Pörssisähkö vs kiinteä hinta: laskelmia

Kas niin se vaan takki kääntyi että viuhahti: puutalossa on siirrytty pörssisähkön maailmaan viime viikon keskiviikosta alkaen.

Tätähän ei pitänyt tapahtua.

Vuosi sitten, kun ennustettiin kovan sähköhinnan talvea (mitä se sitten olikin), teimme paljon pähkäilyjä, laskelmia ja puntarointia. Ja silloin päätettiin, että mennään sillä sähkösopimuksella, mikä meillä olikin: ei tähän enää ylimääräistä laskemisen, huolehtimisen, seuraamisen ja säätämisen sfääriä tarvita. Otetaan kova sähkölasku vastaan sellaisena kuin se tulee ja pidetään pää kylmänä ajatellen, että se kuuluu suoran sähkölämmityksen puutalossa asumisen asuinkustannuksiin.

Tuo on ollut meillä se ajattelun linja alusta asti – siitä siis aiemmin täällä.

Nooh. Nyt tänä syksynä sitten ihan periaatteessa samoilla spekseillä kamelin selkä katkesikin ihan pieneen juttuun: omasta sähköyhtiöstä tuli tieto sähkön hinnan noususta. Raks. Poks. Vai mitä siitä nyt sitten kuuluukin, kun se siitä kyttyröiden välistä rusahtaa.

Hassua tässä on tietysti se, että edelleen hinta olisi ollut huomattavasti viime syksyä ja talvea pienempi (ihan murto-osa!), mutta silti just nyt se vaan meille (mulle) osui siihen kohtaan, että raks ja poks.

Hyvä osoitus siitä, että aina päätökset eivät tule pelkästään faktaperusteisesti vaan myös oma… mikälie, tähtien asento, mielen maisema siihen vaikuttaa. Tai oma into kokeilla jotain muutosta.

Perheenäidin villit muutostuulet: kokeilin uutta sähkösopimusta, wohoo! Nyt pesen pyykkiä pörssisähkön hintojen aikatauluttamana – villiä elämää, katso kuumat kuvat!

(älä katso, niitä ei ole, on vaan näitä vanhoja kotikuvia)

Asiaan.

No nyt on sitten pörssisähkö. On, on. Ja puhelimessa appi, jolla seurailen sähkön hintoja.

Mutta sitten tulee se mutta. Meillä on ehkä vähän keskiverrosta (?) erilainen tilanne tässä meidän asumismuodossa: suora sähkölämmitys ja lämmin vesi tietty myös. Ei lämmitetä pienhiukkassyistä kakluuneilla – ja muutoksia näihin sähkönkulutusolosuhteisiin ei ole lähivuosina tulossa.

Meillä siis ihan valtava osuus meidän sähkönkulutuksesta on tuollaista ns. pakollista, pysyvää. Esimerkkinä tuolta vanhasta postauksesta poimin, että silloin heinäkuussa kulutetun sähkön osuus oli vähän yli 600 kWh, kun puutalon patterit olivat pois päältä. Kun taas kylmämpänä kuukautena helmikuussa se oli huimat 2660 kWh.

Jätti-iso osuus meidän sähköstä kuluu siis niin, että se mun pörssisähkö-appi saa huutaa siellä ihan mitä vaan, mutta lämmitettävä on. Eli sellaista, joihin ei itse pysty vaikuttamaan.

Onko tuossa pörssisähkössä sitten meille mitään järkeä?

Vielä vuosi sitten ajattelin, että ei. Nyt ajattelen, että no kokeillaan ja testataan. Sittenhän sen näkee, ja takaisin voi aina vaihtaa.

Ehkäpä sähköautopostauksen innoittamana päädyin tekemään myös pörssisähkön suhteen erilaisia (teoreettisia) laskelmia! Kas näin:

Pyykkikone

Ajatellaan, että pesen koneellisen pyykkiä joka päivä, 365 koneellista vuodessa. Pesukoneiden kulutus vaihtelee ilmeisesti tyyliin akselilla 0,2 – 2,5 kWh per pesukerta. Sanotaan, että meidän kulutus olisi 1 kWh. Otetaan tähän kolme erilaista hintaa ja lasketaan.

1. Jos vuoden pyykinpesu tapahtuu matalalla pörssisähköllä, vaikkapa eilen 0,73 c/kWh, ja koko vuoden tosiaan pystyisi pesemään vain näin edullisesti, tulisi vuoden koneellisten hinnaksi 2,70 euroa.

2. Jos se tapahtuisi sillä hinnalla, mitä sähköyhtiö tarjosi kiinteäksi hinnaksi (noin 14 c/kWh), vuoden koneelliset maksaisivat 51 euroa.

3. Ja pörssisähkön keskihinta viime vuonna on ollut 6,68 c/kWh. Sillä hinnalla vuoden koneelliset tekevät 24 euroa.

Eli joo iso ero, mutta vuodessa. Ja eihän se pörssisähkö tietysti noin matalalla koko aikaa pysy. Sitten on vastapainona ne korkeammat hintapäivät, jolloin on lapsiperheessä kuitenkin pakko pestä pyykkiä jossain vaiheessa. Lasketaanpa koneellisen hinta!

Halvalla sähköllä yksi pyykkikoneellinen olisi sähkön puolesta tuon 0,0073 euroa. Kiinteällä hinnalla 0,14 euroa. Pörssisähkön keskihinnalla puolestaan 0,07 euroa. Viime vuonna oli ilmeisesti jokin ennätyskallis tuntihinta 235,1 c/kWh, eli tällöin koneellinen olisi maksanut 2,35 euroa.

Päätelmiä: pyykin pesussa voisi säästää vuodessa muutamia kymmeniä euroja, jos pystyisi pesemään pyykit aina halvan pörssisähkön ajalla.

Pöytätietokone

Mulla on huono tapa pitää pöytätietokonetta päällä oikestaan koko päivän – Joel tästä huomauttelee. Kuulemma kuluttaa tosi paljon sähköä.

No googlasin, löytyi tuollainen suuruusluokka kuin 0,15 kWh/tunti. Eli jos kone on minulla päällä 10 tuntia päivässä, se tekisi 1,5 kWh. Sitten samoihin hintalaskelmiin:

1. Edullisella pörssisähköllä (esimerkkinä eilisen hinta 0,73 c/kWh) vuoden aikana pöytätietokoneen päällä pitäminen maksaisi 0,01e päivässä ja 4 e vuodessa.

2. Sähköyhtiön kiinteällä hinnalla (14 c/kWh) pöytätietokone maksaisi 0,21e päivässä ja 76,70e vuodessa.

3. Pörssisähkön viime vuoden keskihinnalla (6,68 c/kWh) hinnat olisivat 0,1e päivässä ja 36e vuodessa.

Päätelmiä: Tässä ei voi ehkä verrata halvinta ja kalleinta hintaa, koska kone olisi kuitenkin päivittäin päällä. Mutta jos vertaa pörssisähkön keskihintaa ja sähköyhtiön kiinteää hintaa, säästäisi pörssisähköllä kolmisenkymppiä vuodessa tämän hintaluokan sähköillä.

Suora sähkölämmitys

Mutta laitetaanpas sitten meidän osalta asiat mittakaavaansa: mitä meidän suora sähkölämmitys sitten kuluttaa?

Jos sähköpatteri olisi vaikkapa 1000w patteri ja se on päällä 30 päivää kellon ympäri, se kuluttaa kuukaudessa 720 kWh. Tällöin sähköyhtiön kiinteällä 14 sentin hinnalla yhden patterin lämmitykset maksavat 100,80e kuukaudessa. Meillä pattereita on neljä, joten 400e kuukaudessa, heippa vaan! Plus sähkön siirrot päälle.

Toisaalta kai se nyt jotain vaikuttaa, että patteri ei ihan täydellä teholla aina paahda. Verrataanpa tuohon lukuun, jonka tiedän aiemmalta vuodelta: helmikuussa meidän sähkönkulutus oli noin 2000 kWh isompi kuin heinäkuussa. Kiinteällä hinnalla laskettuna euroina se tekee 280e kuukaudessa lämmitykseen talvikuukautena, ja se kerrotaan kahdella sähkönsiirron kanssa.

Ja tätä maksetaan kellon ympäri, oli pörssisähkön palkit sovelluksessa sitten kivan vihreitä tai huutavan punaisia.

Tuollaisten rinnalla joku valojen sammuttaminen tai pöytätietokoneen kiinni laittaminen kalliiseen aikaan tuntuu ihan pilipalihommalta.

Toisaalta rahaa se on sekin, vaikka sitä vertaakin haha suurempaan rahaan.

Mitä tästä opimme? No ainakin saamaan pään sekaisin laskelmista!

Miten mä saisin sitten tietää, kannattaako pörssisähkö meille vai ei?

Jotta pörssihintaista suoran sähkön kustannusta pystyisi vertaamaan kiinteään, täytyisi tietysti tietää kuukausikohtainen pörssisähkön keskihinta – sehän kertoisi jotain, sillä patteri on päällä vuorokauden ympäri. Ja sitten tarvitaan tietysti kuukausikohtainen kiinteän sähkön hinta samalta ajalta. Ja kulutus.

No hitsi vie, kyllähän nämä luvut luulisi löytyvän! Otetaanpa se sikakallis viime talven tammikuu! Nyt lähtee!

Tamikuun 2024 kuukauden pörssisähkön keskihinta on ollut 13,18c/kWh. Me ollaan viime vuonna maksettu kiinteähintaisella sopimuksella tuolloin sähköstä 17,95e/kWh.

Sähkölämmityksen kulutusta mulla ei ole kertoa, mutta kaikkeen sähköön meillä on tammikuussa 2024 kulunut 3129,77 kWh.

Pörssisähkön keskihinnalla se olisi ollut 412,50e. Kiinteällä hinnalla me maksettiin siitä 561,80e.

Ja koska niin iso osuus meidän kulutuksesta on sähköä, pörssisähkö olisi tosi isolla todennäköisyydellä ollut edullinen, vaikka me oltaisiinkin pesty pyykkikoneellisia vähän väärään kellonaikaan.

Eli kyllä: viime vuoden tammikuussa meilläkin olisi kannattanut olla pörssisähkö!

Phuuh, nyt voisi heikompi jo luovuttaa tähän. Se en ole minä!

Mä oon nimittäin ottanut talteen edelliseltä sähköyhtiöltä kahden viime vuoden kaikki sähkölaskut (niistä näkyy kulutukset ja meidän maksamat hinnat) sekä lisäksi neljän vuoden ajalta kokonaiskulutukset per kk jokaisen kuukauden osalta. Haa!

Ensimmäinen kokonainen pörssisähkökuukausi meillä on joulukuu. Ajattelin siitä sitten laskea, mitä meidän pörssisähkö on aidosti maksanut, mitä se maksaisi senhetkisellä kiinteällä hinnalla ja miten se vertautuu meidän aiempiin joulukuun kulutuksiin ja maksuihin.

Ja sama juttu sitten kaikkien talvikuukausien jälkeen! Todennäköisesti ensi vuonna tähän aikaan oon viisaampi, että millainen sähkö puutalossa kannattaa olla!

PS. Viime vuonna tähän aikaan mä olin sitä mieltä, että muutamien eurojen säästöt ei ole sen vaivannäön arvoista, mitä pörssisähkön seuraamiseen kuluu. Ei ollut valmis ottamaan oman arjen määrittäjäksi vielä sellaistaKIN asiaa kuin sähkön hinta.

Mutta hups vaan nytpä tuo koko hintaseuranta tuntuukin jotenkin… innostavalta! Ei raskaalta taakalta (mitä se ois vuosi sitten ollut) vaan vähän niin kuin joltain jännältä peliltä. En osaa sanoa, miksi se silloin olisi ollut taakka ja nyt ilo: nämä on näitä tähtienasentohommia.

Ehkä mulla on joku pörssisähkön herkkyyskausi päällä!

27