Äitiysvaatteiden shoppailuhuumassa

Pärjään ihan hyvin vanhoilla vaatteillani, tätä raskautta varten en kyllä tosiaankaan osta mit…

WUTUM!

Mikä se humahdus oli? No sehän sitten olikin tuolta jostain ihan takavasemmalta iskenyt (ja mulle jo viime vuosina vieraaksi jäänyt) ihka-aito shoppailuhuuma. Ohhoh!

Kaikki taisi lähteä liikkeelle toppahousuista.

Joskus joulun aikoihin totesin, että nyt kyllä kiristää. Mun viime talvena ostamissani perustoppahousuissa ei siis ole vetskarivyötäröä, vaan ne on ihan sellaiset jalkaanvetäistävät. Niinpä tuntui aika väistämättömältä, että näillä housuilla ei kyllä nyt koko talvea hiihdellä.

Klikkasin itseni Tori.fi:hin ja sieltähän ne löytyivät, just sopivat äitiystoppahousut. Mutta aika ohuen tuntuiset toppahousuksi – mitä sinne alle? Mun rakkaat merinovillakalsaritkin jo ihan selkeästi puristavat, vaikka niitä kuinka rullailisi vatsan alle. Raskausvillakalsareita tuskin kovin helpolla löytää, joten olisikos ihan pelkät legginsit…?

Niinpä samalla ihan vähän kurkistin äitiyslegginsien hakusanaa tuolta Tori.fistä, ja ostin sitten sujuvasti kolmella eurolla yhdet tavalliset mustat raskausleggarit. Hienoa, hyvä minä! Fiksua, taloudellista ja järkevää.

No. Sitten Instaan tippui viestejä: ”Jos tarvitset vielä äitiysleggareita, niin täältä löytyisi kyllä”. No oijoijoijoi! Kyllähän niitä nyt parit voisi tosiaan olla, että voi pestäkin välillä. Hmm ai tällaista vähän paksumpaa kangasta – joo hyvä, otan nämä. Ja vielä nuo. Ai nää ois tuollaista urheiluhousuisempaa matskua, no okei yhdet vois  olla niitäkin. Ai entä tarvitsenko imetyspaitoja? No tietysti, kesällä sitten varmaankin tarvitsenkin, jos kaikki menee hyvin! Mä voisin ostaa nämä samalla!

Ja kappas, miten Facebookin kierrätysryhmiin sattuikikin osumaan just samaan aikaan ilmoituksia puoli-ilmaisista äitiysvaatteista…? Ihan niin kuin minua varten sinne laitettu hei! Muutaman päivän ajan torjuin houkutusta, mutta mitä ihmettä, lisää ja lisää plompsahteli vaan. Hmm ainakin imetysrintsikoita – niitä sitten varmasti myös tarvitsee! Ja onpa hyvä ja edullinen leggari-imetyspaita paketti, no hitsi tuon mä ostan myös!

Ai niin, ja yksi juttu vielä: pikkuhousut kiristää ja ahdistaa. Niinpä kaiken kukkuraksi klikkasin itseni vielä nettikauppaan ja ostin kaksi kolmen kappaleen settiä äitiyspikkuhousuja. Aaaaah! Mikä nautinto, kun ei vatsassa ole vyötärönauhankiristyskuoppaa.

Phuuuuh.

Ostin siis parin hormoniviritteisen ostohuumapäivän aikana toppahousujen lisäksi noin viidet (sekosin jo laskuissa) erilaiset äitiysleggarit, kolme perusimetyspaitaa, ehkä viidet imetysrintsikat ja ne äitiyspikkuhousut. Kaikki muu siis kierrätettyinä paitsi ne pikkarit uusina.

Jonkinlainen mielihalun ja tarpeen yhdistelmä siinä tuli  kai sitten tyydytettyä – ei jäänyt onneksi kuitenkaan ähky, vaan sellainen sopivan täysi olo. Sellainen, että nyt näillä varmasti pärjään. Vaikka okei, esimerkiksi leggareissa ja rintsikoissa taisi tulla vähän (kröhöm) pesussaolovaraakin.

Äitiyspaitoja raskausajalle sen sijaan en usko tarvitsevani; omat paidat ja tunikat joustavat sen verran. Ja meidän yhteiskäyttöiset geimihousut eli Mithun Mandala-housut ovat tietysti ihan ykköset myös raskausaikana – jos siinä sitten venähtävät, niihin voi varmaan ommella uuden vyötärökaistaleen.

Äitiysfarkkuja käytin viime raskauksilla pal-jon. Myös monta vuotta raskauksien jälkeen, haha. Ne ovat itse asiassa vieläkin pelikaanivaraston uumenissa tallella, sillä ne olivat niin risassa (HIENOSTI RISASSA! GRUNGE! ANYONE?) kunnossa, että eivät lähteneet kiertoon enää ilmaiseksikaan. Mutta nyt en ole käyttänyt farkkuja muutenkaan useampaan vuoteen, joten en näe raskausfarkkujen tarvetta ilmestyvän jatkossakaan.

Kesävaatepuolta katson sitten lähempänä, ja todennäköisesti yritän pärjätä ilman uusia hankintoja. Entä uikkarit? Saas nähdä, ehkä siinä ihan viime metreillä ei tee edes mieli niin kovasti uiskennella.

Mutta imetyspaidoista vielä! Edellisinä taapero- ja vauvavuosina mua aktiivisesti harmitti mun rumat ja tylsät harmaat ja vielä harmaammat imetyspaidat. Ajattelin alkuun, että ihan sama, niiden käyttöaika on kuitenkin niin lyhyt. Mutta lopulta käytin niitä ankeusvaatteita lasten pienen ikäeron takia kolmisen vuotta.

Eli muutaman nätin ” munnäköisen” imetyspaidan tai -mekon olen sitten joskus lähempänä kesää valmis jopa ostamaan uutena, jos ei käytettynä meinaa löytyä. Sellaiset taitavat olla kyllä katoava luonnonv… nettikaupanvara. Jossain on ilmeisesti laadittu sellainen kirjoittamaton sääntö, että imetyspaitojen pitää olla joko yksivärisiä tai raidallisia, ja mieluiten harmaita tai mustia. Jos ihan villiksi alkaa, niin tummansinisiä tai maastonvihreitä, haha.

Edellisinä imetysaikoina käytin muistaakseni eniten kuitenkin ihan tavallista t-paitaa, jonka vaan nostin ylös ja alla oli masutuubi. Täytyykin kaivella vielä vaatelaatikoita, että löytyisivätkö ne masutuubit vielä vai myinkö jo nekin pois.

Itse asiassa ne eivät edes olleet oikeita masutuubeja, vaan HM:n trikoohameita, sillä ne olivat paljon halvempia kuin äitiysvaatteena myydyt vastaavat. Haha.

Imetysaikoihin on kuitenkin vielä monta pitkää kuukautta (jos kaikki menee hyvin), joten täten rauhoitan raskaus- ja imetysvaatteiden ostohuumani nyt tähän.

Totean siis itselleni rauhallisesti, että ostin tarvitsemani ja vähän ylikin. Nyt on äitiysvaateostohuuma täytetty. Phuuh.

Millaisia raskausajan vaatteita te muut olette ostaneet raskaana ollessa – vai jopa pärjänneet kokonaan ilman?

29

You Might Also Like

  • Freydis
    7.2.2022 at 17:11

    Imetysvaatteista, kotimaisella Maitotyttö -merkillä on ainankin ihanan persoonallisia ja värikkäitä paitoja, tunikoita sekä mekkoja. Käytettynä torilta löytää ja niillä on hyvä jälkeenmyyntiarvokin.
    Itsellä on ehdottomasti ainankin yksi froteinen imetystunika maitotytöltä hankintalistalla tämän raskauden ajaksi sekä imetykseen.

    Freydis ja tikru 12+2

    • krista
      7.2.2022 at 17:17

      Joo, tuo onkin tuttu merkki jo niiltä aiemmilta imetysajoilta. En silloin koskaan raaskinut, mutta jälkikäteen ajatelluna olisi kannattanut raaskia eikä vaan mutista itsekseen niissä ankeusvaatteissa, joiden käyttö mua selvästi harmitti. Koska voihan ne tosiaan myydä eteenpäin, ja kurkistin jo Tori.fi:tä tän innoittamana, näköjään sieltäkin löytyisi! Hillitsen toistaiseksi itseni ja keväämmällä sitten katselen uudestaan shoppailumielessä :D

      Ja ihanaa, onnea raskaudesta sinne <3

  • Lilutintti
    7.2.2022 at 17:30

    Mä ostin aikanaan pari imetysmekkoa ja toppia täältä: https://www.jyvaskylankangaskauppa.fi/category/115/aitiysvaatteet

    • krista
      7.2.2022 at 18:02

      Oi, kiitos! Siellä oli muutamia tosi potentiaalisia! Just nyt ei tainnut mun lempparikuoseja olla, mutta täytyy ehdottomasti seurailla tuota, kiitos!

  • TJ
    7.2.2022 at 20:31

    Tulen vinkkaamaan,että käytettyjä Maitotyttöjä varten on Facebookissa oma ryhmäkin – Maitotyttöset nimeltään! Uutena ovat tosiaan aika hinnakkaita kun pientuotantona tehdään ja nykyisin vain ennakkotilausten perusteella, mutta kyllähän noita käytettynä kun jonkin verran liikkuu. Hyvällä tuurilla saattaa löytää äidille ja vauvalle samisteluvaatteet :)

    • krista
      8.2.2022 at 15:47

      Oi mahtavaa, kiitos vinkistä, laitoin heti liittymispyynnön vetämään!

      Mäkin katselin tuolta sivuilta jo, että tosiaan nykyisin tehdään ennakkotilauksista. Ja kierrätettyjä bongatessa olisi kuoseissakin enemmän ehkä valinnanvaraa, kun hyvällä tsägällä on monen ”kauden!” (?) kuoseja siellä täällä myynnissä. Joten täytyypä seurailla, kiitos!

  • Jhhh
    7.2.2022 at 21:22

    Ekan raskauden aikana tuli hankittua raskausvaatteita ja imetysvaatteita käytettyinä ja uusina. Ei sattunu kyllä omalle kropalle sopivia, tein huonot valinnat. Äitiysfarkut kiristi ja imetyspaidasta pullahti tissi ulos kumartuessa😬, toisesta tissin ulos saaminen imetystä varten oli niin suuri työ, että jäi käyttämättä. Tulin tulokseen, että ainoa äitiys-imetysvaate, mille todella on käyttöä ja aito tarve, on imetysrintsikat, joten myin/lahjoitin kaikki muut vaatteet pois ja seuraavat kaksi raskautta ja imetystä on menty ihan tavallisilla vaatteilla. Imetys on kaikkein sujuvinta tavallisella avarakaula-aukkoisella trikoopaidalla. Tuo masutuubikikka on myös toimiva. Parhaat t-paidat voi jättää kaapin ylähyllylle odottamaan (julki)imetyksen loppumista, etteivät veny pilalle. Loppujen lopuksi se ”julki”imetyksen aika on niin lyhyt, etten tänä päivänä viitsisi ympäristösyistäkään ostaa sitä varten mitään täysin uutta. Vaikka olen imettänyt molempia vanhempia lapsia yli 2 vuotta, voi ne ihmisten ilmoilla imetykset hyvin lopettaa jo paljon aiemmin ja kotonahan tuota voi sitten luuhata missä vaan rytkyissä ja imettää napa paljaana😂.

    • krista
      8.2.2022 at 15:53

      Kääks noita imetyspaitakokemuksia! Mulla on sellainen näppituntuma itsellä, että luukku tai ”etupaneeli” on mulle mieleisin, ei siis mitään kietaisumallia, jossa pitää solmia jotain härpäkkeitä.

      Tuo on muuten totta, että julki-imetyksen aika on kenties lyhyempi kuin varsinaisen imetyksen. Ja kuinkakohan paljon ”julkia” tuossa sitten on edes tulossa, ainakin nyt korona-aikana oon itse ollut hyvinkin epäjulki :D

  • Lilah
    7.2.2022 at 21:43

    Boobin mallin mukaiset imetyspaidat oli parhaita. Tein niitä itse. Jokaista lasta imetin vuoden ja missä tahansa,joten oli kiva ettei vaate paljastanut ylimääräistä . Äitiysvaatteet oli mitä käytettynä satuin ostamaan.

    • krista
      8.2.2022 at 15:54

      Hei mulla kans taisi olla Boobia mun lempparipaita ja -mekko, sain ne muistaakseni pressinäytteinä tokan lapsen aikaan ja tykkäsin. Oishan tuo ompelukonekin… Mutta aika isolta kynnykseltä tuntuu alkaa itse ommella, vaikka toisaalta en yhtään ihmettele, vaikka onnistuisikin! :D

  • Jo
    7.2.2022 at 23:02

    Mä huomasin raskaana, että taidan tykätä tyköistuvista vaatteista. Oli siis pakko tehdä joitain hankintoja. Eniten harmitti että lähes missään ei pääse sovittamaan niitä: äitiyskirpputorit ja kaupat on netissä eikä mitään tietoa mitkä tai minkä kokoiset istuisi

    • krista
      8.2.2022 at 15:56

      Totta, sovitusmahdollisuudet on kyllä varmaan aika vähäiset, muutama erikoisliike vaan. Mä oon toisaalta niin suvereeni kirppis- ja nettiostaja, että en jotenkin muista sovitusmahdollisuutta enää kaivatakaan :D Ehkä mun vaatteet ei juurikaan istu :D Tai ehkä ne on sen mallisia, että ei tarvitsekaan istua mitenkään erityisesti, siitä varmaan mun osalta enimmäkseen kyse.

  • Jenni
    8.2.2022 at 10:26

    En itse ostanut kuin sukkahousut (ohuet ja paksut) raskausaikana. Synnytyksen jälkeen sitten parit imetysliivit. Kaverilta sain muutamia raskaus- ja imetysvaatteita mutta aika vähän niitä raskausaikana tuli käytettyä. Toppahousut olivat äitini vanhat ihan tavalliset narulla solmittavat, tosin itselleni normaalisti monta kokoa liian suuret. Olin aika hämmentynyt miten hyvin sitä pärjäsi omilla vaatteilla. Yllättäen tiukat paidat olivat parhaita ja kaapissa muhineet nuoruusvuosien paidat pääsivät käyttöön. Toisaalta etätyöt mahdollisti sen, että ei edes tarvinnut siistimpiä vaatteita. Jakku päälle kokouksiin mutta alaosaksi kelpasi ihan hyvin puolison yöpuvun housut.

    Imetysaikana on tullut käytettyä aika ahkerasti paria imetyspaitaa ja mekkoa. Mietin, että pitäisikö ostaa yksi mekko vielä, kun kohta pääsee taas ihmisten ilmoille ja nuo käytetyt alkavat näyttää vähän turhan käytetyiltä pikkuhiljaa. Ainoa mitä näin talvella olen kaivannut on imetysyöpaita. Sellainen pitkähihainen ja lämmin. Mutta en kuitenkaan niin paljoa, että sellainen olisi tullut ostettua.

    • krista
      8.2.2022 at 20:07

      Mulle tuli puolestaan vähän yllätyksenä tuo housupuolen kiristys mahasta – mäkään en muista sitä aikaisemmilta raskauksilta! Silloin muistaakseni käytin tavallisia leggareita vatsan alle rullattuna, mutta nekin nyt jotenkin painoi ja ahdisti. Sukkiksia mä en puolestaan tarvitse, kun… no, tuskin tulee näinä aikoina kovin paljon siististi pukeutumisen tarvetta, leggarit ja paita menee kotona :D

      Uuu imetysyöpaitaa en tullut ajatelleeksikaan! Muistaakseni aina vaan rullasin yökkärin ylös. Mutta tosiaan viileässä kodissa talviaikaan voisi olla hyvä. Mutta meillä on tietysti kesä siinä ensin, joten katsellaan :)

  • Ellik.
    8.2.2022 at 11:57

    Ah mä niin tunnistan tuon shoppailuvimman! Olen onnistunut perustelemaan äitiysvaatteiden hankkimisen sillä, että tämä on todennäköisesti viimeinen kertani raskaana joten haluan ottaa siitä ilon irti myös pukeutumalla mukavasti ja kauniisti. Toivon mukaan hankinnat saa myös myytyä eteenpäin, kun ostaa laatua. Nyt olen ainakin aivan fiiliksissä uusista Cake Maternity legginseistäni, aion käyttää näitä kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä seuraavien vuosien ajan. Nimittäin jos vanhat merkit paikkansa pitää, ei mukavista äitiysvaatteista raski luopua ihan heti synnytyksen jälkeenkään (ihan heti = ainakaan ennen kuin lapsonen lähtee koulutielle).

    • krista
      8.2.2022 at 20:09

      No hei mulla tietysti sama – viimeistä kertaa tässä raskaana hyvin suurella todennäköisyydellä ollaan <3 ...ja nyt mä menen googlaamaan noin leggarit :D
      -
      Mä kans käytin aiempienkin raskauksien jälkeen raskausvaatteita pit-kään. Tai siis raskausfarkkuja silloin, todennäköisesti noita leggareita tällä kertaa :)

  • Kuoppala
    8.2.2022 at 13:17

    Äitiysfarkut oli eka ostos, itsellä kun farkut on sellainen ”oletusasu”. Ja lämpöiset villasukkahousut, jotta jo aiemmin ostamani mekot sopi paremmin talvikäyttöön.

    Imetyskäyttöön oon ostanut vain yhdet liivit (merinovillaa nekin), suurimman osan ajasta menee imetystoppi ja joku lämmin pitkähihainen siinä päällä. En oo nähnyt tarvetta vaihtaa yöksi eri imetystoppia vaan vaihdan puhtaaseen sitten kun maito ja hiki haisee liikaa 😁 Ja vanha neulebolero, jonka kainalot on huovuttuneet rumiksi, pääsi yökäyttöön hartioita lämmittämään, meilläkin on aika vanha ja aika viileä talo.

    Varsinaisia imetyspaitoja löytyi käytettynä hyvin, mutta niitä olen käyttänyt yllättävän vähän, kun talven ja koronan takia en ole neuvolareissujen lisäksi juuri liikkunut ihmisten ilmoilla. Tosi monessa muuten sopivassa paidassa hihat oli ärsyttävän ihonmyötäiset – imetysvaatteita ei taida saada voimanostoa harrastavien mitoilla? 😅

    • krista
      8.2.2022 at 20:12

      Mullakin taisi muuten ekan raskauden eka ostos olla raskausfarkut! Silloin tosiaan farkut oli sellainen päivittäinen vaate, mulla oli muistaakseni ainakin kolmet farkut ja käytin niitä pal-jon. Hauskaa, että ns. vanhasta muistista heti tälläkin raskaudella raskausvaatteita ajatellessani ajattelin, että ”pitääkin kaivaa ne farkut esiin”. Kunnes sitten tajusin, että enhän mä olen käyttänyt ylipäänsä minkäänlaisia farkkuja moneen vuoteen, tuskin tarvitsen raskausfarkkujakaan :) Korona-aika varmaan vaikuttaa, kun ei sellaista ”perusalaosaa” tarvitse, ulos lähtiessä laitan toppahousut :D

      Oi, merinovillaiset imetysrintsikat! Mulla on yhdet tavalliset merinovillaiset rintsikat, ja ne on kyllä ihanat. Mulla kans tuli noissa ostoksissa imetystoppi ja se on varmaan just hyvä, voi käyttää villatakin tai hupparin kanssa, niin yhdellä topilla saa paljon vaihtelua.

  • Tilia
    8.2.2022 at 14:01

    Raskausajat menin yksillä äitiysfarkuilla ja oli myös yhdet lahjaksi saadut mustat siistimmät housut, joita en tainnut käyttää montakaan kertaa, kun ne eivät edes mahtuneet loppuraskauksiin asti. Jos farkut likaantuivat, pesin ne illalla ja otin aamulla kuivina taas käyttöön. Tuolloin kävi selväksi, että ihminen ei tarvitse kaapillista housuja mihinkään. Mahdollisesti oli myös jotkut caprit tai shortsit, koska odotuskesät olivat kuumia, mutta tarkkoja muistikuvia ei ole näistä jäänyt. Imetysajasta selvisin parilla kolmella sinisellä ja punaisella imetyspaidalla, joista ainakin osa oli kotimaisia, ehkä Myllymuksujen mallistoa? Ainakin ne kelpasivat hyvin eteenpäin, eivät ole kaappeihin jääneet pyörimään niin kuin ei raskausajan vaatteetkaan. Myllymuksuilla näyttäisi nyt olevan imetyspaidoisaa muuten kukkakuosejakin tarjolla. Imetysliivit olivat ihan Prisman mallistosta, ja niitä oli kahdet tai kolmet.

    • krista
      8.2.2022 at 20:15

      Totta, vähillä vaatteilla oleminen on kyllä hyvä väläys siitä, miten vähän ihminen oikeasti vaatteita tarvitsee! Itsellä on Espanjassa aina ollut sellainen olo, että TÄSSÄ on mulle sopiva määrä vaatetta (ja sekin on ollut reilusti) ja ne kaikki muut kotona olevat periaatteessa ihan turhaa… Ja muutenkin ainakin itse käytän lähinnä muutamia päällimmäisiä vaatteita pyykkikierrosta!

      Hei pitääpä tsekata nuo Myllymuksut! Tuttu merkki, tämäkin oli jo aikaisemmilla raskauksilla. Mutta kaikki tällaiset on tietysti täysin unohtanut :)

  • Karina
    8.2.2022 at 19:07

    Oi masutuubit! Niistä tulee muistoja mieleen. Hassua kun silloin raskausaikana oli ihan oma muotinsa, ja ne masutuubit oli ihan todella käytännöllisiä mutta myös hyvän näkösiä. Mulla oli monessa eri värissä. Mitään äitiyssukkahousuja tai pikkareita en kaivannut, vaan pidin sellasia pikkareita jotka jäi mahan alle. Mulla molemmat lapset syntyneet heinäkuun puolivälin jälkeen eli mun maha oli isoimmillaan silleen loppukeväästä/kesällä niin se auttoi paljon raskausvaatteiden suhteen, kun ei tarvinnut erillisiä takkeja ja kesän kuljin melkein kokonaan väljissä mekoissa. Mun äiti oli ostant mulle Indiskasta alennusmyynnistä sellasia tunikoita (ja kun mä olen lyhyt niin ne oli kyllä enemmän mekkoja) jotka aluksi ei olleet yhtään mun tyyliä, mutta niin sitä sitten kolme vuotta tuli kuljettua niissä samoissa tunikoissa. Yhdessä oli vielä kaula-aukko niin väljä että siitä sai hyvin tissin vauvan suuhun kotioloissa :D Mä oikeestaan assosioin molempien lasten raskaus- ja imetysajan siihen tunikaan. Varsinaisia raskaushousuja mulla oli kahdet. Toiset aika kalliit Bebesistä ostetut cargo-housut mutta ne oli ihan parhaat. Varmaan mun parhaat housut ylipäätään ikinä. Oisin halunnut just samanlaiset normihousuinakin, mutta ne oli niin raskausmalliset että ei ne oikeesti istuneet sitten yhtään kun maha oli lähtenyt laskeutumaan. Kolmas lempivaate oli H&M raskaushellemekko ja sitäkin muistelen kaihoten. Siinä oli myös se leikkaus niin raskausajan, että ei se mennyt sitten normisti ja laitoin kiertoon.

    • krista
      8.2.2022 at 20:19

      Haa, olikohan nuo masutuubit tosiaan ”senajanmuotia”, onkohan niitä nykyään vielä…? Hitsi en ole lukenut VUOSIIN mitään vauva-aiheisia lehtiä (lopettiko Vauva-lehtikin jossain vaiheessa…?), niin eihän tällaisia nykyajan äitiysmuotivirtauksia (hih) tunnekaan! Mutta joo ne oli kyllä näppäriä, ensin raskausaikana ja sitten tosiaan imetyksessä mahanpeittoon – ehkä näppärin ja yksinkertaisin äitiysvaate!

      Mulla muuten taitaa tuo kuvissa oleva tunika olla just Indiskaa :) Jos en ihan väärin muista! Mulla kans on muhkeimmat ajat sitten kesää, mutta varmaankin aika alkukesää – veikkaan, että tämä ei mene heinäkuulle, vaikka laskettu aika heinäkuun puolella onkin. Todennäköisesti pärjäilen vanhoilla mekoilla, näin ainakin nyt kuvittelen :)

  • Aliisa
    13.2.2022 at 21:01

    Minulla on eka raskaus meneillään. Ajattelin alkuvaiheessa että kyllä pärjään tavallisilla vaatteilla kunhan joustavat! No.. 12. viikkoon mennessä alkoi housut kiristää ilkeästi vatsan kohdalta ja mukamas isot hupparit ja kollaripaidat muuttuivat.. eivät vain istuvammaksi vaan ”napapaidoiksi” :D Lopulta ”alistuin” hommaamaan H&M:lta parit farkut ja pari paitaa. Oho, nehän olivatkin ihan kivat! Parit legginsit tarttui lopulta myös mstkaan koska jopa rakkaat nuhjuiset kotivaatteet mystisesti kutistuivat.. imetysvaatteet tuntuvat vielä kaukaiselta ajatukselta mutta parit liivit pitää ainakin hommata pian. Varmaan niidenkin kanssa oletan pärjääväni ilman kunnes on pakko hommata.. sitten imetysliivit ovatkin yhtäkkiä maailman paras juttu.. nim. jääräpää :D

    • krista
      14.2.2022 at 10:07

      Mulla kävi housupuolelta ihan sama! :D Ja muutenkin oon hankinnoissa just tuollainen jääräpää, hankin tavallisesti vasta JUST sitten tarpeeseen. Lasten hankinnoissa oon vähän oppinut ennakointia, kun tuohan johti mulla aikoinaan esimerkiksi siihen, että jouduin lähtemään paljasjalkaisen naperon kanssa Prismaan, kun ei yhtäkkiä ollut yksiäkään kenkiä lapsiparalle :D Mut siihen on sit vähän oppinut :)

      Ja joo, imetysrintsikoita ei tarvitse kyllä vielä ajatella :) Mulla on tässä aikaisessa hankinnassa vähän tällainen omakohtainen ”trauma”, eli (kröhöm) mähän olin eka raskaudella tosi hidas/olematon valmistautuja. Ajattelin, että mietin hankitoja sitten äitiysloman alkaessa. Eli just tää jääräpää :D Noooh, sitten kävi niin, että mullahan oli jo vauva sylissä silloin, kun äitiysloman olisi pitänyt alkaa :D Ja just imetysrintsikat oli yksi, mitä mulla ei ollut yksiäkään, jouduin hätäripyytämään läheisiltä toimitusta Kätilöopistolle :) Siitä jäi varmaan sellainen ”hanki imetysrintsikat, hanki imetysrintsikat” -takauma :D Mutta ei´niitä tosiaan tarvitse vasta kun joskus ensi kesänä, jos hyvin käy!