Hiidenportin rotkomaisemissa (talvikamppeet testissä)

Tämä julkaisu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Reiman kanssa.

Terveiset mielettömän upeista maisemista Hiidenportin kansallispuistosta Sotkamosta!

Ei ihan ehditty parhaimpaan ruska-aikaan – mutta kun näkymä on tällainen, ei siinä keltaisia lehtiä hoksannut edes kaivata! Tietysti muutama viikko sitten olisi voinut olla vielä huikeampaa.

Ja kiitos muuten Ellekilpi vinkistä, sun Insta-kuvien perusteella me tänne intouduttiin lähtemään! Tavallisesti ei olla juurikaan poistuttu Sotkamon taajamasta.

Hiidenportin kansallispuisto sijaitsee vajaan tunnin ajomatkan päässä Sotkamosta Kuhmoon päin. Me(kin) jätettiin auto Palolammen opastuspaikalle, ja siitä me lähdetiin kiertämään Hiidenkierrosta (3-5 km) vastapäivään, ensin Kovasinvaaraan ja sitten varsinaiselle Hiidenportille. Jätimme Porttilammin laavun väliin, joten meidän matka oli kai tuon lyhyemmän 3 km – mutta voin sanoa, että reitti tuntui silti selvästi pidemmältä kuin meidän ”normaalit” 5 km metsäpolut pääkaupunkiseudulla.

Varmasti maaston vaikeakulkuisuus teki tehtävänsä. Ja meillä oli siis vaeltamassa myös kasikymppinen vaeltaja.

Olisi muuten kannattanut olla kävelysauvat mukana, niistä olisi saanut hyvin lisätukea ja yläkroppaliikuntaa! Moni reippaili täällä kävelysauvojen kanssa, ja näin syysloman aikaan muitakin kulkijoita oli aika paljon. Itse asiassa parkkipaikalla oli jopa ruuhkaakin!

Kuten kuvista näkyy, tytöt vaelsivat tämän reitin hyvinkin arktisissa varusteissa, heh. Ilma toki on täällä aika kirpsakka, taitaa käväistä välillä pakkasen puolellakin, mutta ei tällä sentään untsikkakylmä vielä ole – välikausivarusteet merinovillakerroksella olisivat olleet just sopivat, ja itselläni oli sellaiset.

Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että noita uusia talvivaatteita meillä on tätä ennen käytetty intohihkuen sisällä kotonakin (ja on keskusteltu, voiko untuvatakissa tulla ruokapöytään), niin oli ehkä aika päästää uudet varusteet ensimmäistä kertaa ulkoilmaan asti.

Peilin edessä ulkovaatteissaan rakkaustanssivia lapsia katsellessa on tullut kuitenkin todettua, että no onhan tämä nyt aika ihanaa, että talvivaatteet ovat noin mieleiset, että niitä haluaa käyttää sisälläkin. Hyvä niin! Iloitaan nyt siis tästä, että ei ole vielä mikään ”en suostu pukeutumaan kunnon varusteisiin” -vaihe iskenyt.

Ja toki toivotaan, että ei iskekään. Luulisi, että lämpimiä talvivarusteita haluaa käyttää, kun ne on näin hienot!
(”niinhän sä luulet” -lausahdus tähän, sellaisella hyttysäänellä)

Espanjan-talvien takia meillä ei tosiaan ole juurikaan kokemusta talvivaatteista, moneen vuoteen. Välikauden pukeutumisen ja kaikki softshellit tunnen kuin omat taskuni – nehän ovat olleet ”talvivaatteet” meillä talvisin Espanjassa – mutta mitenkäs nuo nykylapset oikein pukeutuvatkaan Suomessa kylmimpään talviaikaan…?

Viimeksi, kun meidän lapset ovat pukeutuneet Suomen ydintalveen, he ovat olleet 2- ja 4-vuotiaita taaperoisia! Ja nykyisin he ovat tokaluokkalainen ja eskari, eli pukeutumisen tarpeetkin ovat jo aika tavalla viimekertaisesta muuttuneet. Ja tietysti (hanskoja ja pipoja lukuunottamatta) kaikki talven ulkovaatteet jääneet jo aikoja sitten pieniksi.

Kyselin tähän alkusyksystä Instassa vinkkejä: pliiiis kertokaa, millaiset talvivaatteet valita lapsille. Mihin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja mikä on tärkeää?

Sain ison määrän hyviä vinkkejä, kiitos niistä!

Keskeisin viesti taisi olla, että Suomen talvet (etenkään Helsingin tasolla) eivät välttämättä ole nykyisin sellaisia kuin mun mielikuvissa. Haha! Aika hyvä muistutus. Ehkä mun talvikuva oli ”poissaolon talvina” romantisoitunut sellaisiksi idyllisiksi lumimaisemiksi. Mutta moni on siis kuulemma viime talvenkin mennyt koko talven läpi välikausivaatteilla, riittävillä välikerrostuksilla vaan. Suomi on tietysti pitkä maa (tämä on mun erään läheisen vakiolausahdus), joten kyllä niitä talvikylmiä leveysasteitakin meidän maasta löytyy.

Vedenpitävyys taisi olla yleisin talvivaatteille(kin) mainittu tärkeä ominaisuus. Ja sen kyllä allekirjoitan. Kun siis pääsin yli siitä ”Suomen talvi on kylmä” -muistikuvastani, tajusin, että Helsingin talvi taisikin olla lähinnä märkä. Vettä eri muodoissaan, välillä ylhäältä alas ja välillä vaakatasossa, ha. Toki vielä fiilistelen sillä optimistiajatuksella, että ensi talvena kuitenkin tulisi sellainen perinteinen kunnon talvi Helsinkiinkin! Tai että ainakin päästään tänne Sotkamoon oikeaa talvea etsimään!

Moni totesi, että tämänikäiset lapset suosivat housut ja takki -yhdistelmää mieluummin kuin talvihaalaria. Me kuitenkin tätä vähän pohdittiin. Meidän lapset ovat tykänneet haalareista siksi, että ne on niin nopea pukea. Ei mene aikaa hukaan välituntiaikaa! Eli ei se haalari periaatteessa poissuljettu ole isommaltakaan lapselta, varmasti se riippuu lapsesta. Nyt me kuitenkin päädyttiin talvivaatteissa takkiin ja housuihin ”päävaatteina”. Tarvittaessa pulkkamäkihaalarin voi (vaikka ”rymyhaalari”-ajatuksella) sitten vaikka bongata kierrätysryhmästä.

Pitkä takin malli mainittiin monessa viestissä, ja tästäkin olen ihan samaa mieltä. Ehdottomasti reippaasti yli (tai ali?) pepun. Tällöin voi housuissakin pitää pidempään kevyempää mallia, kun takki on lämmin ja pitkä.

Housujen jalkaleksut tai lumilukot etenkin eskarilaisille oli myös suositelluissa ominaisuuksissa. Kyllä! Etenkin kontaten leikkiessä lahkeet muuten helposti rullautuvat.

Ja housuihin henkselillinen malli ja korkea vyötärö. Kyllä!

Pipo sellainen, että menee korville (ja pysyy siellä myös) ja että korvien kohdalla on tuulenpitävät vahvikkeet. Samaa mieltä!

Sitten vielä välikerrokset, välikerrokset ja välikerrokset. Just näin! Mä olin näistä kaikista teidän vinkeistä muuten ihan samaa mieltä! Eli ei tarvitse ostaa sitä ulointa kerrosta kaikissa kuviteltavissa olevissa lämpöisyysasteissa, vaan välikerroksilla voi säädellä lämmittävyyttä aika isollakin skaalalla. Ja näissä välikerroksissa te suositte viestien perusteella ihan samaa kuin me: villaa, kiitos.

Mahtavat naavat kasvoivat kaikkialla – näitä harvemmin Helsingissä näkee!

Näillä eväin katselin ensin itse ja sitten yhdessä lasten kanssa Reiman talvivaatteiden valikoimaa netistä. Ja siis VAU, miten se tänä vuonna iskikin jotenkin ihan poikkeuksellisella tavalla meidän estetiikkaan!

Reiman ihana talvimallisto 2020 löytyy täältä.

Just tuollaista värikästä, iloista, satumaista ja lastenmielistä – eikä pelkästään taaperoille, vaan myös isompien lasten mallistossa. Ah, ihanaa, lisää tällaista! Mä olen just aina peräänkuuluttanut tällaista, että lasten vaatteissa saisi olla tällaista… sopivaa lapsenmielisyyttä! Tuo eskarilaisen keltaisen takin kuvio sai sydämenkuvat välkkymään mun silmissä, i-ha-na. Tuollaisen valitsisin itsellenikin!

Eskarilainen iski silmänsä (jesh!) samaan takkiin kuin äitinsäkin, eli tuo keltainen ihanuus on siis malliltaan Muhvi. Sitä on myös pinkkinä ja mustana (kokoon 140 asti). Samaa kuosia saa myös haalarina kokoon 98 asti. Ihana! Taaperoiden talvihaalarien kuosit ovat muutenkin aivan poikkeuksellisen superherkullisia tänä vuonna.

Tokaluokkalainen puolestaan näki tuon pinkin muhkean untuvatakin, ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Itse ensin pähkäilin, että onko se Helsingin talveen liiankin arktinen, mutta… no, lapsi ihan oikeasti halusi just tuon. Koululaiselle se oma tyyli alkaa olla hyvinkin tärkeä juttu, ja voihan siellä olla sitten kevyempää alla. Ja ihan rapaisimpiin loskasäihin menee sitten vanha välikausitakki välikerroksilla. Untsikan materiaalin pitäisi myös olla vettä- ja likaahylkivää (vau, tästä yllätyin positiivisesti!), joten testatataan täten tämäkin ominaisuus Helsingin talvessa, haha!

Tokaluokkalaisen valinta siis oli tuo pinkki muhkea Ahde-untuvatakki. Ja onhan tuo nyt aika huikea.

Toppahousuiksi ostin tokaluokkalaiselle jo viime kesän alennusmyynneistä alehaukkaillen Reiman Juoni-toppahousut, jotka on käsittääkseni just sellaiset hyvät (henkselilliset ja korkeavyötäröiset!) perustoppahousut. Harmittelin silloin kesällä, että ostin vahingossa kokoa liian isot – klassinen ”ostan vähän kasvunvaraa” – mutta mennään nyt näillä.

Eskarilaiselle kokeiltiin ensimmäistä kertaa laskettelupuolen malliston housuja. Mietin, että voiko lasketteluhousuja pitää perustoppahousuina ilman, että harrastaa laskettelua… …enkä keksinyt syytä, että miksi ei voisi! Eskarilaisen punaiset housut siis Wingon-malliset lasketteluhousut. Ensituntuma näistä on tosi hyvä! Voi olla, että talven kuluessa tytöt vaihtavat housuja keskenään, eli että nämä menisivät koululaiselle ja jalkalenksulliset Juoni-housut eskarilaiselle. Mutta katsotaan, onneksi ovat suht samankokoisia!

Pipoksi kouluainen valitsi (äiti ehkä vähän ohjaili) keltaisen Huurre-pipon, jossa on päällinen merinovillaa, tuulenpitävät korvallisosat ja lämmin kokovuori. Halusin lapselle tuollaisen pipon, joka menee reilusti korville. Eskarilaisella puolestaan on näissä kuvissa parin vuoden takainen Reiman heijastava pipo. Käsissä molemmilla on parin vuoden takaiset Reiman heijastavat Vilkku-toppahanskat. Hanskoja ei siis onneksi tarvittu uusia!

Ja välikerroksiin vielä! Meillä on entuudestaan merinovillakerrastoja, jotka alkavat kyllä olla sillä kynnyksellä, että menevätkö jo hihoista ja lahkeista lyhyiksi. Reimalta löytyi tosi kiva uutuus (tai ainakin mulle uusi tuote): Taitoa-niminen villa-bambukerrasto, jossa siis päällys on merinovillaa ja ihoa vasten puolestaan tulee bambua. Kerraston paidat vilahtavat ministi noissa kuvissa, toisella on punakukkainen ja toisella sinikukkainen kuvio. Ilmeisesti kerrasto on hyvinkin mukava, koska lapset haluavat käyttää niitä koko ajan. Etenkin se lapsi, joka on tavallisesti herkkä erilaisilla materiaaleille.

Sitten vielä 100 % villaa olevat paksummat villatakit (malli on Noshaq), niin luulisi, että nyt meillä on sellaiset varusteet, että niillä pärjää (yhdistettynä aiempiin välikausivaatteisiin) kesään asti.

Ja ehkä ensin talvenkin, kiitos äidin ”kasvunvaraa” -ajattelun, heh.

Miltäs näyttää, vaikuttaako teidän kokemuksella hyviltä valinnoilta? Me itse ollaan huipputyytyväisiä!

Ja oikeasti (vaikka vitsailenkin omalla kasvunvara-ajatuksellani) olisin kyllä tosi iloinen, jos näillä mentäisiin nyt useampikin talvi; sitten vaan hankkisi jotain pientä päivitystä pieneksimenevien tilalle.

Metsässä meidän Hiidenkierroksella oltiin tässä kohtaa kuvakertomusta jo Kovasinvaaran tuntumassa, noin kävelyreitin puolivälissä. Vähän alkoi jo kyllä meidän meno hyytyä, mutta onneksi uutta virtaa löytyi, kun hetkeksi pysähdyimme ja perehdyimme tämän vanhan asuinympäristön historiaan.

Tässä oli siis ollut ainankin 1930-luvun lopulla talo aittoineen ja lehmineen, ja opastintaulussa kerrottiin elävästi elämästä siihen aikaan. ”Voiko täällä olla karhuja?” -kysymykseenkin tuli vastaus: ainakin joskus on ollut, koska karhut olivat kertomuksessa ahdistelleet asukkaiden lehmiä.

Ai että, tällaisia historiallisia eläviä kertomuksia kaipaisin tällaisille luontopoluille enemmänkin! Tällä polulla meidän eteen niitä osui vain tämä yksi. Mutta tällaiseen historiaan perehtymisestä saa jotenkin ihan uudenlaista ulottuvuutta ympäristön katselemiseen.

Ja tarinat ja taustatiedot kiinnostavat sekä lapsia että aikuisia, meidän perheessä ainakin!

Sitten uuden energian voimin pitkospuille!

Voi kun tähän saisi tuoksun mukaan; tuoksui huumaavasti suopursuille!

Kuvat eivät tee oikeutta tälle meidän reitin viimeiselle ”pääkohteelle” eli Hiidenportille. Hui, aikamoiset rotkomaisemat!

Onneksi sinne oli tukevan oloisia portaita, ja narukaiteet toivat myös kaivattua kävelytukea. Päätiin turvallisesti alas koko kävelijäkunta.

Vinkki mahdollisille tuleville Hiidenportin kävijöille: jos on odotettavissa, että kävelijöiden jaksaminen on (kröhöm) rajallinen, niin reitti kannattaa kiertää siihen suuntaan, että lähtee parkkialueelta ensin Hiidenportille päin. Sinne kävelee alle 1,5 kilometriä. Hiidenportin päällä on kivoja kohtia eväsretkelle (ei varsinaisia pöytiä, vaan kivillä istuen), ja sitten voi kävellä vaikka takaisin päin. Ainakin meidän porukalla tuo väli taittui helpoimmin.

Ja hyvät kengät vaan jalkaan… ai niin, kengät! Huomasitteko lasten uudet talvikengät?

Insta Storyn seuraajat huomasivatkin ehkä… kröhöm… aiemman talvikenkämokani. Ostin siis (kesän alennusmyynneistä) oikein hyvännäköiset lasten talvikengät, ei siis Reimaa vaan erästä toista merkkiä. Kengät tulivat toimitettuina kotiin ja en niihin silloin kesällä kiinnittänut sen kummemmin huomiota. Myöhemmin (palautusajan jälkeen) lapset alkoivat niitä sovittaa, ja… noooouh, ne olivat ihan laskettelumonot! Hentoinen tokaluokkalainen pystyi tuskin kävelemään niillä, ne olivat niin painavat. Kuvissa ne näyttivät hienoilta, mutta käytännössä oikeastaan käyttökelvottomat. Vaikka se oli alehinta, niin silti harmitti!

Niinpä nyt pähkäilin tätä talvikenkävalintaa huolella ja kysyin vinkkiä Reimaltakin – mikä olisi heiltä lämmin, mutta silti suht keveä malli. Ja meidän valinnat vilahtelevat tuolla lahkeiden alla retkikuvissa!

Otetaanpa vielä tarkempi kuva kengistä! Pyysin lapsia erikseen ämmin pihalla kenkäkuvaan: hei ihan hetkeksi jos tähän tulisitte sieltä keinumisen keskeltä, silleen nätisti ja siististi seisomaan, niinku. Tällainen kuva tuli:

Vihreä pipo on Reiman Hiberna.

Tokaluokkalaiselle valittiin siis Reimatec Dome -talvisappaat, täysin vedenpitävät ja tuollainen ”nahkamainen” pinta, josta lapsi erityisesti tykkäsi. Ja eskarilaisen tummanlilat kengät ovat malliltaan Vimpeli. Nämäkin vedenpitävät ja helppo vetää jalkaan. Ja jotenkin ihanan ”perinteiset”, tulee ihan mun kouluaikojen toppakengät mieleen! Pähkäilin Vimpelin ja Nefarin välillä aika pitkään, mutta Vimpeli voitti siksi, että esittelytekstissä esiintyi taikasana ”kevyt”, heh.

Molemmat ovat (talvikengiksi!) kevyen tuntuiset, eli ei laskettelumonofiilistä. Ja se erittäin tärkeä juttu eli vedenpitävyys toteutuu.

Näillä kohti talvea siis – sitten kun saataisiin vielä ihan kunnon untsikkatalvi, ah!

8
Like
3

You Might Also Like

29 Comments

  • Reply
    Tulispa kunnon talvi
    15.10.2020 at 18:24

    Meillä on ekaluokkalainen. Asutaan Hgissä jossa viime talvi oli ihan olematon. Lähes koko talven meni softshell housuilla ja vedenkestävällä toppatakilla. Varsinaiset toppahousut oli vaan paristi päällä. Samanlaisella kuviolla varmaan tämä talvi, tosin ekaluokkalainen ei ehkä ihan hetkeen vielä suostu ulkohousuja kouluun laittamaan.

    • Reply
      krista
      15.10.2020 at 19:21

      No näin just kuulin monelta Helsingissä asuneelta viime talven osalta! Kääk, jos tulevakin talvi on sellainen kuratalvi, ääh… Voi tulisipa tosiaan kunnon talvi!

      Meillä on ollut tokaluokkalaisella jo nyt tosi-tosi monesti ulkohousut päällä, meillä siis fanitetaan välikausihousuina niitä Reiman Idea-housuja, eikä lapsi ole edes huomannut protestoida ulkohousuja vastaan :D Iltapäiväkerhossakin ollaan ulkona koko ajan. Melkein jo mietin, että olisiko pärjännyt pelkästään niillä talvenkin, mutta sitten iski sellainen ”apua me palellutaan” -kauhu :D No, toivottavasti tulee se kunnon talvi, että saa toppahousuille käyttöä! Ainakin täällä Sotkamossa käydessä sitten.

      • Reply
        Tulispa kunnon talvi
        15.10.2020 at 23:01

        Pakko vielä kommentoida, et meilläkin lapsi ulkoilee paljon ip-kerhossa… kertaakaan ei ole vielä ollut edes takkia päällä kun oon mennyt hakemaan😀 On kuulemma niin kuuma. Tässä naapurustossa vielä syysloman alla pörrännyt lapsia pelkässä t-paidassa. Huh huh, itselle on saanut jo pitkään etsiä lämmintä päälle.

        • Reply
          krista
          16.10.2020 at 09:38

          Joidenkin lasten lämmönsäätely on kyllä niin ihmeellistä! Ja itse asiassa joidenkin aikuistenkin, meilläkin Joel voi olla lyhythihaisissa silloin, kun me muut ollaan merinovillassa… Mutta jos pärjää pienemmillä varusteilla, niin sehän on hyvä vaan, pääasia että on mukava olla!

      • Reply
        A
        16.10.2020 at 08:27

        Meillä ulkohousut ja takki on laitettu tosi monena aamuna päälle (Molon Watts & Waiton on tosi kivat, kun ovat vettäpitävät, ohuet ja pieneen tilaan), mutta ip-kerhosta hakiessa ne on kyllä suurimman osan kerroista reppuun survottuna (mutta ihan ok se, koska onkin lämmennyt päivä viime viikkoina vielä). Sitä rutkutusta ulkokousuista tulee kyllä ihan kiitettävästi, sitä ei jaksaisi (tosin nyt uhkailut kipeäksi tulemisesta on muuttuneet väsyneellä äidillä muotoon ”haluatko sä tulla kipeeksi, kun sitten joudut taas koronatestiin ja et pääse pitkään aikaan kouluun”…ei ehkä täysin rakentavaa, mutta miten voikin olla lasten ”geeneissä” että lämpimästi ei voi pukeutua kuin pakolla).

        • Reply
          krista
          16.10.2020 at 09:42

          Haha olen ehkä minäkin joskus tuollaisen kommentin suustani livauttanut :D Muodossa ”nytpä meidän ei kannatakaan vilustua, niin ei tarvitse…” jne.

          Meilläkin on joitain kertoja ollut niin, että ulkohousut ovat repussa iltapäiväkerhosta, ja oon todennut, että ihan ok – ja painottanut vaan sitä, että itse se pitää arvioida se lämpötila, että onko kylmä vai ei. Usein sitten on ollutkin housut ja oon niistä kehunut. Paljon tekee sekin, että miten kaverit pukeutuu, meillä myös lasten ystävillä on säämukaisia varusteita niin ei tule sellaista ryhmäpainetta kulkea puolipukeissa :)

  • Reply
    Anna
    15.10.2020 at 18:35

    Kuulostaa (ja näyttää) tosi hyviltä teidän varusteet.
    .
    Kun olen vähän tällainen ”hankala” asiakas kenkäkaupoilla niin olisi kiva saada kengistä vähän tarkempaa tietoa. Ehkä lähinnä kuvaa ylhäältä päin että onko varpaille tarpeeksi tilaa leveyssuunnassa. Että miten nopeasti kärki kapenee ja onko miten paljon kantakorkoa (koska sitä varmaan on). Kaikki korko kun ei näy ulospäin ja esim. kuomat ovat aikamoisia korkkareita kesän paljasjalkakenkäilyn jälkeen.
    Paljasjalkamaailmasta ei tahdo löytyä tarpeeksi lämpimiä talvikenkiä, joten ollaan menti aina vähän kompromisseilla niin aina kiinnostavien kenkien kohdalla tilaisuuden tullen yritän kysellä nimenomaan näiden kahden itse tärkeimpänä pitämäni ominaisuuden perään.

    • Reply
      krista
      15.10.2020 at 19:27

      Hei mä voisin vaikka Storyssa pyöritellä näitä tarkemmin! Sellaisessa liikkuvassa kuvassa näkee varmaan paremmin. Nyt on vähän pimeää jo (ja lapset kenkineen juoksee tuolla ulkona taskulamppuhippaa) mutta voisin vaikka huomenna!

      Mehän myös suositaan paljasjalkakenkiä, ja välikauteen sitten tykätään Pattereista. Ja oon kokenut myös tän talvikenkäasian vaikeana. Tosiaan siihen aiemmin tilaamani eri merkin kenkään ero on (Reiman eduksi siis) aivan valovuositason merkittävä ja mulle näistä tuli heti sellainen ”okei nämä on hyvät” -kelpuutusfiilis. Nämä saattaa olla vähän kapeahkoon jalkaan, ehkä…? Meillä on kapeat jalat tytöillä, meillä tilaa on reilusti. Mutta minäpäs Storyssa pyöritän näitä huomenna, ja vaikka mittanauhan kanssa, jos sellaisen täältä jostain löydän! Ja hei Reiman sivulla myös hyvät kuvat päältä ja sivulta – livenä ihan samannäköiset kuin noissa kuvissa.

      • Reply
        Anna
        16.10.2020 at 16:54

        Kiitos :)

  • Reply
    Eija
    15.10.2020 at 19:48

    Hei! Kiva lukea teidän tarinaa Sotkamosta. Vuokatin vaaroilla on Porttivaara, jossa on myös kiva tarina asutuksesta ja vanhan leivinuunin jämät tallella. Maisemat on myös kohdillaan. Siellä on myös kota, jossa voi tehdä tulet. Paikassa voi havaita Kovasinvaaran kaltaista historiaa.

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 09:45

      Oi, kiitos vinkistä, tuollakaan en ole käynyt! Googlailin jo kuitenkin netistä sijaintia ja kuvia, ja hienolta näytti! Tänään ajateltiin tehdä ulkoilulenkki Hiukassa! Mutta tuonne Porttivaaraan täytyy kyllä ehdottomasti joskus mennä, vau!

      • Reply
        Heya
        17.10.2020 at 23:25

        Porttivaaran perinneniitty on ihana! Ikävä kyllä viimeisimän tietoni mukaan Porttivaaraan menevä tie on suljettu puomilla, joten sinne ei kovin helposti pääse. Tulee pidempi ja vaativampi patikointi muista lähestymissuunnista – en suosittele lasten kanssa. Hiihtoladut menee talvella siitä ohi, joten suksilla sinne pääsee.

        Vaaramaisemia löytyy tietysti muiltakin Vuokatin vaarajonon vaaroilta sekä Naapurinvaaralta. :)

  • Reply
    S
    15.10.2020 at 20:51

    Aivan ihana tuo ptikä untsikka, kelpais mullekin! Saisko sitä aikuisten koossa? 😂

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 09:48

      Hahaa menin tuonne takin sivulle katsomaan – ja SAA! :D Tai no kokoon 164 asti. Ja nyt tuli aikamoinan houkutus ostaa itselle tuollainen keltaisena :D Mutta mulla kyllä on untsikka, tosin yli 10 vuotta vanha ja malliltaan harmillisesti lyhyt, kun untsikan kannattaisi ehdottomasti olla pitkä. Ai että tuollainen keltaisena olisi kyllä huikea itsellekin… Tuo malli on jotenkin tosi hyvä tuossa!

  • Reply
    Snö
    15.10.2020 at 22:42

    Me vietetään myös syyslomaa samoilla seuduilla ja käytiin Hiidenportin kansallispuistossa aiemmin tällä viikolla. Rotko ja koko reitti vaihtelevine maisemineen oli kyllä näkemisen arvoisia! Käytiin myös laavulla evästauolla ja reitti sinne oli paikoitellen aika vaikekulkuinen.

    Just kotoa lähtiessä heitin vielä lasten toppatakit ”varmuuden vuoksi” autoon mukaan ja niille on ollut kyllä tarvetta. Omaa takkia en tietenkään tajunnut pakata joten (villa)kerroksilla hytisty. Kivan näköiset kamppeet teidän tytöillä talveksi. Mä itse suosin lasten ulkokamppeissa mustia housuja ja jotain likaystävällisen väristä takkia. Lisäksi mahdollisimman paljon heijastavaa pintaa, koska erityisesti viime talvi Helsingissä oli niin järkyttävän pimeä. Omat lapset ovat hitusen teidän tyttöjä vanhempia ja säänmukaisesten vaatteiden käytöstä saa kyllä vääntää.

    Ihanaa loman jatkoa teille, me aloitellaan kotimatka huomenna!

    • Reply
      Tilia
      16.10.2020 at 08:30

      Minä katsoin kanssa tuota vaaleanpunaisen untsikan väriä, että voi apua! Tuollaisella jos meillä olisi kouluun menty, niin se olisi ollut kurassa joka ikinen päivä eikä ikinä lähde puhtaaksi eikähän untsikkaa voi joka viikko pestäkään. Jo kerran kun tuon kieräyttää koulun käytävän lattialla, se on menoa, mistään keinumisista ja ulkoleikeistä puhumattakaan. Eihän lasten vaatteiden tarvitse olla vain harmaata ja mustaa, mutta voisiko olla edes värillisen kirjavaa, niin ei kaikki lika niin pahasti erottuisi. Hoi, suunnittelijat! Pelastakaa liikunnalliset ja mudassa rypevät lapsemme jatkuvilta moitteilta! Ihan nauratti myös omasta vinkkelistä tuo Kristan toive, että jospa näillä vaatteilla mentäisiin useampikin talvi. Hyvä kun omat lapset mahtuu yhden talven yksiin talvikamppeisiin tai kenkiiin. Itsehän perin jo lapsilta pieneksi jääviä pipoja, takkeja ja kenkiä… Isommalle mahtuu enää yhdet lenkkarit jalkaan ja nekin kastui eilen läpimäriksi. Ei kun tänään taas kaupoille.

      • Reply
        krista
        16.10.2020 at 10:06

        Joo mullakin oli ensireaktio tuosta lapsen rakkaustakista, että ”noooouh”, just värin puolesta. Mutta näki sitten lapsesta niin hyvin, että tämä oli ”se takki”, joten annoin rakkauden mennä ohi kurakäytännöllisyyden. Katsotaan, miten käy :D Tuossa tosiaan pitäisi olla vettä ja likaa hylkivä pinta, joten katsotaan, saisiko vaikka pyyhkimällä.

        Heh me ollaan kyllä oltu näissä kokoasioissa onnekkaita: mä jäin nimittäin ihan miettimään, ja totesin, että meillä ei ole IKINÄ ollut niin, että sama vaate tai kenkä ei olisi mennyt useampaa kautta! Reiman koothan ovat tuollaisia ”kolmelle koollle meneviä” (täällä havainnollistava kuva: https://www.reima.com/fi/nain-valitset-oikean-koon) ja meidän lasten vartalotyypillä se on mennytkin just noin. Ja vielä, kun kaksi lasta käyttää, niin meillä yhden välikausihaalarin käyttöenkka taisi olla 8 (!!!) peräkkäistä kautta sama haalari käytössä! Mutta joo, lasten kasvupyrähdykset on niin yksilöllisiä, hurjaa kyllä jos joutuu olemaan joka kausi uusia vaatteita hankkimassa! Toki ne sitten laittaa kiertämään eteenpäin, mutta pelkästään se vaiva aina siitä trafiikista on kyllä melkoinen!

        • Reply
          Tilia
          16.10.2020 at 13:05

          Ei meillä ole ollut ikinä kahta talvea sama takki tai housut kummallakaan lapsella. Syksyllä ostettu välikausivaate on voinut vielä keväällä mennä, mutta ei sitten enää seuraavana syksynä. Ja Reimaakin on ollut, mutta ei ne sen paremmin ole mahtuneet. Neljäsluokkalaisella (tyttö) on nyt koko 158 cm menossa ja jalan koko on 39.

          • A
            16.10.2020 at 16:05

            Meilläkin lapsi kasvaa siihen tahtiin, että 1,5 kautta on yleensä maksimi. Tyyliin edellisen talven toppahaalari saattaa mahtua vielä seuraavan alkutalven. Takit (etenkin noi kivat Reiman pidemmän malliset, Silda ja Muhvi) mahtuu kyllä tyypillisesti kaksi talvea (tai välikautta), nytkin meillä 135cm pituisella on käytössä vk-takkeja kokoa 128 ja 140 (näistä 128 on niitä joita käytetään lämpimillä keleillä koska on jo aika nafteja mun makuun, 140cm taas on ne joiden alle mahtuu lämmikettäkin). Edellinen Muhvi-takki 122cm koossa oli käytössä kaksi talvea ja nyt Silda takki koossa 134cm toivottavasti mahtuu vielä tämän talven. Toppahousuissa taas ei mitään saumaa useampaa vuotta mahtua. Mä ostan mielestäni aina käyttöön reilun kokoiset housut ja sit kun ne kaivetaan esiin seuraavaan kauteen kaapista, niin aina nilkat vilkkuu.

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 09:57

      Joo me jätettiin se laavu väliin kokonaan, kun se olisi tehnyt lisää matkaa ja oltiin jo aika uupuneita siinä kohdassa. Onneksi ei siis menty, jos oli vielä vaikeakulkusta! Jos kasikymppisellä olisi ollut ne kävelysauvat, oltaisiin varmaan vähän sujuvammin päästy liikkumaan.

      Täällä on ollut kyllä tosiaan aika pureva sää, etenkin iltaisin. Mä meinasin jo kerran lähteä yhdelle pikkureissupyöräydkselle ilman hanskoja ja pipoa, mutta en ehtinyt muuta kuin laittaa lapset turvaistuimeen, niin oli jo sormet ihan jäässä. Piti palata hakemaan hanskat ja pipo!

      Hyvät heijastimet olisi muuten ehdottomasti pitänyt olla tuolla ominaisuuslistassa! Näissä keltaisessa takissa on heijastinkanttaukset ja Reiman heijastinlogot hihassa, sivulla ja takana, ja untsikassa on heijastinlogo käsivarressa ja heijastinlogo selässä helmassa ja heijastinlappu sivussa, ja heijastavat vetskarin vetimet edessä ja taskuissa. Ja lisäksi meidän lapset käyttää heijastinliivejä :)

      Hyvää ja turvallista kotimatkaa sinne! Me lähdetään muutama päivä myöhemmin (sunnuntaina) ajamaan, toivottavasti ei ole jäisiä teitä!

  • Reply
    A
    15.10.2020 at 23:17

    Harmi että noissa Reiman värikkäissä (voi tuo keltainen Muhvi on ihana) loppuu koot 140cm. Meillä tokaluokkalainen käyttää tänä talvena sitä kokoa, joten ensi talveksi pitää keksiä jotain muuta. Ja sitten itku, kun ihan parhaat kevyttoppahousut (Hkin talven must) Tiksi-malli on myös vaan 140cm kokoon asti. Lapsella oli viime talvena käytössä 140cm ja onneksi vielä nippanappa mahtuu (jos sulla on Reimaan yhteys, niin oisko mitään vinkkiä että onko mitään kevyttoppavahvuutta 146cm koosta ylöspäin). Helsingissä tosiaan viime talvena ei kauhean kylmä ollut (kaapissa oli Stavanger-haalari 140cm koossa, mutta ei otettu käyttöön kunnei ollut oikeaa talvea). Onneksi tuo toppahaalari mahtuu vielä tänä talvena (meillä tokaluokkalainen harmitteli, että hänen ikäisille ei oo haalareita ja sitten hihkui riemusta kun haalarin kaapista kaivoin, toivottavasti ei mieli muutu…ja toivottavasti tulisi kunnon talvikelit). Kengissä meillä suositaan Eccoa vuosi toisensa jälkeen (aina Eccon goretexit käyttöön kunhan on liian kylmä Wettereille…mä oon niin laiska, että kun sopiva malli löytyy, niin en helpolla vaihda).

    • Reply
      Tilia
      16.10.2020 at 08:36

      Samat ongelmat täällä 150 cm kokoa käyttävän lapsen kanssa. Mitään kivoja ja käytännöllisiä lastenvaatteita ei enää löydy ja aikuisten vaatteet on liian isoja ja tarkoitettu aikuismaisempaan käyttöön ja aikuisen muodoille. Kolmas-neljäsluokkalainen ei kuitenkaan ole mikään teini vielä, vaan tarvitisi iloisenvärisiä (kirjavia), kestäviä ja pestäviä ulkohousuja ja -takkeja leikkimiseen eikä seisoskeluun/sauvakävelyyn.

      • Reply
        6veen ja 2veen äiti
        16.10.2020 at 12:06

        Juu, juuri tämä! Meillälkin ekaluokkalainen käyttää kokoa 140/146, aika paljon kaikessa vaatetuksessa joutuu jo näkemään vaivaa jos haluaa muita kuin teinikamppeita.

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 10:13

      Joo voi tuota Muhvi-takkia saisi kyllä olla kans isompiin kokoihin asti! Mulla on tällainen vahva usko asiakastoiveiden voimaan, joten täten tässä (ja kannattaa laittaa muutenkin!) toivotaan Reimalle, että jatkaisivat tulevaisuudessa tuon mallin kokoja sinne 164-kokoon asti! Mä siis muistan niin hyvin, kun tuli ne tarranauhalliset Patterit ja niitä oli alkuun vain pieniä kokoja – laitettiin täältä (ja varmasti tuli muutenkin) palautetta, että pliis pliis pliis näitä isompiinkin kokoihin, ja kas vaan, seuraavalla kaudella niitä olikin! Kannattaa laittaa asiakastoiveita, mä uskon, että niitä kuunnellaan kyllä!

      Meillä kans samanikäinen laittaa tosiaan mielellään vielä haalarin! Olin tosiaan ihan kahden vaiheilla, että olisiko sittenkin ollut haalari tämän talven talvivaruste, mutta pelasin sitten kuitenkin ”varman päälle” ja otettiin takki ja housut – jos iskisikin jokin haalarikieltäytyminen. Kyselläänpä Reimalta, löytyykö kevyttoppaa isommissa! Meillä on yksi kevyttoppahaalari ollut ja se on ollut kyllä tosi mieleinen! Koululainen käytti sitä tosiaan viime vuonna alkutalvesta ennen kuin lähdetiin Espanjaan, ja oli kuulemma tosi näppärä, kun oli niin helppo ja nopea pukea.

  • Reply
    hanka
    16.10.2020 at 05:53

    Hei, Reima pärjäsi todella heikosti Eetti ry:n vastuullisuuskartoituksessa. Olisi kiva lukea siitä, millaista painoarvoa laitat esimerkiksi avoimuudelle vaatteiden tuotanto-olosuhteista ym.

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 10:22

      Laitan sille tosi isoa painoarvoa! Näistä oon keskustellut usein Reiman kanssa, ja siellä on mahtavan avoin linja asiassa. Se on johtanut esimerkiksi näihin kahteen vanhaan postaukseen, kannattaa lukea! Missä Reiman vaatteet valmistetaan ja paljonko tekijät siitä saavat: https://www.puutalobaby.fi/mita-reiman-haalari-on-syonyt/ Lasten ulkovaatteiden ekologinen valinta: https://www.puutalobaby.fi/lasten-ulkovaatteiden-ekologisuus/

      Eetin kartoitukset ovat tosi tärkeitä ja hyödyllisiä ja uskon, että niiden ansiosta moni yritys skarppaa avoimuuttaan ja vastuullisuusviestintää. Usein menee kuitenkin sekaisin, että mitä tutkitaan – eli jos rankataan vastuullisusVIESTINTÄÄ (eli mitä kerrotaan netissä) se on eri kuin jos rankataan, että mitä yritys todella tekee. Viestinnän ihmisenä pidän kuitenkin viestintää hyvin tärkeänä ja toivon, että siihenkin panostetaan: että sekä tehdään vastuullisia tekoja että myös kerrotaan niistä yleisön tietoon esimerkiksi just yrityksen nettisivuilla. Reiman kanssa olen keskustellut asiasta PALJON ja mulla on hyvin vahva luotto siihen, että heillä pyritään tekemään vastuullisia valintoja haasteellisesta tilanteesta (siitä tuolla postauksissa lisää) huolimatta – ja oon tosi iloinen, että avoimesti avasivat noita noihin postauksiin. Tämän(kin) takia haluan tehdä yhteistyötä juuri Reiman kanssa enkä minkään muun – mulla on heihin luottamus. Toivottavasti vastuullisuusviestintään panostetaan jatkossa vieläkin enemmän, niin alkaisi tulla paremmat rankingit noissa kartoituksissakin. Tässä vielä Reiman vastuullisuussivut, jossa mm. vastuullisuusraportti: https://www.reima.com/fi/vastuullisuus

  • Reply
    anonyymi lukija
    16.10.2020 at 08:21

    Pikku vinkki tuon untsikan suhteen, näyttää sen malliselta että sille saa todella pitkän käyttöiän hoikalla lapsella kun lisää hihoihin resorit siinä vaiheessa kun alkaa käydä hihat lyhyiksi. Sopivan väriset resorit vaan kaupasta tai vanhoista hanskoista tai jostain toisesta takista, kiinnitys käsin ommellen hihan sisäpuolelle niin hyvä tulee.

    • Reply
      krista
      16.10.2020 at 10:29

      JESH, ihan mahtava vinkki, kiiiiiitos! Tuohon tosiaan saisi hyvin lisäresorit, jotka voisivat sitten pidentää käyttöikää! Mahtavaa, just tällaista lisää! <3

  • Reply
    Nro 26
    19.10.2020 at 23:58

    Noiden toppakenkätyyppisten, ja muutenkin jalkaan vedettävien saappaiden (siis sellaisten joissa ei ole nauhoja tai muutakaan kiristystapaa) kanssa kannattaa olla tarkka, ettei vain lapsen jalka ole liian kapea tai holvi matala niihin. Siis ei se varmaan mikään yleinen ongelma ole, mutta ei kannata ostaa sellaisia, jos lapsen jalkaterät ovat (erityisen?) kapeat ja holvit matalat.

    Mulla on siis itellä (erityisen?) kapeat jalkaterät ja matala jalkapöytä/holvi (ei lättäjalka) ja tuossa jokunen vuosi sitten (5v? ihan eilen kuitenkin) ostin jotkut sellaiset toppakengät Prisman alekorista väliaikaisiksi kengiksi, kun olin kuluttanut edelliset paljasjalkatalvikengät palasiksi, enkä ollut vielä päättänyt mitkä ostaisin seuraavaksi. Ne oli itseasiassa lasten osastolta isoimmat kengät. Ostin ne lähinnä koska niissä oli kuitenkin ohuehko ja joustava pohja (mitä tavallisissa aikuisten kengissä ei ole ehkä koskaan) kun sisäpohjallisen otti pois, joten ajattelin että pärjäisin niillä sen aikaa kunnes saisin uudet talvipaljasjalkakengät ostettua, ja ajattelin että senkin jälkeen ne vois käydä sellasina ”käyn nopeesti viemässä roskat / lähikaupassa tms.” -kenkinä, kun ne sai niin kätevästi vetäistyä jalkaan, ja koska ale.

    Käveltyäni (lompsittuani! siis lompsimista se nimeomaan oli! en voinut kävellä niillä mitenkään muuten!) niillä ensimmäistä kertaa vähänkään pitemmän matkan sain ihan kauheat flash backit lapsuudesta. Tajusin yhtä äkkiä hyvin selvästi, miksi olin vihannut kävelemistä lapsena! Jalat jotenkin väsyivät nopeasti, ilman että sitä oikein tajusikaan kunnolla. Ilmeisesti jalkojen kapeuden/mataluuden vuoksi ne jotenkin kai nousivat ja upposivat kengästä/kenkään ja se oli todella väsyttävää. En oikein osaa selittää sitä nyt (pitäisi näyttää), saati sitten että olisin osannut selittää sitä lapsena, tai edes silloin tajunnut, että koko viha kävelyä kohtaan johtui kengistä, eihän ne puristaneet mistään tai olleet selkeästi liian isot tms. Myöskään se ei ollut (ehkä kenkien toppauksen vuoksi?) selvää siinä vaiheessa kun kokeilin kenkiä kaupassa.

    Mutta tosiaan, ei se varmaankaan ole mikään tavallinen ongelma, harvalla ihmisellä tuntuu olevan vastaavanlaisia ongelmia kapeista jalkateristä kuin mulla, mutta siis jos tietää lapsensa jalkojen olevan kapeat, kannattaa tuontyyppisiä kenkiä välttää, lapsi itse ei sitä välttämättä osaa ilmaista. Jos nyt sellaiset kengät kuitenkin jo on, voi asiaa yrittää korjata villasukilla ja säärystimillä, jotka estävät jalan liian nousun kengästä.

    Vaikka mun mielestä mulla on tietysti ihan normaalit jalat ja useimmat kengät vaan on väärälaisia :D Tietenkin paljasjalkakenkiä suosivana koko ongelma on noussut ihan uusiin sfääreihin, koska useimmissa paljasjalkakengissä on päinvastoin tavallistakin leveämpi lesti :D

  • Leave a Reply