Miten valita (ekologisesti) lapsen ulkovaate?

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Reiman kanssa.

Ensin tuli tieto, että fleece on pahis. No hei tämähän on selkeä homma! Sitten vaan lopettaa fleecen ostamisen ja maailma on pelastettu!

Paitsi että. Heti perään sai lukea, että no itse asiassa softshell on aivan yhtä paha. Mutta ei se mitään, kuorivaatteet sitten vaan käyttöön! Ai niin: entä niiden käsittelyaineet, ja mistä ne oikein on valmistettu…? (muovista, tietty)

Välillä tuntuu, että tavallisen ihmisen pää ei pysty ymmärtämään niitä kaikkia eettisiä ja ekologisia näkökulmia, mitä vaikkapa tuollainen ihan tavallinen lapsen ulkohaalari pitää sisällään. Kokeilen silti. Mikromuovit. Pintakäsittelyaineet. Rikastuminen luonnossa. Kuka haalarin on valmistanut, missä ja millä palkalla. Valmistuksen hiilijalanjälki. Huollon ja käytön hiilijalanjälki. Loppusijoitus (muovihan jää elämään about ikuisesti). Mitä vielä unohtui?

Tässä vaiheessa viimeistään alkaa ahdistaa. No mitä sitten tuonne ulos lapselle ja itselle pukee? Mikä on hyvä (tai edes vähiten paha), kun kerran kaikki on tavalla tai toisella huonoa…?

Aaaaaaaargh!

Lähdetäänpä kelaamaan toisesta päästä. Mikä sitten voisi olla mahdollisimman ekologista ja eettistä?

Tätä pohdintaa varten olen taas kerran jutellut Reiman mahtavan ”ekomummon” (hänen oma nimityksensä! ei hän ole oikeasti mikään mummo!), viestintäpäällikkö Riika Paakkunaisen kanssa. Hän on mun luottolähde: superperehtynyt näihin, jopa yltiöpäisen rehellinen, ja hän todella jakaa tämän ”materiaaliahdistuksen”. Hän osaa aina kertoa minulle sellaisiakin näkökulmia, joita mun normaaliaivo ei muuten hoksaisi ottaa huomioon. Kiitos siis Riikalle taas kerran!

Okei. Mennään vaikka mun lapsuuteen. Kun itse olin lapsi, käytin talvella esimerkiksi sellaisia ämmin neulomia lapinlapasia. Tuttujen lampaiden villasta itse kehrättyä lankaa. Se oli varmaan suht eettistä. Muistan, miten lumi takertui aina kökkäreiksi niihin. Ne myös kastuivat helposti, tuulikin tietty meni läpi. Lapasia laitettiin monet päällekkäin, ja välillä niitä käytettiin nahkahanskojen parina.

Joku reilun kaupan luomupuuvilla voi varmaan parhaimmillaan olla aika eettinen. Jotta kuitu olisi eettinen, sen pitäisi olla saanut kasvaa luotaisesti, ilman kastelua, lannotteita tai muuta keinotekoista ”puuttumista”. Eikä tietysti mitään valtavia peltoaloja tai metsien avohakkuuta! Hamppu on ilmeisesti aika hyvä. Suomessa mahtava juttu voisi olla nokkonen: sitä kasvaa joka kulmalla. Sitä ei ole kuitenkaan vielä isommassa mittakaavassa hyödynnettty.

Yksi eettinen vaatevoimavara voisi olla suomalainen metsä. Metsästä saa enemmän kuitua vuodessa hehtaaria kohden kuin puuvillapellolta – varmaan  sellaisella harventamistyyppisellä (ei siis ”kaikki nurin”) metsänkäytölläkin. Metsästä saa selluloosaa, josta voi tehdä muuntokuituja – itselleni tutuin niistä on tencel. Tuo tencel on ihana pehmoinen kuitu, mutta melkoisen hintava, ja siksi se usein yhdistetään muihin kuituihin.

Mutta kun siis puhe oli ULKOvaatteista! Nämä yllämainitut voisivat olla suht eettisiä (eettisempiä) materiaaleja, mutta kun ajattelee Suomen marraskuuta ja lapsia siellä loskakuraravassa ja pimeydessä iloisesti leikkimässä… Suomen ilmastossa kuitenkin veden- ja tuulenpitävyys ovat tärkeitä juttuja.

Jos lähdetään miettimään sieltä luomu-eettisestä-ekologisesta päästä mahdollisimman hyvää ulkovaatetta, niin tarvittaisiin ensinnäkin tiukka puuvilla-, hamppu- tai pellavakangas. Siitä pitäisi ommella ulkovaate, joka sitten vahataan tai öljytään. Niin, paitsi että millä se vahataan tai öljytään? Siinäkin on tietysti eroja. Mitäs niistä sitten irtoaakaan pesuissa…? Eli pitäisi olla tietysti myös eettinen ja ekologinen vaha!

Myös nahka voisi olla kestävä ulkoilumateriaali, joka rasvattuna pitää jonkin verran vettäkin. Paitsi ai niin vegaanit. ”Jo valmiiksi kuolleen eläimen” nahka (vaikka lammas, joka elänyt hyvin ja tuottanut villaa) on varmasti eettisempi kuin moni muu; mutta tietysti pitäisi alkuperästä ja eläimen elinolosuhteista olla täysi varmuus, jos haluaa nimenomaan eettisen valinnan tehdä.

…ja sitten kuinka moni olisi valmis etsimään niitä (eettisiä) tiukkoja puuvillankankaita ja (eettisiä) vahoja – ja itse sitten kaiken muun arkihärdellin keskellä ompelemaan ja vahailemaan lasten ulkovaatteita. Jos tällaisia ei saa ”valmistuotantona” kaupan hyllyltä, niin tuollainen ulkovaate on varmasti aika pienen ihmisryhmän valinta. Valitettavasti.

Ja sitten on kai (mun järjen mukaan) sellainenkin pointti, että miten niitä luonnonkuituja sitten riittäisi koko maailmalle? Tällä hetkellä yli puolet maailman tekstiileistä on synteettisiä. Jos niistä kaikista luovuttaisiin, niin millä ihmeen maaperällä ne kaikki tarvittavat luonnokuidut sitten kasvaisivat…?

Päällimmäisenä ainakin mun omassa mielessä synteettinen kuitu kuulostaa pelkästään pahikselta. Mutta hetkinen. Toisaalta sitä lisätään joihinkin vaatteisiin myös siksi, että vaatteen käyttöikä pitenisi. Joidenkin (oikein valittujen) synteettisten materiaalien ansiosta vaate voi myös esimerkiksi kuivua nopeammin tai puhdistua helpommin. Kaikilla näillä voikin siis olla yllättäen myös positiivinen ekologinen vaikutus. Jos siis tekstiilin materiaaliyhdistelmä on tarkasti mietitty ja tutkittu.

Eli todellakin: voi kun tämä olisikin helppoa ja yksiselitteistä! Että olisi selkeät pahikset ja hyvikset. Mutta hitsi kun ei ole!

Jos nyt suunnilleen oikein olen ymmärtänyt, kaikissa synteettisissä materiaaleissa on fossiilista öljyä. Jaiks. Eli kun katsoo vaikka ulkoiluvaatteita… Sitten voikin seuraavaksi miettiä, miten on jossain porattu öljyä maaperästä, kuljetettu sitä, jossain on joku tankkeri ajanut karillekin ja niin edelleen. UHHUHHUH.

Tai jos olisi kasviperäisiä öljyjä! Ai niin, palmuöljy ja sukupuuttoon kuolemassa olevat orankit. Eli sekään ei ole ihan yksiselitteistä.

Mutta kasviperäisiä öljyjä voisi myös käyttää synteettisissä materiaaleissa, ja käytetäänkin jo. Tulevaisuudessa niitä voi olla myös laajemmin tarjoilla vaatteissa – toisena puolena on sitten toki se, että se tulee varmasti näkymään myös vaatteiden hinnassa.

Eli aikamoinen ulkoiluvaatemateriaaliepätoivo tässä käsillä.

Itsestäni tuntuu, että en VOI kirjoittaa ja julkaista tällaista juttua ilman, että antaisin edes pientä ”ratkaisulohtua”. Jotain valoa tunnelin päähän. Jotain, mitä jokainen voisi edes yrittää tehdä ja ajatella. Mutta siis: yksiselitteisiä helppoja ratkaisuja ei (vielä ainakaan) ole. Mutta edes jotain.

Okei, nyt lähtee kootut ekoahdistuslohdutukset ja pienenkaavanhätäratkaisumallit. Ensin ”yritystasolta”.

Itseäni lohdutti vähän tämä, mitä Riika sanoi: Tekstiiliteollisuudessa ollaan hyvin tietoisia ekologisuuden tarpeesta. Lainsäädäntökin vähitellen tiukentuu ja avoimuuden vaatimus on kasvanut. Uusia ratkaisuja etsitään ja kehitetään koko ajan, ja tutkimustyö käy täysillä. Markkinoille tulee entistä ekologisempia vaihtoehtoja, ja tulevaisuudessa vielä lisää.

Miinusmerkkinä sitten se, että harva näistä tulevista ratkaisusta on kukkarolle edullinen. Tiedostavan kuluttajan kannattaa siis henkisesti varautua siihen, että ”halpatuotannon aikakausi” alkaa olla ohi, jos eettisesti haluaa elää. Ekologisempi ratkaisu tulee siis olemaan hintavampi: siitä maksetaan enemmän, ja toisaalta sen kanssa sitten myös eletään pidempään.

Myös vastuulliset vaatteita tekevät yritykset tekevät aktiivisesti töitä, jotta tuotteista saadaan koko ajan ekologisesti parempia. Esimerkiksi Reima on osallistunut EU:n ”Trash2cash” -hankkeeseen, jonka tuloksia raportoidaan parhaillaan. Se tutkii esimerkiksi, miten kokonaisia tuotteita voisi saada jatkokäyttöön ja takaisin samanlaiseksi tuotteeksi kiertämään (ei välttämättä ”alemmaksi” tuotteeksi).

Reimalla on myös jo markkinoilla (tai pian tulossa) ensimmäisiä tuotteita, joissa on käytetty kierrätetyistä muovipulloista peräisin olevia kuituja. Nyt on jo myynnissä vauvojen haalari Nalle, jonka synteettinen materiaali on juuri tällaista kierrätyskuitua. Ensi talvena myyntiin ovat tulossa junioreiden kevyttoppahousut samalla idealla, ja myös Play Jersey -trikoisiin (mitkä ovat muuten ihan huippuihanaa matskua!) tulee keväällä synteettinen osuus kierrätetyistä muovipulloista. Hyvähyvä!

Nämä ovat siis ensimmäisiä, ja tämä kehitys jatkuu.

Reimalla on jo nyt kaikki vaatteet fluorihiilivapaita (siitä aiemmin täällä) ja tulevaisuudessa myös kaikki kengät; tällä hetkellä jotkut kengät ovat jo ja toiset eivät, mutta kehitystyö on käynnissä.

Ja sitten yksilötasolle!

Mitä tavallinen lasten ulkovaatteita hankkiva ihminen (joka siis ei aio itse ommella ja vahata ulkohaalareita) voi juuri nyt tehdä valitakseen edes vähän paremmin?

Mikromuovien osalta nyrkkisääntönä voi ajatella, että mitä sileämpi, kovempi ja kiinteämpi pinta, sitä vähemmän mikromuoveja siitä irtoaa. Pehmeitä tai pörröisiä tuotteita pestessä kannattaa käyttää Guppyfriend-pesupussia, siitä aiemmin täällä. Itse käytän nyt sitä ja tykkään.

Hiilijalanjäljen osalta voi ajatella, että mitä pidempään tuote on käytössä, sen pienempi sen hiilijalanjälki on; kun sillä siis säästää seuraavan tuotteen hiilijalanjäljen. Mitä useampi käyttövuosi ja mitä useampi käyttäjä, sen parempi se on luonnolle. Sen voi jokainen siis tehdä: huolehtia tuotteiden kiertämisestä!

Kannattaa siis ostaa kestävä laadukas tuote, huoltaa ja hoitaa sitä, ja oman käytön jälkeen kierrättää eteenpäin niin, että tuote kiertää ihan elinkaarensa loppuun asti. Reimalta itse asiassa ei kannusteta ostamaan uutta ja uutta joka kausi (mikä on se perinteinen yritysten myyntitoimintatapa), vaan ostamaan kestäviä valintoja ja käyttämään tuotteet loppuun asti. Itse asiassa useimmat Reiman mallit ovat ajattomia, eli ei synny ehkä houkutusta ostaa ”uuden kauden” kuoseja. Tämä kestävyys on mun mielestä tosi hyvä ja vastuullinen viesti. Tuotteita voi korjata ja paikata; itse asiassa Reimalta on tulossa lähiaikoina myyntiin vaatteiden paikkaussarja.

Hauskana yksityiskohtana muuten: meillä on käytössä jo kahdeksatta (!!!) välikautta Reiman välikausihaalari, ensin Silvalla ja nyt Seelalla. Se näkyi uutena aikoinaan täällä, keväällä 2015. No, viime vuonna Seela onnistui rymymään johonkin terävään ja siihen tuli viilto. En jaksanut miettiä ”oikeaa paikkaamista”, joten lättäsin siihen reiän päälle heijastintarran – ja hyvin on toiminut, se on jo kerran pestykin sen kanssa! Ja heh: kuulin juuri, että myös tuossa Reiman paikkaussarjassa tulee olemaan heijastavaa paikkatarraa, josta voi leikellä vaikka sydämenmuotoiset paikat polviin. Eli ei sen mun pikapaikkausidea ehkä niin pöhkö sitten ollutkaan!

Ja kun haalarin tie alkaa olla ihan lopussa haalarina, niin luova ihminen voi tehdä siitä jotain ihan muuta!

Joten luovuus ja DIY-henki kukoistukseen! Ja jos ei löydy itseltä intoa, aikaa tai osaamista, niin anna materiaaliksi jollekin, jolta löytyy! Vanhasta kuorihaalarista saa vaikka erinomaisen kauppakassin: kevyen ja vedenkestävän. Tai lemmikille joku ulkoiluvaate! Tai entä rengassuojat vaunujen renkaille? Reiman Riika kertoi itse ommelleensa vanhojen haalareiden hihoista ”kestojalkasuojia”: eli tiedätte varmaan ne siniset muoviset kenkäsuojat, joita käytetään asuntonäytöillä ja joita jotkut päiväkodit tarjoavat lapsia tuodessa. Nehän kuluvat pian läpi. Mutta vanhoista haalareista saa pienellä vaivalla kestävät kestosuojukset!

Sama koskee tietysti kaikkea, mitä me käytetäään. Huonekaluja, mattoja, vaatteita, kenkiä, kodinkoneita ja niin edelleen. Eli: osta harkiten parempaa (kestävää), huolla, hoida ja käytä vastuullisesti, käytä se loppuun asti ja kierrätä, ja lopulta elinkaaren päässä käytä luovuutta: voisiko tuotteen jäännöksistä tehdä vielä jotain muuta?

Materialisti.

Sehän on puhekielessä sellainen aika negatiivinen nimitys: materialisti on sellainen, joka haluaa vaan haalia lisää ja lisää tavaraa itselleen. Mutta voisiko sille antaa ihan uuden merkityksen ? Voisiko se olla myös materian rakastamista ja vaalimista? Ei hamstraamista. Vaan sitä, että rakastaa jotain niin paljon, että ei halua uutta vaan mieluummin vaalii sitä vanhaa. Sellaista, että jonkun asian hankittua huolehtii siitä elinkaaren loppuun asti…?

Voitaisko me kaikki olla vähän enemmän sellaisia materialisteja?

 

PS. Kolme vuotta sitten pohdin yhdessä Riikan kanssa Reiman vaatteiden valmistuksen eettisyyttä ja pintakäsittelyä. Se on vielä nykyäänkin yksi blogin googlatuimmista jutuista ja edelleen ajankohtainen (paitsi pintakäsittelyaineiden osalta; nykyisin ne on jo vaihdettu, silloin tämä oli vasta tulossa). Juttu löytyy täältä.

PSS. Tämän jutun kuvituksessa näkyy nuo Reiman mahtavat heijastavat talvivaatteet! Silvalla Silda-talvitakki ja Seelalla Saana-haalari, joissa molemmissa heijastavaa kuviointia. Pipot ovat malliltaan Yoho ja niihin neulottu heijastavaa lankaa. Molemmilla lapsilla on myös heijastavat Vilkku-topparukkaset, joiden materiaali sertifioitu ”oikeaksi heijastimeksi” eli henkilösuojaimeksi. Sen kyllä huomaakin, että ne todella näkyvät! Tällaiset jokaiselle lapselle käteen viimeistään tänä talvena! (moni täällä kommenttikentässäkin on jo aiemminkin kertonut tuollaiset jo ostaneensa)

Muistakaa siis heijastimet pimeässä! Vanhoihin vaatteisiin heijastinteippinauha on huippu – kannattaa laittaa myös mm. vaunuihin, ja aikuiselle myös!

14

You Might Also Like

  • Onneli Winter/Onnelin elämää
    18.10.2018 at 13:52

    Hyvä postaus jälleen joka koskee ihan meitä kaikkia ei vain lasten vaatteiden käyttäjiä. Tietopläjäys, pohdintaa, ratkaisumalleja…. antaa ajattelemisen aihetta. Suomi on pieni maa mutta täällä ollaan monessa asiassa edellä/edellä kävijöitä tämän kauniin vihreän pallomme säilyttämisestä myös lapsen lapsillemme.
    Heijastimet heilumaan kaikille lapsille kuin aikuisille…. kiva että teippiä löytyy myös heijastavassa muodossa..se ei taida olla hukassa ;)

    • krista
      18.10.2018 at 13:57

      Itse asiassa just tätä kirjoittaessa tajusin, että olisin saanut siihen eiliseen postauksen kahdeksannenkin teipin: heijastinteipin :D

      Ja kiitos <3 Mun mielestä on kans hyvä, että näihin on saatu selvä herätys meillä Suomessa, ja sitä kautta syntyy tietysti myös paine vaate/ym. valmistajia kohtaan kehittää entistä ekologisempia vaihtoehtoja! Ja se on hyvä! Siitä voi syntyä jopa ihan "kilpailuvaltti". Tosin tosiaan hintojen kanssa varmasti yrityksetkin kipuilee eli jos se nousee liian korkealle, niin kuluttajapa ei sitten olekaan enää valmis ostamaan, vaikka muuten olisi ekotiedostava :( Siksi onkin tavallaan ihan hyvä valmistautua henkisesti siihen, että tulevaisuudessa vaikka ulkoiluvaatteiden hinnat voi olla vielä isompia! Koska niiden valmistaminen on kalliimpaa. Sitten taas se paikkaaminen ja parsiminen ja loppuun asti käyttö on tärkeää, että taviksen kukkaro kestää.

  • Onneli Winter/onnelin elämää
    18.10.2018 at 14:16

    Totta, hinnat varmasti nousevat ja toivottavasti tulee myös asennemuutos tähän muodin alituiseen vaihtuvuuteen. Se että hinnakkaiden haalareiden hiilijalanjälki pienenee kierrätyksessä niin ne myös tulee pienikukkaroiselle mahdolliseksi käyttää. Ja kun ei muodilla olisi niin suurta merkitystä ei haittaa vaikka haalari olisi vuosimallia ”nakki”. Tietysti meitä on jo nyt sellaisia jotka eivät välitä muodista vaan pukeutuvat kuten haluavat…mutta lasten koulumaailma on raaka. Siihen ..kin olisi kiva saada muutosta.

    • krista
      18.10.2018 at 14:19

      Just näin! Tarvitaan myös asennemuutos (joka kyllä mun mielestä jo ”pilkkii”), että korjattu/käytetty on arvossaan henkisellä tasolla ja sitä kannetaan jopa suuremmalla ylpeydellä kuin uusimman malliston uutta kuosia! Vähän takaisin siihen isovanhempiemme (ja mun kohdalta myös vanhempieni, äitini on 40-luvulla syntynyt) asenteeseen. Se on ihan tervettä!

  • A
    18.10.2018 at 14:36

    Mä oon paikannut lapsen vk-haalarin (sydänmenmuotoisella) nylonpaikalla kun siihen tuli reikä polveen ekalla viikolla kun haalari oli käytössä (oh-nou). Haalari oli meillä käytössä kaksi välikautta ja on nyt lähdössä uuteen kotiin. Ei paha, ja siis paikkaus on kestänyt lukemattomia pesuja. Jälleenmyyntiarvo toki romahti paikan myötä, mutta elämä on ;) Mä oon niin innossani heijastinmatskuista vaatteissa (koska en ikinä muista heijastimia). Mulla on itsellä (lapsen osastolta talveksi heijastavat toppahanskat ja ne on superhyvät pyöräilyyn, on nimittäin toivoa, että kääntymismerkit näkyisi pimeällä kun käsissä hohtaa heijastinkangas). Meidän tytöllä oli viime talvena käytössä Vilkku-rukkaset ja on niistä plussia ja miinuksia. Plussia on paljon: todella hyvät heijastimet, hyvä malli ja lapsen suosikit, näyttävät myös hyvältä päivänvalossa. Miinuksena on sit, että yhden talven käytön jälkeen aika törkeän näköiset, kun heijastinkangas on osittain kulunut. Eli kestävyys ei ehkä ole täysin priimaa (varmasti heijastinkankaan ominaisuus, mutta toisaalta meidän normi-Reimatec rukkaset kestää tosi hyväkuntoisina seuraaville käyttäjille). Jos olisivat omalle lapselle mahtuneet, oisi ilolla pidetty toinenkin talvi kyllä, mutta pieneksi olivat valitettavasti jääneet. Joten annoin kierrätykseen muiden vaatteiden lomassa ja toivon että tulevat käyttöön. Harkinnassa ovat uudet rukkaset, jos hyvä tarjous tulisi vastaan….Samaten katson mielenkiinnolla noita heijastinkuvioituja vaatteita, ehkä jemmaan, juuri nyt on tarpeeksi vaatetta lapselle talveen…

    • krista
      18.10.2018 at 14:43

      Joo se huono puoli paikkaamisessa on, että heti alkaa miettiä, että kelpaako se enää kenellekään muulle… Esimerkiksi just se Seelan välikausihaalari, johon mä lättäsin sen tarran. Se on PALJON KÄYTETTY (8 kautta!), mutta kertaakaan ei ole mennyt vesi sisään ja se on aivan erinomaisen hyvä haalari. Mutta se reikä! Toivottavasti löytyy sille ennakkoluuloton seuraava käyttäjä joka ymmärtää, että reikä ei ole maailman(vaatteen)loppu!

      Joo noi Vilkut on kyllä MAHTAVAT ja meillä lapset kans ihan innoissaan niistä. Mutta harmi, että kuluu… Varmaan liittyy just materiaaliin. Meilläkin esim. Askareet ihan priimaa pitkän käytönkin jälkeen, mitä nyt pinttyneen likaiset vaan :)

      Nämä heijastinkuvioiset on kyllä kivat, etenkin tuo Silvan takki! Heijastin ei ole niin voimakas kuin vaikka Vilkussa (heijastinmateriaali ei ole virallinen luokiteltu heijastin), mutta kun siihen valo osuu, niin siitä kyllä TODELLAKIN näkee, että siinä on lapsi. Just oon autolla ajaessa manannut, kun IHMISET EI KÄYTÄ HEIJASTIMIA TAI NE ON TOSI HUONOT. Yksittäinen heijastinkaan jossain hihansuussa ei auta, jos se on just toisella puolella, mistä auto tulee… Yllättävän huonot heijastimet ihmisillä on, ihan pelottaa ajaa pimeällä tuota Hämeentietä!

  • Lenni
    18.10.2018 at 21:48

    Milläs lailla ekologisuus/eettisyys jne toteutuisi kerrospukeutumalla esim.niin että märällä kelillä kosteussuojana olisi vaikka perinteiset ”kuravaatteet”?

    • krista
      19.10.2018 at 09:14

      Perinteisissä kuravaatteissa käsittääkseni myös samat muovin ongelmat, mutta toisaalta jos kuris pysyisi pitkäikäisenä (ensin ostetaan isona, sit käytetään vähän pieneksi asti) ja paikataan, niin sitten alempi kerros voisi ehkä olla muovittomampaa…? Tästäpä vaatevalmistajille (Reimalla ollaan kuulolla!) kans vinkkiä, että löytyisikö tästä jotain!

      Kurishan jo nyt nykykäytössä ainakin meillä vaikuttaa positiivisesti alla olevan vaatteen kestävyyteen, eli kun kurasäällä on kuris päällä, niin alemman vaatteen pesutarve vähenee ja sitä kautta alemman vaatteen elinkaari pitenee – ja muutenkaan me ei pestä välikausivaatteita kun max. kauden päätteeksi eli painellaan tuolla likaisilla ulkovaatteilla vaan :) Eli siinäkin mielessä kuris on kyllä hyvä juttu!

  • S
    18.10.2018 at 22:04

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Uskomattoman hyvin teillä kestää lasten vaatteet. Meillä vilkkaan pojan jäljiltä kaikki ulkovermeet on roskiskamaa yhden kauden käytön jälkeen, mikä välillä harmittaa paljon. Enimmäkseen meillä käytetty Reimaa, mutta muutkaan merkit ei kestä sen paremmin. Viikonloppuna ajattelin käydä kokeilemassa saisinko palautettua kuukauden vanhat vk-housut joista molemmat lahkeet repesivät sisäsaumojen teippausten vierestä, mikä on mielestäni jo selvä virhe.

    • krista
      19.10.2018 at 09:17

      Tästä just juttelin mun omassa Facebookissakin, tutulla samalainen tilanne kuin teillä (heillä eri merkkiset housut kyllä). Sen täytyy olla kyllä siitä lapsen ”käyttötyylistä” tosiaan kiinni, ei noihin oikein muuta selitystä löydy. Meilläkin lasten välillä eroa, toisen jäljiltä jää ihan priimaa, toinen ”nuohoaa” enemmän. Toi kahdeksan kauden kesto on munkin mielestä jotain ihan uskomatonta! Se yksi viilto tosiaan, ja sitten jalkojen sisäsaumoista alkaa teippaukset kuultaa läpi, sehän on yleinen vaiva pidemmän käytön jälkeen niissä vaatteissa, jossa on saumateippaukset. Mutta jos vaikka tuosta haalarista joku kässänero ompelisi jossain vaiheessa takin, niin ihan priima yläosa on tarjolla!

  • Riioraa
    19.10.2018 at 06:51

    Meillä aivan sama tilanne kuin S:llä. Pojan (4v) käytössä ei kestä lähes mitkään ulkovaatteet – testattu on. Erityisesti alaosat kovalla koetuksella ja yleensä rikki noin kuukaudessa. Matskuista Cordura ainut, joka kestänyt mutta valikoimaa ei paljoa ole markkinoilla. Travallelta ollaan nyt hankittu ulkovaatteet mutta mallit esim. haalareissa ei oikein istu pitkälle ja hoikalle. Kestävyys on kyllä ollut hyvä! Notta Reimalle vinkkiä; näitä extrakestäviä matskuja kaivattaisiin!

    • krista
      19.10.2018 at 09:18

      Joo joku superkestävä housu markkinoille, sen nimi vois olla sit vaikka Rymy <3

      • Tilia
        21.10.2018 at 16:24

        Remu ja SuperRemuhan on jo olemassa. Meillä ainoita pojalta ehjinä eteenpäin säilyneitä housuja ovat olleet Popin kuorihousut. Tai no nythän siltä jo säästyy kaikki ulkohousut ehjinä, kun hiihtelee pelkästään rähinöissä kaiket talvet ja ulkohousut nakottaa eteisen naulakossa kaikissa keleissä…

  • Onneli Winter/onnelin elämää
    19.10.2018 at 12:30

    Hyvä idea!!! Ja tuotekehittelyn voisi jalostaa myös aikuisille…meinaan kaipaan päiväkotioloihin tuulen, veden, pakkasen, peppuliukumisen, maassa istumisen ym. kestävää ..edes housua mutta jos olisi kiva haalari niin avot!! Nimikkeellä iso Rymy!

    • krista
      19.10.2018 at 12:58

      Joo, Iso-Rymy ja Pikku-Rymy! :)

  • Jenna
    19.10.2018 at 21:24

    Meillä ostetaan suurinosa lastenvaatteista käytettynä ja lähiaikoina oon siirtynyt ostamaan paljon kotimaisia merkkejä. Laitan myös aina pienet vaatteet kiertoon. Ulkovaatteetkin ostan suurimmaksi osaksi käytettynä. Oon myös paikannut jotaki ulkovaatteita niillä liimautuvilla paikoilla. Meillä ei oo myöskään koskaan ollut lapsilla esim fleece haalaria vaan aina merinovillaa (nykyisin kiinnitän vielä huomiota että on mulesing vapaata). Meidän ”pahis” ulkovaatteissa on softshell haalarit, jotka hankitaan meillä joka välikausi, koska ne on niin huiput. Lapsi inhoo pukea välikerroksia joten lämmin softshell on hyvä vaihtoehto meille. Yritän kyllä pestä niitä mahdollisimman vähän. Pienemmällä menee varmasti pesuun vasta kauden päätteeksi ja ehkä isommankin haalari, jos välissä vähän viruttaa pahimpia likoja.

    • krista
      19.10.2018 at 22:13

      Joo mä kans oon oppinut tuon (ehdottomasti!), että merinovillan pitää olla mulesing-vapaata! Vaikka nämä tuntuu välillä hankalilta, niin toisaalta sitten just tuollaiset pienet tiedonrippeetkin auttavat toimimaan oikein: vaikka just valitsemaan sen mulesing-vapaan, välttämään turhaa pesua (ja käyttämään pesupussia), kierrättämään ja paikkaamaan ja niin edelleen. Tavallaan tuo vähän lohtuakin, että sentään jotain pientä pystyy tekemään!

  • Ihmettelijämoi
    20.10.2018 at 11:42

    Vau. Paljon olette jaksaneet perehtyä tähän. Vieläkö suunnittelette talvilomalentoa Espanjasta Suomeen että lapset pääsevät kokemaan talvileikkejä ja lunta ennenkuin lennätte taas takaisin lentääksenne sitten parin kuukauden päästä Suomeen kevääksi? Tämän rinnalla ei kuule parit haalarit ole yhtään mitään.

    • krista
      20.10.2018 at 13:36

      Joo tekee ihan hyvää pähkäillä tällaisia, vaikka välillä tuntuukin, että kaikissa asioissa on niin paljon puolia, että pää kuumenee :)

      Ja oih, olisikin kyllä ihana päästä Suomeen talvilomalle! Sitä ei varsinaisesti suunnitella, mutta ajatus tuntuu houkuttavalta – tosin voi olla, että realiteetit aikataulujen ja hintojen kanssa tulee vastaan. Mutta katsotaan :) Ihmettelyssäsi on mukana sellainen yleinen mutta vinksallaan (sori vaan!) oleva ajatus, että jos yhtä tekee/ei tee, niin toista sitten ei kannata edes tehdä/olla tekemättä. Eli että jos lentää, niin on sitten ihan sama, millaisia haalareita käyttää. Ja eihän se niin ole, kaikella on merkitystä! Kyllä näitä kannattaa miettiä ihan jokaisen: jostain penttilinkolasta bemarikuskiin.

      Ja sit yksi juttu: miksiköhän bloggaajat ei useammin kirjoita ekologisista jutuista? Oiskohan just tällaisten anonyymien ihmettelijämoi:tten takia :) Jos yhdestä ekologisesta asiasta kirjoittaa, niin heti löytyy ihmettelijä ihmettelemään ja nostamaan esiin että ”oikeastihan oot ihan p*a” :)

  • Nanna
    20.10.2018 at 14:14

    Aivan mahtava tietopaketti! Kiitos :)

    • krista
      20.10.2018 at 14:26

      <3

  • Tilia
    21.10.2018 at 16:29

    Sitä piti vielä heijastimista tulla kirjoittamaan, että hommatkaa koululaisille heijastinreput. Pysyy heijastin mukana, ei tartu mihinkään ja näkyy edestä ja takaa koulumatkoilla. Löytyy mm. SPR:n nettikaupasta. Ja näköjään siellä on noita heijastavia hanskojakin sekä lapsille että aikuisille.

    • krista
      21.10.2018 at 21:44

      Hyvä vinkki!

  • Anna
    21.10.2018 at 20:35

    Nuo heijastrinrukkaset on ihan mahtavat. Meidän 4V sai sellaiset viime syksynä. Kärkiin on tullut vähän kulumaa, mutta ovat ihan käyttökuntoiset vielä tällekin talvelle.

    Ainakin Varusteleka myy vaatevahaa joka on tehty parafiinista ja mehiläisvahasta (parafiini nyt ei ehkä ole se ekologisin?). Kyllä ajattelin hankkia ja testata joihinkin vaatteisiin.

    Mitä tulee siihen että lennätte edestakaisin ja kehtaat kirjoittaa ekologisuudesta niin minusta ne eivät sulje toisiaan pois. Hyvin voit ajatella ympäristöä ja kirjoittaa ekologisuudesta vaatteissa tai muissa valinnoissa vaikka lentäisit joka päivä yli Euroopan (mikä nyt ei tietenkään olisi millään tavalla fiksua). Jos sen sijaan väittäisit eläväsi KAIKESSA ekologisesti ja tekeväsi VAIN mahdollisimman ympäristöystävällisiä valintoja niin lentämisestä voisi olla aihetta älähtää. Parempihan se on että vaatteiden kohdalla ajattelee ekologisuutta kuin että vaatteiden kohdalla ei ajattele ekologisuutta. Jos jokainen lomille lentävä ihminen jättäisi lentojensa perusteella muut ympäristön kannalta paremmat valinnat tekemättä ja pohdinnat pohtimatta niin otettaisiin aikamoinen harppaus taaksepäin näissä asioissa.

    • krista
      21.10.2018 at 21:51

      Hei kiva kuulla, että tekin ootte tykänneet! Mäkin oon kuullut noista paljon kehuja! Ja joo, mäkin oon myös kuullut tuollaisesta, että voisi vahata jotain vaikka ihan perustakkiaan vedepitäväksi! Parafiini taitaa olla öljyperäistä myös, mutta mehiläisvaha varmaan hyvää (vaikka onko siinäkin jotain ”muurahaisilta riistetty” -näkökulmaa, en siis tiedä :D ), mutta varmaan jotain ekovaatevahoja on jossain olemassa!

      Ja joo, ihan samaa mieltä! Jos tosiaan jokainen hiihtoloma(lento)matkalla käyvä ihminen heittäisi hanskat tiskiin kaikesta muusta ekologoisuudesta, niin huonosti kävisi!

  • Aissa
    21.10.2018 at 23:59

    Kiitos hyvästä tekstistä! Saman ahdistuksen voin jakaa myös katsellessa ihan aikuisille suunnattuja ulkoilu- ja urheiluvaatteita! Reima näyttää hyvää esimerkkiä lapsien vaatteille, mutta löytyy meille aikuisillekin onneksi hyviä vaihtoehtoja! Olemme juuri perustaneetkin Weekendbee-verkkokaupan (www.weekendbee.com), josta löytyy ainoastaan vastuullisesti tuotettuja urheiluvaatteita.

  • Laalaa
    22.10.2018 at 10:03

    Ja kaikki vaatteet kenkiä myöten voi laittaa kierrätykseen jos eivät ole enää käyttökelpoisia, älkää heittäkö vain tavalliseen roskikseen :) itse vien h&m liikkeisiin

    • krista
      22.10.2018 at 11:20

      Tästä muuten voisikin joskus tehdä ihan selvityksen/kokoomajutun: että mihin voi toimittaa ns. lumppua. Eli ei-enää-käyttökelpoista vaatetta, tyyliin hiuki olevia lakanoita ym. Tää on nimittäin hankala ainakin mulle! Mäkin oon huomannut sen HM:n keräyksen, mutta en ole tarkemmin selvittänyt, että mihin he sen toimittavat/meneekö varmasti käyttöön.

      • Anna
        22.10.2018 at 16:00

        Kannatan ehdottomasti. Olen paljon miettinyt tätä. Jotenkin tuntuu hullulta että menisin vaatekassin kanssa johonkin vaateliikkeeseen. Tuntisin itseni vähän hölmlksi, mutta jos ne todella ottavat vaatetta vastaan niin eihän se olisi hölmlä ollenkaan. Joku postaus käyttökelvottomien vaatteiden kierrätyksestä olisi äärimmäisen tervetullut.

        • krista
          22.10.2018 at 16:09

          Mä kävin nyt kurkistelemassa tuolta HM:n sivulta ja ihan validilta se näytti se niiden systeemi: että menee lajitteluun ja sieltä uusiokäyttöön. Mutta ois tosiaan kiva selvitellä, että mitä muitakin vaihtoehtoja on – ja ihan siis just sellaiselle totaalilaholle lakanalle ym, jota ei enää oikein käyttöön saa millään. Paitsi matonkuteeksi! Mä itse asiassa jemmaan meidän esihistoriallisen vanhoja risoja lakanoita, josko joskus (joo, oon himohamstraaja) innostuisin räsymattoja kutomaan :D

      • Jenni M.
        26.10.2018 at 10:19

        Joo, lumppukierrätysjutulle peukku! Ite oon vienyt KappAhlille ja Reccin laatikoihin (samannäköisiä kadun varsilla kuin Fidalla ja Uffilla).

        Tuli myös mieleen, että voisikohan Reiman Riika järjestää sun lukijoille illan/hetken vaatteiden korjauksesta ja miksei oikeasta huollostakin? Mun paikkausyritykset ei oo oikein ottanut onnistuakseen… Ja ollaan just niitä, jotka ottaa vaatteet vielä viimeiselle käyttökierrokselle.

        • krista
          26.10.2018 at 10:54

          Apua miten ihana ilta tuo lukijailta vaatteiden korjauksesta ja huollosta! Mä laitan HETI Riikalle viestä! Ois ihan huippua, jos saataisiin tällainen vaikka keväälle (kun me palattu Espanjasta) :)

        • krista
          26.10.2018 at 11:38

          Hei ootko Jenni M koskaan ennen ollut tietoinen ajatuksenlukukyvystäsi – tsekkaas tämä!!! https://web.facebook.com/events/770963976574977/ Eli Reiman REDin myymälässä on just 5.11. tällainen, puhujana Outi Les Pyy ja Reiman Riika myös! Jos et pääse paikalle, niin me yritetään järjestää tällainen myös ”omana tapahtumana” blogilukijoille, ois niii-iiiin huippua! MAHTAVA IDEA, KIITOS!!! <3

          • Jenni M.
            26.10.2018 at 21:35

            Oho! Enpä tiennyt. :D Harmi että en pääse tuonne.
            Koittakaa siis järkätä ja sellaiseen aikaan, että pääsen paikalle. :)

  • Vierailija kyberavaruudesta
    23.10.2018 at 15:11

    Hei Krista!

    Koska blogillasi on aika iso lukijakunta, on kirjoituksillasi vaikutusta ihmisten kulutustottumuksiin. Toivon että käytät tätä ”valtaa” vastuullisesti, ja nostat esiin vielä jossain myöhemmässä kirjoituksessa muutamaa ristiriitaista asiaa jotka nousivat esiin tässä bloggauksessasi:

    1) Kannatat kirjoituksessa vaatteiden pitkää käyttöä ja hoitamista – tästä olen ihan samaa mieltä. Kuitenkin sitä ennen kirjoitat että jos synteettiset korvattaisiin luonnonkuiduilla niin niitä ei riittäisi maailman tarpeisiin.

    Ristiriita on siinä, että jos ihmiset ryhtyisivät ostamaan luonnonkuituisia vaatteita joita käytetään ja huolletaan vuosia, tippuisi kuitujen kysyntä huomattavasti nykyisestä. Karkeasti voi arvioida, että jos luonnonkuituisia käytettäisiin tuplasti pidempään, puolittuisi niiden tuotantotarve ja koko maailman kuitukysyntä tippuisi 25% (olettaen että luonnonkuituisia oli se hieman alle 50% kaikesta tuotannosta).

    2) Mainitset myös että synteettisiä kuituja lisätään vaatteisiin kestävyyden vuoksi. Tästäkin olen samaa mieltä (ihan fakta juttu) – mutta ennen synteettisten esiinmarssia 50-luvulla ihmisillä oli vaatteita joita käytettiin ja korjattiin vuosia mentaliteetilla ”isältä pojalle”.

    Vaatteiden laatu oli yksinkertaisesti toista, koska ne joilla oli varaa ostivat mittatilauksena vaatteet jotka tehtiin huolella ja kestämään. Esimerkiksi takin vuori saatettiin vaihtaa useampaankin kertaan eliniän aikana ja samalla korjata sisäpuolelta saumoja ja paikata mahdollisia kulumia.

    Ei siis ole mahdotonta, että voisimme palata lähemmäs aikaa jolloin vaatteiden vaihto kauden mukaan ei tarkoittanut ”H&M:stä roskikseen”, vaan sama vaate löytyi aina kaapista sään mukaan päälle pistettäväksi ja eri kokonaisuuksia oli ylipäätänsä pienempi määrä.

    3) Mitä mikromuoveihin tulee, pidän niitä ilmastonmuutosta huomattavasti akuutimpana välittömänä uhkana sekä omalle terveydellemme että kaikille ekosysteemeille. Pahimpia eivät ole näkyvät partikkelit vaan ne mikrometrikokoiset palaset jotka viimeisimpien tutkimusten mukaan pölisevät tehokkaasti ympäriinsä tuulen mukana ja jotka pääsevät suoraan keuhkoihimme. Tätä haastetta mietin erityisen paljon siksi että meillä on pieni vauva jonka altistusta esim siäilman epäpuhtauksille tulee mietittyä useamminkin.

    Vaikka hiilijalanjäljen osalta ekologisinta on käyttää keinokuituista vaatetta pitkään (sekä muutenkin pistää muovi kierrätykseen), ne eivät ratkaiset vaan ylläpitävät mikromuoviongelmaa. Tähänastinen tutkimus on osoittanut että kaikki, myös kovamuovituotteet pölisevät mikroskooppista ”muovihilsettä” joka ei suodatu vedenpuhdistamoissa eikä ilmansuodattimissa, ja kyseinen muovi on tosi tehokasta imemään sisäänsä mm. raskasmetalleja.

    Kaikista paras teko omasta mielestäni on olla ostamatta edes käytettyjä muovituotteita, ja välttää muovin tuomista osaksi omaa arkea kaikin tavoin. Muovin kierrätyksen sijaan kannatan sen polttamista energiajätteenä ja kestävistä ja turvallisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden ostamista tilalle.

    On totta myös, että itselläkin oli pienenä monesti kädet märkinä ja kylminä villalapasissa, mutta suinkaan kaikki ”vanhat ratkaisut” eivät ole nykymateriaaleja huonompia. Hyvä esimerkki on villakangastakki jonka pinnalle sade pisaroituu eikä imeydy ja sen avulla pysyy yllättävän pitkään kuivana. Sen sijaan monissa keinokuituvaatteissa tuntuu hikoavan älyttömästi ja pidän jossain määrin epäonnistuneen suunnittelun merkkinä sitä että vaatteisiin joudutaan tekemään esim vetoketjullisia ”tuuletusrakoja” ja monien erikoistekstiilien kalliita yhdistelmiä (kun taas esim. merinovillapaita takin alla hengittää mutta myös lämmittää).

    • krista
      23.10.2018 at 20:38

      Heippa, ja kiva että löysit vierailemaan kyberavaruudesta – jos et ole tontilla vakkari, niin tule ihmeessä jatkossakin tänne kurkistelemaan ja keskustelemaan!

      Tosi hyviä pointteja sinulla, ja mistään en tavallaan ole eri mieltä :) Juuri tätä samantyyppistä pohdintaa tein itsekin; sinulla ehkä valmiimpia vastauksia/mielipiteitä ajatuksissasi kuin minulla, itsestäni kaikkien asioiden syyt ja seuraukset tuntuvat monimutkaisilta ja osin tosi hankalasti ymmärrettäviltä. Esimerkiksi joo: on toivottavaa, että ihmiset käyttäisivät juuri luonnonkuituja samaan tapaan kuin ”ennen vanhaan” (se on myös mun mielestä optimi), mutta päästäänkö siihen, koska ja miten (ehkä kieltämällä muovikuidut kokonaan?) vai kierretäänkö joidenkin välivaiheiden kautta joissa etsitään kestävämpiä ratkaisuja tms. Ja tosin ehkä kolmoskohdan kohdalta en itse osaisi nimetä, että mikä ekoriski maailmassa on isompi kuin toinen; kaikilla varmasti merkitystä. Ehkä enemmän kuin me halutaan ymmärtääkään.