Hauska ajatella, että ennen tänne puutaloon muuttoa minulla ei ollut mitään käsitystä, mihin aikaan kesästä kukkii esimerkiksi pioni.
Itse asiassa minulla ei ollut edes mitään käsitystä siitä, millainen on pioni. Tai että niitä ylipäänsä kasvaa Suomessa.
Lähtökohta meidän puutarhatuntemukselle oli siis jokseenkin tällainen.
Meidän pihan tämän kevään ensimmäiset krookukset näyttivät huhtikuun 20. päivä tältä.
Mutta nyt kymmenen vuoden jälkeen huomaan, että nykyisin jopa ajattelen kevään ja kesän kulkua kukkien rytmillä. On esimerkiksi krookusten aika, tai aika tuomen ja syreenin välissä. On kerrostettujen unikkopörhelöisten hetki ja huumaava pionien kukoistus. Kaikki siististi kronologisessa järjestyksessä oman kokemuksen mukaan – että mitä meidän pihassa tavallisesti nähdään ja koska. Tai missä järjestyksessä.
Tämä on jotenkin hassun iso muutos; se on siis ihan ajattelutavan rakenteessa, siinä miten kevään ja kesän kokee.
Ennen kun en tällaisia hetkiä noteerannutkaan, kesä eteni vain tavallisen kalenterin mukaan.
Tein tuossa raskauslepopötkötellessäni mielessäni ihan listan, että miten kevät ja kesä mun ajatuksessa nykyisin etenevät – kukka-asteikolla siis.
Ja se kukkakalenteri menee näin:
1. Krookukset
2. Lumikellot
3. Kirsikkapuu
4. Tuomi
5. Voikukka
Tässä ollaan kevään puolella vielä: tavallisesti vielä koulua ja töitä. Ensimmäisillä voikukilla sotketaan puhallellaan juuri niihin aikoihin, kun kevätjuhla lähestyy. Ja sitten jatkuu kohti kesäkuuta:
6. Tulppaani
7. Omenapuu
8. Syreeni
9. Villit lupiinit
Tässä vaiheessa juhannus alkaa jo lähestyä! Seuraavaksi:
10. Unikko
11. Iiris
12. Pioni
…mutta sitten tuleekin hassu pysähtyneisyys, keskikesä. Täh, onko tässä joku kukkatyhjyys? Meidän pihalla ainakin on. Kukka-asteikkooni kuuluvat tässä kohdassa vain samettikukat ja marketat ruukuissa sekä karjalanneidot amppeleissa.
Loppukesästä vielä pari:
13. Auringonkukat
14. Side-show-bob
15. Lyhtykoiso
Side-show-bobin aikaan ovat jo lomat loppuneet ja koulut alkaneet. Lyhtykoison aikaan sataa ensimmäistä kertaa räntää.
Tunnistaako joku muukin ajattelutavan? Että kesää ei ajattelekaan tyyliin ”kesäkuun puoliväli” tai ”heinäkuun alku”, vaan elää tiettyjen kukkien kukkimisen hetkien järjestyksen mukaan. Oisko teillä samoja vai eri kasveja tällaisella kukkakalenterilistalla?
Voisin kuvitella, että hyötykasvien kanssa puuhastelevilla tämä sama ilmiö voisi toimia ajatuksissa satokausittain. Haha itselleni se vielä hahmottuu mallilla ”no joskus ennen pakkasia katsotaan, ovatko ne porkkanat yhtään kasvaneet”.
Tällä hetkellä eletää kohtaa kolme, eli kirsikkapuun kukinnan aikaa.
Koko kukkakalenterin kesä edessä, ah!
17
Suis
19.5.2022 at 19:55Täällä pohjoisessa meren rannalla nämä kukat kukkii niin eri sijaan kuin teillä😄 Puihin yleensä ehtii ainakin hiirenkorvat ennen kevätjuhlaa ja olen minä muutamissa lämpimissä paikoissa jo krookuksia ja leskenlehtiä nähnyt, mutta kirsikkapuu ja tuomi kukkii lähempänä juhannusta ja omena yleensä vasta juhannuksen jälkeen🙈 Minä en elä muuten kukkakalenterin mukaan, vaikka niiden kukkimista tykkäänkin seurata, mutta eräs jo eläkkeelle jäänyt kollega puhui aina siitä, että työt (=koulu) alkaa silloin kun maitohorsman kukinta on ohi. Niin se on jäänyt elämään, huomaan loppukesästä tarkkailevani maitohorsmia sillä silmällä, että joko kohta koulut alkaa ja loma on ohi😅
krista
20.5.2022 at 08:44Oi, horsma muuten on mulle sellainen ”lapsuuskasvi”, sitä kasvoi paljon ja kaikkialla siellä Kuusamon ja Kittilän-mummolan taajuudella. Yhdistän sen muistoissani sellaiseen just parhaaseen keskikesään niillä leveysasteilla <3 Täällä meidän kulmilla sitä kasvaa harmillisen vähän, ei ole samaan tapaan "kaikkialla"-fiilistä kuin lapsena!
Anna
20.5.2022 at 17:08Minulla on horsmasta sama muisto. Horsmaa kerättiin lapsena ja melkein kaikki leikkiruuat sisälsivät horsmaa jossain muodossa.
Meillä on onni, että on pihassa horsmaa. Sellainen muutaman neliön ala täynnä ja lisäksi niitä putkahtelee sinne ja tänne :) Minullekin horsman siementäminen on sellainen vähän vatsaa muljauttava merkki siitä, että kesä alkaa kohta olla ohi.
Heya
22.5.2022 at 00:00Meillä tarkkaillaan luonnon kasveja sekä muuttolintuja. Tietysti tavalliset peipot ja pääskyset, mutta myös pulmuset, suokukot, töyhtöhyypät ja kuovit ovat varmoja kevään etenemisen merkkejä. Kesällä sitten tarkkailu keskittyy myös kukkapenkkeihin, kun niissäkin alkaa kukintaa tapahtua. Joka kevät ja kesä on ihmeellinen talven jälkeen!