”Mutta mitään ei sit osteta”

Pyöränostoreissulla silmä osui Siilitiellä sijaitsevaan (meille uuteen) kirppikseen. Käytäiskös ihan vaan kurkistamassa…?

”Vaatteita! Leluja!”, hihkuivat lapset.
”Juu me ihastellaan, mutta mitään ei sit osteta”, minä linjasin.

Linja toimi erinomaisesti 3/4 perheestä. Parit käyttämättömän näköiset jumppaleggarit sieltä bongasin. Lapset ihastelivat leluja, maksoin mun leggarit ja poistuimme.

Lähtiessämme tuijottelin vielä kaula pitkällä myymälän ikkunaan – siihen samaan kohtaan, johon alunperinkin mun huomio oli kiinnittynyt. Oishan tuo kyllä… mulla ei koskaan lapsena… ja tuo on niin…  …ja vain 35 euroa… jos nyt sit kuitenkin…

”Mä haluaisin kyllä käydä ostamassa tuon”, minä supatin Joelille.
”Voisihan sen viedä mökille, kun siellä ei ole mitään leluja”, Joel totesi.
”JOO. Laita sä lapset turvavöihin! Mä käyn vielä sisällä!”

”Mutta mitään ei sit osteta” -fail.

Tuo on muuten ihan valtavan kokoinen. Sellainen elämää suurempi.

Eilisilta menikin sitten mukavasti tuota jynssätessä – sitä oli varmaan säilytetty jossain varastossa. Kasaaminen onnistui johonkin pisteeseen asti, mutta vielä on noin 203824 pikkuosaa, joille ei ole vielä löytynyt paikkaa.

Onko kenelläkään tällaista, miltä tämän pitäisi näyttää?

Netistä googlatessa löytyi lopulta vanha huonolaatuinen saksankielinen mainos; siitä sain vähän apuja kokoamiseen tähän pisteeseen asti.

PS. Lasten leuat vähän loksahtivat, kun näkivät, mitä äiti (ja apukantaja – toi oli niin iso, että en saanut sitä edes yksin kannettua) pakkasi auton peräkonttiin.
”Saadaanko me oikeesti pitää tämä? Onko tämä meidän ikioma vai onko se vaan lainassa?”, kyselivät vielä tänä aamunakin.

43
Like
5

You Might Also Like

  • Torey
    21.7.2018 at 14:21

    Ihana! Todellinen löytö!

    • krista
      21.7.2018 at 14:32

      Joo samaa mieltä! Tässä oli ensin hintalappuna ollut 60e, ja siinä rasti päällä ja 35e. En tiedä näiden normaaleja kirppishintoja, mutta itsestäni tuntui, että se oli oikein hyvä hinta tälle. Tän ainoa miinus on tietty se, että se vie ihan VALTAVASTI tilaa, nyt tuon kokonaisen ison pöydän :D Mutta aijaijaijaijai, kun vaan ajattelen, että jos mulla ois ollut tuollainen joskus lapsena <3 <3 <3 <3 Että omia "mulla ei koskaan ollut tällaisia" -puutteita tässä ehkä paikkailee :D :D :D

  • nro26
    21.7.2018 at 14:38

    Klassinen ”mulla ei koskaan lapsena” :D

    Mun mielestä tää oli tavallaan pikemminkin success kuin fail :D Jos oisivat vinkuneet ja vaatineet tota linnaa, niin sit olis fail, mut nythän tää olis pikemminkin kiitos siitä kun käyttäydytään sovitusti ja hyvin kaupoilla :D Niin no, paitsi sun osalta :’D

    • krista
      21.7.2018 at 21:15

      Heeeeei miten hyvä pointti, tänhän voi ajatella just näin! :D …paitsi mun osalta tosiaan :D Mutta joo tässä voisi hyvin ajatella, että ”juu juu juu näinhän mä olin tän homman tarkoittanutkin” :)

  • Annem
    21.7.2018 at 14:50

    Ihana yllätys lapsille! Pystyn oikein eläytymään tuohon epäuskoiseen yllätyksen tunteeseen. Itse lapsena haaveilin vaikka mistä Barbien matkailuautoista, My Little Pony -linnoista ja valtavista lego-kartano-paketeista, joita todella harvoin sain. Meidän duunariperheessä oli kyllä leluja, mutta tuollaisia spessujuttuja ei lähes koskaan ostettu. Oi sitä riemua kun joskus sai jonkun erityisen haaveilemansa lelun! Muistan juuri tuon epäuskoisen iloisen tunteen, että oikeastiko minä saan tämän, ja ilon joka tarttui lahjan antaneisiin vanhempiinkin :)

    • krista
      21.7.2018 at 21:17

      Joo ihan sama meillä! Oli mulla barbeja ja etenkin My Little Ponyja oli sit jossain vaiheessa paljonkin, mutta ei tosiaan mitään tuollaisia isompia kalliimpia ostettu koskaan. Ja aika harvalla kaverillakaan oli mitään ihan valtavia.

      Mutta joo, tästäkin tosiaan tarttui ihan selvästi ilo meihin vanhempiinkin <3 Ja jostain hassusta syystä mä tunnen vielä spessuiloa siitä, että tämä oli 35 eurolla kirppiksellä eikä sadoilla euroilla (tai mitä maksavatkaan) kaupasta. Itse tuntee sen löydön ilon :)

  • Mima
    21.7.2018 at 22:16

    Jotenkin aivam ihana juttu :)

    Minulla oli lapsena myös todella paljon leluja, mutta silti ehkä just niitä tosi kalliita juttuja ei oikeen sitten saanutkaan. Ja tässä puran nyt traumani ja kuinka olen siitä selvinnyt:

    – Brion junarata. Voi miten ihanaa sillä oli leikkiä neuvolan aulassa. Onneksi oli kaksi pienempää sisarusta joiden vuoksi kävimme siellä usein. Pojalleni ostin rataa paljon ja hänen kanssaan paljon sillä leikittiinkin.
    Tyttö ei innostunut siitä.

    -Legot. Duploja minulla oli vain autoja pari, pari ukkoa, heppa ja peruspalikoita muutamia. Rakastin niitä. Autojen pohjista sidoin langalla itselleni rullaluistimet. Pikkulegoja oli vain alusta ja peruspalikoita. Ei mitään settejä koskaan. Leikin niillä tosi paljon. Omat lapseni ovat saaneet legoja tosi paljon ja ovat olleet suosituimpia leluja. Duplot ovat olleet koko ajan leikissä lapsilla jo 12v putkeen. Haikealta tuntuu viedä ne joskus vintille. Tänään 6v rakensi duploista petseille upean uimahallin ja pikkulegoista itselleen virvelin :) minä mietin voiko yläasteelle menevälle ostaa vielä tekniikkalegoja joululahjaksi? Legot kuuluu meidän jouluun!

    -My little pony-talo. Sellainen oli naapurin tytöllä, kun olin lapsi. Hänen isänsä työskenteli Helsingissä ja toi pohjoseen semmosen ihmeellisyyden. Poneille oli hattuja ja kenkiä ja vaikka mitä tavaroita. Se oli upea! Olen toivonut, että joskus tulis kirppiksellä vastaan, mutta ei….

    • krista
      22.7.2018 at 22:08

      Mullakaan ei ollut mitään näistä! :) Legoista (just tästä näkökulmasta) muuten joskus kirjoitinkin, täällä: http://www.puutalobaby.fi/aiti-haluaa-rakentaa-legoja/ Ja Duplot on meillä ihan samoin kuin teillä, tosi suosittuja pitkän aikaa, edelleen niillä leikitään lähes päivittäin, niistä just rakennellaan koteja muille leluille <3 Ei vielä ollenkaan näköpiirissä, että niillä leikkiminen loppuisi!
      -
      My Little Ponyja mulla oli tosiaan aika paljon, varmaan kymmenkunta jopa (osa aikuisia ja osa lapsia) ja nykyään ne ovat meidän lapsilla leikissä, tuossa toka kuvassakin näkyy :) Mutta mitään taloja tai muitakaan välineitä (just hattuja sun muita) ei koskaan ollut. Saatikka mitään taloja!

    • Giassilina
      24.7.2018 at 08:07

      ”–voiko yläasteelle menevälle ostaa vielä tekniikkalegoja joululahjaksi?” Me ostetaan mun veljen kanssa nykyään joka joulu meidän sedälle (60v) legoja ja hän on aivan innoissaan, mikä legopaketti sieltä tänä vuonna paljastuu :D Muutama vuosi sitten ostettiin ”läpällä” kun ei tiedetty mitä pitäisi ostaa ja oltiin menossa viettämään heille joulua ensimmäistä kertaa vuosiin ja lahjat ostettiin aaton aattona. Sueraavana jouluna ostettiin ”jotain kunnollista ja normaalia” ja ai että mikä pettymys se oli kun ei tullutkaan legoja. Nykyään tästä on tullut jo uusi perinne ja hän innolla odottaa joulupäivääkin, jolloin pääsee kokoamaan aattona legopaketista löytynyttä juttua. Että jos ei ylästeikänen enää kiinnostu niin selvästi innostus legoihin saattaa palata vielä iän myötä :D

  • Milla
    22.7.2018 at 00:52

    Iik, mikä ihana löytö 😱 mullakaan ei tollasta ole lapsena ollut!

    • krista
      22.7.2018 at 22:11

      Mä olin sama mieltä, ihana löytö, en voinut jättää sitä sinne <3

  • Vannikkila
    22.7.2018 at 14:11

    Ihana tuo lasten reaktio <3

    • krista
      22.7.2018 at 22:14

      Joo he ei jotenkin vieläkään voi uskoa onneaan, että todella saivat tuon <3

  • 4veen äiti
    22.7.2018 at 21:30

    Varmaan samankaltaista iloa ja epäuskoa koettiin me tänään kirppistapahtumassa, josta 4vee heti bongasi: ”Äiti, tuolla on poneja.” Kaksi isoa My little pony-pehmoa siellä vähän matkan päässä häämötti. Lupasin, että mennään katsomaan lähempää. Kysyin myyjältä uudenveroisten ponien hintaa. ”3euroa kappale”, oli vastaus. Kysyin neljäveeltä, että kumman haluaisit, ja hetken harkinnan jälkeen valinta oli selvä. Siihen myyjä totesi: ”Vitosella saisitte molemmat.” Ei meinannut lapsi uskoa onneaan, kun kantoi kummassakin kainalossa ponia siitä pöydän luota lähtiessä :D ja oli äidilläkin hyvä mieli moisesta löydöstä.

    • krista
      22.7.2018 at 22:15

      Voi, ihana <3 Tuollainen lapsen vilpitön onnellisuus on vaan jotain niin koskettavaa <3 <3 <3

  • Lilah
    24.7.2018 at 22:55

    Enemmän kuin tämä muovihirvitys (joo tiedän, lapset rakastaa, omaa silmää vaan ei hivele), kiinnostaa pyöränostoreissu. Mitä, mistä ja kenelle? Itsellä just mietinnässä minkä tuolle 110cm 4v:lle ostais kun 16″ on vähän nafti. Tänä kesänä/syksyllä 18″ olis oikea koko mut oliskohan ens kesänä jo 20″ ok, jos siihen asti sinnittelis vanhalla…

    • krista
      24.7.2018 at 23:12

      Seelalle tulee samanlainen Frog kuin Silvalle! Me kans pähkäiltiin kokoja ja tuolloin itse asiassa käytiin just koeajamassa, että ostetaanko Silvalle (104 cm) isompi koko eli Frog 52. kpssa 20-rengas VAI toinen samanlainen pienempi koko Seelallekin kuin Silvalle viime vuonna, eli Frog 48, jossa 16-rengas. Ja päädyttiin sit kuitenkin ostamaan vielä pienempi. Se 20-tuumainen oli Silvalle vielä niin iso. Mutta tuossa 16-tuumaisessa Frogissa on onneksi sen verran nostovaraa, että se tuntui järkevämmältä valinnalta nyt sitten kuitenkin! Pyöräpostaus tulossa lähiaikoina, kunhan saadaan fillari itselle, nyt siis tilattiin! Kun piti tietysti olla Seelalle se vihreä :)

      • Lilah
        25.7.2018 at 01:21

        Hitsi hän on kyllä pieni eskarilaiseksi! ❤ Meilläkin tytöt on tuota jässikkää paljon olleet pienempiä mut koulun alkaessa kuitenkin 120+. Mä koululaisillemme ostin frogit ja liike neuvoi ottamaan koot yläkanttiin. Vähän on turhan reilu vielä eritoten toisen fillari (69 ja 73) mut kasvaahan nuo. Frogeissa ei tosiaan tainnut 18″ ollakaan. Pukyissä olis. Hmmm…

        • A
          25.7.2018 at 08:32

          Islabikesin Cnoc 20 (eli 20 tuuman renkaat) on muistaakseni 110cm minimipituudella (meillä 4v. sai käyttöön toissakesänä ja nyt pohditaan että missä vaiheessa hypätään 24-tuuman renkaisiin, mutta ehkä ootellaan vielä ensi kevääseen). Vähän kevyempi kuin Frog mut pääse sovittamaan, kun pitää Briteistä tilata (mutta kahden Islabikesin perusteella oikein hyvä pyörä ja jälkimarkkinat on loistavat).

          • krista
            25.7.2018 at 10:29

            Näiden kahden merkin välillä mekin silloin viime vuonna pähkäiltiin ja päädyttiin Frogiin oikeastaan lopulta vaan just siksi, että sen sai Suomesta – ja on tykätty niin valtavan paljon, että nyt oli automaattisesti valinta tuo Frog. Mutta oon ymmärtänyt, että molemmat huippuhyviä ja tosiaan hyvän hinnan saa vielä käytön jälkeen eteenpäin myydessä!

            Hmm mitenköhän mä tässä muotoilisin… Hmmm öööö tota jos on fillarin osto suunnitteilla just nyt lähiaikoina, niin… ehkä sit kannattaisi odotella sitä mun postausta, josko siellä… …olisi jotain kiinnostavaa :) Neuvottelu vähän kesken, mutta veikkaanpa että… …että niin kuin että sit sen jälkeen on hyvä se Frog ostaa :) Näin niin kuin kiertoteitä :D