Pesin ikkunan

Pesin ikkunat ikkunan. Siis yhden.

Tai oikeastaan kahdeksantoista ikkunaruutua. Eli kolmekymmentäkuusi pesupintaa.

Niistä osa yläilmoissa keikkuen ja roikkuen talon ulkopuolella. Osa taas on painavia irrotettavia ikkunoita ilman saranoita. Kyllä siinä pesuhommassa yhden parin tunnin päikkäriajan sai tehokkaasti kulumaan.

Ikkunoiden pesu on juuri sellainen homma, jonka erittäin erittäin erittäin mielelläni ulkoistaisin jonkun toisen tehtäväksi.

Tämä vaikka mä oikeasti ihan tykkään ikkunoiden pesemisestä!

Mutta kun niitä on niin paljon. Jos pesisin joka vuosi koko talon ikkunat, saisin varmaan aloittaa toukokuussa, ja ensilumille tulisi valmista. Ehkä.

Pestävää on 163 erikokoisen ruudun verran. Eli 326 erilaista pestävää pintaa. Niistä parisenkymmentä on mallia ”ihan mahdoton”, joko liian korkeita tai sellaisia, joita emme ole tässä seitsemässä vuodessa saaneet omin voimin irti. Joistain ikkunoista irrotetaan siis kokonainen superpainava monen ruudun systeemi, joka on toisesta päästä tapeilla kiinni. Osa on ju-mis-sa.

Tämä on se HELPOIN ikkuna.

Toisaalta. Tämähän on osittain vain selittelyä. Tarkistin blogista, ja kyllä: edellisen kerran olen pessyt ikkunoita vuonna 2016. Eli en mä nyt tässä ihan kovin ahkerasti ole yrittänytkään.

Silloin kolme vuotta sitten ikkunapesufilosofiaani muodostaessa laskin muuten ikkunoiden määräksi 136. Mielenkiintoista. Kolmessa vuodessa meille on siis ilmestynyt 27 uutta ikkunaa.

Ehkä ne on saaneet poikasia?

Takaisin siihen ikkunoidenpesun ulkoistamiseen. Ai että mä haluaisin tehdä sen! Mutta sepäs ei sitten olekaan meidän tapauksessa niin yksinkertaista…

Tavalliset siivousfirmat pesevät tavallisia ikkunoita. Esimerkiksi meille tuttu Freska ja muutkin vastaavat.

Pitäisi siis löytää ikkunanpesijä, joka ymmärtäisi tällaisten satavuotiaiden yksilöiden päälle. Jolle ei olisi ihan uusi juttu nostella irti noita parikymmenkiloisia eläkeläislasirakennelmia.

Ja on se ihan sellainenkin juttu, että noita alkuperäisikkunoita ei oikein uskalla antaa kenen tahansa käsiin. Tuollaisia kun ei enää oikein kaupasta saa. Varomaton pesu saa myös perinteiset ulkokittaukset helposti ropisemaan atomeina alas.

Huhuilin vanhoihin taloihin erikoistunutta ikkunanpesijää jo viime keväänä eräässä vanhojen talojen FB-ryhmässä, mutta sellaista ei vielä löytynyt. Olkoon tämä sitten samalla tällainen avoin pitkäaikainen hakuilmoitus – jos tiedätte jonkun yrityksen/osaajan, joka hallitsee vanhojen pikkuruutuisten alkuperäikkunoiden pesut, niin saa todellakin vinkata!

Siihen asti pestään tällä tahdilla ”kun fiilis iskee”. Vaikka se sitten iskisikin vain kerran kolmessa vuodessa.

18
Like
3

You Might Also Like

  • Life with Satu
    15.7.2019 at 16:10

    Ihana kaunis ikkuna, mutta jösses mikä määrä pestävää pintaa. Ei kyllä yhtään käy kateeksi.

    • krista
      15.7.2019 at 16:38

      Joo pestävää todella ON :D Ja iso osa tietysti niin pientä ikkunaa, ettei ikkunanpesinkään kunnolla mahdu :D

  • Tuuli
    15.7.2019 at 18:34

    Ikkunoiden peseminen on aivan yliarvostettua puuhaa 😂
    Jos viimeistään sitten pesee kun ei enää näe läpi, niin se riittää 👍

    • krista
      15.7.2019 at 21:14

      Joo ja siis mukavasti vaan pesemätön ikkuna varjostaa, ettei ihan häikäse, kun aurinko paistaa sisään :D Tai siis ainakin meillä nyt, kun tuo ikkuna on pesty, ilta-aurinko oikeasti meinaa häikäistä ruokapöytään istueessa iltaruoalle :D

      • Anna
        16.7.2019 at 16:31

        Tästä joku valaistussuunnittelija sanoikin että ikkunoiden pesemättä jättäminen tuo kotiin huomattavasti pehmeämmän ja miellyttävämmän valon.
        Toiselta puolen olen huomannut että kun meillä on paljon huonekasveja niin ne suorastaan villiintyvät aina ikkunanpesun jälkeen. Eli kasvien ikkunat kannattaa oikeasti pestä.
        Lisäksi meillä on keittiön ikkuna pohjoisen suuntaan ja keittiö on niin pimeä että kesälläkin pitää laittaa valot päälle jos haluaa vaikka tehdä sudokua pöydän ääressä. Eli myös pohjoisen puolen ikkunoita kyllä suosittelen pesemään.

        Paras tahti ikkunoiden pesulle on juurisiki inspiraation mukaan. Meilläkin on hankalat ikkunat, mutta ei ihan noin hankalat ja aika eri tavalla hankalat. Yleensä pesen 3-7 ikkunaa kesässä ja joka kesä en jaksa pestä kaikki välejä kaikista vaan joskus pesen vain sisä- ja ulkopinnan. Joskus pelkän sisäpinnankin. Paitsi tuo keittiö jonne tarvitaan oikeasti enemmän valoa.

  • Juliet81
    15.7.2019 at 18:50

    Mä asuin lapsena vanhassa talossa ja meillä otettiin noi tuplat aina kokonaan kesäksi pois. Muutenhan ei ikkunoita saa auki eikä pysty tuulettamaan. Vaatii siis jonkun tilan toki, johon varastoida, mutta tämä ”vinkiksi”, jos olette niiden tarkoitusta ihmetelleet. Pesu taidettiin hoitaa jotenkin tämän varastointiprosessin yhteydessä.

    • krista
      15.7.2019 at 21:39

      Aaaa näppärä käytäntö! Meillä muuten itse asiassa on kaikissa muissa paitsi keittiön toisessa ikkunassa tuuletussysteemi, eli yksi ”tuplaruutu” on saranallinen, eli ikään kuin sen keskimmäisen osan saa auki tuuletukselle! En tiedä, oisko ihan alunperinkin ollut näin vai onko tuo jonkun myöhemmän asukkaan keksintö. Mutta hyvä kulla, kun saa tuuletettu!

      Irrotetut ikkunat on kyllä hyvä pestä, kun sen voi tehdä lattian tasolla! Se on se kivoin osuus :)

      • Anna
        16.7.2019 at 16:33

        Mummo kanssa irrotteli tuplat (jossain laulussakin lauletaan jotenkin niin että ”laitan tuplat ikkunaan”) kun olin pieni, mutta vanhemmiten ei enää jaksanut ja heillä olikin tuuletusikkuna erikseen.

  • MariaKoo
    15.7.2019 at 22:36

    Marttavinkki: linnunkakka lähtee kyllä ikkunasta lopulta ihan itsekseen, siihen menee n. Kaksi vuotta, testattu on!

  • MMinne
    16.7.2019 at 11:01

    Meillä myös aikoinaan mummulassa otettiin kesäksi ne toiset ikkunat pois ja vietiin vintille varastoon. Talveksi sitten taas takaisin, jotta pysyis kämppä vähän lämpöisempänä (juu, ei pysynyt). Niiden ikkunoiden väliin laitettiin jotain pumpulia(?) sellainen pötkö ja siihen päälle me lapset saatiin sitten laittaa koristeita, puolukanvarpuja, käpyjä tmv. Sen jälkeen teipillä välit kiinni ja muistan, että niitä teippejä sai sitten pitkin talvea laitella uusiksi ja lisäillä.. Mutta nättejähän noi on! Itsellä on seinällä yksi kunnostettu ikkunanpoka koristeena..

    Mä oon vähän laiska availemaan omassa huushollissa noita välejä, kun pelkällä ulkopinnan pesulla tulee jo niin kirkasta! Toki meillä helpottaa se, että kun ottaa Sinin pesimeen sen pitkän jatkovarren, niin ylettyy kaikkiin ikkunoihin ihan maan tasalta. Aiemmin tuli kiipeiltyä, kun ei ollut pitkää vartta ja se tuntui jo enemmän urakoinnilta. Nyt käy melko nopsaan, kunhan vain aloittaisi… ;)

  • Torey
    16.7.2019 at 12:35

    Mä odotan täällä kanssa sitä ikkunoiden pesufiilistä. Ihastuin tän talon valoisuuteen sillon aikoinaan. En vaan tajunnut sen tarkoittavan hyvää määrää ikkunoita. Hah! Noh, ehkä se pinsiraatio iskee jossain kohtaa. Joka kesä ne on pesty, mutta kyllä ne etenkin sisäpuolelta sellaista kaipaakin. Lapset ja koirat kun on iskeny osaan kuononsa. :D

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/07/16/onko-kaikki-sita-milta-nayttaa/

  • Ani
    17.7.2019 at 08:49

    Hei, meillä myös +100-vuotias talo ja Kärcherin ikkunanpesijä on ollut pelastuksemme. Suosittelen lämmöllä, entisestä murheenkryynistä on tullut jopa suosikkipuuhaa. Ja voih, se valo joka puhtaista ikkunoista tulvii taloon!
    Onnea ikkunoiden pesuun!

    • Annm
      17.7.2019 at 17:15

      Minulta myös suositus Kärcherin ikkunanpesurille! Luulin ensin turhakkeeksi mutta enää en pese edes peilejä ilman sitä, saati ikkunoita. Ihan paras hankinta aikoihin.