Ravitsemussuositus päivittyi: ei lakritsia ja salmiakkia raskaana

Syksyllä (täällä) tästä jo puhuttiin – muistatteko?

Puhuttiin siis raskausajan turvallisesta ruokavaliosta ja siinä yhteydessä mainitsin, että on jo olemassa suomalaiset luotettavat tutkimustulokset lakritsin haitallisuudesta sikiölle (tiesin sen siitä, että tyttöjen täti on tutkimuksessa mukana). Lupasin myös kertoa, kun kyseisen tutkimuksen uusimmat tutkimustulokset julkaistaan. Samassa yhteydessä kirjoitin, että vaikka tutkimustulokset lakritsista olivat jo olemassa, THL:n ohjeet eivät olleet vielä päivittyneet.

No nyt ovat. Juuri eilen THL julkisti asiasta tiedotteen (täällä).

Lainausta tiedotteesta:

”Lakritsin ja salmiakin sisältämä glysyrritsiinin on eläinkokeissa todettu olevan suurina määrinä haitallista sikiön kehitykselle. Ihmistutkimuksissa lakritsia tai salmiakkia käyttäneiden äitien raskauden kesto on keskimäärin hieman lyhyempi. Heidän lapsensa saavat keskimäärin älykkyystesteissä hieman matalampia pisteitä, ja heillä on vähän enemmän keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriötä kuin lapsilla, joiden äidit eivät ole käyttäneet lakritsia tai salmiakkia.”

Ja tästähän me myös puhuttiin silloin viimeksi: jossain äitiysneuvoloissa on edelleen suositeltu (huh huh) lakritsin käyttöä raskaana oleville, joilla on matala verenpaine. No nyt tämä asia on väänneetty rautalangasta tuonne suositukseenkin, joten toivotaan, ettei missään neuvolassa enää suositella tuollaista!

”Suositukseen on vaikuttanut myös, että esimerkiksi äitiysneuvolassa on joskus saatettu suositella lakritsin käyttöä raskaana oleville, joilla on matala verenpaine. Tämä ei ole nykytiedon mukaista.”

Ei kuitenkaan kannata menettää yöunia, jos olet syönyt lakritsia tai salmiakkia raskaana – hysteriaan ei ole syytä. Mutta älä vaan syö enää. Vielä yksi lainaus tiedotteesta:

”Suosituksella ei haluta herättää huolta aiemmin lakritsia ja salmiakkia raskauden aikana käyttäneiden joukossa. Suomessa käytetään paljon lakritsia ja salmiakkia, ja suuri osa suomalaisista on altistunut lakritsille tai salmiakille kohdussa.”

40

You Might Also Like

  • Sara-täti
    22.1.2016 at 11:29

    Kiva kun bloggasit tästä! Me oltiin aihetta tutkineina tyytyväisiä, että tämä tieto pääsee nyt sitten tutkimusmaailman hämäristä tavallisten ihmistenkin käyttöön. Joissakin tämä suosituksen muutos, että ei kannata käyttää ollenkaan, on jo herättänyt närää. Näiden ”älä käytä ollenkaan” versus ”älä käytä paljoa” -suositusten suhteen ongelma onkin vähän sama kuin raskausajan alkoholisuositusten kanssa: luultavasti on jokin pieni määrä, josta ei seuraa vaaraa, mutta on käytännössä mahdotonta tehdä eettisesti sellainen tutkimus, jossa selvitetään mikä tuo turvallinen annos on. Siksi päädytään suosittelemaan, että kun haitat vaikuttavat tulevan esiin pienilläkin annoksilla, ja turvallista annosta ei tiedetä eikä sitä luultavasti saada pian selville, lakritsista kannattaa se 9 kuukautta sitten pidettyä kokonaan. THL kokoaa tämänhetkisen tutkimustiedon, päätöksen tekee äiti.

    Aikaisemmin on neuvottu, että raskausaikana ei kannata syödä paljon lakua, koska se nostaa verenpainetta – ja niin se tosiaan tekee (lähinnä isoina annoksina). Tämä verenpaineasia johtuu siitä, että lakritsi estää munuaisissa kortisoli-hormonin aineenvaihduntaa, ja liika kortisoli sitten nostaa verenpainetta. Pikkuhiljaa on kuitenkin selvinnyt, että tämä lakritsin ainesosa glykyrritsiini näyttää tekevän raskausaikana muutakin: se ilmeisesti häiritsee istukan toimintaa. Kun istukan tietty entsyymi ei toimi kunnolla, lapseen pääsee liikaa äidin kortisolia (ns. stressihormonia), ja se voi häiritä sikiön kehitystä ilmeisesti jo pienempinä annoksina, kuin mitä verenpaineen nousuun tarvittaisiin. Siksipä nyt suositellaan, että lakritsia ei kannata raskausaikana käyttää ollenkaan – verenpaineasioista riippumatta. Tietenkään kaikille lakritsia syöneiden äitien lapsille ei tule ongelmia – mutta kun kyseessä on tämänhetkisen parhaan tutkimustiedon perusteella estettävissä oleva riskitekijä, olisi vastuutonta olla siitä ihmisille kertomatta. :)

  • MarjaH
    22.1.2016 at 12:22

    Musta oli huvittavaa, että kun selitin tästä asiasta ennen joulua vanhemmilleni, ne ei oikeastaan noteeranneet (vaikka toinen on ammatiltaan ahkerasti tieteellisiä tekstejä julkaiseva ja julkaisuja lukeva tutkija). Eilen sain soiton: ”Me kuultiin radiosta, että lakua ja salmiakkia ei saa syödä raskaana!” ”Niin mähän kerroin jo ajat sitten tästä HY:ssa tehdystä tutkimuksesta…” Ilmeisesti radio on sitten luotettavampi lähde :P

    • krista
      22.1.2016 at 12:27

      Hahaa – onhan se sentään RADIOSSA! :) Meidän äiti on samanlainen; tai siis pahempi (kaikella rakkaudella). Se saattaa soittaa mulle, että ”ai ai ai, kun siellä Helsingissä sataa”. Mä vastaan, että ”hmmm no ei, ei ole kyllä viikkoon satanut yhtään”. Johon se vastaa, että ”SATAAPAS, KUN TELKKARISTA NÄIN.” <3 <3 <3

  • Sude
    22.1.2016 at 12:58

    Mitä mieltä olet siitä, että samalla THL päivitti suosituksensa kiinteiden ruokien aloitusiästä?

  • Nathalie
    22.1.2016 at 13:00

    Jouduin kuopuksen kanssa alkuraskaudesta sairaalaan pyörtymisen takia, matala verenpaine ja mulle siellä tosiaan suositeltii pitämään lakupussia töissä. En sitä hirvittäviä määriä kuitenkaan vetäny mutta.. Noh aika ihana ja normaali tyyppi tää vauva on :)

    • krista
      22.1.2016 at 13:16

      Toivottavasti tän suositusmuutoksen jälkeen tuollaisia suosituksia ei enää tulevaisuudessa anneta. Niin kuin tuossa Sara sanoo, tosiaan kaikille lakritsia syöneiden äitien lapsille ei tule ongelmia ja yöunia ei kannata menettää – mutta jatkoa ajatellen hieno homma, että tällaiset tiedot päivitetään ja riskejä poistetaan, kun sellaisia on tutkimuksen myötä tullut tietoon! Joskushan neuvolassa (esim. mun ollessa äitini mahassa) suositeltiin konjakkihörppyjä ennenaikaisiin supistuksiin – ei enää :)

  • Giassilina
    22.1.2016 at 13:59

    Mun kaveri kertoi olevansa raskaana just sen jälkeen kun syksyllä luin sun postauksen! Ja koska hänellä on normaalisti matala verenpaine niin kerroin heti mitä olit kirjottanut. Kaveri totesi ettei aio sitten lakua syödäkään lainkaan ja selvästi hyvä niin!

    • krista
      22.1.2016 at 15:11

      Hei hienoa, että välitit tietoa eteenpäin! Hyvähyvä!

  • Silmukan saalistaja
    22.1.2016 at 14:21

    Itselläni kyllä herää kysymys, että millä sitä matalaa verenpainetta sitten hoidetaan raskausaikana? Verenpainelääkkeet tuskin tulevat kysymykseen? Itse en olisi selvinnyt varsinkaan ekaa raskautta ilman lakua ja salmiakkia, vaan olisin pyörtyillyt päivittäin.

    • krista
      22.1.2016 at 15:07

      Toivottavasti tähän on tarjolla turvallinen vaihtoehto! Tuo matala verenpaine raskausaikana on kyllä varmasti viheliäinen vaiva (kaikkien muiden vaivojen lisäksi); itselläkin on taipumus matalaan verenpaineeseen, mutta onneksi ei sentään ihan pyörtyilyyn asti kuin muutaman kerran elämässä vaan.

      Tuollaisessa tapauksessa varmaan ihan lääkärin kanssa juttelemalla kannattaa selvittää turvallisia ratkaisuja! Nämä lakut ja salmiakithan ovat suomalainen herkku noin muutenkin; varmaan muualla maailmalla raskaanaolijoilla on toisenlaiset keinot matalaan verenpaineeseen. Olisi kiinnostava tietää, mitä muissa maissa tähän vaivaan käytetään!

      • Silmukan saalistaja
        22.1.2016 at 15:18

        Kyllä, siis ehdottomasti ja nimenomaan turvallinen vaihtoehto pitäisi tähän asiaan löytyä. Toivottavasti asiasta paremmin tietävät tutkisivat asiaa ja yrittäisivät sellaisen löytää.

        • krista
          22.1.2016 at 15:19

          Niinpä – ja sitten se tieto vielä neuvoloillekin!

  • raleigh
    22.1.2016 at 16:02

    Tässä nyt sit saa soimata itseään, kun on neuvolan suosituksesta syönyt lakua, että kuinka paljon sillä on tekemistä tuon 3v10kk:n kehityshäiriössä.

    • krista
      22.1.2016 at 16:27

      <3 <3 <3 älä soimaa <3 <3 <3 Mä ajattelen, että ei VOI syyttää itseään, jos hyvässä uskossa noudattaa asiantuntijan neuvoa. Ei VOI tietää muuta, jos sitä tietoa ei vielä silloin ole ollut saatavilla. Voi hitsi, en mä muuta osaa sanoa kuin antaa noita sydämiä ja virtuaalihalauksia <3 <3 <3 Älä soimaa itseäsi; ja käsittääkseni se on hyvin epätodennäköistä tietää yksittäistapauksessa, että mikä johtuu suoraan mistäkin.

    • Sara-täti
      22.1.2016 at 17:12

      Vaikka osalle kehityshäiriöistä löydetään jokin selkeä syy, usein lasten kehityksen pulmat syntyvät monen epäonnisen tekijän summana, ja yhden asian osuutta on vaikea yhden henkilön kohdalla tietää. Jos mietitään jonkun tietyn lapsen kehityshäiriön taustoja, äidin lakun syönnin merkitys on luultavasti pieni. Monesti pulmien taustalla on jotain tyystin muuta, eikä lakulla ole siinä ollutkaan osaa eikä arpaa. On tosi kurjaa, että neuvolassa lakritsia suositeltiin – varmasti hyvässä uskossa, suositukset ja tutkimukset kun ovat pitkälti uusia. Toivottavasti pääsette eteenpäin vaikeuksista!

  • ElinaBeE
    22.1.2016 at 17:17

    Mulle suositeltiin myös salmiakkia kummankin raskauden aikana kun taju lähti yhtenään vaikka olisi älynnyt istua – välillä roikuin bussin lattialla kun kukaan ei tarjonnut istumapaikkaa ja taapero itki vieressä, että mikä äitiä nyt vaivaa kun tuolla lattialla roikkuu :Dddd Oikeita rasksusajan helmiä! Yritin silloin tosiaan hakea apua lakritsista, mutta jostain syystä se aiheutti niin hirveät pahoinvoinnit, että pyörtyilin mielummin. Ja nyt ei yhtäkkiä näitä muisteltuani enää tee mieli kolmatta lasta kun pitäisi olla taas raskaanakin :D

    • krista
      22.1.2016 at 22:27

      Apua – ja SIINÄKÄÄN vaiheessa kukaan ei tarjonnut paikkaa?!? Uhh! Apua näen tuon jotenkin silmissäni, uhhuh, sain just flashbackin raskausajan pahoinvointijaksoon :D Ei HEMMETTI että mulla oli kans karseat pahoinvoinnit Seelan kanssa, UHHUHHUH! :)

      • ElinaBeE
        22.1.2016 at 22:59

        Mäkin voin Aaronia odottaessa alkuun NIIIIN pahoin kun kukaan ei tajunnut, että kyse on raskaudesta. Hoipertelin, pyörtyilin ja oksentelin muuten vaan menemään. Voi että se oli kyllä kauheaa aikaa :D

      • Kao kao
        24.1.2016 at 15:29

        Mulle ei tarjota paikkaa, vaikka menen keppien kaa siihe jalka paketissa kuvilla olevien paikkojen viereen odottamaan. Sit yleensä hyvin kuuluvalla äänellä kysyn et pääsisikö täällä istumaan.

        Mut ei tolleen voi itseään puolustaa jos on raskaana ja pyöräyttää. Ihmiset naama ylös kännyköistä!

  • Lilah
    22.1.2016 at 19:06

    Neljäs ipana tulossa ja kyllä on näillä verenpaineilla lakua kulunut! Kohtuus on yleensä ihan hyvä linjanveto, vesikin on vaarallista liikaa käytettynä.

    Näin tutkijana itsekin tulee ensimmäisenä mieleen, että jyrsijän ja ihmisen aineenvaihdunta ei ole samanlainen. Kuten taannoisessa sipsien akryyliamidikohussa, ihminen on altistunut tälle ruokansa kypsentäessään tuhansia vuosia, jyrsijät eivät. Metaboliat ovat kehittyneet erilaisiksi.

    Lakritsia käyttäneiden äitien lapsista on tässä tehty mielestäni aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä ottaen huomioon miten vaikea on osoittaa vaikutusten johtuvan lakritsista eikä jostain muusta/muista yhdistävästä tekijästä.

    En kyseenalaista tutkimustulosta, mutta kritiikitön popularisointi nostaa aina karvat pystyyn.

    • krista
      22.1.2016 at 22:26

      Näitä lapsia on tosiaan seurattu vuodesta 1998 asti ja erot tutkimusjoukossa ovat tilastollisesti merkittävät – omasta mielestäni on hurjan hyvä, että raskausajan ravintosuositukset nimenomaan perustuvat tieteelliseen tutkimukseen eikä mutuun. Mutta tosiaan: THL kokoaa tämänhetkisen tutkimustiedon suositusten pohjaksi, mutta jokainen äiti tekee itse päätöksensä. Omasta mielestäni on tärkeää, että tieto on kaikkien saatavilla ja neuvola osaa neuvoa nykysuositusten mukaan – että ei tule niitä surullisia yllätyksiä, että on hyvällä tahdolla toiminut tavalla, joka ei välttämättä olekaan paras mahdollinen lapsen tulevaisuuden kannalta :(

      Niin kuin tuolla Sara-täti kirjoittaaakin, samoin kun raskausajan alkoholisuositusten kanssa: turvallista rajaa ei tiedetä. Voi olla jokin määrä, jolloin vaaraa ei seuraa. Kohtuus siis hyvä ohjenuora; silti toivon, että jos et luovu lakusta, kiinnität tämän tutkimustiedon valossa huomiota just noihin määriin <3

      • Aino
        23.1.2016 at 12:46

        Musta noi on aika elegantisti tehdyt tutkimukset (lähinnä tämän blogin infojen perusteella, pitää lukea varsinaiset artikkelit joku päivä) ja jyrsijä- & ihmisdatan yhdistäminen tukee sanomaa. Aika jännä, että tämä herättää niin voimakkaita vastareaktioita, kun kuitenkin samalla moni lääkeaine on kielletty raskaana olevilta huomattavasti hepposemman datan perusteella. (Mikä sekin on mielestäni perusteltua)

        Tosta adhd:sta oli juttua Yliopisto-lehdessä juuri silloin kun olin itse raskaana ja lopetin kyllä salmiakin syömisen siihen paikkaan. Silloin harmitti että olin kuitenkin ehtinyt muutaman karkkipussin vetäistä.

      • Lilah
        23.1.2016 at 14:57

        Palat jotka oli valittu bloggaukseen THLn tiedotteesta antoivat asiasta jonkinverran eri kuvan kuin itse tiedote ”ihmistutkimukset eivät kerro….johtuvatko muusta taustatekijästä”… Suosituksen vahvana perusteena tuntuu olevan ettei ainakaan suositella mitään potentiaalisesti haitallista.

        Turvarajoja ihmiselle määriteltäessä jyrsijäkokeissa pienin vaikutuksia aiheuttava annos jaetaan yleensä turvakertoimella 100-1000 ja kun tämä vielä suhteutetaan painoon, voi haitallisen käytön raja ollakin aikamoinen. Akryyliamidin tapauksessa muistaakseni joku 4kg sipsejä päivässä. Sillä ruokavaliolla ei taida syöpä olla suurin vaara…

        Salmiakin syönnille on aiemminkin ollut maksimisuositusrajansa. Olisikin kiva lukea varsinainen artikkeli aiheesta ja verrata miten jyrsijöille testatut annokset suhteutuvat tähän määrään.

        Matalasta verenpaineesta johtuva äidin pyörtyily ja kaatuileminen aiheuttaa melkoiset riskit sikiölle. Verenpainetta toki voi nostaa vaikka suolaa syömällä, mutta kuormitus munuaisille ei ole täysin vaaraton sekään.

        • Sara-täti
          25.1.2016 at 16:51

          Heippa! Kiva että alkuperäiskirjoitukset kiinnostavat. Tässä nopeasti kasattuna joitakin viitteitä glukokortikoidien sikiövaikutusta käsitelleisiin eläintutkimuksiin (eli näyttö istukan 11-beeta-HSD2-entsyymin inhibition vaikutuksista sikiön kehitykseen mekanismina):

          Seckl JR., Meaney M J. Glucocorticoid programming. Ann NY Acad Sci 2004; 3: 63-84.

          Edwards CR, Benediktsson R, Lindsay RS, Seckl, JR. Dysfunction of placental
          glucocorticoid barrier: Link between fetal environment and adult hypertension? Lancet
          1993; 341: 355-57.

          Benediktsson R, Calder AA, Edwards CR, Seckl JR. Placental 11 beta-hydroxysteroid
          dehydrogenase: A key regulator of fetal glucocorticoid exposure. Clin Endocrinol 1997;
          46: 161-66.

          Holmes MC, Abrahamsen CT, French KL, Paterson JM, Mullins JJ, Seckl JR. The mother
          or the fetus? 11beta-hydroxysteroid dehydrogenase type 2 null mice provide evidence for
          direct fetal programming of behavior by endogenous glucocorticoids. J Neurosci 2006; 26:
          3840-44.

          Welberg LA, Seckl, J. R., & Holmes, M. C. Inhibition of 11beta-hydroxysteroid
          dehydrogenase, the foeto-placental barrier to maternal glucocorticoids, permanently
          programs amygdala GR mRNA expression and anxiety-like behaviour in the offspring. Eur
          J Neurosci 2000; 12: 1047-54

          Wyrwoll CS, Holmes MC. Prenatal excess glucocorticoid exposure and adult affective
          disorders: a role for serotonergic and catecholamine pathways. Neuroendocrinol 2012; 95:
          47-55.

          Zambrano E, Guzman C, Rodriquez-Gonzales GL, Durand-Garbajal M, Nathanielz P.
          Fetal programming of sexual development and reproductive function. Molecular Cellular
          Endocrinol 2014; 382: 538-49

          Ja tässä viitteeitä keskeisiin, nimenomaan lakritsiin liittyviin ihmistutkimuksiin:

          Strandberg TE, Vanhanen H, McKeigue PM. Birth outcome in relation to liquorice
          consumption during pregnancy. Am J Epidemiol 2001; 153: 1085-8·

          Strandberg ym. Am J Epidemiol. 2002 Nov 1;156(9):803-5

          Räikkönen K, Pesonen A-K, Heinonen K, et al. Maternal liquorice consumption and
          detrimental cognitive and psychiatric outcomes in children. Am J Epidemiol 2009; 170:,
          1137-46.

          Räikkönen, K, Seckl JR, Heinonen K, et al. Maternal prenatal liquorice consumption alters
          hypothalamic pituitary adrenocortical axis function in children. PNEC 2010; 35: 1587-
          1593.

          Uusin käsikirjoitus on tällä hetkellä submittoituna – se siis julkaistaneen tänä vuonna. Lista ei ole kaiken kattava, mutta näiden artikkeleiden lähdeluetteloita tutkimalla pääset varmasti näytön jäljille. :)

  • Annu
    22.1.2016 at 21:05

    Minä, itsepäinen suomalainen raskaana oleva nainen käytän salmiakkia myös tässä kolmannessa raskaudessani.

    Käytin sitä myös edellisissä raskauksissa, eikä todettavia haittoja ole ainakaan toistaiseksi näkynyt.

    En tiedä olenko itsekäs, mutta salmiakilla saan oloni siedettäväksi matalien paineiden ja pahoinvoinnin velloessa.
    Nykyään tutkitaan kaikkea, ihan kaikkea ja tuntuu että ihmisiä pelotellaan, eikä mikään ole enää turvallisia, eikä terveellistä….ei ruisleipä, salmiakki, jugurtti,…Nämä tutut ja turvalliset jokaisesta suomalaisesta kodista löytyvät.
    Kohtuus kaikessa!

    • krista
      22.1.2016 at 22:15

      Voih – toivottavasti kuitenkin voisit harkita asiaa vielä vähän…? <3 Mä toivon, että jokainen äiti pyrkisi antamaan parhaat mahdolliset lähtökohdat lapsensa elämään. Jokainen tietysti itse päättää kehostaan ja siitä, juoko raskaana alkoholia/polttaako tupakkaa/syökö aineita, jotka on todistettu haitalliseksi syntymättömälle lapselle. Toivottavasti et pahastu - apua tää kuulostaa ehkä kamalalta - mutta mun mielestä on eri asia tehdä jokin asia tietämättä kuin TIETÄÄ se ja silti tieten tahtoen tehdä jotain, mikä voi aiheuttaa lapsen koko loppuelämää koskettavia vaikeuksia... Se, että kahdessa ei näy erimerkiksi keskittymisvaikeuksia, ei valitettavasti tarkoita sitä, etteikö tämä kolmas rakkaasi voisi olla niin epäonninen, että häneen lakritsi vaikuttaisi. Ruisleipä ja jugurtti on eri tasolla kuin tämä; glysyrritsiini vaikuttaa sun istukan toimintaan. Harkitse vielä, jooko? <3
      -
      Viimeinen lause on hyvä - kohtuus kaikessa. Jos päädyt käyttämään lakritsia silti, toivottavasti kiinnität erityistä huomiota annoskokoihin. Toivon parasta kolmannellekin raskaudellesi! <2

      • jennilee
        23.1.2016 at 08:01

        Minusta taas tuntuu että tämä on taas näitä juttuja että teet niin tai näin, aina väärin päin. Jos salmiakin syöminen vähentää stressiä ja pelkoa pyörtymisestä niin saattaahan se joissain tapauksissa olla riskin arvoista. Eikö silloin kortisolia erity vähemmän jos odottavan äidin ei tarvitse olla peloissaan? No tää oli köykäinen päätelmä, tiedän sen itsekin. Mutta mietin sitäkin miten myöhemmillä raskausviikoilla pyörtyminen saattaa altistaa esim istukan repeämiselle ja ennenaikaiselle synnytykselle (siis jos sattuisi suorilta jaloilta rysähtämään), ja jos salmiakki olisi se joka tätä parhaiten jollakin yksilöllä ehkäisee niin eikö se saattaisi olla riskin arvoista? Tämä nyt on tällaista silmät ristissä kirjoitettua pohdintaa, mutta olen vain viime aikoina miettinyt paljon sitä kuinka usein vanhemmuus on täynnä valintoja joihin ei ole yksinkertaista oikeaa tai väärää vastausta. Mustavalkoinen ajattelu on tästä syystä just se joka saa itselläni karvat nousemaan pystyyn.

        • krista
          23.1.2016 at 10:38

          Mä oon samaa mieltä, että nämä vanhemmuuden valinnat ovat jatkuvia – ja samoin ihan ruokakaupassa. Tuntuu, että ”oikeita” valintoja ei meinaa olla, kun aina jostain hemmetin näkkileivästä tulee seuraava ruokakohu :)

          Mutta mietin tuota… Tuohan on itse asiassa vähän sama peruste kuin millä jotkut perustelevat tupakanpolttoa raskausaikana :( Että lopettaminen tuottaisi enemmän haittoja – mikä tietysti kuulostaa ei-tupakoivan korvaan ihan kamalalta :( Ongelma tässä on varmasti se, mitä tuolla edellisessä raskausruokapostauksessa keskusteltiin: että koska kieltoja ja suosituksia on paljon, on ehkä vaikea hahmottaa, että mitkä niistä ovat oikeasti-oikeasti olennaisia. Siksi suosituksissa pitäisi aina olla tarkat perusteet ja niitä painottaa myös neuvolassa: on ihan eri asia, jos ruoka on listalla siksi, että se aiheuttaa närästystä kuin siksi, että se voi aiheuttaa tulevalle lapselle koko elämänmittaisia vaikeuksia. Eli tämä ei ole sellainen ”onko se jugurtti sitten terveellistä” -tasoinen tutkimustulos.

          Hyvä esimerkki tuli tuolla Kemikaalicocktailin-facebookissa. Siellä kirjoittaja murisi tästä kiellosta ja totesi, että miksi eivät sen sijaan kiellä aspartaamia. No: aspartaami on paljon tutkittu, ja sen EI ole todettu olevan haitallinen sikiölle. Tätä on tutkittu, ja tämän ON todettu olevan haitallinen sikiölle. Siksi. Jotenkin tuntuu, että ihmiset eivät näinä ruokapaniikkiaikakausina enää hahmota, että mistä ja minkätasoisista jutuista puhutaan. Mun ois pitänyt mennä sinne kommentoimaan, mutta eilen en ehtinyt ja sitten se keskustelu oli jo vaimennut. Tulipa sitten sanottua täällä :)

          • jennilee
            23.1.2016 at 12:30

            Tupakointiesimerkki on kyllä hyvä, mutta ei sekään taida olla niin mustavalkoista. Itse en ole koskaan tupakoinut ja suren aina tupakoivan odottajan nähdessäni, kyllä. Mutta tästä tuli mieleen tapaus kun olin kerran työni puolesta paikalla kun opiaatti(!)korvaushoidossa oleva odottaja keskusteli lääkärin kanssa. Raskaana oleva nainen halusi lopettaa korvaushoitonsa säästääkseen vauvansa vieroitukselta synnytyksen jälkeen ja minimoidakseen opiaatin aiheuttamat vauriot. Tosi ymmärrettävää ja ihailtavaa eikö? Yllätyin kun lääkäri vastasi kieltävästi. Lääkäri totesi että annos voidaan laskea mahdollisimman pieneksi mutta hoitoa ei lopeteta. Lääkärin perusteluina oli se, että vauva ei kärsi yhtään vähemmän vieroitusoireista ollessaan kohdussa, me vain emme näe sitä. Turvallisempaa on vierottaa vauva silloin kun hänen elintoimintojaan ja vointiaan voidaan tarkkailla livenä eikä tarvitse arvuutella miten kohdussa jaksellaan. Ehkä joissakin tapauksissa sama voi päteä nikotiiniin? Meni kauas aiheesta, sorry, mutta tämä kohtaaminen ja lääkärin sanat oli itselleni mieleenpainuva juttu.

          • Sara-täti
            25.1.2016 at 19:55

            Opioidiriippuvaisen vieroittuminen raskausaikana on aika omanlaisensa kapitteli, ja sen vertaaminen tupakointiin on vähän pulmallista. En aihetta käytännössä tunne, niin en siihen sen tarkemmin mene: vieroituksen onnistuminen ilman korvaushoitovaihetta on joka tapauksessa opioidiriippuvaisella hyvin epätodennäköistä, vaikka halua olisi.

            Tupakan vieroitusoireet ovat ikäviä, mutta lopettaminen raskaudessa kuitenkin kannattaa – tietysti jo ennen raskautta, jos vain mahdollista. Raskaana ollessa kannattaa ilman muuta lopettaa tupakointi olipa raskaus missä vaiheessa tahansa, ja jos se ei onnistu, vähentää niin pieniin määriin kuin mahdollista: jos joskus ”repsahtaa”, siirtää katse eteenpäin ja aloittaa tupakkalakko uudestaan.

            Äidit toisinaan perustelevat alkoholin, tupakan tms. aineiden käyttöä raskausaikana sillä, että lopettaminen on niin stressaavaa, että lopettaminen voisi vahingoittaa lasta. Tutkimusnäytön puolesta ei ole syytä siihen huoleen: lopettaminen kyllä kannattaa. Vaikka lakritsin suhteen ei ole vielä tehty sellaista tutkimusta, jossa katsottaisiin mitä tapahtuu, kun äiti lopettaa lakritsinkäytön kesken raskauden, muunlaista tutkimusta lakritsin vaikutuksista sikiöön kyllä löytyy. Näiden tietojen perusteella on epätodennäköistä, että lakritsin käytön lopettamisesta olisi lapselle haittaa.

            Jos raskausruokavalio aiheuttaa kovasti stressiä ja äiti pelkää tämän stressin vaurioittavan kehittyvää lasta, asia kannattaa ottaa puheeksi oman neuvolan henkilökunnan kanssa. Usein stressin hallintaan löytyy muitakin keinoja kuin raskausruokavaliosta luopuminen. Toki päätös on aina äidin.

            Lisätietoa aiheesta esim:
            http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00944
            http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00984
            http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/tupakointi-raskauden-aikana-tulee-lapselle-kalliiksi/#.VqZhBUanHHs

      • Annu
        23.1.2016 at 13:41

        Kiitos huolenpidosta, mutta minusta tuntuu ettei muuta vaihtoehtoa ole. Ensiviikolla on neuvola, saapa nähdä mitä he tuumaavat. Tietääkseni verenpainetta nostavaa lääkettä ei ole olemassakaan? Ja jos on niin kuinka turvallisia ne on?
        En voi maata kotona jalat ylhäällä kuukausia… salmiakin käyttööni on lähinnä satunnaista, silloin kun tulee hutera olo ja ennen kauppaan menoa syön pari karkkia siinä toivossa että pysyn tolpillani.
        Esikoista odottaessani olin pyörtyä kaupassa ja Kuopuksen kohdalla pyörryin kotona suorilta jaloilta viimeisellä kolmanneksella ja voi jestas että säikähdin!

        Tämähän on niin kuin aa kerhossa: Hei kaikille! Olen raskaana ja käytän salmiakkia, haluaisin siitä eroon mutta en tiedä millä sen korvaisi. Minulla on traumoja.

        Tämä onkin ainut puheeni. ..ei alkoholia, ei tupakkaa.

        • krista
          23.1.2016 at 21:18

          Auts – onneksi ei sentään oikeassa AA-kerhossa täällä olla :)

          Mutta hei toivottavasti onni onnettomuudessa, että kun tämä suositus tuli näin sopivaan aikaan, ehkä tulee kiinnittäneeksi ainakin enemmän huomiota ainakin annoskokoon. Niin kuin tuolla yllä Sara-täti kirjoitti, tämähän on kuulemma tosiaan niin kuin alkoholi eli turvallista rajaa ei tiedetä eikä ole eettistä tutkimustapaa selvittää sitä. Ja että todennäköisesti on olemassa pieniä määriä, joissa haittaa ei välttämättä ole.

          Instan puolella muuten mainittiin, että suolaa ja vichyä voisi kans ehkä tuohon kurjaan vaivaan kokeilla!

          • Annu
            23.1.2016 at 21:30

            Hei, kiitti vinkistä! Tokihan täytyy vaihtoehtoja kokeilla, eihän sitä tietoisesti halua lapselleen pahaa.

          • krista
            25.1.2016 at 20:20

            Annu, toivottavasti olet kuulolla: myöhemmin mahdollisesti (näin me toivotaan!) tulossa tänne asiantuntijoiden vinkkejä siitä, millä lakun voisi turvallisesti korvata!

          • Sara-täti
            25.1.2016 at 22:15

            Heippa Annu! Mä juttelen vielä meidän neuvolalääkärin ja lastenlääkärin kanssa siitä, mitä vinkkejä heillä on matalapaineisen ja huimailevan äidin suhteen, ja palaan asiaan! :)

          • Sara-täti
            3.2.2016 at 14:14

            Heippa, pahoittelut että vastaus viipyi! Raskaus aiheuttaa tosiaan elimistössä monia sellaisia tavallisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa huimausta. Hormonimuutokset laskevat veren määrää suhteessa verisuonten tilavuuteen, ja verenpaine laskee: erityisesti pystyyn noustessa alkaa huimata. Sokeriaineenvaihdunta muuttuu, ja jos aterioiden välissä on pitkiä taukoja tai ruuassa ei oikein ole hitaasti imeytyvää energiaa (esim. täysjyväviljaa, kasviksia…), verensokerin lasku voi tuntua huimauksena. Kasvava kohtu voi painaa laskimoita: erityisesti selällään maatessa alkaa huimata. Raskaus altistaa myös raudanpuutteelle: anemiasta voi seurata huimausta, väsymystä ja muitakin oireita. Nämä pulmat voivat myös pahentaa toinen toistaan.

            Jos neuvolassa arvioidaan, että huimauksen taustalla on raskauden tavalliset vaikutukset elimistössä, sitä yritetään hoitaa ilman lääkkeitä. Yksi keino harvoin ratkaisee ongelman, mutta yhdessä ne voivat auttaa: runsas veden juominen, tasaiset ateriarytmit, hidas pystyyn nouseminen, pitkään seisomisen välttäminen, riittävä lepo, ja erityisesti kuumilla säillä kuivumisen välttäminen. Suolaa kannattaa käyttää kohtuudella: usein sitä saa ravinnosta pikemmin liikaa kuin liian vähän. Myös raudansaantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Harmi kyllä usein ongelma ei kokonaan katoa ennen synnytystä, mutta usein se saadaan näiden kaikkien toimien yhdistelmällä jotenkin siedettävästi hallintaan. Jos tilanne ei millään ratkea ja huolettaa, kannattaa miettiä asiaa vielä neuvolan hoitajan tai lääkärinkin kanssa.

  • Vilja
    23.1.2016 at 00:07

    Olisi mielenkiintoista kuulla miten tähän tutkimustulokseen on päädytty. Nopeasti löytyy tietoa että tätä glykyrritsiinia on sadoissa elintarvikkeissa. Eli lopetaan kaikkien näiden syönti?
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/745535/Sikiolle+haitallista+glykyrritsiinia+sadoissa+elintarvikkeissa

    • krista
      23.1.2016 at 10:53

      Kyllä. Sitä tosiaan löytyy monesta muustakin kuin lakritsista ja salmiakista :( Yritin tämän bloggauksen kuvitukseksi kaivella omia kaappeja, että jos olisin löytänyt jotain – sitä voi olla esim. kekseissä, jäätelöissä, yrttiteessä – mutta meiltä sitä ei löytynyt. Tutkijaryhmällä (tästä puhuttiin viimeksi) on tämä mietinnässä ja ovat tutkailleet esimerkiksi sellaisen kännykkäapplikaation rakentamista, joka suorilta kertoisi tuotteesta, onko siinä tätä (ja muita) selvästi haitalliseksi koettua ainetta vai ei.

      Tutkimustulos (Sara-täti voi kertoa tästä enemmän, on mukana tutkimusryhmässä) on saatu seuraamalla 1049 äitiä, jotka synnyttivät Kätilöopiston sairaalassa vuonna 1998. Lapsia on siis seurattu tähän päivään asti; nyt he taitavat alkaa olla juuri täysi-ikäisiä. Tutkimustuloksissa mm. todettiin, että lakritsia käyttäneiden äitien lapset saivat älykkyystesteissä matalampia pisteitä ja heillä oli enemmän keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä kuin niiden äitien lapsilla, jotka eivät käyttäneet lakritsia. Tutkimusta johtaa professori Katri Räikkönen ja ensimmäiset (muutamia vuosia sitten julkaistut) tulokset ovat ilmestyneet American Journal of Epidemiology -tiedelehdessä. Artikkeli uudemmista, tuoreista tutkimustuloksista (johin THL reagoi tällä suosituksella) ilmestynee lähiaikoina.

      Sara toivottavasti korjaa, jos kirjoitin jotain väärin :)

  • Vilja
    23.1.2016 at 11:30

    Mutta eikö tutkimus perustunut äitien haastatteluihin esim. kuinka paljon salmiakkia ovat syöneet? Silloinhan ei ole otettu huomioon muita glykyrritsiinin lähteitä, jotka ovat voineet vaikuttaa paljonkin tuloksiin.
    Esim. toinen äiti ei ole syönyt yhtään salmiakkia mutta suuret määrät jäätelöä ym.

    Täytyy tutustua tuloksiin tarkemmin, mutta minusta on aika törkeää tältä pohjalta alkaa syyllistämään äitejä että he olisivat syyllisiä lastensa kehityshäiriöihin :(

    • krista
      23.1.2016 at 11:36

      Lainaan tiedotetta ja omia viimeisiä lauseitani: ”Ei kuitenkaan kannata menettää yöunia, jos olet syönyt lakritsia tai salmiakkia raskaana – hysteriaan ei ole syytä. Mutta älä vaan syö enää. Vielä yksi lainaus tiedotteesta: ”Suosituksella ei haluta herättää huolta aiemmin lakritsia ja salmiakkia raskauden aikana käyttäneiden joukossa. Suomessa käytetään paljon lakritsia ja salmiakkia, ja suuri osa suomalaisista on altistunut lakritsille tai salmiakille kohdussa.”

      Ei ole missään nimessä tarkoitus syyllistää vaan kertoa tärkeistä uusista tuloksista niin, että jatkossa tätä ainetta osattaisiin paremmin välttää ja että neuvolat osaisivat neuvoa oikein eivätkä jakaisi jopa haitallisia neuvoja.

  • Vilja
    23.1.2016 at 16:25

    Hyvä niin :) Itse suhtaudun yleensä vähän epäillen näihin tilastopohjaisiin tutkimuksiin. Jos kaikkia muuttujia ei ota huomioon niin tulokset helposti vääristyvät.

    • Sara-täti
      25.1.2016 at 22:11

      Kriittisyys ja kiinnostus tutkimusmenetelmiä kohtaan on oikein tervettä – sitä soisi näkevän enemmänkin! Tilastollisten menetelmiena avulla tällaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa voidaan melko hyvin huomioida erilaisten sekoittavien tekijöiden vaikutukset, kun analyysi tehdään huolellisesti ja tulkitaan asianmukaisesti. Vaikka satunnaistetun vertailukoejärjestelyn toteutus ihmisillä olisi epäeettistä, muunlaista lisätutkimusta halutaan ilman muuta tehdä.

      Tämänhetkisen tiedon läpikahlattuaan THL:n asiantuntijat ovat katsoneet, että turvallisinta on pitää glykyrritsiinipaussi, ja itsekin ilman muuta sellaisen paussin pitäisin jos olisin raskaana, vaikka lakusta tykkäänkin. Ehkäpä tulevaisuudessa tieto muuttuu tai tarkentuu – sellaista tiede on. Mitä tulee syyllistämiseen, missään nimessä se ei ole tähtäimessä: ainakin meillä tavoitteena on vain yrittää selvittää, miten sikiöt kehittyisivät kohduissa mahdollisimman hyvinvoiviksi, ja antaa sitten tämä tieto muillekin käyttöön. Jos mahdollista, menneitä ei kannata kovasti murehtia tai miettiä syyllisiä. Eteenpäin, sano mamma lumessa!

  • Annu
    23.1.2016 at 21:35

    Hieno keskustelu saatu aikaiseksi ja varmasti jokaisella (myös minulla :D) tullut miettimistä asian suhteen!
    Mielenkiinnolla odotan mitä neuvolassa sanovat.

  • Salmiakin uhrit
    23.1.2016 at 23:06

    Minä olin ottanut ennen raskautta selvää, että lakritsiin ja salmiakkiin liittyi käyttörajoite. Olin päättänyt jo ennen raskautta, että en syö yhtään mustaa karkkia raskaana. Raskausaikana kärsin matalasta verenpaineesta, huimasi ja menin tajuttomaksi useita kertoja. Minulle suositeltiin neuvolassa salmiakkia, mutta väitin sitä potentiaalisesti sikiölle vaaralliseksi ja kieltäydyin. Suosittelu jatkui taas seuraavalla ja seuraavalla terveydenhoitajakäynnillä. Lopulta jouduin päivystykseen pyörtymisen takia. Sen jälkeen minulle suositeltiin salmiakkia sekä yleislääkärin että gynekologin toimesta. Ohjeena oli ”vähintään 50 grammaa päivässä” Salmiakin turvallisuutta sikiölle vakuuteltiin. Uhkasin mennä Internettiin tutkimaan asiaa, mutta tämä mahdoliisuus minulta estettiin monen tapahtumaketjun seurauksena. Minun piti opetella luottamaan terveydenhuoltohenkilökuntaan.

    Lopulta uskaltauduin syömään salmiakkia. Söin sitä ehkä noin 25 grammaa päivässä, koska en enempää uskaltanut suosittelusta huolimatta. Valitettavasti kuitenkin söin markkinoiden vahvinta ja vaarallisinta salmiakkia. Lopputuloksena sain runsaasti glykyritsiinia 10 raskausviikon ajan (viikot 24-34). Salmiakin syönnin jälkeen kahden viikon kuluttua alkoivat haittavaikutukset: hypokalemiasta johtuvat lihaskrampit, turvotukseen liittyvä painon nousu. Raskausviikolta 28 alkaen aloin saada jatkuvasti levossa ja kävellessä erittäin voimakkaita supistuksia. En pystynyt kävelemään. En pystynyt enää menemään töihin. Jäin sairaslomalle ja kohdunkaulassa tapahtui avautumista. Oli ennenaikaisen syntymän riski. Lopetin salmiakin syönnin raskausviikolla 34. Raskausviikolla 36 kaikki edellä mainitut haittavaikutukset katosivat. Sattumalta sama aika eli kaksi viikkoa mikä menee glykyritsiinin vaikutusten poistumiseen kehosta.

    Neuvolassa valitin hoitovirheestä. Tein tapahtuneesta ilmoituksen sekä potilasvahinkokeskukseen että potilasvakuutukseen. Minkäänlaista vastaantulemista tai pahoittelua asian suhteen en saanut mistään. Joka paikassa oli toimittu oikein ja suositusten mukaan, hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti. Minkäänlaista oikeutta lapseni ei tule koskaan saamaan. Syytin itseäni valtavasti, koska tieto olisi jo 4-5 vuotta sitten ollut saatavilla, jos olisin kaivanut sen esiin Internetistä.

    Esikoiseni oli syntymän jälkeen uneton ja levoton. Koko elämänsä ajan hän on kärsinyt unettomuudesta ja käytöshäiriöistä. ADHD-tyyppistä problematiikkaa on. Poika on haastava ja todella omaehtoinen. Toinen poikani ei altistunut kohdussa glykyritsiinille ja hän on todella hyväuninen rauhallinen tapaus. Aivan eri maata. Toisen raskauden aikana en kärsinyt kertaakaan lihaskrampeista, turvotuksesta, enkä ennenaikaisista supistuksista. Mitään ennenaikaisen syntymän riskiä ei myöskään ollut. Molemmissa raskauksissa verenpainearvot olivat samanlaiset, eikä salmiakin käyttö siis nostanut verenpainettani.

    Huomioitavaa on, että Katri Räikkösen tutkimuksessa runsaasti glykyritsiinia raskausaikana saaneilla äideillä ei ollu sen korkeampi verenpaine kuin muillakaan äideillä. Olen lukenut paljon tutkimuksia, joissa salmiakin ja lakritsin verenpainetta nostava vaikutus on todettu merkityksettömäksi. Verenpainetta nostava vaikutus saatiin esille vasta sitten, kun tuotetta oli käytetty isoilla annoksilla, säännöllisesti ja pitkään. Silloinkin vaikutus verenpaineeseen oli lähes olematon. Uskon, että salmiakin verenpainetta nostava vaikutus on monilla ihmisillä plasebo, uskomus. Kun vähän huiputtaa, otetaan salmiakkia. Uskotaan, että salmiakki auttaa niin se auttaa pelkästään sen takia. Satunnainen pieni annostus ei verenpaineeseen vaikuta muuta kuin henkisesti. Tiedän, että jotkut joutuvat sairaalahoitoon salmiakista johtuvan verenpainetaudin takia. Sekin on totta. Verenpainetta nostavaa vaikutusta ei saada aikaiseksi ilman, että salmiakista aiheutuisi melkoiset haittavaikutukset ja haitat myös sikiölle. Salmiakin haittavaikutukset elimistössä ovat niin laaja-alaiset ja vakavat, että sen käyttöä verenpainetta nostavana ”lääkkeenä” en voi koskaan pitää lääketieteellisesti perusteltuna. Haittavaikutukset eivät kohdistu sikiöön ainoastaan kohdussa, vaan vaikuttavat syntyvään lapseen koko elämän ajan. Vaikutukset lapsen kortisoliaineenvaihduntaan ja aivoihin ovat pysyvät.

    Lakritsin haitta-aineen glykyritsiinin saantia voidaan pitää runsaana, jos se ylittää 500 mg viikossa. Glykyritsiinin saanti määritellään kohtuulliseksi, jos se on 250-500mg viikossa. Yksilöiden herkkyys saada glykyritsiinista haittoja on erilainen. Ainakin annoksella 200 mg viikossa haittoja on jo toisilla todettu.

    Joku esitti kysymyksen minkälaisiin glykyritsiinimääriin olisi korkeintaan päästy, jos olisi noudatettu vanhaa suositusta korkeintaan 50 grammaa salmiakkia päivässä. Nykyiset salmiakkivalmisteet eroavat glykyritsiinipitoisuuksiltaan toisistaan valtavasti. Erot valmisteiden välillä ovat 10-kertaiset! Sen takia on älytöntä antaa 50 gramman enimmäisohje. Pakkausten päällä ei ole merkintää pitoisuuksista.

    Suomalaisista salmiakin valmistajista suurimman glykyritsiiniarvon antaa tuotteelleen Fazer. Suurimman pitoisuuden 7.5mg grammassa sai vuonna 2012 pieni ruutusalmiakkiaski. Tosin muutkin Fazerin tuotteet ovat todella vahvoja verrattuna esimerkiksi Pandan lakuihin, jotka eivät ole lakritsinjuurta nähneetkään. Jos raskaana oleva syö neuvolan ohjeella 50 grammaa Fazer ruutusalmiakkia viikon ajan, hän saa glykyritsiinia viikossa 2625 mg. Joutuuko tällä viikkoannoksella jo sairaalaan? Kuoleeko? Kuitenkin haitat on todettu jo 10 kertaa pienemmällä annoksella ihmisillä. Runsaan käytön rajakin ylittyy viisinkertaisesti! Vanha suositus ei ollut turvallinen. Ja erityisen vaaralliseksi sen teki neuvolan vastuuton salmiakin suosittelu.

    Rottakokeiden tulokset tiedettiin jo 1990-luvulla. Haittoja sikiölle epäiltiin vahvasti jo ainakin 1998. Miksi salmiakkia ei kielletty raskaana olevilta jo silloin? Hienoa, että tämä täyskielto saatiin voimaan nyt. Valitettavasti ollaan jo ainakin 18 vuotta myöhässä. Lääkkeidenkin turvallisuus pitää ensin todistaa raskauden aikana. Tässä pitää todistaa vaarallisuus. Olen tutustunut Katri Räikkösen tutkimustuloksiin. Mielestäni tutkimustuloksissa ei ole mitään epäselvää. Olen tuntenut salmiakin haitat kropassani ja näen ne joka päivä lapsessani. Se riittää minulle todisteeksi.

    Vielä pitäisi saada salmiakki- ja lakritsirasioihin merkintä: saattaa vahingoittaa sikiötäsi. Suurkiitokset uudesta ravitsemussuosituksesta sen laatijoille! Uskomattoman hieno homma. Nyt tuntuu, että ihmisiä vaan rauhoitellaan, että kukaan ei säikähdä ja syyllistä terveydenhuoltohenkilökuntaa. Samanlaista toimintaa se oli esimerkiksi sikainfluenssarokotteen narkolepsiariskin kanssa. Millään ei myönnetä mitään, vaikka tutkimusnäyttö on selvä.

    • Sara-täti
      25.1.2016 at 19:05

      Olipa surullista luettavaa. Voimia teidän perheelle!

  • Vilja
    24.1.2016 at 10:27

    Ja minä söin lakua ja salmiakkia kaikkien raskauksien aikana ja joku lapsista on vilkkaampi ja vähäunisempi kuin toinen :) Tähänkin vaikuttaa niin moni asia.
    Mutta jos tutkimustulokset niin näyttää niin silloin kyllä kaikkiin glykyrritsiiniä sisältäviin tuotteisiin pitäisi laittaa sama merkintä.

  • Karin
    25.1.2016 at 02:05

    Itse koen, ettei lakritsin/salmiakin käyttöä voi täysin demonisoida, vaikka tutkimustulokset ovat mitä ovat. Toiset ihmiset ovat hyvin herkkiä glykyrritsiinille ja kehittävät jo kohtuullisen pienistä määristä hypertensiivisen kriisin.
    *
    Florinef on aine, jota joskus käytetään matalaan verenpaineeseen. Kyseessä on fludrokortisoni. Ei kuulosta paljon paremmalta kuin kortisoli, vaikken tiedä onko siitä vastaavia tutkimuksia tehty (tuskin).
    **
    Pitää muistaa, että on PALJON äitejä, joilla on perussairauksia, joiden hoidon kulmakivenä kortisoni voi olla. Esim. astma, SLE, nivelreuma. Kortisoni kulkeutuu sikiöön. Määrät eivät välttämättä ole ainakaan pienempiä kuin äideillä, jotka käyttävät salmiakkia satunnaisesti. Jos äidillä on riskinä kaatua (tiedän pari naista jotka ovat kaatuneet mataliin verenpaineisiin ei-raskaana ollessaan. Saivat sitten uudet etuhampaat), niin satunnainen pieni määrä salmiakkia voi olla lievempi haitta kuin se pyörtyminen. Toivoisin, että kukaan ei lähde näitä äitejä syyllistämään.
    **
    Tupakoinnista sen verran, että vaikka sikiö kärsisi nikotiinin vieroitusoireista, niin itse nikotiini ja tupakointi aiheuttaa hapenpuutetta ja verenkierron heikkenemistä, etuaivolohkon pienikokoisuutta, astmaa jne. Jne.
    Kukaan asiaan perehtynyt lääkäri ei käske jatkamaan tupakointia, ja suoraan sanoen en ymmärrä korvaushoidon lääkärinkään kommenttia, että annosta voi pienentää (vieroitusoireita) mutta sitä ei voi lopettaa, koska aiheuttaa vieroitusoireita. Toisaalta kun en korvaushoidoista niin tarkkaan tiedä, niin tämä on ihan puhtaasti mielipide.

    • Sara-täti
      25.1.2016 at 19:09

      Juu, ainakaan meillä tutkijoilla ei varmasti ole tavoitteena syyllistää ketään, ja sitä yritetään ihan tietoisesti välttääkin. Me halutaan selvittää, miten lapsille saataisiin jatkossa mahdollisimman hyvät lähtökohdat, ja sitten tuoda se tieto odottavien äitien saataville. :)

      • Karin
        26.1.2016 at 00:15

        En oikeastaan uskokaan, että teidän puoleltanne sitä syyllistämistä niin paljon tapahtuu, ennemminkin vertaisryhmissä ja ”ystävällismielisten” sukulaisten ja tuttavien puheessa. Ja joskus neuvolassa.

  • Eeva
    25.1.2016 at 08:29

    Itse olen oksentanut kaikki raskaudet läpi ja potenut huonoa omaatuntoa siitä, että sikiön ravitsemus on ollut ylipäätään huonolla tolalla. Ovat kasvaneet banaanilla, jäätelöllä ja imeskeltävilla kurkkupastilleilla ;) Salmiakkia ja lakua muistaaksenoi popsin. Toisaalta olen lukenut, että raskauspahoinvoinnista kärsivien äitien lapset ovat keskimäärin älykkäämpiä, joten ehkä se kpmpensoi jotain :)

    Vieroitushoidosta sen verran, että olen tosiaan töissä nähnyt vieroituksessa olevia vauvoja. Käytäntö on siis se, että äiti siirtyy raskausaikana aineista korvaushoitoon ja korvaushoitoa jatketaan läpi raskauden lääkärin parhaaksi katsomalla annostuksella. Vauva siirtyy synnyttyään itse korvaushoitoon, joka pikkuhiljaa puretaan. Koko ajan seurataan tarkasti vauvan vieroitusoireita ja kuntoa. Jos käyttö/korvaushoito lopetetaan liian äkkiä, on riski komplikaatioihin ja vauvan mah. mehtymiseen suurempi. Samalla lailla se vauva kokee vier.oireet kuin aikuinenkin, joten vatsan ulkopuolella vauvaa voidaan paremmin auttaa. Ja siis paras tilanne on se, että äiti tosiaan pysyy korvaushoidolla ilman repsahduksia raskauden läpi.

    • Eeva
      25.1.2016 at 08:39

      Piti vielä lisätä, että riippuu tietysti aineesta mitä käyttää, mutta pitkä opiaattiriippuvuus on sellainen, josta ei pääse hetkessä eroon. Ja syntymän jälkeen vauvaa hoidetaan morfiinilla.

    • Katja
      25.1.2016 at 22:10

      Ja opiaattikorvaushoidossa on myös se puoli että kun se lopetetaan niin riski siihen että äiti käyttää epäpuhtaampia katuaineita (pahimmassa tapauksessa vielä likaisilla neuloilla) on sen verta suuri, että yleisesti on pidetty pienempänä pahana antaa pieniannoksista korvaushoitoa.

  • Ilargia
    25.1.2016 at 12:16

    On tietty ihan hyvä, että uusia tutkimustuloksia otetaan huomioon suosituksissa ja että niistä levitetään tietoa aktiivisesti. Silti mustakaan tässä ei nyt pitäisi ihan hirveästi lähteä demonisoimaan/syyllistämään.

    Tuossa Kristan linkkaamassa THL:n suosituksessa sanotaan myös:
    ”Uusissa suosituksissa todetaan myös, että pienet annokset, esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen satunnaisesti, eivät ole haitallisia raskaana oleville.”

    ja

    ”Ihmistutkimukset eivät kerro, johtuvatko nämä erot lakritsin tai salmiakin käytöstä vai jostakin muusta taustatekijästä.”

    Ei toi nyt mun mielestä ihan tupakkaan ja alkoholiin vertaannu, eikä myöskään kuulosta siltä, että jokaista glysyrritsiiniä minimaalisen määrän sisältävää tuotetta pitäisi alkaa neuroottisesti vältellä. Tietysti kun varmaan suurin osa odottajista tulee mainiosti toimeen ilman lakua, niin miksipä he eivät sitä varmuuden vuoksi jättäisi syömättä. Mutta ihmettelen, miksi juuri tämän suosituksen noudattamisesta tehdään nyt näin iso numero, että suunnilleen pyörtyile mieluummin kuin syö palaakaan lakua.

    THL suosittelee myös esimerkiksi:
    ”Mikäli mahdollista, raskaana olevan on syytä välttää matkustamista poikkeusoloihin ja alhaisen hygienian olosuhteisiin sekä malaria- ja keltakuumeriskin alueille.” (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_selaus=54712)

    Miksi blogissa suorastaan kannustetaan tämän suosituksen rikkomiseen (tyyliin ”kyllä raskaana voi ihan hyvin matkustaa torakoita vilisevässä junassa alueella, jolla on pieni malariariski ja asua majassa, jonka katosta lisko kakkaa päälle”) ja tuon lakritsin kohdalla taas sanotaan suositusta rikkoville lukijoille, että miettisit nyt vielä? Onko esim. jotain näyttöä siitä, että lakritsin syömisestä seuraavat riskit ovat suurempia kuin matkustamiseen liittyvät? Ei nyt siis ole tarkoitus paheksua blogistin matkustelua, mietin tätä siksi, että näissä olisi aina kätevää, jos riskille olisi joku mittakaava. Nyt ainakin itselle tulee tästä keskustelusta sellainen mielikuva, että lakun syöminen on riskinä samaa luokkaa jonkun tupakoinnin/alkoholin käytön kanssa, kun taas THL:n tiedotteesta tulee enemmän sama mielikuva kuin tuosta matkustustiedotteesta. Eli mieluummin älä syö/matkusta, mutta jos kumminkin syöt/matkustat, niin minimoi riskit.

    Täysin riskejä ottamatta ei kukaan tietenkään raskauttaan (eikä elämäänsä:) voi viettää, eikä kukaan maailmassa koskaan tule varmistamaan, että kaikki ihmiskunnan käyttämät ruoka- tai muutkaan aineet ovat turvallisia edes ihmisille yleensä, saati erityisesti sikiölle. (Pikemminkin taitaa mennä niin päin, että kielletään käyttö, jos ongelmia ilmenee. Tai jopa niin, että todetaan ongelmat ja ollaan vaan sormi suussa, kun ei enää oikeen voi kieltääkään. Ks. esim. ilmansaasteista aiheutuvat terveysongelmat.) Toki on tosi hyvä, jos lakun tilalle saadaan alhaisen verenpaineen hoitokeino, joka osoittautuu turvallisemmaksi kuin laku. Usein kuitenkin pitää valita riskien välillä, joten olisi aina hyvä tietää jotain suosituksissa mainittujen riskien suuruusluokista. (Tästä varmaan siellä edellisessä kännykkäsovelluskeskustelussa jo puhuttiinkin.)

    • Sara-täti
      25.1.2016 at 19:26

      Mä itse uskoisin, että tämä lakuasia on varmaankin saanut niin paljon huomiota, koska lakunkäyttö on Suomessa niin yleistä, tieto sen haitoista on verrattain uutta ja tulee monelle yllätyksenä, ja ihmiset ovat yleisesti kiinnostuneita ravitsemuksesta ja terveydestä. Olen ihan samaa mieltä siitä, että riskien suurusluokka on tärkeä tietää. Riskin suuruusluokan arviointia vaikeuttaa se, että puhdasta koeastelmaa ei ole eettisestikään mahdollista ihmisillä tehdä, mutta tilastomenetelmillä on toki mahdollista kontrolloida monien sekoittavien tekijöiden vaikutusta.

      Suomalaisessa seuranta-aineistossa verrattiin runsaasti glykyrritsiinille (≥500mg/vk) altistuneita 8-vuotiaita lapsia altistumattomiin tai vähän altistuneisiin (<250 mg/vk) lapsiin. Runsaasti altistuneiden
      – kielellinen ja näönvarainen suoriutuminen ja muistitehtävissä suoriutuminen neuropsykologisissa testeissä oli 0,3-0,4 keskihajontayksikköä heikompaa (Räikkönen ym. Am J Epidemiol 2009 Nov 1;170(9):1137-46)
      – eksternalisoivien käytösongelmien riski oli yli kaksinkertainen (Räikkönen ym. Am J Epidemiol 2009 Nov 1;170(9):1137-46)
      – lapsilla nähtiin näihin sopien kortisoliaineenvaihdunnan muutoksia (Räikkönen ym. Psychoneuroendocrinology 2010 Nov;35(10):1587-93)
      Ja lisäksi runsaasti lakritsia syöneiden äitien ennenaikaisen synnytyksen riski oli 2.5-kertainen toistetusti (Strandberg ym. Am J Epidemiol Am J Epide-miol. 2001 Jun 1;153(11):1085-8, ja Strandberg ym. Am J Epidemiol. 2002 Nov 1;156(9):803-5).

      Yllä on viitteitä joihinkin muihin aihetta käsitelleisiin artsuihin! :)

      • Ilargia
        25.1.2016 at 20:13

        Juu, tuo on varmasti myös totta, että asia kiinnostaa, koska lakua ja salmiakkia syödään paljon ja ihmiset niistä pitävät:)

        Kiitos lisätiedoista! Noin palautteena esim. mahdollista kännykkäsovellusta varten: ainakin itse toivoisin, että mahdollinen sovellus antaisi noi riskitiedot niin, että ei lue vain ”kaksinkertainen” vaan myös se, kaksinkertainen verrattuna millaiseen riskitasoon. Eli vaikka noi eksternalisoivat käytösongelmat. Koska onhan se vähän eri juttu, jos vertailuryhmässä käytösongelmien riski on vaikka yksi lapsi viidestä kuin jos se olisi vaikka yksi lapsi useasta tuhannesta.

        Sellaista kysyisin kanssa vielä, että osaatko sanoa, miksi THL sanoo tiedotteessaan varsin suoraan, että ihmikokeilla ei pystytty osoittamaan lakun merkitystä ongelmien aiheuttajina, kun kuitenkin sun kommenteissa näyttäisi, että olette varsin varmoja asiastanne?

        • Sara-täti
          25.1.2016 at 21:57

          Hyvä kysymys! Niin hyvä, etten osaa siihen lyhyesti vastata. Yritän kuitenkin parhaani sanoa jotain – pahoittelut piiitkästä vastauksesta!

          Jos yhteyden haluaisi hyvin vakuuttavasti todistaa, luotettavin tapa olisi suunnitella koeasetelma, jossa rekrytoitaisiin suuri joukko äitejä. Osa äideistä ei söisi raskausaikanaan lainkaan glykyritsiiniä (tuota lakritsin ”pahisainesosaa”), osa söisi sitä hieman, osa vähän enemmän, osa paljon jne. Ideaalitapauksessa ryhmät olisivat suuria ja satunnaistaminen eri ryhmiin olisi niin täydellistä, että ryhmien välillä ei olisi oikeastaan mitään muuta eroa kuin sikiön glykyritsiinialtistuksen määrä raskaudessa. Raskauksia ja syntyeitä lapsia sitten seurattaisiin läpi elämän hyvin laajoin mittauksin ja tutkimuksin, jotta voitaisiin nähdä kaikki ne tavat, joilla altistuneet lapset eroavat altistumattomista – ja millaisilla annoksilla erot tulevat esiin minkäkinlaisina. Koska yksi tutkimus kaipaa aina toistoa uusissa aineistossa, tämä ”täydellinen tutkimus” toistettaisiin useita kertoja eri olosuhteissa ja väestöissä, ja tulokset vedettäisiin yhteen. Tällaisten tutkimusten jälkeen tutkijat uskaltaisivat jo varmaankin sanoa, että yhteys on kertakaikkiaan todistettu (melkein varmaksi).

          No, todellisuudessa tällaista tutkimusta ei voi tehdä, vaikka se ehkä olisi se ”kultainen tapa” osoittaa yhteys melkein aukottomasti. Ennen kaikkea ei ole eettistä toteuttaa sellaista tutkimusta, jossa osa sikiöistä altistettaisiin tietoisesti vaaralle: sikiöhän ei voi edes itse ottaa kantaa, haluaako tutkimukseen osallistua. Toisekseen tällaista koeasetelmaa ei voida tehdä ihan käytännön syistä: tutkimusrahoitus määrää, kuinka monta äitiä voidaan rekrytoida, mitä kaikkea voidaan osallistujista selvittää, kuinka pitkään seurata jne. Tämän vuoksi tutkimus on aina tasapainoilua: miten leveästi on tutkittava, jotta tuloksiin voi luottaa – ja toisaalta miten kapeasti voidaan tutkia, jotta resurssit riittävät.

          No, tässä glykyrritsiinin tapauksesessa tämä suositus perustuu eläinmalleihin ja suomalaiseen ihmisten seurantatutkimukseen, jossa kukin äiti on itse päättänyt käyttämänsä lakritsin määrän ja kertonut siitä, ja lapsia on sitten seurattu hyvin yksityiskohtaisesti. Lisätietoa taustoista on saatu esimerkiksi monista ihmistutkimuksista, joissa on selvitetty kortisolin vaikutusta sikiön kehityksessä. Ylemmissä kommenteissa olen vähän yrittänyt valottaa näitä tuloksia.

          THL on katsonut, että jo tämänhetkinen tutkimusnäyttö on niin vakuuttavaa, että se suosittelee täyspaussia glykyritsiinin käytössä raskausaikana. Tälläkin hetkellä kerätään jo aivan uutta seuranta-aineistoa aiheesta. Jos tulokset toistuvat tässä aivan erillisessäkin aineistossa, se tuo tietysti lisätukea tälle löydökselle, ja kenties myös lisävaloa esim. haitallisista määristä. Näitä odotellessa THL halunnee välittää yleisölle sekä sen lopputuloksen, johon asiantuntijat ovat tutkimusnäytön perusteella tulleet (=ei kannata syödä glykyrritsiiniä raskausaikana) että sen näytön asteen, johon tämä johtopäätös perustuu (=yhteydestä halutaan vielä lisätietoa: siitä ei voida olla varmoja).

          Olen itsekin yrittänyt välittää sen viestin, että tutkimusnäyttö on minusta ja suomalaisista asiantuntijoista nyt riittävän vakuuttavaa tällaiseen suositukseen. Itse ilman muuta noudattaisin tätä suositusta. Samalla minun pitäisi tietysti varoa viestimästä, että mikään olisi ”varmaa” – harvoinpa se tieteessä on. Tiede elää aina, ja kulloinkin yritetään tuoda paras mahdollinen tieto ihmisten päätöksenteon tueksi. Itsekin vasta harjoittelen tätä tieteestä laajemmalle yleisölle kertomista – pahoittelut, jos välillä hämmennän. :)

          • Ilargia
            26.1.2016 at 09:36

            Kiitos:) Tuo on kyllä totta, että tieteellisistä tuloksista viestiminen on haastavaa. Itsekin olen sitä ympäristötieteen puolella pohtinut ja varmaan tulen vastakin pohtimaan:)

            Ei tässä nuo sun kommentit mun mielestä erityisen hämmentäviä ole olleet, lähinnä hämmentävä on juuri tämä kommenttien ja THL:n viestinnän yhdistelmä. Kun tosiaan he niin suoraan väittävät, että ihmiskokeissa yhteyttä ei saatu osoitettua ja lisäksi vielä sanovat, että pienet määrät glykyritsiiniä sisältäviä tuotteita eivät haittaa. Voisin hyvin kuvitella, että joku tulkitsisi tuon jälkimmäisen jopa niin, että on pystytty osoittamaan, että pienet määrät eivät ole haitallisia. (Täällä olleista kommenteista olen ymmärtänyt, että näin ei ole.)

            Mutta te toivottavasti pystytte jatkamaan myös näiden viestintäkuvioiden kehittelyä. Tsemppiä ja työn iloa!

  • salmiakin uhrit
    25.1.2016 at 15:30

    En lähtisi vertaamaan Florinef kortisonivalmistetta glykyritsiiniin, joka estää istukassa haitallisen kortisolin muuttumista vähemmän haitalliseksi kortisoniksi. Florinefilla näkee erittäin harvoin hoidettavan liian matalaa verenpainetta. Raskaudenaikaista matalaa verenpainetta en ole koskaan nähnyt hoidettavan edellä mainitulla lääkkeellä. Astmaa hoidetaan raskauden aikana pääsääntöisesti keuhkoihin hengitettävällä kortisonilla, jonka systeeminen imeytyminen on vähäistä. Jos reuman tai astman hoitoon joudutaan käyttämään kortisonia suun kautta, annos on tarkoin määritelty samoin hoidon kesto. Salmiakin suhteen tilanne on toinen. Tavallisesti salmiakin suosittelijana on neuvolassa toiminut terveydenhoitaja, jolla ei ole oikeutta määrätä mitään reseptilääkkeitä. Glykyritsiinihoidon kestoa tai vaikuttavan aineen annostusta ei ole myöskään määritelty. 50 gramman päiväannoksella potilaan saama glykyritsiiniannos voi vaihdella 10-kertaisesti. Aina reseptilääkettä kirjoitettaessa tehdään lääkemääräyksestä merkinnät myös potilastietoihin. Salmiakin suosittelusta ei yleensä tehdä mitään merkintää potilaspapereihin. Haittavaikutusten ilmaantuessa potilaalla ei ole mitään oikeusturvaa, eikä salmiakin suosittelijalla mitään vastuuta neuvoistaan.

    Raskaudenaikainen matala verenpaine ei mielestäni ole sairaus tai minkäänlaista lääkehoitoa vaativa vaiva. Hoidoksi riittää säännöllinen ruokailu, riittävä nesteen saanti ja tarvittaessa ruokasuolan lisääminen ruokaan. Helposti huimaamista vähän liioitellaan. Tavallisesti ennen pyörtymistä huomaa omassa olossaan jotain ennusmerkkejä ja huonoja oloa. Silloin pitää mennä istumaan tai makaamaan. Joskus kävelykin auttaa. Kummallista, että jokaista vaivaa pitäisi olla hoitamassa lääkeaineella, varsinkaan glykyritsiinilla, jonka teho on plasebon luokkaa ainakin akuutisti käytettynä.

    Vieläkin ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että salmiakki on riippuvuutta aiheuttava aine. Kun sitä syö, tekee mieli aina lisää. Lopulta on vaikea hallita syötyjä määriä. Salmiakki on susi lampaiden vaatteissa. Kun glykyritsiini on naamioitu karkiksi, kukaan ei usko sen vaarallisuuteen. Maun tai ulkonäön perusteella on mahdoton arvioida, jonkun tuotteen glykyritsiinipitoisuutta. Yli 4 mg grammassa sisältävissä valmisteissa on varoitus kohonneesta verenpaineesta kärsiville. Jos pitoisuus on lähelle 4mg grammassa varoituksia ei tarvita. On helppo uskotella itselleen, että jonkun tuotteen glykyritsiiinipitoisuus on pieni, todellisuus voi olla jotain muuta.

    Jos THL on asiasta suosituksen laatinut, on tutkimusnäyttö vahva. Tässäkin tilanteessa suosituksen muuttaminen vei 20 vuotta. Pienin perustein suositusta ei ole muutettu ja silloin suositusta on järkevä myös noudattaa. Aikaisemmin äideillä ei ole ollut mahdollisuutta valita, koska tutkimustulokset on pimitetty sekä terveydenhuoltohenkilökunnalta että tavallisilta ihmisiltä. Hyvin monille äideille salmiakkia on suositeltu neuvolassa ja jopa Kakspluslehdessä raskaudenaikaiseen pahoinvointiin. Nyt haitat ovat kaikkien tiedossa ja täysin vastuuton suosittelu on toivottavasti loppu. Nyt äideillä on vapaus valita syövätkö salmiakkia riskeistä huolimatta. En usko siitä olevan hyötyä kenellekään, haittaa sitäkin enemmän. Haitoiltaan pidän salmiakkia samanlaisena kuin tupakkaa tai alkoholia. Vielä 1970-luvulla alkoholia suositeltiin estämään haitallisia supistuksia. Ehkä joku on joskus suositellut vetämään pari röökiäkin verenpainetta nostamaan, jos tulevaa äitiä on vähän huimannut. Ja kyllä olen mennyt tajuttomaksi raskauden liian matalan verenpaineen takia ja ambulanssi on soitettu paikalle. Se on pelottavaa, mutta ei oikeuta ketään terveydenhuollon ammatti-ihmistä suosittelemaan salmiakkia minulle riskeistä huolimatta. Hyvin pärjää ilmankin salmiakkia, kun vaan uskoo siihen.

  • 1 2