Kun pikaruoka pelastaa päivän

Kaupallinen yhteistyö: Knorr

Viime kesänä keksin lasten puistoruokailuihin itselleni tällaisen evään:


…ja nyt muutama kuukausi myöhemmin friikun kotilounas näyttää tältä:

Näin työpaikkaruokaloiden ulottumattomissa arkea elävälle lounas voi olla joskus yllättävän hankala juttu. Aikoinaan työpaikalla työkaverit huhuilivat mukaan syömään lähes kellontarkkuudella, mutta kotona se on oman koneeltairrottautumisen varassa – eli mun kohdalla ei kyllä kovin vahvoissa kantimissa. Työt eivät juuri tekemällä lopu, enkä olen löytänyt itsestäni vielä(kään) sellaista ”katkaisinta”.

Usein tajuan syömisen vasta siinä vaiheessa, kun minun pitäisi olla lähdössä jo lapsia hakemaan hoidosta tai kuskaamassa harrastuksiin. Ja vaikka pakkasessa onkin usein (ihania!) Joelin kokkaamia pöperöitä, niin muutamia kertoja viikossa turvaudun kyllä tällaiseen kotipikaruokaan.

Oon myös syönyt näitä falafelien kanssa, sopii tosi hyvin maultaan yhteen!

Ja tosiaan tuon kesäkuun testikerran (tuo eka kuva oli Instassa silloin) jälkeen tämä Knorrin Snack Pot (Rice Curry) on nyt jäänyt mulle ihan lempparipikaruoaksi. Se on tällaiseksi ruoaksi ihan yllättävänkin mausteinen; eli just mun makuun. Siitä tuli myös Instaan kehuja, joten halusin jatkaa tätä kaupallisena blogiyhteistyönä tänne blogiinkin asti.

Koska itse en olisi ainakaan välttämättä hoksannut tuota kaupan kuivaruokahyllyltä etsiä, jos en olisi saanut kesällä purkkia testiin. Se on siellä ehkä jotenkin piilossa; ainakin itse katson helposti pikaisia ruokia vaan niistä kylmähyllyistä. Mutta nyt meille on tullut tavaksi pitää noita aina kaapissa – yhdessä nuudelipussien kanssa – ikään kuin ”äidin hätävarana”, hehe.

Tuohon siis laitetaan vaan kuuma vesi päälle ja viiden minuutin päästä se on valmis.

Ennen lapsia en muuten ollenkaan muista itsestäni sellaisia ”nälkäisenä vihainen” -fiiliksiä. Mutta uhh, nykyisin…

Jokaisella on varmasti sellaiset omat vaikeat hetkensä päivässä; ainakin sellaisia on mun mielestä hyvä pohtia ja tiedostaa. Olen kuullut, että jollain esimerkiksi menee helposti hermo lasten nukkumaanmenoshowhun (mä oon yllättävän tyyni siinä) tai ruokapöytätemppuiluihin (ne ei tunnu mulla juuri missään). Mutta se mun ”kipupiste”, se on ihan selvä: jos mä itse en ole syönyt, ja lapset alkavat väsymistemppuilla just siinä ennen päiväunia. Se on sellainen kohta itselläni, jolloin kaikki ”viestin positiivisen kautta” ja ”en korota lapsille ääntäni” -periaatteet lentävät roskakoriin nanosekunnissa.

Mutta onneksi sen tiedostaa, ja sen jälkeen siihen voi miettiä ratkaisun.  Mulla se ratkaisu on ihan selvä. Että mä muistan syödä. Silloin iltapäiväkriisikin näyttää siltä, mitä se oikeasti on: että lapset ovat vaan väsyneitä ja ne täytyy saada nukkumaan – ei sen kummempaa.

Haha, pitäiskö tän postauksen otsikko olla ”Knorr Snack Pot – paremman vanhemmuuden puolesta”…?

Okei okei, ehkä siis ei. Musta ei ehkä tule copywriteria.

Koska mä fiksaudun helposti tiettyihin makuihin, täytyy myöntää, että oon maistellut vain tuota Rice Currya, mutta toinen kasvissyöjälle sopiva vastaava purkki on näköjään Spaghetti Napoli. Lisäksi on ”lihallisina” vaihtoehtoina Spaghetti Bolognese, Spaghetti Carbonara ja Perunamuusi pekonilla.

Näitä pääsee siis maistamaan (hehe) ihan kaupasta ostamalla – maksaa noin euron per purkki – mutta laitetaanpa myös pieneen arvontaan yksi tuollainen tuotepaketti, jossa on mukana nuo kaikki maut. Arvontaan voi osallistua ma 16.10 asti kommentoimalla tähän alle ja kertomalla, että millaisessa tilanteessa sulle olisi hyvä ratkaisu tällainen pikapikaruoka? (saa myös kertoa, jos on testannut noita – ja että tykkäsikö)

Kilpailun säännöt löytyvät täältä.

Yhteistyössä: Knorr

 

8
Like
2

You Might Also Like

  • MR
    9.10.2017 at 10:26

    Oon maistanu tota pasta carbonaraa ja se ainakin oli hyvää! Näitä söisin illalla, kun en vaan jaksa laittaa ruokaa.

    • krista
      9.10.2017 at 10:51

      Joo mut kans ihan yllätti tuo Rice Curry (tosiaan muita en ole maistanutkaan), kun se ei ollut yhtään sellainen ”ankeusruoka” vaan oikeasti hyvä :) Ehkä mä voisin kans ”laajentaa” joskus tuohon pastaan :)

  • HannaSilinda
    9.10.2017 at 10:34

    Tuli sellainen paska vanhempi -fiilis, kun otsikon perusteella päättelin tätä oivaksi pikalounaaksi nimenomaan sille lapselle mutta tarkoititkin luonnollisesti itseäsi. :D Eineksiin ja ”mikroruokiin” VÄLILLÄ turvautuva lastensa ruokkija ilmoittautuu siis!

    Mä en myöskään osaa syödä lounasta – paitsi töissä. Nyt kotona tuo syömättömyys on tosi tyhmää. Istun taaperon vieressä katsomassa kun hän syö lounasta ja päivällisen valmistus on jo tuskaa kun itse on niiiiiin nälkäinen. Daah.

    Taaperon kohdalla suolat sun muut syynätään vielä ja suositaan itsetehtyä mutta voisin kuvitella näitä purkkilaisia itselleni ja jopa viisivuotiaalle evääksi. Itselleni ihan arjessa, viskarille päivinä jolloin ollaan liikenteessä jossain. Tuskin yhtään huonompi ratkaisu kuin lennossa mukaan napattu happy meal. :D

    Mukana siis!

    • krista
      9.10.2017 at 11:00

      Hei kuule kyllä meillä pika/einesruokaa syö joskus lapsetkin! Eli ei tosiaankaan mitään ”paska vahempi” -fiiliksiä näistä; meillä itse asiassa usein on niin, että sellaisena ”pikaruokapäivänä” on ollut niin paljon muuta kivaa tekemistä, että ei olla raaskittu lähteä kotiin ruokaa laittamaan – ja mä katson, että se yhteinen aika (esim. eilen oltiin diskoilemassa avaruuusnaamiaislastendiskossa sen sijaan, että oltais oltu kokkaamassa kotona) on kuitenkin tärkeämpää kuin se, että onko JOKA IKINEN ruoka itse tehty vai tuleeko joskus ”pling”-mikrosta se ruoka :)

      Just tää ois vielä liian mausteinen meidän lapsille – koska on siis IHAN REILUSTI mausteinen (nam) tämä :) Mutta muita pikaruokia kyllä silloin tällöin lapsetkin syö. Kunhan tosiaan katsoo, että ei liian suolainen liian pienelle (onhan niissä hamppariravintolan ranskiksissakin tietty suolaa aika paljon) ja tietysti sen, että ei ihan joka päivä vaan sellaisissa just ”lennossa”-kohdissa :)

  • Myy
    9.10.2017 at 10:35

    Meillä nämä ollut käytössä jo vuoden verran partion vaelluksilla ja retkillä. Riisiä ja muusia ei oo maistettu mutta muita kyllä. Kuivaruokahyllyssä on yllättävän paljon hyviä hätävara ruokia, kaapista löytyykin aina pussipastaa jos pitää nopeasti saada ruokaa.

    • krista
      9.10.2017 at 11:04

      Joo tuolla Instassakin tosiaan kehuttiin retkiruokana – tosi hyvä! Mä oon aina luullut, että kuivaruoka on jotain mega-ankeutta, mutta näköjään siihenkin on tullut tosi hyvänmakuisia vaihtoehtoja!

  • Satu
    9.10.2017 at 10:36

    En ole testannut, koska ei ole silmät tuollaiseen kaupassa osuneet. Paljon on tilanteita, kun äiti tarvitsee pikaruokaa! Kotona lounaaksi lapsille edellisen päivän päivällisen hämät, eikä äidille riitä 😭 tällöin tyydyn yleensä vain kahviin, mikä on huono idis! MLL kerhoon yleensä pakkaan lapsille eväät ja unohdan itseni.. Teen myös kotiäitiyden lomassa sijaisena yövuoroja ja jotain nopeaa evästä käyn työmatkalla kaupasta hakemassa ja täähän olis passeli! Myös iltaisin, kun lapset saatu nukkumaan iskee itselle nälkä. Yleensähän se iltaruoka on sitten jotain nopeaa ja helposti epäterveellistä. Tuo vois toimia siihenkin.

    • krista
      9.10.2017 at 11:07

      Kuulosta nii-iiiin tutulta: aika monta kertaa lapsen kanssa on tullut leikkipuistossa istuttua ruokapöydän äärellä niin, että lapsi siinä syö ja oma maha murisee… Sitten iltapäivällä (kahden-kolmen aikaan) kohti kotia pyörrytysnälässä ja nälkäkiukussa :D Joskus lähdin siihen vielä hakemaan Silvaakin hoidosta SYÖMÄTTÄ ITSE ennen kuin joskus neljältä iltapäivällä, joskus pelkän kahvin varassa aamusta asti. Uhhh. Hitsi että kuulostaakin ihan typerältä, miksiköhän mä noin tein :D Mutta kun se ”itsensä unohtaminen” on vaan niin helppoa…

  • Sinni
    9.10.2017 at 10:42

    Löysin purnukat omaan käyttööni pikaruoaksi kesällä, kun oikeastaan etsiskelin vaellukselle sopivaa evästä. Nyt kaapissa odottaa aina yksi purnukka varalla lounasta ja siihen tarkoitukseen mainio!

    Sen sijaan vaellukselle tällaisia tuskin voisi ottaa mukaan, ellei rinkassa ole älyttömästi ekstratilaa. Purkeista syntyy myös liikaa roskaa omaan makuun. Toivoisinkin näitä pikasapuskoja pusseihin, joista lautaselle tai mukiin voisi annostella sopivan määrän. Kuten pikapuurokin on nykyään ilokseni sellaiseksi muuttunut!

    • krista
      9.10.2017 at 11:12

      Jep, meilläkin on tosiaan vakkaripaikka noille löytynyt kuivakaappiin :)

      Ja joo totta, hmm noihan vois kehittää sellaisen rinkkaystävällisen ”vaeltajalle”-version noista paketeista; kun sitten taas ”kaupunkiliikkujalle” on näppärää, että ei tarvitse kantaa omaa lautasta mukana. Tietysti tuollaisen vois ehkä avata ja laittaa johonkin minigrip-pussiin rinkkaan…? Mutta se jäte tietysti silti syntyy siitä purkista.

  • Riina
    9.10.2017 at 10:57

    Nam, tuohan kuulostaakin hyvältä! Pitää ottaa testiin (vaihtelua iänikuisille nuudeleille! :D).

    • krista
      9.10.2017 at 11:02

      Haha, mulla kans tää kiilasi nyt vahvasti pikanuudeleiden rinnalle! :D

  • imppu
    9.10.2017 at 11:56

    Vitsit, olin kerran lapsenvahtina ja lapset söi kaks päivää pelkästään näitä:D olin vähän, et oisin mäkin voinut tehdä ruokaa, mutta muksut veteli ihan innoissaan:DD! silloin jäi mietityttään, että pitäskö itekin maistaa, ois tosi käteviä ihan aina varalla kun ei tarvii olla kylmässä, niin ois aina jotain äkkiä napattavaa kun suunnitelmat muuttuu, kylmässä säilytettävät nopeet kun tuppaa meneen vanhaks ennen kuin muistaakaan enkä siksi(kään) niitä tapaa ostaa. Ja huippua et on kasvismakuunkin sopivia:)

  • Sarkku
    9.10.2017 at 12:34

    Ennen sitä juuri tulevaa kiukkuraivaria… nälkäisenä. Ja retkelle mukaan loistava. Vesi vaan sekaan termarista.

  • Heispi
    9.10.2017 at 12:50

    Ihan uusi juttu! Mä vähän välttelen valmiiksi maustettuja pöperöitä, mutta toisaalta just ne kerrat, kun lounaaksi on jäänyt vain tosi nälkäisten lasten ateriat, eikä supernälkäiselle imettävälle äidille jää mitään, olisi tää aika pelastus!

  • Tuisku
    9.10.2017 at 13:02

    Pika-lounaaksi tai retkievääksi nämä on käteviä ja yllättävän hyviä!

  • Tilia
    9.10.2017 at 13:52

    Apua, mitä palmurasvapommeja. Meillä napataan jatkossakin pikakaurapuuroa, jos pikanälkä yllättää.

  • Miilu
    9.10.2017 at 14:15

    Tämä olisi kätevä asuntovaunuillessa. Ei tarvitsisi kuin vesi keittää ja matka jatkuisi. Purnukat oisivat hätävarana kaapissa saatavilla.

  • Miikku
    9.10.2017 at 14:36

    Just nyt nuo olis mulle niin paikallaan. Pieni vauva ja 2 viisivuotiasta joilla nälkä just silloin kun vauvallakin. Eli tuollaiset äkkiä isommille ja äitille ja sit vauvalle tissiä😀

  • Hilmukka
    9.10.2017 at 15:11

    Tähän tilanteeseen kun esikoinen on kipeä ja tarvitsee päänsilittelijää ja vauva pitää pitää erossa oksuämpäristä. Jaa niin, tarvisko sitä itsekin syödä… missä välissä 😅

    • krista
      9.10.2017 at 15:16

      Auts, paranemisia sinne oksutautiselle! <3

      • Hilmukka
        10.10.2017 at 22:44

        Kiitos :) Taisi olla parvorokkoa, onneksi oli nopeasti ohi.

  • Hanna
    9.10.2017 at 15:30

    Byääh, ei ollutkaan gluteeniton (sain virheellistö tietoa) vaan vehnää aromeissa. Uskaltaiskohan kuotenkin kokeilla, vai päädynkö muuttamaan vessaan…..
    Tassu pystyssä nousen barrikadeille, tahtoo tämmöistä herkkua myös meille ruokavammaisille!

    • Miitu
      9.10.2017 at 21:24

      Mä oon käsittäny, että vehnäaromi käy (ks. Keliakialiiton sivut) keliaakikollekin. Sen sijaan vehnäallergikko ei tätä voisi syödä. Ainakin ite popsin just tämmösen viime viikolla.

      • Hanna
        10.10.2017 at 08:45

        Zip kauppaan testipurkkia ostamaan ->

        • krista
          10.10.2017 at 13:16

          psst, tekee mieli sanoa tähän, että ”kerro mitä kävi” :)

          • Miitu
            10.10.2017 at 20:57

            Nii munki 😂 Kun nyt menin rohkeita väitteitä esittämään…

          • Hanna
            14.10.2017 at 19:41

            En kuollut, eikä ollut kuolemanvaarassa seuraava vessaanmenijäkään. Tosin mentaalinoottina, kannattaa sekoittaa huolella. Pohjimmaiset olivat hippasen tulisia, kun mausteet olivat painuneet pohjaan… Näistä tuli kuivakaapin vakiokamaa *namsmums*

          • krista
            14.10.2017 at 22:12

            Joo hei nyt kun sanoit, niin mulla kävi kans kerran niin, että en sekoittanut kunnolla – ja pohjalla oli aika tuhdit maut :) Ihmettelin ensin syödessä, että miten tämä maku on tällä kertaa niin mieto, mutta pohjalta paljastui sitten syyt :)

  • Lilah
    9.10.2017 at 15:31

    Työlounaaksi niinä päivinä, kun ei ole kunnon eväitä (=jämiä jääkaapista) tullut otetuksi mukaan. Kotona peruseineksemme on pinaattiletut, jotka kelpaava pannulla paistettuina muille paitsi isimiehelle.

  • Minttu-Maaria
    9.10.2017 at 15:34

    Tää ois tosi kätevä töihin evääksi!

  • avaruuskenguru
    9.10.2017 at 15:37

    Jee! Syön valmisjuttuja yleensä töissä, koska muuta ei ehdi. Oonkin vetänyt tuota Rice Currya urakalla koko syksyn. Koostumus on yllättävän ei-valmisruokamainen. Muutenkin oon positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon hyviä vegevalmisruokia on ilmestynyt kauppoihin. Eines ei enää taida automaattisesti tarkoittaa mautonta, esanssista kemikaalimössöä. :)

  • SMaaria
    9.10.2017 at 16:07

    Teinien ruokavalioon kuuluu noin 3-4 lämmintä ateriaa päivässä ja yleensä kotona ehditään vain käännähtää – joten kaikki pikaruokavaihtoehdot tulee todella tarpeeseen :D

  • Pau
    9.10.2017 at 16:23

    Tämä olisi kätevä etäpäivinä, jolloin itsellänikin homma menee helposti niin, että en syö muuta kuin ehkä pikaisen juustoleivän ennen kuin pitää jo kiirehtiä lasta päiväkodista hakemaan.

  • Sanjana
    9.10.2017 at 16:37

    Kelpais meille kahden aikuisen kotiinkin. Nyt työttömänä monesti tulee käytyä pitkä lenkki koirien kanssa heti aamulla, jolloin sitte lounasaikaan olo on jo supernälkäinen. Pelkästään itelle ei kehtaa kahta ruokaa päivässä tehdä ja koen epämiellyttävänä syödä hillitöntä määrää leipääkään nälkään :D pitänee kokeilla joskus!

  • Riina
    9.10.2017 at 17:08

    Valmistuin keväällä ja viime viikolla loppui myös oikeus opiskelijahintaiseen lounaaseen ja tällä viikolla loppuu myös työt. 6-vuotta joku instanssi on vastannut 6-päivänä viikossa monipuolisen ravinnon saamisestani ja ny pitää sit opetella laittamaan säännöllisesti ruokaa. Tämä olisi luonnollisesti niihin tilanteisiin kun en saa itseäni kauppaan ja patojen ääreen mutta jotain ois syötävä.

  • 1 2