasta omalle äidille; ei kuulemma ole mun oma huvikumputeltta enää tallella. Ei auta. Pakkosaada. Hyvästi, säästölinja – 45 euroa, huh huh.

Tirppa meinasi ratketa liitoksistaan ilosta. Niin minäkin.

Itse asiassa tuo teltta ei ole ihan samanlainen kuin mulla lapsena. Oon aika varma, että mun teltta oli vähän isompi. Ja kangas oli myös erilaista, se oli sellaista huokoisempaa, kangasmaisempaa. Tämä on sellaista liukasta hikimuovikangasta – teltan sisälämpötila nousee luultavasti huippulukemiin sisäolosuhteissakin; ulkona se täytyy ehdottomasti kyllä muistaa sijoittaa varjopaikalle.

Mutta tuo huvikumpuprintti on ihan täysin sama. Aikaloikka suoraan lapsuuteen, Kuusamoon ja Juomuspolun kotitalon isolle pihalle! Ihan niin kuin yhdessä esineessä tiivistyisi koko 80-luvun lapsuus.

Mun väsyneen äidin sydän kierähtelee ympäri onnesta.

<3 <3 <3 Peppi Pitkätossun talo <3 <3 <3

You Might Also Like

  • CougarWoman
    11.6.2014 at 15:36

    Tutulta näyttää tuo teltta täälläkin <3 

  • Hennali (Ei varmistettu)
    11.6.2014 at 16:23

    Mulla oli tuollainen kanssa lapsena!! Näin ennen joulua Clas Ohlsonilla tuollaisen ja melkein ostin sen. Mutta 37-neliöiseen minikaksioon se olis vähän liian suuri… Ja tietysti se, että olen 22 ja avomieskään ei välttämättä arvostais. (En kyl käsitä MIKSEI arvostais!!)

    • Annennee
      11.6.2014 at 16:27

      Heh, sama meininki siis täällä :D Hankitaan me yhdessä tuollainen ja toivotetan miehet hevonkuuseen ”järkisyineen” ja ”realismeineen”. Come on, se on PEPPI PITKÄTOSSUN TALO!!

  • Annennee
    11.6.2014 at 16:25

    Mä oon niiiiiiiiiin katkera kun en koskaan lapsena saanut tollasta. Toys R Us täältä tullaan! :D

     

    (Oikeesti en tiedä mitä meidän talouden mies sanoisi jos ronttaisin tuollaisen kotiin. Tilaisi varmaan valkotakkiset… Ainahan voisin väittää, että se on uusi koppi koiralle…?)

  • Ahtoliini
    11.6.2014 at 17:16

    Hauska sattuma, mutta meidän A sai just viime viikolla samanlaisen synttärilahjaksi kummitädiltään (minun siskolta siis)! Toi on kyllä niin hieno! :)

  • Liisa
    11.6.2014 at 18:28

    Hei me annettiin viime kesänä tavallaan just sama sukupolvikokemus Ilolle, paitsi että meillä oli poor-edition! :D Siivottiin nimittäin varasto ja päätin vihdoin hankkiutua eroon kuvaputkitelevisiostani. Ihme kyllä telkulle löytyi Torin kautta ottaja, mutta laatikko (miten mulla oli sekin tallessa..) ei mahtunut autoonsa joten se jäi meille. Päätettiin sitten näyttää mitä televisiolaatikoilla tehtiin silloin kun äiti ja isi olivat lapsia: MAJA! Nykylapsethan ei saa enää tehtyä tv-laatikkomajoja, koska ne laatikot on vain 20 cm leveitä.

    No mutta joo, minäkin muistan tuon Peppi-teltan. Ei varmaan tarvi sanoa, että meillä kotona ei ollut sellaista.

  • Tindeka
    11.6.2014 at 18:36

    Oijoijoi, tämä niin konkretisoi, mitä kaikkea ihanaa pääsee ostelemaan (pikkuisten vaatteiden lisäksi) sitten kun oma pikkuinen syntyy, kasvaa ja kehittyy. Awww, ei malta odottaa, saako talon jo sisustaa kaikella lastenkamalla ikävuosille 0-7?

    En ole muuten ikinä ennen nähnyt tuollaista peppi-telttaa, lapsuudestani on selvästi puuttunut jotain :).

  • raleighra (Ei varmistettu)
    11.6.2014 at 18:37

    Lapset rakastaa noita pikku telttoja ja nyt on ikävä olla hiukan ilon pilaaja, mutta jos on samanlainen hikiteltta kun meillä aikanaan, niin ilma menee sisällä nopeasti tosi huonoksi jos on useampi tenavat yhtä aikaa pidemmän pätkää sisällä. Ei ongelmaa niin kauan kun lamppaavat sisään ja ulos, mutta huono olo on taattu jos sinne vaikka unohtuu lukemaan kirjoja pidemmäksi aikaa. Ja jos on avattavia ikkunaluukkuja ja ovia, niin ehdottomasti kannattaa pitää auki. Happi loppuu ja alkaa pyörryttää.

    • Kristaliina
      11.6.2014 at 21:17

      Joo, huomasin saman ihan välittömästi! Me sovittiin tirpan kanssa, että ikkunoita ainakin pidetään aina auki, ja mieluiten ovea myös. Onneksi siellä on ikkunat kolmeen suuntaan ja ovi siihen neljänteen. Ei siellä oikeasti pystyisi edes olemaan nuo luukut kiinni, happi loppuu, phuuh.

  • kateliini (Ei varmistettu)
    11.6.2014 at 19:36

    Ooh, mun sydän sykkii kovaa tällä hetkellä, haluan päästä kertomaan oman Peppi-teltta-muistoni! Meillä oli juurikin semmonen kankainen teltta (oikein muistit että kangas uudessa erilainen ja minusta pienempikin) ja pikkuveljen kanssa siinä leikittiin 90-luvulla. Se oli NIIN PARAS. Kerran teipattiin siihen kankaaseen omenan kohdalle oikea omena.;)

    No aika vieri eteenpäin ja kun oma poika syntyi alkoi tietenkin kaipaus Peppi-telttaan. Onneksi tiesin että kangas ainakin on äidilläni tallessa. Putkiakin oli tallessa. Epäilin että muutama varmaankin hukkunu ajan saatossa. Ihan tärinässä aloin sitä miehen kanssa kokoamaan ja selitin suu vaahdossa miten me aina kinuttiin iskältä että ”Milloin kootaan peppiteltta?!?” Ja nyt se vois olla meillä kasattuna vaikka 2kk! Ei tarvis purkaa heti pois. ”Joo nää menee tähän ja tää tähän, kyllä MÄ osaan koota tän, jee!”

    No niinhän siinä kävi että aikas monta putkea puuttui. Ja nyt tullaan siihen parhaaseen kohtaan! Ihana mieheni taivutti omin isoin kourinensa uuden kehikon muoviputkesta teltalle!! Jee!! Ja meidän silloisessa 46neliön kaksiossa se viihtyi kyllä pitkään olkkarissa. Yhdet lastenkutsutkin se pääsi näkemään.

    Pitäispä taas kaivaa se esiin.. hmm;)

    Kiitos tästä ja eläköön Peppi ja telttansa!!

  • JonnaH. (Ei varmistettu)
    11.6.2014 at 20:11

    Tutun näköinen teltta! Mulla ei ollut pienenä, mutta kaverilla oli. Olin muutenkin ihan friikkinä telttoihin pienenä. Meillä oli läpi kesän ulos koottuna sellainen 70-luvun kupoliteltta, nukuin siellä kesäisin melkein kaikki yöt. Siihen maailman aikaan noi telttakankaat ei olleet sieltä vedenpitävimmästä päästä (ainoastaan pohja) ja heti sateen iskeässä käytiin levittämässä telttaparan päälle muovipressu. :D Jostain syystä muistan, että parhaat unet tuli aina omassa pihassa kesäisin siinä vanhassa teltan luuhkassa. ❤️

  • Elinabeth
    11.6.2014 at 21:09

    PEPPITELTTA!!! Oijoi! Olin jo unohtanut koko ihanuuden! Mulla oli 90-luvulla samanlainen, tosin puuvillakangasta. Myin sukujuhlissa sen sisältä tädin tekemiä pannulappuja. Tai siis me oltiin tehty ne yhdessä, koska minä olin juuri oppinut virkkaamaan ketjusilmukoita ja täti käytti niitä ketjuja patalappuihin :)

    Meille ostettiin teltan sisään valkoinen muovipöytä ja keltaiset tuolit. Ne on iskällä vieläkin. Teltasta en ole varma, muoviputkia ainakin katkeili helposti…

    Meillä muuten iskä, tee-se-itse-helpommalla-mies, kasasi teltan kerran ja merkkaili erivärisillä ja raidallisilla sähkömiehen teipeillä putkien päät niin, että aina kaksi toisiinsa liittyvää putken päätä oli samanlaisesti teipatut. Sillä tavalla iskän tartti kasata teltta vain kerran, ja me lapset osattiin teippipareja yhdistelemällä kasata teltta itseksemme seuraavat kerrat. Ja aina kun alkoi sataa, piti teltta kasata pois tai viedä leikkimökkiin. Joskus se unohtui, ja sitten se homehtui. Sniif.

     Peppiteltta <3

    • Kristaliina
      11.6.2014 at 21:20

      Hei sulla on ollut varmaan just samanlainen kuin mulla, se oli just puuvillaa ja sen verran isompi, että ois mahtunut kalusteet sisälle – tähän ei mahdu… Mutta toisaalta tää on sopivan kompaktin kokoinen näin sisäleikkeihin.

      Mut kyllä se isompi puuvillakankainen ois kyllä pop tuonne puutalon pihamaalle!

  • ninninii (Ei varmistettu)
    11.6.2014 at 21:13

    Vinkki tuohon teltan sisäkuumuuteen: jos vain raaskit, leikkaa telttaan muutama lisäaukko ilmanvaihtoa varten. Silloin varsinkin ulkona telttaa pidettäessä teltassa vaihtuu ilma eikä se kuumene sisältä niin paljon. Voit leikata joko ihan täysreikiä, esim. pieniä pyörylöitä huomaamattomiin paikkoihin, tai toinen mielestäni toimiva tapa on leikata ikkuna ikkunankehyksiä pitkin siten, että ikkuna-aukosta jättää yläreunan leikkaamatta. Ikkuna on siis kolmelta sivulta auki ja ylhäältä kiinni, jolloin tuo ikkunan ”kuva” säilyy, mutta ulkona ollessa tuuli pääsee pöhisemään läppäikkunasta sisään.

    Meillä on vastaavanlaista hiostavaa kangasta oleva lastenteltta (Ikeasta…), ja tein siihen kaksikin läppäikkunaa, ovi siis oli tietty valmiina, sillä teltta oli aivan superkuuma vaikka olisikin ollut varjossa ja ilma oli ummehtunutta ennen lisäilmastointia. Tuo muovikangas ei purkaannu, eli ei tarvitse mitenkään edes huolitella reunoja ellei halua, sakset vaan käteen. :)

  • Merenwen
    11.6.2014 at 21:18

    Peppi-telttaa ei meillä ollut, mutta oli sellainen inkkarien tiipii-teltta, josta johti putki pieneen kupolitelttaan ja kovassa käytössä se oli meillä kun oltiin (pieniä) lapsia! :) Peppi Pitkätossu-teltta on aivan muikea ”upgrade” meidän lapsuuden telttoihin. Pakko jonkinlainen ihana telttasysteemi saada tulevaisuudessa sitten omillekin lapsille :) 

    PS. Voisiko ”oon varma, että mun teltta oli isompi”- fiilis johtua siitä, että lapsena kaikki vaikutti niin isolta? :) 

    • kateliini (Ei varmistettu)
      11.6.2014 at 21:31

      Vastaan omasta puolestani, että en usko sen johtuvan siitä;) näin vuosien jälkeen clasussa ton uuden versioinnin peppiteltasta ja sen jälkeen koottiin meidän aito alkuperäinen ja kyllä se alkuperäinen tuntui edelleen isommalta…:D

      • kateliini (Ei varmistettu)
        11.6.2014 at 21:54

        Meillä siis puuvillakankainen, jäi tuossa aiemmassa pitkässä tarinoinnissa se kertomatta:) ja hyvässä kuosissa on vieläkin :)

      • Kristaliina
        11.6.2014 at 21:55

        Oi, teillä on se alkuperäinen tallessa ♥

        • kateliini (Ei varmistettu)
          11.6.2014 at 22:04

          Juujuu, tallessa on ja käytössä ollut oman lapsen kanssa!:D ilmeisesti en osannut sitä tuoda esiin tuossa tunnekuohun vallassa kirjoitetussa kommentissa;D jotain ihanaa siinä on jatkaa oman lapsen kanssa niitä leikkejä, joita itse muistelee niin lämmöllä…♡

  • maaritanneli
    11.6.2014 at 23:14

    Peppi-teltta!!!! Meidän tyttö tykkää niin paljon pepistä (ehkä äidin ?tuputtamisella” on saattanut olla osaa asiaan). Letitkin saa tehdä hiuksiin sillä verukkeella, että tehdään samanlaiset, kuin pepillä. ;) Dvd:ltä ollaan katottu ruotsinkielistä pippiä ja puheessa peppi menee välillä pipiksi..

     

    Kuten jo instan puolella kommentoinkin, niin meille hankitaan huomenna tämmönen tytön synttäreiksi. Ehdottomasti!! Ja ihan hullua, minä en millään malttais odottaa huomista ostosreissua, saatikka ensi viikon synttäreitä, jolloin teltta paljastetaan!

     

    Mun serkulla oli lapsena tällainen teltta, ei tosin pepin talo, mutta silti ihan paras leikkipaikka. Ja kangas oli tuota em. Kevyttä puuvillaa tms.

    • Kristaliina
      13.6.2014 at 17:22

      Jokos ostit? :) Kiva, jos löytyi mieluinen lahja – hihi siis ainakin äidille :)

      Mekin just naureskeltiin, että hauskaa, miten paljon riemua sitä voi saada ostaessaan naperolle jotain, mistä tietää sen tykkäävän! Meillä menee niin, että ei tee itselle mieli ostaa yhtään mitään, mutta tirppanalle kyllä. Eilen haaveiltiin, että oi hitsi se varmaan tykkäis ukulelestä – uuu sellainen pitää varmaan hankkia :)

  • Bianca* (Ei varmistettu)
    12.6.2014 at 08:14

    Hikiluola tai ei, härpäkkeet joista äiti (lapsen lisäksi)on noin fiiliksissä on kaiken sen rahan arvoista. Innostunut äiti – leikkivä äiti- JEE!! Ainakin alkuun..sen jälkeenhän tuo tarjoaa mahtavan kahvihetken sinulle kun majaan mönkii pikkuinen(ja kohta kaksi) päineen. Meillä ainakin äidin blogikahlauksen ajaksi olkkarin tuolien selkänojille ilmestyy iso viltti katoksi ja sen alle 2,5vuotias kantaa kaiken krääsänsä. Blogikahlauksen ajaksi oli liiottelua..peittokasa komeilee kyllä olkkarissa ihan kaiken aikaa. Sulahopsulaheissanssaa!

  • Jadekivi (Ei varmistettu)
    12.6.2014 at 08:46

    Ihana! Mullakin oli joku tuollainen lapsena, mutta muistan sen myös olleen karheahkoa puuvillaa ja vähän isompi. Enkä ole varma, oliko siinä Peppi-printit vai muistuttiko ihan perusmökkiä. Väritys oli kuitenkin sama.

    Viitsisiköhän sitä ostaa tuollaisen jo ennakkoon. Ei meidän likka varmaan ihan vielä tuollaisesta perusta, mutta jos niitä ei vaikka enää kohta saakaan mistään? Tuo on ihan ehdottomasti must have matskua!

  • kaisakaroliina
    12.6.2014 at 14:44

    Upea teltta! Itsellänikin on taipumusta hankkia 2-vuotiaalleni samoja juttuja mitä mullakin oli lapsena. Mm. keinuheppa mallia Neuvostoliitto, punainen jakkara jonka pohjassa pyörät, hakka, Suomi-palapeli (tosin tulee käyttöön vasta isompana), Plaston mopo, Aarikan helistimiä ja paljon kaikkea muuta ihanan nostalgista.

    Mutta mutta, oikeastaan minun piti tulla kirjoittamaan ihan muuta asiaa. Nimittäin hammasraudoista. Olen ihan pöhkön onnellinen tilanteesta, jossa olen oikeastaan ihan sinun ansiostasi. Luin tässä taannoin sen jutun sun hampaiden oikomisesta ja leukaleikkaukseen menosta. Siitä sain sytykkeen, että entä jos minäkin. Olen nimittäin kärsinyt vinksottavista hampaista, purentaongelmista ja niihin liittyvistä pirullisista lihaskireyksistä jo parikymmentä vuotta (olen nyt 33v.). Vinojen hampaiden takia olen myös oppinut hymyilemään arasti suu kiinni.

    Olen miettinyt oikomishoitoa ennenkin, mutta sen hintavuuden takia en ole pystynyt haavettani toteuttamaan. Mutta juttusi luettuani tuli mieleeni, että mähän voisin yrittää tätä hommaa nyt YTHS:n kautta, koska aloitin viimevuonna opiskelun uudestaan yliopistossa. Nyt oikomishoito ei siis tulisi maksamaan tuhansia euroja, johon minulla ei edellisessä työssäni olisi todellakaan ollut varaa.

    Varasin siis heti ajan tarkastukseen ja sitä kautta pääsin oikomishoidon tarpeen arviointiin. Ja kuinka ollakaan, tänään sain hammaslääkäriltä päätöksen, että raudat tulee ja mahdollisesti leukaleikkauskin.

    Oon ihan superonnellinen, eikä mua haittaa yhtään vaikka joudunkin olemaan rautaleukana ties kuinka kauan. Jonakin päivänä mun ei enää tarvii hymyillä varovaisesti suu kiinni!

    • Kristaliina
      13.6.2014 at 17:25

      Vau, ihan huippua, että pääsit YTHS:n kautta oikomishoitoon! Ilmeisesti nää aikuisten oikomiset on jotenkin yleistyneet. Tai ainakin mä kyselin oikomista jo joskus pitkä-pitkä aika sitten yksityiseltä hammaslääkäriltä (muun käynnin yhteydessä) ja sieltä sanottiin, että eeeeei tällaisia aikuisille tehdä, jos ei ole ihan akuutti hätä. Mutta nyt tosiaan pääsin kaupungille hoitoon, aika jännä juttu.

      Mä oon tottunut tähän rautaleukaan tosi nopeasti ja oikeastaan ihan tykkään näistä raudoista! Ja ennen kaikkea ajatuksesta, että joskus mulla on taas hampaat kunnossa! Oon ajatellut, että investoisin jopa hampaiden valkaisuun sitten koko homman valmistuttua – ja sitten vaan hymyilen kaikille, että bling bling bling :)

      • kaisakaroliina
        15.6.2014 at 22:08

        Mulle sanottiin tuolla YTHS:lläkin aluksi, että todennäköisesti oikomiseen ei ryhdytä, kuulemma pitäis olla vakavia purentaongelmia ja kipuja yms. eikä näitä aikuisille hirveästi tehdä. Heidän mielestään mun haitta oli lähinnä esteettinen ja kehottivat melkein suorilta kääntymään yksityisen puoleen. Laittoivat mut kuitenkin varmuuden vuoksi oikomishoitoihin erikoistuneen lääkärin konsultaatioon ja sanoivat, että otetaan nyt röntgenkuvat ja tehköön hän päätöksen. Olin jo tuossa vaiheessa ihan pettynein fiiliksin. Yllätys olikin valtava, kun sanottiin, että tää mun tilanne vaatii todellakin raudat ja tod. näk. sen leikkauksenkin. En varmaan lapsena saanut rautoja siksi kun oltiin lamassa ja ei ollut vara kaikille antaa. Tai sit tää purenta on vuosien saatossa pahentunut.

        Mutta joo, mä kannan kans ilomielin rautoja. Odotan jo innolla! Kiva seurata täällä sun blogissa hoidon edistymistä ja verrata omaan tilanteeseen. Vähän niin kuin raskaana ollessaan lukee raskaus- ja vauvablogeja.

  • Veer (Ei varmistettu)
    12.6.2014 at 15:23

    Loppupäivän (tai -viikon) korvamato taattu! ”Ullan nimi on Ulla, nimi toinen vain on mulla….”