Lastenjuhlatunnelmia

Terveiset täältä lastenjuhlien jälkimainingeista, oli niii-iiiiin kivaa! Erään 2-vuotiaan bilettäjän äiti laittoi jälkikäteen viestin, että olipa jotenkin rento tunnelma – juhlastressiä ei ollut näkyvissä ollenkaan. Bingo! 

Mutta pakko myöntää, että juhlien aattona hieman jännitti. Ei juhlajärjestelyt vaan se, että eihän vaan käy se sellainen ”kukaan-ei-tullut-juhliin” -tragedia, jollaiset ovat linkkeinä kiertäneet sosiaalisessa mediassa viime aikoina. Juhlien ajankohtaa nimittäin oli siirretty: alun perin meidän piti juhlia 2-vuotiasta tirppaa jo edellisellä viikolla, mutta meidän koko perheen flunssa siirsi juhlat viikolla eteenpäin. Ja siinä, missä edellisellä viikolla juhliin oli tulossa meidän laskujen mukaan maksimissaan jopa parikymmentä naperoa (jaiks), tällä myöhemmällä viikolla ”voi harmi, just tää sunnuntai ei käy meille” -viestit vaan tasaisesti pompsahtelivat meidän kännyköihin ja Facebookiin.

Apua. Ei kai vaan…

No ei. Juhliin saapui lopulta yhteensä kuusi naperoa vanhempineen, ja se osoittautui juuri sopivaksi määräksi. Eikä se määrä vaan se laatu!

Lastenjuhlat vedettiin siis hyvin rennolla ja täysin lapsilähtöisellä otteella.. Oli tietysti synttärikakku (perus-jätskikakku) ja kynttilöiden puhallus:

Saa muuten vapaasti ihailla tuota mekkoa! Saatiin se tirpalle jo vuosi sitten 1-vuotislahjaksi Kahta en vaihtaisi, oma perhe ja käsityöt -blogin M-M:ltä, ja nyt mekko on sitten vihdoin sopiva. Ja se on täydellinen. Ihana. Niin kuin viime vuonna hehkutin, tuosta kankaasta tulee mieleen meidän lapsuuden kesät mummolasssa, Ounasjoen rannalla <3 Ehdoton tulevan kesän lempparimekko.

Niin, ja ohjelmassa siis vielä sitä ongintaa:

Kalapussukoista paljastui saippuakuplaputkilot ja sorminuket – ainakin näyttivät miellyttävän vieraita. Meillä muuten saa puhaltaa saippuakuplia sisälläkin.

…ja toisena ohjelmanumerona Piipo79:n ja Raissin vinkistä (kiitos!): kasvomaalausta!!!

Kröhöm taiteellinen vaikutelma sijoittui jonnekin sinne nykytaiteen ja töherryksen välimaastoon – ensi kerralla ei osteta tuollaisia kömpelöitä kynäliituja vaan pensselillä sudittavat maalit. Nooh, silti meillä nähtiin ainakin yksi kukkanaama (meidän tirppa) sekä viiksivallu, inkkaripäällikkö ja jonkinlainen Kiss-henkinen silmätähtikuvio.

Maaleissa muuten luki ”myrkytön”, ”helppo pestä pois” ja niin edelleen. Se, mitä siinä ei lukenut, oli että tahmaa ihan hemmetisti :D

Mutta kasvomaalaukset oli, ja se oli sitten varmaan tärkeintä. Voi sitä surua, kun illalla piti pestä kukka tirpan otsasta pois. Luvattiin, että huomenna maalataan uusi.

Kiitos kaikille juhlijoille! Tällä lastenjuhlasynttärikonseptilla meillä juhlitaan varmasti jatkossakin – näki selvästi, että tirppa oli aivan riemuissaan samanikäisistä lapsikavereista. Uuuu joo ja seuraavaksi sitten vuorossa taas ne naperoiden uima-allasbileet jonain helteisenä kesäpäivänä tuossa meidän omalla pihalla; viime vuonna sitä kokeiltiin ensimmäistä kertaa, ja siitä pitää ehdottomasti tehdä perinne! Puutalon pool partyt!

Voi hitsi onpa kiva, kun on lapsia – ihan uusia ulottuvuuksia bilerintamalla!
…sitä haisevissa baareissa istumista jaksaisi enää muutenkaan, se oli jo niiii-iiiin nähty :)