Show nimeltään pyykit

Tosi hyvä, että me silloin Silvaa odottaessamme ostettiin tämä kaunis (ja kallis) Stokken pinnasänky. Sillähän on ollut käyttöä vaikka kuinka paljon:

Huom. nämä pyykit ovat puhtaita.

 

Mielestäni olen ahkera pyykinpesijä. Tämä on kuitenkin isossa ristiriidassa sen asian kanssa, että puutalossa on akuutti pyykkiinhukkumistilanne päällä koko ajan. Toisaalta niin oli jo silloin, kun asuin yksin Punavuoressa. Ja ahkera olin mielestäni silloinkin. Hmm.

Isoin pyykkivuoria kerryttävä tekijä taitaa olla se, että olen niin neuroottinen lajittelija. Ennen tuskin pystyin laittamaan vihreät ja siniset pyykit samaan koneeseen – nykyään olen mielestäni tosi boheemin leväperäinen, kun olen siihen viimeisen vuoden aikana opetellut.

Niinpä täytyy aina odottaa, kunnes esimerkiksi oransseja hienopestäviä paitoja on kertynyt järkevä määrä pestäviksi. Koska niitähän nyt millään voi laittaa yhteen vaikkapa keltaisten kanssa :)

Ja odotellessa pyykkivuoret kertyvät.

*******

Alkukesästä oltiin ihan naurettavassa tilanteessa: meillä oli viisi (!) pyykkikoria käytössä, ja kaikki pursusivat yli ja pitkin lattioita. Olin silloin aikeissa tehdä ”arvaa, kuinka monta likaista vaatetta meidän talosta löytyy” -bloggauksen, mutta totesin, että ei noita jaksa kukaan laskea.

Joelin isäkuukauden aikana otin henkilökohtaiseksi missiokseni päihittää pyykkiröykkiöt niin, että kuuden viikon jälkeen ne mahtuisivat koreihin. Pesin varmasti kolme koneellista pyykkiä päivässä. Ja – yllätys yllätys – onnistuin!

Mutta sitten törmättiinkin tuohon seuraavaan pullonkaulaan, mikä näkyy tuossa ensimmäisessä kuvassa. Kun ne pyykit pitäisi hemmetti vie viikata ja laittaa vaatehuoneeseenkin. Pöh. Paljon helpompi viuhtaista ne narulta tuohon pinnasänkyyn ja kaivaa käyttöön sitten aina sieltä. Sitä paitsi vaatehuoneeseen ei ole pitkään aikaan tehnyt mieli mennä kynnystä pidemmälle. Siellä nimittäin näyttää tältä:

Bongaa kuvasta kissa.

Hyllyissä tuolla perällä on kyllä tilaa, mutta sinne asti on aika mahdotonta päästä, jos ei satu olemaan kissa. Joka ei siivoa.

*******

Okei okei. Tällä viikolla ”operaatio huone kerrallaan” on pienellä tauolla, koska Joel on rehkinyt koko viikonlopun tuolla pihatöissä. Ensin talkoissa ja nyt oman pihan kimpussa. Omaksi viikonlopun tehtäväkseni olen ottanut noiden pinnasänkypyykkien viikkaamiseen. Mutta pelaan tässä aikaa bloggaamalla aiheesta, että ei tarvitsisi alkaa hommiin.

Bloggaamisen pieniä etuja.

Arvatkaa, kuinka monta puhdasta vaatekappaletta tuosta pinnasängystä löytyy? Mäpäs menenkin seuraavaksi laskemaan ne.

Mitä muuta tahansa paitsi viikkaamista.

 
Like

You Might Also Like

  • MM
    3.11.2013 at 12:59

    Mitä saa palkinnoksi oikeasta vastauksesta? Mä veikkaan, että 56.

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 13:00

      Mä keksin jonkun pikkupalkinnon! :)

      • MM
        3.11.2013 at 13:05

        Jei! Esimerkiksi pyykinpesuainetta? ;)

        Ja siis mähän olen oikea pyykinpesuboheemi, kun pesen kaikkea mahdollista väriä samassa koneessa. Kävi ihan naurattamaan, kun latasin juuri omaan postaukseeni todistusaineistoa samasta teemasta.

  • Jassu* (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 13:05

    Näyttää niin täydeltä, että täytyy olla lähemmäs 120 :)

  • Tindeka
    3.11.2013 at 13:06

    128, ja tein vaatehuone näyttää kyllä varsinaiselta kissan paratiisilta, tuolla on taatusti mukava piilotella :). Niin lohdullista että muillakaan ei kaikki ole ihan vimpan päälle järjestyksessä :D.

  • elppis (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 13:31

    63. Sain purettua juuri parisen päivää sitten meidän suman.. Vaikeinta juuri tuo puhtaan vieminen kaappiin..

  • annakarin
    3.11.2013 at 13:32

    Meilläkin on kolme pyykkikorillista TÄYNNÄ. Mutta siellä on myös lakanoita ja pyyhkeitä ja niin.. Taapero on oppinut purkamaan vaatekaappinsa, joten usein mä joudun pesemään myös puhtaita vaatteita, koska ne on otettu kaapista tahmaisilla banaanikätösillä tms.

    Mä veikkaan, että sängyssä on 78 vaatekappaletta!

  • Vierailija H (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 13:40

    Meillä vaatteet muuttaa ensin pyykkitelineestä sohvalle (viikattuna, pinoissa käyttäjän mukaan), sitten kun lapsukainen on ne iloisesti levitellyt siitä ympäriinsä, muuttavat ne portaille (uudestaan viikattuna ja pinottuna käyttäjän mukaan), jonne lapsi ei pääse turvaportin vuoksi. Sitten kun on tulossa vieraita, saan ehkä pinot kannettua yläkerran vaatekaappeihin. Kaikilla meillä on omat (pyykki)ristimme kannettavana :).

    Mun veikkaus on 98!

  • Raissi
    3.11.2013 at 13:46

    Hei. Ootko huomannut kaupassa sellaista liinaa, joka laitetaan koneeseen pyykkien kanssa, eikä värit sekoitu toisiinsa? Minä ostin sellaisen. Se teho kestää 30 pesua, eikä värit tosiaan sekaannu toisiinsa. No, en nyt sentään mustia ja valkoisia pese samassa koneessa, mutta esim. oranssit, vihreät ja keltaiset ym.

    Tai sitten jos on valkoisia vaatteita, joissa on värillisiä kuvioita tai jotain värillistä toista kangasta, monesti se väri vähän leviää valkoiseenkin osaan pesussa. Tuo liina estää niiden värien leviämisen.

    • Katie
      3.11.2013 at 14:45

      Ai noita liinoja on kestoversioinakin? Olin nimittäin tulossa vinkkaamaan kertisliinoista. Colour Catcherin nimellä myydään näillä kulmilla. Toimii hämmentävän hyvin (vaikka en mäkään punaisia ja valkoisia samaan koneeseen laittaisi).

      Meilläkin kompastuskivenä on tuo viikkaaminen ja puhtaiden pyykkien saaminen takaisin kaappiin. Mutta pyykkirumbassa auttaa kieltämättä kovasti, että on, kröhöm, viikkosiivooja, joka pesee ja silittää…

      Mun veikkaus on 72 vaatetta. :)

      • Katie
        3.11.2013 at 15:15

        Kertisliinojen valmistaja on muuten Dylon, joten myydään varmaan Suomessakin.

        • Raissi
          3.11.2013 at 15:56

          Tuo kestoliina on dr beckmann merkkinen ja niillä on minun mielestä myös kertakäyttöisiä liinojakin.

          • Silkkitassu
            3.11.2013 at 20:01

            Meillä on noita käytössä. :)

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 19:33

      Joo! Tästäpä voisinkin vaikka ihan bloggailla lisää lähiaikoina!

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 13:55

    Mun mielstä näyttää siltä, että teillä on liikaa tavaraa. Liikaa vaatteita, liikaa astioita, liikaa leluja, liikaa kaikkea. Lakatkaa hamstraamasta ja laittakaa iso osa kiertoon ja tadaa! Ei tule sotkua kun tavaraa/vaatetta ihan oikeasti käytetään ja tarvitaan.

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 16:05

      Analyysi osuu juuri oikeaan :) ”Ongelmana” on mun hamsterinluonne: rakastan tavaraa, jolla on tunnearvo. En niinkään uutta kaupantavaraa, vaan sellaista (erityisesti vaatetta), jota olen käyttänyt ja johon liittyy muistot. Olen niitä ihmisiä, jotka ikinä ei heittäisi mitään pois, jos ei olisi pakko…

      Viime aikoina olen kuitenkin kunnostautunut luopumaan yksi kerrallaan sellaisista tavaroista, joihin ei liity sen kummempaa tunnearvoa. Esimerkiksi kaksi hyllyä astiakaapista tyhjeni kokonaan – nyt on kaapeissa tilaa! Kierrätysryhmä <3

      Vaatteiden kanssa olen yrittänyt samaa, mutta ongelmaksi taitaa tulla usein tuo mun xs-koko, ne ei tunnu ”kiertävän” niin hyvin. Hietsun kirppiksellä kävin kerran myymässä, silloin kesällä ennen puutaloon muuttamista, ja osaa niistä vaatteista ikävöin edelleen – voi niisk. Vaatteiden suhteen luopuminen on vaikeinta; rakastan sitä, että vuosien-vuosien jälkeen löydän omasta komerostani jonkun täydellisen vaatteen uudestaan käyttöön. Tai jopa äitini varastosta/vaatehuoneesta, ah mitä aarteita suoraan 60-luvulta. <3

      Hamsterinluonne siis, ei voi mitään :) Toisaalta mun tyylitajukin tykkää runsaudesta, musta ei ole sellaiseksi minimalistiksi, ei ole mun juttu :)

    • FFFifi
      3.11.2013 at 16:56

      Tämä toimii vaan teoriassa :D Olen sitkeästi kierrättänyt ja karsinut, mutta tavaraa myös oikeasti tarvitsee niin paljon, että ei se siisteystila ikinä pääse syntymään… Meillä on aivan varmasti verrattuna suurimpaan osaan suomalaisista lapsiperheistä huomattavastikin vähemmän tavaraa, mutta kaaosta riittää silti. Onhan se tietysti mielipidekysymyskin että miten vähän tavaraa on vähän, voi olla että monen mielestä meidän tavaramäärä ei millään riitä kaaokseen, mutta mun mielestä todellakin…varsinkin, jos niitä ei saa laitettua paikoilleen.

      Jotta olisi todella siistiä, pitäisi valita sellainen elämäntyyli, jossa tarvitsee vain minimaalisesti tavaraa. Eli sellaiset harrastukset, johon ei tarvita välineitä (mullahan on siis vain yhdet juoksulenkkarit, sekin on näin paljon juoksevalle ihmiselle tosi harvinaista), sellaiset sosiaaliset suhteet tai intoa, että kotona ei tarvitse lautasia, viinilaseja, rapuveitsiä ym. 15 hengelle (lainaamo olisi vaihtoehto, mutta omat tuntuvat niin paljon helpommilta), sellaista reippautta, että pärjää vähällä määrällä sukkia, alusvaatteita ja muitakin vaatteita (en saa aikaiseksi pyykätä koko ajan), sen verran nopeutta ja aikaa, että saa kaikki lehdet ja muut heti luettua ja samantien ulos ilman että kertyy kasoja jne.

      Totta kai sitä pärjäisi vähemmällä esimerkiksi vaatteiden suhteen ja vaikka astioiden, mutta ilmeisesti valitsen tavaran aiheuttaman hankaluuden tavaran puutteen aiheuttaman hankaluuden sijaan vaikka oikeasti mun ihanne olisi sellainen viidet sukat, kaksi pitkähihaista paitaa, yksi veitsi ja kattila, jokaiselle yksi lautanen… :D Liinavaatteissa olen päässyt optimiin, meillä on vain käytössä oleva ja puhtaana oleva kappale kutakin (jostain kumman syystä ne silti riittävät aiheuttamaan kasoja!).

      Hankalinta musta on se, että vanhemmalta lapselta pitää säästää nuoremmalle tavaraa, ja sitten meillä saattaa olla esimerkiksi neljä polkypyörää, joista kaksi on käytössä ja kaksi odottamassa että ovat sopivan kokoisia. Lapsille tarvitsee myös sellaista ”hälytystavaraa”, jota itselleen ei, kuten varatoppahaalarin (jos käytössä oleva on läpimärkä, ja vielä pitää mennä ulos) ja varapeiton (kun varsinaiseen on esim oksennettu).

  • PSK
    3.11.2013 at 13:59

    86

  • Anna-Reetta
    3.11.2013 at 14:10

    Meinasin tulla kommentoimaan että miten sä kestät tuollaisia röykkiöitä, mutta ihan samanlainen kasa puhtaita pyykkejä sit multakin löytyy, tosin ne vaan ovat vielä telineessä (toista viikkoa). :D

    • Anna-Reetta
      3.11.2013 at 14:11

      Ja määrä on siis sellainen mikä mahtuu yhteen ’siivelliseen’ telineeseen

  • murina
    3.11.2013 at 14:12

    Mä en lajittele värejä yhtään. Palkinnoksi oon saanut muutamasta valkoisesta paidasta vaaleanpunaisen, mutta eipä juuri muuta vahingoa ole tullut. Meillä on kaksi pyykkikoria, toiseen laitetaan 60 asteessa ja toiseen 40 asteessa pestävät, sitten sieltä vaan sullotaan koneeseen niin paljon vaatetta kun mahtuu. No okei, ihan uusina ostettuja (melkoinen harvinaisuus meillä) saatan pari ensimmäistä pesua hieman säästellä ja joskus muistan kääntää vaatteita nurinpäin ennen pesua, mutta harvemmin. 

    Ja tuolla sängyssä on 117 vaatetta, muista laskea myös kaikki sukat ;) 

  • MarjaH (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 14:15

    88. Mä aina kasailen kuivia pyykkejö pinoiksi pyykkitelineiden päälle. Niitä sitten siirtelen pyykkitelineeltä toiselle aina sen mukaan, kummalle haluan ripustaa. Ja pinot vaan kasvaa… :D

  • Rosanna
    3.11.2013 at 14:25

    Hahah tämä postaus oli mulle kuin vertaistukea! :D Olen maailman hitain pyykkirumban pyörittäjä, mikä EI ole kovin kätevää lapsiperheessä. En ihan noin tarkka ole värien kanssa, kunhan on nyt samaa värimaailmaa, mutta muuten onnistun kehittämään ties mitä ongelmia pesuasteen, hienopesun ym. kanssa ja ne pyykit kasaantuu. Oikein hävettää tuo meidän vessa, kun pyykit pursuilevat lähes poikkeuksetta korista lattialle, ja makkarin nojatuolissa on aina kasa puhtaita… Ja kun oon aika tarkka siitä miten ne pyykit pestään, ja mieheni taas heittäisi vaan kaikki samaan, niin toisinaan hän kyllästyy hitauteeni ja heittää koneeseen ihan mitä sattuu. Juuri pyöri pussilakanat ja poitsun ihana punainen Benettonin villatakki samassa koneessa 60 asteessa. Joo. Eli jos meidän perhe joskus tulevaisuudessa vielä kasvaa, niin on ainakin vastasyntyneelle kiva villatakki valmiina. :D

    Hih mä arvaan että 75 kappaletta pyykkejä! :D

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 19:35

      Mä kans oon tarkka tuosta, miten ne pestään – ja meillä pyykinpesun hoidan minä, Joel saa (lue: uskaltaa) pestä ainoastaan omia vaatteitaan :)

      Mutta tavallaan pyykinpesu on kotityönä ihan ok, yksi kivoimmista itse asiassa. Mutta se puhtaan pyykin viikkaaminen tosiaan taitaa olla mulle se pahin kompastuskivi, siihen se homma aina tyssää :)

  • lmm (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 14:30

    Mun veikkaus on 68 vaatekappaletta. :D Meillä on muuten usein sama tilanne. Pesen pyykkejä, mutta se lajittelu.. Aaargh!

    Ja mun tekniikka vaatteiden kanssa on, että mun ja ipanan värikkäät sekaisin, isäntä erikseen. Likainen työ, likaiset harrastukset, ei passaa hyvin värikkäiden vaatteiden kanssa. Isäntä ajaa turvetta ja varsinkin kesäisin kun ollaan turvenevalla niin ihan kaikki on mustan ruskeassa pölyssä. Yök. Ja turve haiseekin pahalle. Olen monesti joutunut isännän vaatteiden jälkeen pesemään pyykinpesukoneenkin. :P

  • Silkkitassu
    3.11.2013 at 14:36

    72 kpl.

    • Silkkitassu
      3.11.2013 at 14:39

      Meillä menee valkopyykki ja kirjopyykki eri koneisiin, mutta muuten ei oikeastaan lajitella pesuun meneviä värin mukaan. Lakanat ja vauvanvaatteet menevät kuudessa kympissä, omat vaatteet yleensä neljässä kympissä. 

    • Silkkitassu
      3.11.2013 at 14:39

      Meillä menee valkopyykki ja kirjopyykki eri koneisiin, mutta muuten ei oikeastaan lajitella pesuun meneviä värin mukaan. Lakanat ja vauvanvaatteet menevät kuudessa kympissä, omat vaatteet yleensä neljässä kympissä. 

  • T-100
    3.11.2013 at 15:07

    Herramunjee! Samassa kuvassa minun unelma ja painajainen. Tykkään pestä pyykkiä. Pidän siitä kuivumaan laittamisesta, mitä seuraa vaatteiden SILITTÄMINEN, viikkaaminen ja kaappeihin laittaminen. Siisteihin pinoihin, loogiseen järjestykseen (edessä t-paidat, lyhythihaiset ja pitkähihaiset omiin pinoihin, taakse collegepuserot ja neuleet, omiin pinoihin jne.). Meidän perheessä kaikki pyykkeihin liittyvä on yksinomaan minun asiani, eli käytännössä kokonaan omaa aikaani. Kukaan ei tule vahingossakaan lähelle, kun puuhastelen vaatteiden kanssa. Silittäminen on suorastaan meditatiivista, saan yleensä tehytä paljon ajatustyötä ja inspiraatiota töitäni varten. Samalla tulee myös tsekattua vaatteiden kunto, mahdollinen paikkaustarve ja luonnollinen poistuminen pyykkikiertokulusta, eli  pieneksi jääminen (lähinnä lapsen vaatteet…).

    Rrrrrrakastan myös kaikenlaista kaappien järjestelyä. Olen niin iloinen saadessani poistaa kaapeista tavaraa kierrätykseen; kirpputoreille ja lahjoitettavaksi eteenpäin.

    Ihmiset on niin erilaisia. :)

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 19:37

      Hih tuonne toiseen kommenttiin just ehdin kirjoittaa, että meillähän ei tosiaan silitetä mitään :)

      Mun mielestä pyykinpesussa kivoin puoli on koneeseen laittaminen, varsinkin jos huomaa että pyykkikasa merkittävästi pienenee. Ja kuivumaan ripustaminen vielä menee (paitsi lakanat, yhh!), mutta sitten ne jatkotoimet… Siihen mun mielenkiinto jotenkin aina tyssää :)

  • Piipo79
    3.11.2013 at 15:10

    Aika alakantissa noi aiemmat arvailut. Mä sanon 213 vaatetta!

  • Jonnaa
    3.11.2013 at 15:16

    250kpl

    Meillä myös nuo vaatteet jää pestynä koriin ja sieltä sitten etsitään päälle pantava.vaatehuone on juuri samanlainen sekasorto.tosin meillä ylähyllyt on tyhjiä,mun huikee pituus ei mitenkään riittä kurottaa laittaa pyykkejä sinne.

  • anna-liisa (Ei varmistettu)
    3.11.2013 at 15:47

    Ihan kerrassaan järkyttävän näköistä! En kestäis…vaikka en todellakaan ole järjestyksen ihminen, tavarat pakkaavat jäämään hujan hajan, mutta pyykkihuollosta ihan tykkään, silitän aina vaatteet suoraan narulta ja taittelen ne, silitin aikanaan myös vauvanvaatteet. Oikeastaan kaiken muun silitän, paitsi sukkia en juuri ole silitellyt, enkä omia pikkuhousujani. Se on terapeuttista puuhaa :). Ja kun ne silttää mieluiten kun ovat vielä hiukan kosteita, se on helppoa. Eikä pääse kertymään tuollaista…
    Toki on lohdullistakin nähdä tuo kaaos.
    Veikkaan vaikka 89.

    • Kristaliina
      3.11.2013 at 18:37

      Hih meillä ei muuten silitetä mitään. Ikinä. Tai ehkä joskus kerran kahdessa vuodessa on jotkut häät, ja silloin me molemmat ollaan että eäääääh onko ihan pakko silittää tää mekko/paita… :) Aina ei silitetä edes silloin, kun nehän kuitenkin rypistyvät uudestaan jo matkalla :)

  • Nii
    3.11.2013 at 15:48

    Mä oon opettelemalla opetellut siihen, että viikkaan narulta suoraan kaappiin. Just sen takia, että muuten meillä olis just sama ongelma :D Mutta meillä on sitten toinen ongelma myös; joskus kun pesen 3-5 koneellista päivässä (viikonloput pitää käyttää hyödyksi kun arkena ei olla kotona ja yksin ei konetta haluta jättää päälle), niin kaikki ei mahdu kuivumaan. Joten osa pitää käyttää rummussa. Josta on niin hyvä nostaa sen päällä olevalle työtasolle ne vaatteet. Joka näyttää… hmmm… no joo. :D

  • 1 2