DIY perhekalenteri

Leikkivartin lisäksi minuun iski täysillä toinenkin vinkki niistä perhepsykologien vastauksista.

Heti postauksen jälkeisenä viikonloppuna raapustin reippaasti isoille papereille (kaksi A3-paperia yhteen) tällaisen pohjan:

Jesh! Tästä tulee meille perhekalenteri!

Olen itse asiassa nähnyt muutamia tällaisia saman idean viikkokalentereita valmiinakin, eli esimerkiksi jääkaappimagneetteina. En ole kuitenkaan koskaan raaskinut sellaista ostaa – mutta hei, tarkan markan äiti tekee itse ja säästää!

Sitä paitsi tekeminen yhdessä lasten kanssa on kivaa askartelua jo sinänsä.

Meillä on ollut jo tätä ennen tapana tosi paljon kerrata tulevia ja menneitä tapahtumia lapsille: kertoa, mitä tapahtuu tänään ja huomenna, kuinka monta yötä on viikonloppuun tai seuraavaan hoitopäivään tai mitä nyt vaan. Ja illalla kerrata kulunut päivä ja seuraava. Mutta tällaisen suullisen jäsentämisen lisäksi sain noista psykologivastauksista itselleni nyt selvän toimintasykäyksen sille, että myös ihan kuvallinen lukujärjestys voisi olla lapselle todella hyödyntäminen päivien kulun hahmottamiseen. Kiitos siis vielä FamilyBoostin psykologeille tästäkin vinkistä! (se juttu oli siis täällä)

Tuumasta toimeen siis! Vähitellen tuohon kalenteripohjaan meillä on sitten askarreltu omia symbolimerkkejä, jotka sopivat juuri meidän viikon kulkuun. Ja tältä meidän keittiön ovessa näyttää nyt:

(järjestys ei aito eli meidän viikko-ohjelma sekoitettu kuvaa varten)

Keksin spontaanisti, että minäpä laitan jokaiselle viikonpäivälle oman värinsä – kun lapset eivät vielä voi lukea, voidaan puhua vaikkapa”vihreästä maanantaista” tai ”keltaisesta perjantaista”.

Kun postasin silloin tuon tyhjän kalenteripohjaan Instaan, sain sinne tosi hyvän vinkin lastentarhanopettajalta: viikonpäiville on kuulemma olemassa vakiintuneet värit! Eli jos tällaista tekee, voi halutessaan käyttää niitä – samoja värejä kun sitten saatetaan käyttää esim. päivähoidossa. Vakivärit ovat tässä:

maanantai – vihreä
tiistai – sininen
keskiviikko – valkoinen
torstai – ruskea
perjantai – keltainen
lauantai – vaaleanpunainen
sunnuntai – punainen

Hih aika hauskaa, että mulla meni ihan sattumalta kolme noista oikein!

Tuollaisen keskiviivan vielä laitoin päiväunien kohdalle – se jakaa aina päivän kahteen. Ylempänä siis tietysti ”päivän leikkiaika” ja viivan alla vielä päiväunien jälkeinen ”illan leikkiaika”.

Joel piirsi, lapset värittivät, minä kontaktimuovitin.

Kalenteri on nyt ollut käytössä vähän vajaa kuukauden, ja se on ollut käytössä tosi kiva. Lapset tykkäävät käydä päiviä läpi ja siirrellä itse lappusia – ja muistuttaa, jos joku lappu on unohtunut.

Esimerkiksi tämä tarkoittaa ystävän kanssa sovittuja leikkitreffejä, jotka valitettavasti peruuntuivat sairasteluiden takia.

Viikon kulku tosiaankin hahmottuu tällaisen avulla tosi havainnollisesti – meillä iso yksi ahaa-elämys on tainnut olla, että viikot todellakin alkavat aina uudestaan ja uudestaan, ja aina on uusi maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai. Ja aina on joku näistä päivistä.

Mindblown. Hihi.

Uskon, että tällainen konkreettinen elämän hahmottaminen myös voi tuoda jonkinlaista turvaa, tai ainakin ikään kuin hallinnan tunnetta lapselle. Vaikka joku asia joskus harmittaa, niin aina on edessä uusi ”lokero”, jossa elämä jatkuu ja tulee uusia kivoja asioita. On jotain odotettavaa.

Niinhän se on tavallaan aikuisellakin – joku voi laskea kalenterista viikkoja lomaan tai päiviä (tunteja!) viikonloppuun. Aamukammatkin on! Niin entäpä sitten lapsi, joka voi hahmottaa vaikkapa aikaa siihen, että pääsee seuravan kerran mummilaan.

Aika tärkeää tarkemmin ajatellen.

”Sivupalkissa” on ylimääräisiä lappuja odottelemassa.

DIY-kalenterissa on myös se kiva puoli, että tapahtumalapuista voi tehdä tasan sillä sisällöllä kuin perheen elämään kuuluu – ja meillä lapset valitsivat symbolitkin. Tanssituntien kohtaan tuli esimerkiksi tytöt tanssimassa, kun taas muskarikohtaan tuli soittimia.

Oikeasti räätälöity juuri oman perheen kalenteri siis.

Lasten harrastuslapuset.

Onko teillä vastaavia systeemejä käytössä, ja toimiiko?

 

PS. Leikkivartti meillä edelleen myös voimissaan, entä teillä muilla? Millaisia kokemuksia saitte siitä, jos testasitte? Hih leikkivartti pääsi muuten Iltalehteen asti, täällä :)

31

You Might Also Like

  • A
    4.10.2017 at 18:25

    Meillä oli käytössä pyöreä viikkokalenteri (päivät sektoreina) hahmottamassa lapsen viikko-ohjelmaa kun se oli alle 2v. ja vain osan viikossa päiväkodissa (eroteltuna pk-päivät, kotipäivät äidin kanssa ja perheen yhteiset kotipäivät). Nykyään taas (5v) lapsella on jääkaapin ovessa perinteinen lukujärjestys (pk:n viikko-ohjelma plus harrastukset) sekä joku ilmaiskalenteri josta ruksii mennee päivät, tsekkaa nimipäivät ja johon kirjoitetaan isompia odotettavia juttuja (vanhempien työmatkat, matkailut, synttärit jne). Meillä lapsi on siis lukutaitoinen, joten kirjoitetut jutut toimivat. Ylipäänsä jonkinlainen tapa visuaalisesti hahmottaa aikaa on lapselle tosi hyödyllinen juttu.

    Värien lisäksi viikonpäivät voisi myös kuvittaa. Lapsen pk:ssa ainakin päiville on omat ”nimitykset” as in mato-maanantai, tiikeri-tiistai, kettu-keskiviikko, tohtori-torstai, peikko-perjantai, lammas-lauantai ja suvisiili-sunnuntai ja kuvat näille kun viikkoa käydään läpi.

    • krista
      4.10.2017 at 20:40

      Meillä on nyt kahtena vuonna kans ollut ihan lukujärjestys lasten viikkomenoista, mutta tosiaan kun lapset ei vielä lue, niin lähinnä se on aikuisille muistutuksena :D Tuollaista sektorikalenteria en olekaan vielä koskaan nähnyt!

      Heeeei ihan älyttömän hyvä idea tuo kuvitus! Taidetaanpa jatkaa kalenteriprojektia sillä!!!

  • Cpop
    4.10.2017 at 18:47

    Minua kiinnostaa miten nuo on teillä kiinni? Ihan sinitarralla vai?

    • krista
      4.10.2017 at 19:27

      Joo, sinitarralla! Vähän huonosti, kun meidän sinitarra oli jotain 20 vuotta vanhaa ja ihan kovaa :D Pitää varmaan ostaa uutta! :)

  • Iina / Bebe au Lait
    4.10.2017 at 20:10

    Mulla on jääkaappimagneetit ja tykkään! :)

    • krista
      4.10.2017 at 20:41

      Joo niitä mä oon pitkään ajatellut, että oispa kiva… Kerran pidin jo kädessäkin pakettia, mutta en sit kuitenkaan raaskinut ostaa :) Tosi hyvä idea tuo kyllä!

  • Annis
    4.10.2017 at 20:58

    Näin synesteetikkona sydän itkee verta ku näkee noi värit 😅 ne on niin väärin! Vihaan yleensäkki kaikkia värillisellä fontilla ym. kirjotettuja sanoja ku ne riitelee mun mielikuvien kanssa niin pahasti. Ei kaikki sanat oo onneks niin pahoja mut viikonpäivät, juhlapyhät, kuukaudet yms. on kamalia jos ne on ”väärällä” värillä kirjotettu. Onneks mun lapsuudessa ei ollu tollasia kuva-aikatauluja tai sit en ainakaan muista :D

    Mut kiva systeemi noin muuten!

    • krista
      4.10.2017 at 21:04

      Hih, hauska että jollain on tuollainen ominaisuus! Tai no en tiedä, onko se sulle itsellesi hauskaa ollenkaan! Onko noihin muuten jotain ”tyypillisiä” tapoja nähdä viikonpäivät tai kuukaudet? Onko viikonpäivien värit sulle esim. samat kuin nuo ”yleiset” tuossa luettelemani värit, vai jotain ihan muuta? Toi on aika kiinnostavaa! :)

      • Salvia
        4.10.2017 at 23:20

        Haha, täälläkin teki niin pahaa lukea noita värisanoja :D. Ja tässä on aika hyvä artikkeli synestesiasta, jos kiinnostaa :) https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002913864.html

        Synestesiaa on eri tasoista, jotkut siis näkevät ihan kaikki sanat ja kirjaimet värillisinä, siis vaikka sanomalehteä lukiessa. Lievemmässä ja yleisemmässä versiossa näkee vain tietyt jutut värillisinä, kuten esim. itse näen numerot, yksittäiset aakkoset, viikonpäivät, kuukaudet, maiden nimet, jne. Ja ne värit ovat jokaisella omat, eivät mistään opitut, ja pysyvät samoina ja esiintyvät yleensä jo varhaislapsuudessa. Synestesiaan liittyy siis eri aistimusten sekoittuminen, synesteetikko voi esim. maistaa musiikin, ja niin edelleen. Oikein mitään pitävää tieteellistä selitystä synestesialle ei olla vielä onnistuttu antamaan, mutta koko ajan tutkitaan :)

      • Annis
        5.10.2017 at 10:13

        On se ihan hauskaa, ei häiritte mitenkään päivittäistä elämää onneks. Lähinnä hauskaa välillä ku tulee puheeks. :) ei oo mun tietääkseni mitään yleisiä tai tyypillisiä värejä, ne on tosi yksilöllisiä ja vaihtelee paljonki. Mulla esimerkiks kaikki värit mitä ”nään” on suht tummia ja kirkkaita, aika perusvärejä, mut mun yhellä kaverilla on paljo metallinhohtosia ja pastellisävyjä ja sellasia että kaikille ei oo ees olemassa nimee. Sillä on kyllä paljo voimakkaampi synestesia ja sille on aiheutunu vähä ongelmiaki siitä.

        Ja noi ”yleiset” värit oli vielä paljo pahemmat ku noi teidän. :D

        Mullaki lähinnä tää ilmenee silleen että nimet, maat, viikonpäivät, numerot ja symbolit (& € @) on tietyn värisiä mutta normisanat ei. Sanoilla on myös muoto, mutta sitä on vielä vaikeempi selittää ku värejä. Jos osaisin piirtää niin pystyisin ehkä kuvaan mitä tarkotan. :)

        Musiikilla on myös väri mutta se vaihtelee ja sitä on älyttömän vaikee kuvailla. Yleensä synestesia yhdistetään taiteellisuuteen ja varsinki musiikilliseen lahjakkuuteen mut mä en oo huomannu muuta hyötyä ku sen, että mulla on ihan älyttömän hyvä muisti. Asiat on tosi helppo pitää mielessä ja laittaa järjestykseen ku kaikesta piirtyy ikäänku kuva. Lapsena varsinki ku abstrakti ajattelu ei ollu niin kehittynyttä, helpotti se että vaikka ”maanantai” oli mun mielessä ihan yhtä konkreettinen asia ku ”pöytä”

  • Miitu
    4.10.2017 at 21:02

    Meillä on kuukausikalenteri, jossa on jokaiselle perheenjäsenelle oma sarake + yks yhteinen. Joitain tapahtumia kirjaan ite, mutta pääosa on sellaisia, jotka 6-v nostaa tärkeiksi ja kirjaa paikalleen kalenteriin. Pienempi ei nyt tuosta kovin kostu, mutta hänen aikajanansa jäsentyy aika lailla viikon merkittävien tapahtumien (siskon soittotunti/oma muskari/karkkipäivä/koko perheen vapaapäivä) ympärille, jotka toistuu viikosta toiseen samana.

    • krista
      4.10.2017 at 21:06

      Meillähän on tietty kans sit sellainen ”oikea” perhekalenteri (https://www.puutalobaby.fi/kalenteri-tekniikkaa/) mutta se on siis meillä vasta aikuisille (vaikka siinä lasten sarakkeet myös on ). Kun lapset oppii lukemaan ja kirjoittamaan, voisi tosiaan ollakin tuo ”kuukausiperhekalenteri” sellaisena, että siihen saa myös lapset itse kirjoittaa <3

  • Salallaa
    4.10.2017 at 21:14

    Meillä puisista pyykkipojista tehty ’kalenteri’, joka toimii lähinnä laskurin johonkin odotettu juttuun, otettu käyttöön lähinnä 2-vuotiasta varten, mutta toimii hyvin eskarilaisellekin, on myös monin tavoin jatkojalostettavissa ja muokattavissa.

    • krista
      4.10.2017 at 21:17

      Aaaa, ai vähän niin kuin pyykkipoika-aamukampa? :) Tosi hauska idea! Se jonkun odotetun jutun havainnollistaminen onkin näppärää!

      • Salallaa
        4.10.2017 at 22:20

        Kyllä vain, näkee kuinka monta yötä on vielä nukuttavana. Ennen kaikkea helppo ja vaivaton toteuttaa ja mukautuu ja joustaa. Valokuvia oon liimannut osaan pyykkipoikia merkkaamaa toistuvia juttuja. Viikonpäivät kirjannut poikiin lähinnä itseäni helpottamaan.

  • Ande
    4.10.2017 at 21:45

    Meidän 4-v oppi viikonpäivät eläinten avulla! Päiväkodista bongattu, tietenkin :) Eli marsu-maanantai, tiikeri-tiistai, kettu-keskiviikko, toukka-torstain perhos-perjantai, lammas-lauantai ja susi-sunnuntai. Meillä on joka päivälle laminoitu a 4 ja sille joskus piirtelen jotain. Kun poika oli 2v niin olin tilannut valokuvia päiväohjelmaa varten, eli sama kuin teillä mutta omista kuvista.

    Meidän poika on todella visuaalinen, muistaa ja hahmottaa asiat paremmin jos näkee ne. Täytyikin päivittää viikko-ohjelma uusiksi niin voisin ottaa käyttöön samalla myös nuo värit. Oli tosi kiva postaus, kiitos kun jaoit tämän :)

    • krista
      5.10.2017 at 09:04

      Hihi me ehdittiin eilen illalla (varmaan just samoihin aikoihin, kun sä oot kirjoittanut kommenttisi) nukkumaanmennessä keksiä viikonpäiville omat nimet; kaksi tuli samoja kuin sulla! Lapset sai itse keksiä eikä ihan pysytty eläinaiheessa :) Meille tulee siis kalenteriin: mato-maanantai, tiikeri-tiistai, keiju-keskiviikko, tonttu-torstai, perhos-perjantai, laulu-lauantai. suukko-sunnuntai – mun mielestä etenkin nuo kaksi viimeistä on ihan <3 <3 <3 Viikonpäivät meillä onkin jo ennen opittu sen vanhan lorun avulla: "maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin..." jne.
      -
      Hei tuo valokuvajuttukin on ihan huippuhyvä idea! Hitsi miten mahtavaa, kun porukalla on ihan omia hyviä diy-sovelluksia näissä, äitien (ja isienkin) luovuus kunniaan! <3

  • Kvaakkuli
    4.10.2017 at 22:50

    Miun piti tehdä jotain tähän suuntaan, mutta ensi hätään (vuoden alusta asti…) meillä on ollut tavallinen seinäkalenteri, johon piirrän pikku kuvat menoista oikeille päiville. Lapsi siirtää aamuisin mainoksesta leikattua ja pahvitettua eläintä eteenpäin. Mukavasti hahmottuu viikko ja menot, vaikka paljoa tavalliseen kalenteriin ei tietty mahdu. Ihan lapsen perusjutut laitan; päikkäpäivät, jumppa, pikkuveljen sanisryhmä, perhepartio, synttärit, kahvittelut ja mummolaan ajelut.

  • A
    5.10.2017 at 07:50

    Aijuu, yksi vinkki tuli mieleen vielä, että teidänkin tytöt on (ehkä) sen ikäisiä että kirjaimet ja sanat kiinnostaa. Siksi voi olla hauska juttu kuvan lisäksi kirjoittaa sana tapahtumaa kuvaamaan.

  • MMinne
    5.10.2017 at 08:59

    Voi vitsit, kun osaisi itse piirtää noin! Kauhee kateus iskee aina, kun näkee näitä Joelin piirtämiä juttuja.. Multa irtois vain tikku-ukkoja paperille, niistä ei paljon sit päättelis kukaan päivän ohjelmaa :D

    • krista
      5.10.2017 at 09:08

      Joo heh sattuneista syistä Joel meillä piirsi nämä enkä minä :D Mutta hei voi ne merkinnät olla sellaisia helppojakin: tyyliin muskari voisi olla nuotti, ja kotipäivä voisi olla talo, synttärit pelkkä ilmapallo jne. :) Mä kans oon itse sitä tikku-ukkotasoa piirtäjänä :)

    • Hanna
      6.10.2017 at 07:43

      Lapselle tuskin on merkitystä onko kuvat hienoja vai ei. Visuaalisuus on toki ihana lisä. Meillä tyyliin vanhaan kirjekuoreen piirretty tikku-ukkotasoinen viikko-ohjelma on ollut 3-vuotiaalle lapselle tosi tärkeä. Hän esittelee sitä kyläileville tyypeille omana kalenterinaan. Se siis piirretään viikottain uudelleen ja käydään piirrettäessä läpi lapsen kanssa.

      Nopea piirtäminen on itse asiassa yksi ”ihan virallinen” puhetta tuleva kommunikaatiokeino valmiiden kuvien käytön rinnalla, eli sitä esim puheterapeutit neuvovat käyttämään! Omassa työssä lastentarhanopettajana olen huomannut sen hyödylliseksi varsinkin silloin, kun käsillä ei ole mitään sopivia kuvia tilanteeseen.

      Jos perheessä joku osaa piirtää noin hienosti kuin Joel, niin tietysti sitä kannattaa hyödyntää. Sen vuoksi ei kuitenkaan kannata minusta jättää kuvakalenteria toteuttamatta ettei osaa hyvin piirtää. Lapselle apua on niistä suttupaperille tehdyistä räpellyksistäkin. Ja isompi lapsi voi tietenkin piirtää kalenteriin kuvia itsekin.

      • krista
        6.10.2017 at 08:52

        Ihan just samaa mieltä! Ja mäkin oon tikku-ukkotaidoillani tehnyt lapsille vaikka Ryhmä Hau -värityskuvia (katsoin mallista ja yritin saada vähän sinne päin), ja niistä tuli tosi rakkaita: leikattiin paperista, päällystetiin ja otettiin paperinukkeleikkiin! Ei tosiaankaan ole mitään hienoja, mutta silti lapsille tärkeitä <3

  • Torey
    5.10.2017 at 09:59

    Meillä on lapsille vaan oma tavallinen kuukausikalenteri. Siitä näkee just kuinka monta yötä on johonkin jne. Mua ärsytti kun kerran neuvolatäti kysyi ”onks teidän tyttärelle tärkeää tietää mitä seuraavana päivänä tapahtuu” siihen tyyliin kuin olisi etsinyt jotain erityislapsesta kertovaa. Teki mieli tokasta, että eikö jokaiselle lapselle ole! Meidän tytöt tykkää tietää montako yötä on just mamman tuloon tai päiväkodin lelupäivään jne. Ja tottakai 6-vuotiasta kiinnostaa mitä seuraavana päivänä eskarissa tehdään!
    Olen itse tehnyt erityislasten kanssa töitä ja tiedän joihinkin piirteisiin kuuluvan just sen että päivän hahmottaminen on tarkkaa, mutta heille myös se on tärkeää ettei järjestys muutu. No meillä päiväjärjestykset ei oo kiveen hakattuja. Ja hei, osa lapsista just oppii hoidosta sen päiväohjelman seuraamisen! Ihan ilman että sillä on mitään merkitystä lapsen kehityskulun kanssa. Ja muutenkin lapset on erilaisia. Toiset on hälläväliä tyylisiä joille on ihan turha selittää edes mitä seuraavaksi tai seuraavalla viikolla on ohjelmaa. Ja toisia se kiinnostaa ja auttaa valmistautumaan viikon juttuihin!

  • Nnu
    5.10.2017 at 12:51

    Muutama vinkki:

    Päiväkodeissa käytetään yleensä
    Mato maanantai
    Tiikeri tiistai
    Kettu keskiviikko
    Toukka torstai
    Perhos perjantai
    Lammas lauantai
    Susi sunnuntai

    Omat lapset ainakin tykkäsivät kovasti kun osasivat päikkyyn menessä noi samat päivät ja eläimet.

    Suosittelen kuukauden lisäämistä. Googleta kulttuurin vuosikello. Sieltä saa valmiina todella hyvät kuvat jokaiselle kuukaudelle. Ja jokaiselle kuukaudelle voi valita vuodenajan mukaisen värin.
    Esim. Talvikuukaudet sinisellä pohjalla. Kevät vihreä jne. Kun kuukaudet jakautuvat siis 3kk per vuodenaika.
    Kuukaudet jäävät lasten mieleen parhaiten kun kertoo mistä ne ovat saaneet nimensä. Esim.lokakuu: loka lika roiskuu
    Marras pimeys
    Joulu joulu
    Tammi tarkoittaa keskellä eli keskellä talvea
    Jne.
    Suomihan on yksi harvoista kielistä joissa kuukauden nimet tarkoittavat jotain asiaa.

    • A
      5.10.2017 at 13:03

      Hih, taitaa vähän vaihdella päiväkodeittain nimitykset, kun tästä ketjusta löytyy jo kaksi erilaista versiota päiville (osin samoja, mutta osin eri nimityksiä).

    • Ande
      5.10.2017 at 13:31

      Aika kiva tuo kulttuurin vuosikello, ja ihanat ne kuvat! 4v osaa jo vuodenajat, mutta minkähän ikäiselle olisi mielekästä opettaa kuukaudet… Varmaan kans kiva jos osaa kouluun mennessä :)

      • Nnu
        5.10.2017 at 21:35

        Aikaisemmalle kommentoijalle (A:lle). Tottakai ne viikonpäivien nimitykset voi olla eri ja onkin. Mutta monissa eri päikyissä työskennelleenä tiedän että täällä ainakin on kaikissa juuri noi samat. Voihan kaikki keksiä omiakin nimityksiä. Pointti oli että meillä lapset tykkäsivät kun osasivat ja opettelivat samoja kuin päikyssä oli.

        Ja ylläolevalle:
        2-3v voi opetella viikonpäiviä.
        Ite oon alkanut opettaa 4-vuotiaalle kuukausia, mutta samalla sit 3-vuotias veli on niitä oppinut.
        Viisi-kuusi vuotiaille voi lisätä vielä viikonpäiviin numerot niin samalla oppii numerot ainakin 1-10 ja hyvällä lykyllä 1-31.
        Mut toki kaikkee ei kannata ymppää heti samaan, jos kotona ei oo ollu aiemmin kalenteria lapsilla. Vaan pikkuhiljaa kasvattaa opittavia asioita.
        Ja homma pitää muistaa aina pitää tarpeeksi selkeänä. Eli ei liikaa juttuja. Ja aina lapsen tasolla eli jossain mistä lapsen on helppo sitä katsoa.

        • Nnu
          5.10.2017 at 21:46

          Ainii ja siis jos osaa jo vuodenajat niin siitähän on helppo lähtee pilkkoo niitä kuukausiksi. Voi esim. Aloittaa piirtämällä ympyrän ja jakaa 4 osaan vuodenajoiksi. Jotka sitten lapsen kanssa jakaa kuukausiksi. Ja tutkii yhdessä kuukausien nimiä yms. Tämän jälkeen lisää kuukaudet kalenteriin/viikko-ohjelmaan.
          Eli ekana auttaa lasta ymmärtämään mihin kokonaisuuteen ne kuukaudet kuuluu.
          Ja kun kuukausiohjelmaa käy läpi lapsen kanssa voi kerrata samalla vuodenaikoja. Tyylillä noniin nyt vaihtuukin kuukausi. Mikähän kuukausi tulee syyskuun jälkeen. No se oli lokakuu joka sai nimensä.plapla. lokakuu on yksi syksy kuukausista. Lokakuun jälkeen tulee marraskuu joka on viimeinen syksy kuukausi. Mikähän vuodenaika sitten alkaa? Jne tyyppisesti.
          Kiitos ja anteeks. Nyt oon hiljaa.

  • Sanna
    5.10.2017 at 21:48

    Sopivaan aikaan kirjoitat aiheesta :) Minulla nimittäin viikkokalenterin teko vähän viel vaiheessa, josko saisin valmiiksi! Vinkkinä muillekin, jotka eivät itse halua piirtää: papunetistä löytyy hyviä tulostettavia kuvia! Itse olen siis jo kuvat valinnut, mutta tulostus puuttuu :)

  • UN
    6.10.2017 at 23:22

    Meillä Granitista ostettu ”komentokeskus” eli kalenteri, jossa magneetti seilaa näyttämässä päivää. Sellainen musta iso liitutaulutarra jääkaapin oveen, mihin voi kirjoittaa valkoisella tussilla. Siihen kaikki muista eväät, luistimet, vanhanajan esine, hammaslääkäri, harrastukset, neuvola, parturi, rokotus, koulua eri aikaan yms yms.

    Lisäksi aika app on tämä Moi. Siinä voi rakentaa oman viikon tabletille tms kuvina ja kirjoittaen.

    My Own Interactions

    Viestintä on ihmisten välistä yhteyttä. Se on monikanavaista ja jokainen meistä viestii omalla tavallaan. My Own Interactions on viestinnän apuväline, visuaalisia ja auditiivisia keinoja käyttäen.