9 x kirjallisesti Afganistan

En ole varmasti ainoa, joka on haukkonut henkeä Afganistan-uutisten äärellä viime päivinä.

Tämän asian kanssa oikeastaan sanat loppuvat. Niinpä en sano, te tiedätte.

Afganistanin tapahtumat menevät iholle tietysti monesta eri syystä. Etenkin naiset ja lapset ovat mielessäni. Jollain jännällä tavalla – ja tiedän, että tämä voi kuulostaa kummalliselta – olen myös huomannut tietäväni yllättävänkin paljon noin kaukaisen maan viimeisten vuosikymmenten historiasta. Mutta enimmäkseen fiktion, kirjallisuuden kautta.

Näissä mun lukemissa Afganistaniin sijoittuvissa kirjoissa tulee nimittäin fiktiivisen tarinan kautta myös aimo annos historiaa. Olen monesti kertonutkin, että se on juuri sellaista lukemista, mitä eniten rakastan!

Tämä on vähän erikoinen kirjavinkkipostaus ehkä. Tässä maailman tilanteessa. Mutta ajattelin, että kaltaisilleni ”tarinan kautta historiaa” -lukijoille nämä voisivat tarjota kirjallisia sukelluksia siihen, mitä esimerkiksi talebanin aiempi valtakausi on (fiktiivisten) tavallisten ihmisten elämässä tarkoittanut.

Tässä yhdeksän lukemaani Afganistaniin sijoittuvaa kirjaa!

1. Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

käännös: Kristiina Savikurki
ostettu pokkarina
itse luin tämän englanniksi eli nimellä Thousand Splendid Suns

Tämä oli aikoinaan ensimmäinen lukemani Afganistaniin sijoittuva kirja – samalla myös ensimmäinen tämän genren kirja. Luin tätä Kreikan saarihyppelyllä vuonna 2009. Makasin hiekkarannalla puun alla valkoinen hattu päässäni, itkin ja luin.

Kirja oli elämäni vavisuttavin lukukokemus. Varmasti osittain siksi, että se oli ensimmäinen.

Juonta muistan vain hyvin hatarasti; onhan lukemista jo vuosia aikaa. Afganistanissa asuvan naisen tarinan se kuitenkin kertoi – ja millaista on elää muiden käskyvallan alla.

Ajattelin nyt itse lukea tämän kirjan uudestaan, tällä kertaa suomeksi.

2. Khaled Hosseini: Leijapoika

käännös: Erkki Jukarainen
lainattu kirjastosta

Kaksi pikkupoikaa 1970-luvun Kabulissa. Olen lukenut tämän sekä kirjana että katsonut elokuvan – molemmat upeita, mutta omalla kohdallani eivät yltäneet tuohon Thousand Spendid Sunsin hengästyttävään elämykseen.

3. Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat

käännös: Katariina Kaila
saatu arvostelukappaleena (muistaakseni)

Ja kolmaskin Khaled Hosseinin kirja tähän alkuun – hän on siis yksi lempikirjailijoistani.

Tämä(kin) oli sellainen kirja, jota ei voinut päästää käsistään kerran aloitettuaan.

Ja vuoret kaikuivat lähti liikkelle – muistaakseni, koska tämänkin lukemisesta on kauan – miehen ja kahden lapsen tarinasta. Tässä vaiheessa olin valmis jo heittäytymään.

Juoni kuitenkin muistaakseni ”hajosi” usean eri henkilön tarinoiksi. Kaikilla osasilla oli kuitenkin yhteys tuohon afganistanilaiseen kylään.

Omalta osaltani tämä ei ole ihan optimaalinen kirjan rakenne – heh minä tykkään uppoutua henkilöihin ja useat päähenkilöt vaikeuttavat sellaista ”pää edellä” -syöksyvää samastumista. Mutta kuitenkin kirjasta kovasti tykkäsin.

Tämänkin voisin itse asiassa lukea pian uudestaan!

4. Kamila Shamsie: Poltetut varjot

käännös: Kristiina Drews ja Tommi Uschanov
lainattu kirjastosta

Mietin hetken, voiko tämän ottaa mukaan Afganistaniin sijoittuviin kirjoihin – tämä kirja sijoittuu nimittäin todella moneen muuhunkin ympäristöön kuin Afganistaniin. On Nagasakin atomipommia, Intiaa ja Pakistania, ja myös Yhdysvaltoja ja Afganistania.

Halusin tämän kuitenkin mukaan, koska kirja on kertakaikkiaan huikea. Menee heittämällä kymmenen (tai jopa viiden) parhaan lukemani kirjan joukkoon.

Poltetuissa varjoissa on jotenkin niin monta eri vivahdetta ja eri tunnelmaa, että se(kin) saa ihan hengästymään.

Selvästikin haluan hengästyä lukiessani.

5. Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset

käännös: Lotta Toivanen
kirjastosta lainattu

Kirjailijan nimi Yasmina Khadra on salanimi, oikeasti kirjan takana on entinen Algerian armeijan upseeri Mohammed Moulessehoul, joka kirjoitti vaimonsa nimellä.

Ja kirjan tapahtumapaikkana on talebanin hallinnon aikainen, alistettu Kabul.

Kirja on ensimmäinen osa ”fundamentalismitrilogiaa”, muut osat ovat Attentaatti (tätä en ole tainnut vielä lukea) sekä Bagdadin kutsu (sijoittuu Irakiin).

Kabulin pääskyset kertoo kahdesta afganistanilaisesta pariskunnasta: kuolemantuomittujen vanginvartija ja kuolemansairas vaimo, sekä kauppias ja hänen vaimonsa. Kirja on ohut ja lähti liikeelle jopa vähän – sori – tylsästi, mutta Kabulin elämä tuli siitä jotenkin kouriintuntuvasti esiin.

Ja kirjan viimeisen osuuden luin ihan ahmimalla, joten kyllä tämäki aivan lukemisen arvoinen pieni (mutta värisyttävä) kirja oli.

6. Åsne Seierstad: Kabulin kirjakauppias

käännös: Veijo Kiuru
lainattu (Espanjassa) kirjastosta

Vesittääkö tämä nyt koko kirjasuosituksen, jos kerron heti alkuun, että tämä kirja oli vähän tylsä. Lukiessani olin sellaisen ristiriitatilanteen kourissa: tositarina kiinnosti, mutta kerronta tökki. Jatkoin kuitenkin lukemista ja kirjan loputtua olin tyytyväinen, että luin.

Kirjaa lukiessani googlailin ja selvisi, että kirja oli aiheuttanut ilmestyessään kohun. Åsne Seierstad on siis norjalainen toimittaja, joka muutti kirjakauppiaan perheen luon asumaan ja sai heidän luvallaan (kai?) kirjoittaa heidän elämästään. Kirjan ilmestymisen jälkeen perhe kuitenkin suuttui Seierstadille, syytti häntä vääristelystä ja vaati vahingonkorvauksia.

Itse en kohusta siis tällöin aikoinaan muista lukeneeni eli sen syvemmin en tiedä.

Mutta kirjan myötä avautuu hyvin aidon tuntuinen (näin länsimaisen näkökulmasta, tosin sitähän ei tiedä) kurkistus kabulilaisen perheen elämään ja etenkin perheen naisten asemaa.

Hieman kyllä teki kiusallisen olon tuo kohupuoli ja jopa mietin, että onko oikein, että luen tätä kirjaa.

7. Fabio Geda: Krokotiilimeri

käännös: Leena Taavitsainen-Petäjä
lainattu kirjastosta

Nopeasti hotkaistava tositapahtumiin perustuva pikkukirja, joka kertoo nuoren pojan pakomatkasta Afganistanista monen mutkan kautta Italiaan. Kirjan kirjoittaja on haastatellut Italiassa tätä poikaa (Enaiatollah Akbar), jonka tarina kirja on.

Oikeastaan tämä on vähän niin kuin pieni elämänkerta.

Kirja on nopeasti ja helposti luettava, vähän niin kuin poika siinä omin sanoin puhuisi ja veisi tarinaa eteenpäin. Pojan tarina päättyi Italiaan, mutta aivan hyvin se olisi voinut jatkua meille Suomeen asti.

8. Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha

käännös: Kirsi Luoma
lainattu kirjastosta

Äääk Nadeem Aslam meinasi ihan unohtua, siksi nämä jäivät tänne viimeiseksi! Sokean miehen puutarha siis myös sijoittuu Afganistaniin ja Pakistaniin, ja taitaa olla näistä kahdeksasta kirjasta sotaisin. Ei kuitenkaan mikään sotakirja tämäkään, vaan enemmänkin kertoi ihmisten välisistä suhteista ja siitä, mikä kenenkin mielestä on oikein tai väärin.

Ja elämästä ääri-islamilaisen vallan alla.

9. Nadeem Aslam: Elävältä haudatut

käännös: Vuokko Aitosalo
lainattu kirjastosta

Hahaa tästä mulle tuli aika voimakkaat ennakkoraget (niistä täällä), kun luin kansiläpäreestä, että kirjailija sulkeutui huoneeseensa seitsemäksi kuukaudeksi tätä kirjoittamaan.

Vähän harmittaa, että tuo kansiläpäreärsytys on jäänyt minulle tästä päällimmäiseksi mielikuvaksi – vaikka google kertoo, että tämä kirja kuvaa Afganistanin sotien keskelle jääneiden ihmisten selviytymistä.

Ehkä tämäkin pitäisi lukea uudelleen.

*******

Nämä yhdeksän kirjaa sain kaivettua muististani, mutta saattaa hyvinkin jälkikäteen plopsahdella muitakin ”ai niin, tämäkin” -muistikuvia.

Oletko sinä lukenut joitain Afganistaniin sijoittuvia kirjoja? Näitä tai vielä jotain muita? Vinkkaa ihmeessä, jos tulee jotain vielä mieleen!

10
Like
4

You Might Also Like

  • Paula
    17.8.2021 at 22:33

    Luin Tuhat loistavaa aurinkoa, kun esikoiseni oli pieni vauva. Vaikka olisi kerrankin ollut mahdollisuus nukkua, en pystynyt lopettamaan kirjan lukemista, vaan luin aamuneljään. Luin, itkin, luin. Aamulla heräsin vauvan kanssa väsyneenä, mutta niin kiitollisena, että heräsin Suomessa.

    Sittemmin olen opettajana suositellut tätä joillekin yläkoululaisille lukijoille, jotka ovat hekin saaneet kirjasta ajateltavaa – uskon, että myös fiktiivisillä kirjoilla voi todella lisätä ymmärrystä.

    Mullekin tää oli siis vavisuttava lukukokemus. Ehkä, koska oli minunki ensimmäinen tai ehkä, koska kirja oikeasti oli tosi hyvä.

    • krista
      18.8.2021 at 12:02

      Joo siis tuo kyllä on sellainen mallia ”kaikkien kannattaisi lukea tämä” <3 Aivan huikea kirja!

  • mustamekko
    18.8.2021 at 14:28

    Hei,
    kiitos näistä.

    Twitterissä tuli vastaan tällainen ketju (voi lukea ilman Twitter-tiliä!)
    https://twitter.com/hatpinwoman/status/1427746815378694152

    Myös tositarinat ovat aikamoisia.

    • krista
      18.8.2021 at 14:31

      Mahtavaa, kiitos vinkistä!

  • Selja
    18.8.2021 at 18:03

    Kiitos kirjavinkeistä, noista olen lukenut vain loistavan Tuhat loistavaa aurinkoa, ja muut vesittelemäsi kirjat menevät lukulistalle asap.
    Onko muuten sellainen blogi kuin Kabul 1001 tuttu? Nyttemmin Sini Rämön blogi on Landing solo nimeltään. Kannattaa tutustua molempiin blogeihin, älyttömän mielenkiintoista kuvausta arjesta ja yhteiskunnasta Afganistanissa.
    Sydämen itkee verta kärsivien naisten ja lasten takia, itketti myös kun luin viimeisimmän Landing solo- blogin postauksen, jossa Sini kertoi Kabulin eläintarhan ahdingosta.
    Turhaa, niin turhaa kärsimystä niin monille eläville olennoille.