Voi paska. Voi paskan paska. Siinä, missä bloggaajakollegat (kuten Lähiömutsi hienossa vauvanruokajutussaan) kertovat soseutuksen saloista ja esittelevät upeita värikkäitä terveellisiä jääpalamuottiruokataideteoksia, tässä blogissa vain aaaaaaaaa aaahdistaaaaaaaaaaaa.
Prismasta perjantaina ostetut perunat ovat keittämättä. Ja siksi aaaaaaa aaaahdistaa. Nytkö mun sitten pitäis alkaa perhana vie soseuttaa. Ei pysty, ei kykene, ei kunnolla edes ajattemaan koko asiaa.
(mikä ei kyllä pidä paikkansa – olen vauhkonnut asiasta koko illan)
Kyllä, olen sitä mieltä, että itse tehty ruoka on varmasti lapselle parasta ja terveellisintä. Ja ei, nyt en vaan kykene ajattelemaan itseäni blenderiä pöristelemässä ja perunoita keittelemässä. Koska mä viimeksi oon j*mankauta edes keittänyt perunan? Ysiluokan kotitaloustunnilla. Ai niin, mutta mähän en edes valinnut kotitaloutta valinnaisaineeksi. Eli en edes silloin.
Perunashoppailun lisäksi kävimme perjantaina kurkkimassa sitä hemmetin huono-äiti-häpeäkäytävää eli Prisman lastenruokaosastoa. Nappasin randomilla käsiin kaksi purkkia, joiden hintaopasteissa oli vihreä luomu-lappu. Toinen oli Semperin palsternakka-peruna (sis. palsternakka 38 %, peruna 38 %, vesi ja rapsiöljy) ja toinen maissi-bataatti (sis maissi 57 %, bataatti 21 %, vesi ja rapsiöljy). Ei löydy lisäaineita eikä sokereita. Tämäkö on nyt niin myrkkyä, että jos annan tätä lapselleni, tulee vähintäänkin huostaanotto ja koulukoti ja avioero ja perintövero-mikälie (en keksinyt enää viimeiseksi tarpeeksi pelottavaa sanaa) ...?
Mikäli nettimaailmaan, blogeihin, äitikeskusteluihin ja neuvolaan ja ehkä koko maailman on uskominen, mä oon nyt paskaäiti ja palan h*vetin tulessa. Mutta vauva saa huomenna tuota purkkiperunapalsternakkasosetta. Tai sit vaihtoehtoisesti mä imetän sitä niin kauan, että se alkaa syömään mun kanssa nuudeleita ja nepalilaisen Panneer Chiliä.
Ampukaa mut. Antaa tulla. Aaaaaaaaaa.
4
Elkku (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 07:42Moi! Kommentoinpa ekaa kertaa nyt tätä sun kivaa blogia. Mä olen ihan sitä mieltä, että lapselle/vauvalle on helpointa syöttää sitä mitä perhe muutenkin syö. Jos te ette syö perunaa, ei sitä tarvitse alkaa vääntää lapsellekaan. Jos te keitätte joskus riisiä itsellenne, anna siitä samalla vauvalle! Varmaan puolet maailman vauvoista saa riisiä ekaksi kiinteäksi ruuaksi. Vähän näytät sille sauvasekoitinta (jos haluat) ja se on siinä! Tai niin – anna niitä purkkiruokia :) Niiden avulla on varmasti kasvanut jos kuinka monta tärkeätäkin ihmistä tähän maailmaan :)
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 07:51Hei, täällä ollaan syöty purkkiruokaa jo siitä saakka, kun poika täytti 3kk lääkäreiden ohjeiden mukaan. Ei sitä kyllä itse jaksanut ajatella jotain soseiden tekoa itse, kun lapsi huutaa yöt ja päivät mennään zombeina.
Lastenruokaosasto suorastaan pelasti meidät ja vaikka allergioitakin puhkesi löytyy sieltä vieläkin sopivia ruokia, kun tarkkaan etsii. Jos sen takia sanotaan huonoksi äidiksi, jos tahtoo antaa sitä jaksamistaan vauvalle hellimisenä ja seurusteluna, niin sitten täälläkin on yksi huono äiti.
inkkuda (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 08:00oh my!
voin kertoa, että oon kahdelle lapselle syöttänyt valmissoseita. ja kumpaakaan en onnistunut edes imettämään. tää on varmaan tupla-paha-moka! ;DDD
älä stressaa. teet niin kuin itselle parasta. ei ne kauaa sitä purkkiruokaa syö
Kallen äiti (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 08:15Mun mielestä ei kannata luokitella noin nopeasti itseään purkkiruokaäidiksi, soseuttajaksi tai pakastajaksi tai sormiruokafriikiksi tai varsinkaan huonoksi äidiksi :) ! Menkää päivä kerrallaan siltä miltä tuntuu niinkuin olette tehneet tähän astikin.
Itsekin ahdistuin siitä, että pitää soseuttaa monta kertaa päivässä ja keitellä jotain naudanlihaa isossa padas ym ym.. Sittemmin ostelin purkkiruokia sitä mukaa kun sieltä löytyi kivoja etuliitteellä luomu tai sitten vain kivan värisiä :) . Keittely ja soseuttaminenkin alkoi kiinnostaa kun tajusin että ei vauvan oo pakko syödä vaan perunaa ja porkkanaa -> paljon mielenkiintoisempiakin asioita voi keitellä kuten herneitä, parsaa, kanaa, nuudeleita, täysjyväpastaa ym ym. Ja siis ihan sitä mukaa kun huvittaa.
Sormiruokailu on hauskaa välillä. Vauvamme 8kk syö hunajamelonia, banaania ja soijamunakasta loistavasti omin näpein mutta ei sitäkään aina jaksa, nimittäin siitä seuraa helvetillinen sotku :)
Päivä kerrallaan sitä mikä tuntuu sopivalta ja mukavalta!
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 08:36Minä syötin tytölleni ensin itsetehtyä ruokaa, mutta koska mulla ei mitään säännöllisiä ruokailuaikoja ole itselläni, niin siirryin aika piakkoin itsetehdystä pilttiin. Imetinkin vain 2 kuukautta ja sitten maidon tulo lakkasi ja jouduttiin siirtymään korvikkeisiin. Mäkin jouduin hieman potemaan huonoa omaatuntoa tuosta pilttiin siirtymisestä, mutta koska mä en ole mikään kokki kolmonen, niin ajattelin että piltin myötä lapsi syö ainakin kalaa ja sun muita lihoja kun meillä ei niitä muut oikein syö. Sen voin sanoa, että tupperwarella (en tiedä onko enää olemassa) oli ainakin joskus sellainen vihreä kannu jossa pystyi keittämään ihan parissa minuutissa perunan ja muut kasvikset ja juurekset. Heitin kannuun perunan, kukkakaalia ja parsaa ja sit viel vettä ja kansi päälle. Sitten 3 min mikrossa ja vauvan ruoka oli valmis! Kätsyä, etten sanoisi!
Mutta siis, älä ahdistu äläkä ressaa. Ei pilttiruokailu tee susta huonoa äitiä! :)
Tilia
1.10.2012 at 08:46Siis Silvan olis nyt tarkoitus opetella syömään TEIDÄN perheen ruokia, ei mitä tahansa kiinteitä. Toki Suomessa asuvana kannattaa sitä perunaakin jossain vaiheessa opetella syömään, esim. koulussa voi muuten jäädä nälkä. Mutta en sillä aloittaisi, jos Silva ei ole perunan makuun äidinmaidossakaan tottunut.
Aika helppo kiinteiden aloitus olisi maissinaksu. Jos et ole niistä vielä kuullut (äitiyden salatiede), niin ruokakaupan naksuosastolle valitsemaan se pelkästä maissista tehty (ei vaniljaa, ei suolaa). Näillä pelastetaan reissun päällä vielä monta pikku nälkää ja hektistä hetkeä, kun se ruoka ei olekaan valmista, vaikka lapsi huutaa jo pöydässä. Tahmaista, mutta toimivaa.
Ja mitä soseiden tekemiseen itse tulee, itse vihaan kaikkea ruoanlaittoa, mutta sosetta opettelin silti tekemään. Halusin valita itse, mitä ruokaa lapselleni syötän. Jotenkin joku puolalainen kana ei kuulostanut hyvältä vauvanruokapurkissa. Eikä espanjalainen porkkana. Eivät kuulu meidän perheen ruokavalioon, en söisi itsekään.
Ja äkkiä se soseaika tosiaan menee ohi, 1-vuotiaasta on meidän muksut syöneet omin käsin samaa ruokaa omalta lautaseltaan kuin muukin perhe. Ei siinä kovin monta kattilallista sitä sosetta ehdi edes tekemään, vaikka itse tekisikin.
Nyt on muuten aika hyvä aika tehdä oman pihan luomuomppusosetta! Jos et kerro neuvolassa, voit aloittaa myös hedelmällä, vaikka ei-niin-makeilla suositellaankin aloittamaan.
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 09:06Me tehdään itse ja annetaan valmiita, mut koska on mahdollista ostaa myös luomu-purkkiruokia, niin ostetaan vaan ja ainoastaan niitä.
iitu -
1.10.2012 at 09:42Jos yhtään helpottaa niin tein pakkasen täyteen erinäisiä soseita ihan turhaan. Ei toi poika suostu syömään niitä alkuunkaan. Ainoastaan omatekoinen mustikka- ja omppusoseet kelpaa, kaikki muu syljetään heti ulos. Niin, paitsi ne kaupan purkkisoseet. Eli viikin häpeäkäytävällä tavataan. :)
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 10:45Hei ja kiitos kivasta blogista. Minun (4.) vauva on vajaa 3kk ja olen seurannut blogiasi jo loppuraskaudesta asti.
Minun eka ja toka vauva söi lähinnä omatekoisia soseita. Välillä saivat hedelmää purkista. Kolmas ei huolinut mitään sosetta, joten söi alusta asti sormiruokaa. Vasta myöhemmin kuulin tämän termin.
Tämän neljännen kanssa mennään varmaan aika lailla omatekoisilla soseilla. Jos tämä niitä suostuu syömään. Tai sitten sormiruoalla, joka oli oikeasti tosi kätevää.
Ja ne naksut on oikeasti tosi näppäriä! Suosittelen.
Ei siitä ruokailusta kannata mitään isoa numeroa tehdä. Omien tuntemusten mukaan. Purkista, soseuttaen, sormiruokaa…. Sitä paitsi tissiruoka on ihan hyvä vaihtoehto vielä pitkään. Ihan vaikka makuannoksi vaan muuta.
Kallen äiti (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 11:01Jep, komppaan vielä tuota edellistä vierailijaa, että rintamaito on todellakin kaikesta huolimatta vielä piiiitkään se pääravinto ainakin meillä. Muuta syödään sen verran kun maistuu ja jaksetaan…
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 11:13http://www.maissinaksut.fi/maissinaksut.htm
Tutustuppa näihin. Tosi käteviä reissussa mukana.
Mamma
1.10.2012 at 11:22Niin kuin jo moni on sanonut, et ole huono äiti jos ostat ruoan valmiina purkissa. JA oli myös hyvä vinkki siitä ooloannin perunamuusista :) ja itse tehty perunasose ei oikeen tykkää pakastimista, eli maistuu aika karseallekkin sen jälkeen. Btaatti on jees ja tulee tosi äkkiä, mut noi luomupurkitkin on oikeen oiva valinta ;) itse aloitin hedelmä soseilla, joku sanoo nyt että ei niin päin voi aloittaa, mutta itse tuumailin, että ehkä maukkaampi startti :D vuorotellen alotettiin uusi maku eli eka jotain makeaa ja sit aina just joku peruna tai porkkana perään ja sitä rataa :)
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 11:32Mä olen se äiti joka on ulkoistanut lasten ulkoilun perhepäivähoitajalle. Ja mun molemmat lapset on saaneet melkeimpä pääsääntöisesti purkkiruokaa siihen asti että suusta on löytynyt purukalustoa jonka avulla voikin sitten siirtyä leipään ja lihapulliin!
Terveitä tyttöjä molemmat on, ei korvatulehduksia, muutama flunssa vuodessa, tasaiset kasvut janiinedelleen.
Tasan yksi ihminen on yrittänyt ruveta mulle urputtaan asiasta, mutta annoin kuulla kunniansa. Meidän asiat ei kuulu muille. Äiti tietää mikä omalle lapselle on parasta, ja jos ei tiedä, lapsi kyllä näyttää sen. En minäkään arvostele taaperoimettäjiä tai kantoliinafanaatikkoja, vaikken ymmärräkään.
Ainoa miinus minkä keksin, on tietenki hinta ja ne hirveät määrät lasipurkkeja joita saa kuskata lasinkeräykseen ;) Toisaalta, meillä ei ole pakastinta, joten ruokaa ei voi tehdä pakkaseen valmiiksi, ja vauvalle ei voi muussata chilillä höystettyjä nuudeleita mitä meilläkin syödään.
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 11:53Jäljelle jääneistä tyhjistä pilttipurkeista voi tehdä tosi kauniita ulkolyhtyjä! Hyvä joululahja vinkki ihan kelle vaan! Ostat vaan tiimarista servettilakkaa (en muista oliko myynnissä tuolla nimellä, alle 10e hintaan) ja askartelet haluamasi servetin pilttipurkin kylkeen. Ei vie kauan aikaa ja on ihan siistiäkin hommaa. Sitten vaan rautalanka purkkiin kiinni (rautalangan voi myös koristella erilaisin helmin) ja ulos roikkumaan. Voin kertoa että pimeinä syysiltoina on oikein kaunis näky pihalla nuo lyhdyt..:)
Kristaliina
1.10.2012 at 12:15Kolmekymmentäviisi (kommenttien määrä, kun aloin tätä viestiä kirjoittaa) kertaa iso kiitos kommenteista! …eikä vielä yhtään ”myrkytät lapsesi lisäaineilla eikä se koskaan muodosta järkevää suhdetta ruokaan” -kommenttia, wohoo!
MinnaM tuolla osuvasti kysäisee, että eikö kaikki tällainen paineilu jo pilaa äitiyden iloa… Kyllä! Mikä siinä onkin (tätä sitä ihmettelee jatkuvasti), että vaikka kuinka pitäisi itseä rentona tyyppinä, tässä äitinä olemisessa jonkinlainen syyllisyys painaa vähintäänkin joka toinen päivä. Tai no ei ihan, joka toinen viikko ehkä. Mistä ne kaikki äitiyspaineet tulevat? Tässä tapauksessa voisin sanoa, että ”yleiskeskusteluilmapiiristä, jonka mukaan purkkiruoat ovat myrkkyä” – mutta het-ki-nen, tässähän ainakin 35 kertaa sanotaan, että älä stressaa, et ole huono äiti, lapsesi kasvaa varmasti ihan hyvin purkkiruoillakin jne… Mä taidankin mieluummin luottaa tähän yleisilmapiiriin :)
Ja kyllä: kyllä meilläkin varmasti jossain vaiheessa soseutetaan. Joel jo eilen sanoi, että sehän voisi tehdä soseet aina ennen töihinlähtöään aamulla… Vähän liian kilttiä… Ja kyllä minäkin voin niitä alkaa opetella (mulla on nuo samat a ja b -kohdat kuin Liisalla), mutta tarvitsen siihen oman innostuksen, joka sysää blenderin äärelle.
Voiko blenderillä muuten edes soseuttaa vai pitäkö hankkia sauvasekoitin?
Kiitos vielä kaikista kommenteista, yritän ehtiä vastailla tarkemmin vielä myöhemmin!
ps. Hieno tuo askarteluvinkki! :)
Ilman äiti (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 12:16Turha angstata; koko hysteria aihepiirin ympärillä on taas vain yksi esimerkki vanhemmuuteen liittyvästä ideologisesta vouhotuksesta, jolla ei ole juurikaan faktuaalista pohjaa. Purkkiruokien käytännössä ainoa haitta on ravintoaineiden ja mikrobien kärsiminen valmistuksen ja säilytyksen aikana. Purkkipöperöistähän ei ole tutkimusten mukaan yhtään mitään haittaa, kunhan lapsi saa lisäksi välillä muutakin. (Pelkät purkkiruoat yksinään eivät ole tietenkään hyvästä, mutta ei niistä todella ole lisänä mitään haittaa.)
Perunan – ja lapselle yleensä paremmin maistuvan bataatin – voi muuten ”keittää” mikrossa. Töki bataattiin/perunaan muutama reikä haarukalla, kiedo se löysästi talouspaperiin, pane lautaselle ja kypsennä muutama minuutti täydellä teholla. Ota lautanen mikrosta varovasti pannulapulla, koska sekä bataatista/perunasta että lautasesta tulee todella kuumia. Sopivan kypsennysajan opit nopeasti omalla mikrollasi – bataatti kypsyy hieman helpommin kuin peruna.
Noin minä tein aina soseen. Helppoa ja nopeaa. Bataatti on vielä superhelppo kuoria ja tilsiä, ja sekaan voi paiskata vähän pakastemaitoa, jos sattuu olemaan. :-)
Ilman äiti (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 12:23Lisäystä vielä edelliseen sen verran, että me annoimme myös ipanan härvätä ruoan kanssa ihan pienestä asti itse. Toki syötimme lusikalla avuksi, mutta lapsi sai myös maistella itse sormin ihan alusta asti. Mitään sormiruokaohjelmaa tuohon ei varsinaisesti liittynyt, eli ruoka oli aluksi soseita yms. (eikä pikkupaloja), mutta halusimme kannustaa lasta innostumaan ruoasta itse maistelemisen kautta.
Nyt lapsi onkin todella kiinnostunut ruoista ja maistelee mielellään kaikkea uutta. Tuota ei tietenkään voi panna kokonaan pienestä asti maisteluun tottumisen piikkiin, vaan varmasti biologiset taipumukset vaikuttavat paljon, mutta uskon, että tuo itse syömään kannustaminen kyllä auttaa lasta innostumaan maistelusta verrattuna siihen, että lapsi vain passiivisesti aukoo suutaan vanhemman ojentamalle lusikalle (kuten esim. minun lapsuudessani neuvolassa ohjeistettiin vanhempia).
En siis sano, että kaikkien pitäisi toimia näin, mutta vinkkaan meillä hyväksi osoittautuneen käytännön. Siivoamistarvettahan tuo ”ballistinen ruokailu” tietysti lisää. :-D
Kristaliina
1.10.2012 at 12:25Ai niin, ja kiitos noista perunasosejauhe- ja mikrotusvinkeistä – menevät ihan lähitulevaisuudessa kokeiluun!
Lähiömutsi (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 12:56Hahhaaa, voi apuaa Kristaliina! Jos supermutseja pitäis lähteä etsimään, ei ainakaan meidän kerrostaloluukun kohdilta Herttoniemestä kannata aloittaa etsintää. Vaikka iltaisin köökkimme valloittaakin soseuttaja.
Meillä kiinteiden aloitus osui upeasti kesän alkuun, jolloin torit, pellot ja kauppojen hevi-osastot pursuilivat inspiroivasti raaka-aineita. Jos homma pitäisi aloittaa nyt, kun pimeys laskeutuu lähiön ylle jo ennen minityypin yöuniaikaa, vois olla blenderinurkalla hiljaista. Meinaan väsyttää niin tavattomasti, että aivot ovat soseena ennen jääkaappiin varattuja aineksia.
Koska ”onnelliseen vauvaan tarvitaan onnellinen mutsi” on ylin äitiyssääntöni, menisin sen mukaan. Myös sapuska-asioissa.
Mutta jos jaksamista kotisafkan tekoon alkukankeuden jälkeen löytyy, suosittelen samaa kuin muutamat aikaisemmat kommentoijat. Vauvalle eteen suurinpiirtein samaa ruokaa kuin vanhempienkin lautasella on. Sitä nopeammin päästään siirtymään yhteen kattilaan koko perhe. Jos kaupan soseet vie voiton, mä vinkkaisin maustamaan niitä itse. Ne kun ei itsessään maistu oikein miltään. Niin pääsee pikemmin koko perhe maukkaan (nepalilaisen) sapuskan makuun.
http://www.mutsiavautuu.com
Vierailija (Ei varmistettu)
1.10.2012 at 13:17jos kasvattaa lastansa jossain saasteisessa, ruuhkaisessa ja turvattomassa helsingissä, missä ihmiset on välinpitämättömiä, nii häiriintyny siitä kersasta tulee jokatapauksessa, oli purkkiruokaa tai itse tehtyä.