Ihana (tuskainen) kuumuus

Kuuma.

Muistikuvieni mukaan viimeksi oli näin kuuma, kun Seela oli parin kuukauden ikäinen. Neljä vuotta sitten siis. Vietimme silloin (ihania) kuumia päiviä maauimalassa ja kartoitimme jatkuvasti, että mistä löytää vaunuille varjopaikkoja. Meidän yläkerran perhepedissä nukkuminen muuttui mahdottomaksi, ja patjat siirrettiin alakerran kirjaston ihanaan viileyteen.

Onnellisia muistikuvia.

Siitä kesästä lähtien olen kaivannut tätä. Kuumuutta. Tätä lähes tuskaista kuumuutta.

Helle saa huokailemaan, tuskaisestikin. Mutta oh se tunne, kun kuumuudesta löytää sen vilvoittavan varjon. Kun käy tuulenvire, joka saa hulmuavan mekonhelman lepattamaan.

Kupissa on jääkahvi. Aurinko käväisee pienen hetken pilvenhahtuvan takana.

Vesikannu on pöydällä, sitä pitää täyttää jatkuvasti.

Lapset ottavat keinussa vauhdit vilvoitellakseen.

Ilmalämpöpumpun viilennystoiminto on ensimmäistä kertaa käytössä.

Makuuhuoneeseen kaivettiin vaatehuoneen uumenista irtotuuletin hurisemaan.

Tuskaisen kuumuuden ihanin kohta on juuri se sekunti, jolloin varjo tai viilennys tarjoavat nautinnon. Kun hengähdetään, huokaistaan, hiki kuivuu, henki kulkee. Jännä, että minulla se ei tunnu toimivan ollenkaan toisin päin. Luulisi, että se menisi myös niin. Että samaan tapaan kylmällä säällä lämpimään pääseminen – kuuma kaakaokuppi, villasukat – saisi aikaan samanlaisen ah-elämyksen.

Ja monelle se varmaan toimii juuri niin. Itselläni se suunta taitaa olla kroonisesti epäkunnossa.

Mutta mulle parasta nautintoa on just tämä. Tämä tuskaan asti venyvä kuumuus – ja etenkin se senjälkeinen vavisuttavanihana vilvoitus.

Ai että mä nautin!

 

PS. Helteiseen säähän kaikkein sopivin hattu on ihanan vilpoinen olkihattu…

…joka on pöllitty aviomieheltä.

30
Like
1

You Might Also Like

  • coxia
    17.7.2018 at 15:36

    Mä kans rakastan lämpöä ❤️ ainut että koiraa käy vähän sääliksi, mutta onneks tuo on umiahirmu ja rouskuttelee onnessaan jääpaloja jäähdytyksekseen.

    Ja nyt kun sanoit tuosta että 4v sitten oli sama tuskaisen ihana kuumuus, niin mä muistan niiiiiiin rakastaneeni sitä kesää ja sen lämpöä, ja ilmeisesti ei oo sen kesän ihanuus johtunu pelkästään siitä että asuin ekaa kertaa omillani sillon (muutin siis vanhemmiltani pois sillon kesäkuun alussa), vaan on ollut oikeasti kuuma kesä. Koska jos meitä on kaks jotka ajattelee samoin, niin kaks kärpästähän ei voi olla väärässä 🙈😂

    Ja mä en ikinä valita kesäisin lämmöstä, niin pidän itselläni oikeuden valittaa talven kylmyydestä 😅

  • Ebe
    17.7.2018 at 16:05

    I feel u! Mä rrrrrakastan tätä lämpöä! Vaikkakin toki pienen lapsen kaa on vähän hankalaa :/

    • Anna
      18.7.2018 at 07:51

      Muistan kun neljä vuotta sitten toutokuussa lähdin synnyttämään pitkähihaisissa ja pitkissä housuissa ja kun muutaman päivän päästä astuin sairaalan ilmastoinnin vaikutuspiirin ulkopuolelle niin vastaan iski kuuma seinä. Kyllä rakastin lämpöä, mutta toisaalta kaksi nihkeää ihoa jatkuvasti toisiaan vasten (lapsi tykkäsi pienenä olla sylissä) oli minulle vähän liikaa. Istuttiin sylikkäin märkä riepu välissämme.
      Terassi oli myös ahkerassa käytössä. Jos ei istuttu sisällä sohvassa niin istuttiin terassin keinussa ja muistan syöneeni jäätelön joka päivä.

      Valittamisesta muuten, minua ärsyttää hurjasti kun aina sanotaan että ”ei saa valittaa kun kerrankin…” tai ”ei saa valittaa kun sille ei voi mitään”. Sanotaanko niin että jos olen toivonut pitkään että tulisi tosi kuuma/kylmä ilma, mutta se jatkuu viikosta toiseen ja tupa on tuskastuttavan kuuma tai auto jäätyy niin ettei kulje niin silloin minusta voi esittää eriävän mielipiteen säätilaan riippumatta siitä mitä jossain vaiheessa toivoi. Ja muutenkin asiallisen kritiikin antaminen myös vallitsevaa säätilaa kohtaan pitäisi olla ihan sallittua riippumatta säätilasta.
      Tietysti jatkuva ruikuttaminen on ärsyttävää, mutta jos tulee maininneeksi että nyt alkaisi jo riittää niin sen pitäisi olla ihan ok.
      Toiselta puolen voisi yrittää mukautua erilaisiin säätiloihin vaikka ne eivät olisi niin kovasti mieleen ja se voisi tuoda positiivisuutta arkeen, mutta vaikka olen oikeasti neljän vuodenajan ihminen joka ei oikein haluaisi luopua yhdestäkään vuodenajasta niin ainakin minä olen surkea mukautumaan siihen että sama tuskainen kuumuus tai harmaa vesisade jatkuu viikosta toiseen. Nyt on vielä ihan ok, mutta odotan silti kovasti että tulisi kunnon viilentävä ukkoskuuro tai yksi sadepäivä väliin. Sen jälkeen saisi kuitenkin puolestani taas paistaa.
      Varsinkin viime vuosina kun kesät ovat olleet mitä ovat ja moni talvikin on ollut pikemminkin märkä pieru kuin oikea talvi on minusta sukeutunut varsinainen säämarisija. Voisin kyllä vähän vilkaista peiliin ja YRITTÄÄ ajatella positiivisemmin.

      • Anna
        18.7.2018 at 11:12

        Ups. tämä oli tarkoitettu tuohon ylempään Coxian kommenttiin. Pahoittelut sähläyksestä :)

  • Anna
    17.7.2018 at 16:22

    No voihan helle :) Tykkään kun on äärimmäisen kuuma, kunhan se ei jatku liian pitkään. Vastaavasti nautin myös kun on äärimmäiseh kylmä. Kunhan sekään ei jatku liian pitkään. +25 tai -25 niin olen onnellinen <3
    Tämä yli +30 on jo sen verran liikaa että meillä vedetään ovet kiinni ja verhot ikkunoihin ja lukittaudutaan sisälle päivän kuumimmaksi ajaksi. Mutta ah sitä onnea kun kuuma päivä kääntyy iltaan ja viileys hiipii, mutta hiekka ja kivet hohkaavat edelleen lämpöä ja iho huokailee niin päivän lämmöstä kuin myös viileän (+20) tuomasta helpotuksesta. Kohta virittelen uima-altaan lapsille ja hiippaillaan ulos kun lämpötila tipahtaa alle kolmeenkymppiin.
    Jos pääsisi uimaan koska tahtoo niin elettäisiin rannassa ja oltaisiin onnellisia tästäkin äärimmäisen äärimmäisestä kuumuudesta, mutta valitettavasti lähimmällekin järvelle on automatka, joten tässä selviydytään.
    Ja mikä parasta, parvekkeelle voi mennä nukkumaan. Ihana kuunnella ruisrääkän huutoja ja ötököiden pörinää kun käy nukkumaan <3

    Ps. Luin juuri postauksesi nimen vaihdoksesta ja minulla on täsmälleen samat mielikuvat nimistä Pauliina ja Krista. Pauliina on pehmeä ja lempeä, mutta päättäväinen. Krista taas on räiskyvä kuin pieni ilotulistusraketti. Se räsähtää suusta villinä ja eloisana.
    Lasten leikki postaukseen taas voin todeta että itse olen ollut se räiskyvä esikoinen (tyttö) ja pikkuveljeni oli hyvin rauhallinen ja tasainen lapsi.

  • Susanne
    18.7.2018 at 07:15

    Olen niin samaa kastia, mitä lämpimämpi sen parempi ja vaikka sinänsä syksyllä/talvella on ihana saada teekuppi käteen ja päästä lämpimään niin kyllä kesäkuumuden pieni varjo ja tuulahdus on parasta. Katsotaan jos mieli alkaa muuttumaan muuton ja uuden asunnon saunan myötä. Itsehän voisin viettää vaikka koko päivän ulkona näillö keleillä mutta harmillisesti puolisko on veistetty päinvastaisesta puusta ja nauttii viileästä kelistä ja sisäilmasta.

  • Laura
    18.7.2018 at 18:42

    Jos sisätiloissa olisi se about 21 astetta lämmintä, en mäkään valittaisi tästä helteestä. Töissä onneksi on hyvä ilmastointi, mutta kotona ei. Täällä on kyllä ilmastointi olevinaan, muttei se toimi.. Lämpötila 28-29 sisällä, se on suoraan sanoen p**seestä. Nukkumisen suhteen etenkin. Nyt vedän unilääkettä, että saan parin kuukauden univelkoja tasaantumaan, eli saan nukuttua, ilman unilääkettä nukkumisesta ei tulisi mittään. Onneksi asun yksin, niin lämpötilasta ei kärsi muut kuin minä.
    Suunnittelen tässä jo muuttoa helteiden ajaksi toimistohuoneeseen, missä kirjoituspaikkani on töissä, siellä on sopivan viileää 😀 Joku ilmapatja tai vastaava sinne messiin, ja olisi todella lyhyt työmatka 😉 😀

  • Veera
    19.7.2018 at 16:15

    Joo kyllä se 2014 kesä oli lämmin ja ihana. Meidän keskimmäinen lapsi syntyi silloin ja muistan että oli 6 viikkoa yhtä jaksoinen helle ja muutenkin hyvä ja lämmin koko kesä. Oli helppoa kun vauva ei tarvinnut ensimmäisenä kuukautena juurikaan vaatteita.

  • Mari
    19.7.2018 at 20:12

    Sain tästä ihan uuden näkökulman lämmönrakastajien sielunmaisemaan! Eli siis lämmössä ihaninta on se että pääsee lämmöstä pois, varjoon ja tuuleen? :D Tähän pystyn samaistumaan.

    Mä olen siis näitä ihmisiä kun kär-sii tällaisella säällä. Kesä on ihanaa ja valo on ihanaa, mutta tämä helle on kamalaa. Nyt on ollut pari aivan ihanaa kesää ja olin jo ehtinyt unohtaa kuinka kamalaa tää voi olla kun kuumaa ei pääse mihinkään pakoon. +24 astetta on mulle ihanteellinen kesälämpötila, ja silloinkin pieni varjo on hyvä. Paahdetta en kestä yhtään. Näin me ollaan erilaisia. :)

    Ja mua ärsyttää myös se mantra että ei saa valittaa kun on lämmin. No todellakin valitan :D Mä taas en valita sateita, harmaata, kylmää tai syksyä. Kauheen epäreilua että on hyväksyttävää valittaa säästä ja räntäsateista 10 kk vuodesta, mut sit lämpimästä ei saisi valittaa kun siitä mukamas kuuluu tykätä.

    • krista
      19.7.2018 at 22:18

      Mun mielestä on muuten hassu ajatus, että kuumuudesta ei saisi valittaa – totta kai saa, ihan samaan tapaan kuin mä valitan (ja pidätän ikuisen oikeuden valittaa :D ) kylmyydestä tai märkyydestä, joista mä taas en tykkää :) Mutta kyllä toisaalta kylmyydestä valittavanakin saa usein niitä ”se on pukeutumiskysymys” -kommentteja :D Joihin tekee muuten mieli vastata, että EI OLE VAAN LÄMPÖTILAKYSYMYS :D :D :D Mutta siis ikään kuin jollain ois oikeus määritellä, että mistä saa valittaa ja mistä ei. Eli siitä vaan, tällä tontilla ainakin saa valittaa ihan vapaasti! :)

      Itse asiassa munkin mielestä joku 21-24 on optimaalinen ”elämisen lämpötila”. Just Espanjassa loppuajasta totesin, että arkielämän eläminen sellaisessa kovemmassa paahteessa tuntuu kyllä raskaammalta kuin sellaisessa paria astetta matalammassa. Tyyliin ruokakauppakassien roudaaminen ylämäkeen ja niin edelleen. Lomalla sitten taas mulle tää paahde maistuu <3

  • Jonnaaa
    22.7.2018 at 19:44

    Täällä myös yksi joka rakastaa tätä kuumuutta, vielä en ole kertaakaan miehelle valittanut että on kuuma. Hänhän itse tuskailee kokoajan tämän lämmön kanssa. Makkarissa (puhelin yrittää kääntää sanan makkarassa koska ajan :)) puhaltaa ilmastointilaite pari tunti ennen nukkumaan menoa ja pari tuntia vielä unen tultua, joten saa nukuttua hyvin. Ehkä paremmin kun normaali suomen kesässä jossa ikkuna olisi auki ja tuuli viheltäisi kokoajan ikkunan raosta.
    Nautin tästä!