Siivousprojekti: askartelutarvikkeet

Mitä tapahtuu, kun ottaa ”mä kierrätän sukasta reiätkin” -luonteen ja jokaisen pahvinkulman jemmauksen (”niii-iiiin hyvää askartelumateriaalia!”) ja yhdistää sen boheemisperäiseen ”nääh no mä heitän noi nyt vaan tonne” -persoonallisuuteen…?

No tätä tapahtuu:

…ja tässä mä olen siis jo siivoamassa lasten askartelutarvikkeiden kaaosta. Kuvan ottamisen kohdalla olin jo varmaan noin tunnin tehnyt kaikenlaisia lajittelu- ja pohjustushommia.

Kaksi tuntia myöhemmin projekti oli jo selvästi…

…aaaaaargh!

Eli kaksi tuntia myöhemmin oltiin jo ”miks mä ikinä aloin tähän?!?!??!?!” -tasolla. Ehkä myös ”mä en siivoa enää koskaan!!!!” Se on vähän sama kuin ammoisten aikojen juhlinnanjälkeiset ”mä en juo enää koskaan!!!!”, jos joku sellaisia sattuu vielä muistamaan. Sama tunnelma.

Onnistuin myös pudottamaan kokonaisen laatikon tuohon kahvikupin (täyden) päälle. Arvaatte, mitä kävi. Aika monta sensuroitua sanaa kävi.

Järjestelyprojektissa oli paljon paperisilpun selvitystä, mutta eniten ähinää itselleni aiheutti pähkäily: miten lajitella sälä loogisesti? Pitäisikö askartelupalleroiset ja piippurassit laittaa samaan, entä irtosilmät? Kuinka ison boksin se vaatii? Mikä painaa eniten, ja mikä kannattaa olla milläkin korkeudella? Ettei lapsi kurota jotain painavaa boksia ja kaada saksia silmilleen. Ja niin edelleen.

Mutta löytyi siihen kai ainakin jonkinlainen logiikka.

Seitsemän (!!!) tuntia myöhemmin – tadaa!

Raivasin siis kaaapista nämä kolme alinta hyllyä lasten askartelutarvikkeille – ylemmät hyllyt jäivät aikuisten sälälle. Ne pitääkin (huoh) sitten järjestellä erikseen. Niin kuin aika monta asiaa tässä talossa, mutta eipä ajatella nyt sitä vaan iloitaan siitä, mikä on järjestyksessä.

Eli tämä:

Näistä ylimmälle hyllylle…

…tuli valmisaskartelupakkauksia, hamahelmiä ja kolme tuollaista kynäkoteloa. Tarkoituksena on ollut järjestää yhteen purkkiin puuvärit, toiseen tussit ja kolmanteen liidut. Se on vielä vähän vaiheessa, mutta (kröhöm) ei Roomaakaan rakennettu päivässä eikä Iisakin kirkkoa ja mitä näitä nyt on.

Takana on sellaisia ”otetaan esiin tarvittaessa” juttuja, kuten vesi-ilmapalloja ja tyhjiä purkkeja vesiväriastioiksi.

Ja keskimmäinen hylly näyttää tältä:

Kaikki ei ole näkyvissä, mutta yritin tehdä niin kevyet laatikot, että lapset pystyvät niitä itse nostelemaan.

Eturivi:
Etualalla alhaalla on muovailuvahat. Tämä oli painavin purkki. Muovailuvahavalikoima näyttää ihanan runsaalta, mutta todellisuudessa 90 % noista on tyhjiä. Viisi prosenttia kuivia ja vaan muutamia käyttiksiä, valitettavasti. Lapset tykkäävät niin valtavasti muovailusta, muovailuvahaa pitäisi ostaa lisää. Siinä sitten seuraava operaatio, noiden tyhjentäminen. Tyhjät purkit ja kannet säästetään meillä esimerkiksi vesiastioiksi, keittiöleikkiin ja askarteluun.

Eturivin pikkulaatikoissa on vasemmalla puolella niitä ”kaikenlaisia yleisiä askarteluun sopivia pikkujuttuja”, kuten pallosia, piippurasseja, silmiä, jätskitikkuja ja niin edelleen. Oikeanpuoleisessa pikkulaatikossa on liimat, sakset, glitterit ja koristeteipit.

Takarivi:
Takarivin alimmaisena (ei näy) on vesi- ja akvarellivärit ja pensselit. Keskimmäisenä (ei näy) on kaikenlaiset langat ja nauhat. Ja ylimmäisenä (näkyy tuolta takaa) on paljon-paljon tarroja.

Haha, en meinaa uskoa, että mä tässä tosiaankin näköjään esittelen hylly hyllyltä tän kaapin sisällön. Mutta hei saahan sitä olla tekemästään työstä ylpeä!

Eli vielä alahylly, olkaapa hyvät – eikö olekin äärimmäisen mielenkiintoista, haha.

Eli alimmaisella hyllyllä isoin laatikko, jossa kaikenlaisia askartelupapereita, sekä uusia että kierrätettyjä. Ja laatikon vieressä oikealla ovat askartelualustat. Eli sellainen meillä otetaan tuosta alustaksi aina ennen kuin aletaan hommiin.

Piirustuspaperit (sekä värilliset että valkoiset) menivät muuten nyt vielä eri paikkaan. Niillä on niin totuttu paikka kirjahyllyssä, että annoin niiden jäädä sinne.

Ja sitten vielä yksi juttu: pelit.

Aikaisemmin pelit olivat osittain (käytetyimmät) kirjahyllyssä ja osittain näissä kaapeissa. Nyt ne eivät mahtuneet enää tänne, joten raivasin niille kaksi hyllyä toisesta kaapista. Kas näin:

Voisin tässä toki vitsailla, että ”nämähän pysyvät järjestyksessä arviolta nanosekunnin”, mutta itse asiassa näin boheemisluonteisen äidinkin on ollut pakko myöntää tämä: kun lasten tavaroille antaa selkeät paikkansa, ne pysyvät yllättävän hyvin (meillä) järjestyksessä.

Eli meidän lapset ovat yllättävänkin hyviä ja tehokkaita siivoajia silloin, kun lajittelusysteemi on tehty lapsille selkeäksi ja helpoksi. ”Joka ilta lelut paikoilleen” on vähän liikaa vaadittu perheen aikuisiltakin – mun perusvuorosana iltaisin on, että ”nääh no ei jakseta enää tänään, kun kello on niin paljon – mutta huomenna sitten!”

Mutta useamman kerran viikossa kaikki lelut paikoilleen on jo riittävän hieno saavutus meidän perheessä. Ja siitä olen erityisiloinen, että asiasta ei tarvitse riidellä, vaan tytöt tekevät sen ihan ilomielin. On sitten taas kiva leikkiä, kun on lattiatilaa tarjolla.

Lelujen lisäksi nyt myös askartelutarvikkeilla on siis puutalossa omat paikkansa. Tuuletus tähän!!!

 

22
Like
2

You Might Also Like

  • Anna A
    15.4.2020 at 13:43

    Ihanaa, mä niin nautin järjestyksestä (varsinkin tuollaisesta askartelutarvikeiden kohdalla), mutta todellisuus on enemmän tuota : aivan sama, en jaksa, sullon ne vaan johki. Tästä syystä lastenhuoneessa on niitä Ikean isoja laatikoita, joihin lelut heitellään iltaisin pois silmistä (ja sohvalta).

    Ja jos taas mieheni olisi nähnyt kuvan 1 tai 2 hän olisi ottanut jätesäkin ja pölynimurin ja ilmoittanut, että nämä ovat kaikki roinaa ja menevät roskiin… Eli meillä ei kätevät oooh, tästähän voi askarrella vaikka mitä! -tavarat/jämät yms säily, jos en piilota (sullo) niitä jonnekin.

    (Kuulemma mun jemmaamat tyhjät kahvipussit eivät saa muuttaa tästä kodista enää uuteen. Whaaaat?! Mistä mä sitten askartelen semmoisen ihanan kahvipussilaukun, kun joskus pääsen sinne kurssille… Olenkin pohtinut, että mihin muutto(vaate)laatikkoon ne piilotan :D )

    • Oliver
      15.4.2020 at 14:14

      Haha, mä teen kans tuota että sullon jotain potentiaalisia askartelutarvikkeita (=roskia) äkkiä jonnekin piiloon ennen kuin mies ehtii hävittää niitä. Hyvin maltillisesti niitä kyllä itsekään viitsin säilytellä, mutta jotain sopivan kokoisia pahvilaatikoita edes. Korona-aikaan mies on tehnyt kompromissin ruoan kotiinkuljetuslaatikoiden kanssa, että 3 sellaista voi olla kerrallaan asunnossa. Sitten jos haluaa askarrella jotain uutta uusisa laatikoista niin vanhat hävitetään.

    • krista
      15.4.2020 at 15:33

      Hahaa! Mulla on hyvin vähän sellaisia kotiasiatyranniehdottomuuksia tuota puolisoa kohtaan, mutta kaksi on: 1. et saa koskea pyykkeihin ja 2. et saa heittää yhtä ainoaa paperinpalaa roskiin :D Molemmille tyrannisuuksille on selkeät syyt, haha eipä niistä enempää tai mun pulssi kohoaa vielä vuosien jälkeenkin, mutta näistä mä pidän kiinni :D Mä en mene Joelin tontille keittiöön ”järjestelemään kattiloita” (laittamaan vääriin paikkoihin niin, että se ei löydä), niin se ei ”siivoa” papereita (laita tärkeitä juttuja roskiin). No, paperit ja paperiSILPPU ehkä eri juttuja :D :D :D Mutta heti tuli mieleen, että ai että jos Joel lähtisi roskasäkin kanssa lähestymään tuota aarreapajaa, mä joutuisin ehkä puolustamaan aarteitan…LASTEN aarteita, haha :D

      Kotiinkuljetusten pahvilaatikot on muuten hankala juttu, nyt vielä hankalampi kuin ennen, kun niitä ei oteta takaisin hygieniasyistä (mikä on tietty hyvä sinänsä). Meillä on niitä jo parisenkymmentä, just ajattelin laittaa kierrätysryhmään, että ottaako joku. Tuntuu karsealta viedä roskiin!

      • :)
        16.4.2020 at 13:27

        Nukketalojen rakentelua näistä! Tai eläinten koteja tai avaruusraketteja! Ideoita löytyy netistä valtavasti ja ei tunnu niin haikealta laittaa pois kun on käytetty tuhoutumiseen saakka

    • Anna A
      16.4.2020 at 12:43

      :D Joka suhteessa taitaa olla näitä ”älä kajoa”-juttuja. Mä esim en kajoa mieheni arkistoimiin papereihin ( lue paperikasoihin ympäri taloa), koska hänellä on systeemi (hekoheko, mä sitten aina metsästän kissojen ja koirien kanssa sitä tärkeää paperia jota hän ei löydä :D ).
      Mieheni tekee kaikkia kotitöitä, mutta pyykinpesun kohdalla mulla palaa käpy. Mulla on useampi pyykkiluokka ja hänellä vain yksi (ja siihen menee aivan kaikki). Tästä on käyty useampi kiista ja nykyisin ollaan jossain kauhun tasapainossa. Pelottavin lause mulle on; kulta mä laitoin pyykkiä pyörimään (eiiiiiihhh).
      MUTTA, koska en halua olla ainoa joka pyykkää (olen laiska), niin olen sitten hiljaa (itsekseni jupisten) yrittänyt kestää (ja piilottanut esim villavaatteet). Nyt ei kyllä tule mieleen mitään mun aluetta, mihin mieheni ei uskaltaisi työntää nokkaansa, mutta jos mun mieheltä kysyttäisiin, niin näitä on taatusti!
      Mun kanssa on niiin helppoa elää :D

      Meillä kanssa kaikki pahvilaatikot on kuuminta hottia. Tälläkin hetkellä täällä on muutama maja ja torni sekä raketti ympäri taloa…

  • Imppu
    15.4.2020 at 13:44

    Vähän kuivahtanut muovailuvaha kannattaa kääräistä kosteaan talouspaperiin ja säilyttää tiiviisti kannen alla muutama päivä, siten saadaan hivenen lisäaikaa jo olemassa olevalle materiaalille! Sen jälkeen suosittelen vahan tekoa itse, löytyy myös simppeleitä ohjeita netistä, värjääminen on lapsista erityisen hauskaa:) me ollaan tehty myös leikkihiekkaa maizenasta ja öljystä, mikä tuo vähän erilaisia mahdollisuuksia muovailuleikkeihin erktyisesti talviaikaan!

    • krista
      15.4.2020 at 15:38

      Hei kiitos, mahtava vinkki – tai siis molemmat on mahtavia vinkkejä, kiitos! Testataanpa :)

  • A
    15.4.2020 at 14:32

    Hyvin on järjestelty!

    Meidän todella jäätävän paljon askartelevalle pikkutaiteilijalle on annettu tosi paljon tilaa tarvikkeille. Pari lipastonlaatikkoa (yksi sisältään vihkoja ja muuta paperimatskua ja laatikollinen kinderroinaa sekä kyniä, toinen sisältää ”askartelupakin” (täällä on raivostuttavin pikkusälä , höyhenet, ”timantit” jne minigrip pusseissa lajiteltuna ja kun lapsi räjäyttää tämän olkkarin matolle on äidin hermot tiukilla…siis kun ne on järjestyksessä mutta jostain syystä nää pitää ottaa pusseista ulos ja jättää siihen minne sattuvat jäämään), tokassa laatikossa on sitten hamahelmet, massat (foam ja silk clay, nämä on kivampia kuin muovailuvaha), lapsen ompelutarvikkeet (kangastilkkuja lankoja, neuloja, vanua…meillä on pehmolelutehdas käynnissä juuri nyt).

    Sitten on yksi työpöydän laatikosto (eka laatikko kyniä, leimasimia, rei’ittimiä, liimoja, teippejä, toka laatikko korttipahvit, tarrat, kolmas laatikko piirustuspaperit, neljäs puuha- ja värityskirjat). Sitten on vielä yksi iso laatikko harvemmin tarvittavia tarpeita, plus erikseen isot paperit, akvavallimaalauslehtiöt ja isot pahvit. Plus lapsen omalla pöydällä kynäpurkit (ohuet tussit, paksut tussit, sekä puuvärit ja lyijykynät lajiteltuna). Huh, tässäkään ei varmaan ole kaikki. Just järjesteltiin lautapeli- palapelisäilytys, niin ne on mahtavan väljästi (kolme hyllyllistä). Ihan älytön määrä kaikkea, mutta toisaalta nää on todella aktiivisessa käytössä. Ja järjestely on todella kaiken a ja o. Toki nää on hetkessä sekaisin, mutta on helpompi siivota kun kaikelle on paikkansa.

    Joo ja just katson että tässä mun työpöydällä on lapsen jäljiltä yksi pahvikansio, wc-paperirulla, piipunrassit, kasa pahvisilppua, tarrarasia ja minigrip pussillinen nauhoja…. :D

    • krista
      15.4.2020 at 15:43

      Hahaa, mikä määrä :D Mutta siis ihanaa – jos ajattelen itseäni lapsena, tuollainen ois ollut vaan ihan-ihan täydellistä! Ja mä uskon, että just sellainen vapaa askartelu kaikkien ihanuuksien kanssa on tosi luovaa ja hyvää ajanvietettä. Meillä kans askarrellaan ja piirretään PALJON. Ja sitä voi just mahdollistaa lapselle tarjoamalla virikkeellistä materiaalia – ja kaikkea ei tarvitse edes ostamalla hankkia, vaan just langanpätkiä ja värikkäitä papereita saa kierrättämällä sieltä täältä!

      Me ajateltiin ottaa kans tuo ompelupuoli haltuun tänä keväänä. Tytöt on Espanjan-montessorikerhossa ommelleet paljonkin, pienempikin ihan terävällä neulalla siellä tekee vaikka ja mitä hienouksia. Kotona sitä on tehty vähemmän, mutta tytöt ovat kyselleet sen perään, että voisikos alkaa harrastaa ompelua <3

      • A
        15.4.2020 at 17:09

        Hih, mä arvasin että jotain unohtui, nimittäin vesivärit ja akryylimaalit on keittiössä yläkaapissa (ja siveltimet keittiön laatikossa). Näiden sijainti on perua taaperoajoilta, kun maalaaminen oli sellainen juttu mikä sai tehdä vain valvotusti (nykyään saa tehdä miten haluaa, mutta kukapa sitä jaksaa tavaroiden ”oikeaa” paikkaa muuttaa ;) Joo ja wc-paperirullat on tietty askartelumateriaalia, mä välillä koitan niitä salaa survoa pahviroskikseen kun alkaa kertyä liikoja…Mutta askartelu ja omin käsin tekeminen on kyllä lapselle ykkösjuttu, hän on pienestä pitäen imenyt kuin pesusieni kaikkia pikkukakkosen tms. askarteluvinkkejä ja nyt suurin fanitus on Mestaritekijä-sarja (jonka jaksoja hän on katsonut pari viikkoa repeatilla). Tässä kohtaa näen kyllä lapsessa niin oman edesmenneen isäni (joka teki ihan kaikkea käsillään, etenkin eläkevuosiaan kun oli aikaa, siis puusoutuveneistä nahkareppuihin, puunveistosta posliininmaalaukseen, öljymaalauksista matonkudontaan ja puukkoihin). Hauskinta on musta antaa lapsen puuhata ihan omiaan, siis en ohjaile tai anna vinkkejä (ellei lapsi kysy neuvoa), tässä toki taustalla myös laiskuus ;)

        Joo ja ompelulle peukut. Tässäkin huomaa että kun antaa lapselle vapaat kädet, niin mielikuvitus lentää ja taidot kehittyy. Kävin läpi omat, pölyyntyvät kangasvarastoni ja annoin kaikki pienemmät kangaspalat lapselle, samaten lankajemmoista ja sitten omaksi muutama neula ja ompelulankoja ja oli kyllä iloinen tytsy. Tosin seuraavana haluamislistalla olisi hänellä ompelukoneen käytön harjoittelu, että sitä odotellessa että saan aikaiseksi ryhtyä opettamaan.

  • Torey
    16.4.2020 at 06:41

    Meillä oli vanhassa kodissa askartelulaatikko ja siis sehän oli ihan toivoton. Ei se kauaa järjestyksessä pysynyt. Ei tietenkään. Aina kun sieltä etsi jotain, niin se meni sekasin. Joten oon haaveillut, että seuraavassa kodissa sitten saisin kanssa järkättyä lapsille sitä varten lipaston tai kaapin, johon sais kunnolla eroteltua kanssa tarvikkeet. Ois sen voinu jo vanhassakin kodissa tehdä, mutta jostain syystä se yksi iso keittiön laatikko vaan ristittiin siihen hommaan. 😄

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2020/04/15/kasikirjoitus-syynissa/