Hedelmämopo läks (eli maistiaiset)

Sain eilen iiiiiihanan kuuloisia hedelmävinkkejä granaattiomenabloggaukseeni – sillä innolla sitten suoraan kauppaan, jea. Ja Prisman-reissun jälkeen puutalon hedelmäkulho näyttikin sitten tältä:

Hupsis. Se oli se hedelmämopo, joka läks.

Tuota hedelmäkasaa katsellessamme olikin sitten hyvä alkaa miettiä, että hei mitäs nää nyt sitten olivatkaan. Joel oli tietysti näppärästi poistanut jo hedelmät pusseistaan… No, Googlen ja kollektiivisen muistimme avulla päättelimme, että tässä nyt sitten on:

…edessä ensin litsejä, kumkvatteja ja pikku-kaki (persimon). Takana aiempi tuttu granaattiomena sekä tamarillo.

Mmmmm, maistelemaan! 

Aloitin tutuimman näköisestä eli tuosta minimini-mandariinin näköisestä sitrushedelmästä eli kumkvatista. Kuoret veks! Ööööh? Sisältä se näytti mandariiniltä, josta on unohtunut hedelmäliha kokonaan pois. Ja maistui… …kirpeältä appelsiiniltä?

Okei, okei – eteenpäin. Sitten litsi! Päättelimme, että tummemmanpunaiset ovat kypsempiä ja vaaleammat raakoja. Ehkä. Kova kuori raks pois. Sisus oli hyvin… …silmämunamainen. Sellainen valkoinen löllö. Maku oli yllättäen vähän niin kuin luumu. Iso kivikin siellä oli sisällä. Hyvältä maistui, aika miedolta.

Lisää, lisää maistellaan! (sanoisi Silva)

Nimimerkki lauree kehui eilen tamarilloa, ja sitä Joel lastasikin sitten kunnon pussillisen. Pyörittelin hedelmää käsissäni – mitenköhän tätä syödään? Kuori tuntui ohuelta, voisikohan tämän silleen luumumaisesti rouskuttaa menemään? Huuhtelin huolellisesti ja ROUSK haukkasin kunnon palasen.

Eli ei noin! Järkyttävä kitkerä maku tuntui nenässä, korvissa ja silmissä asti.

Google kertoi, että hyytelömäinen sisus on se syötävä osa. No, tuli siis täten todistettua.

Syö vain sisus. Oikeasti.

Maku oli… …hyvin hyvin kirpeä. Itse asiassa niin kirpeä, että verenmaku tirahti talvirohtuneista huulista. Auts. Mutta tamarillossa tuntui jotenkin sellainen lupaus tosi-tosi hyvästä. Ehkä tämä hedelmä oli vielä liian raaka.

Kakit olivatkin meille entuudestaan tuttuja. Nämä pikku-kakit vaikuttivat sen verran kovilta, että päätin jättää ne vielä hedelmäkulhoon kypsymään. Mutta se kaki on myös aika sellainen… …miedonmehukas. Vähän niin kuin melonimaista, ja sitten kuitenkin vähän persikkamaista, ja…

Uusia makuja on muuten aivan hämmentävän vaikea selostaa! Tämän(kään) takia minusta ei koskaan tulisi ruokabloggaajaa.

*******

Puutalon ”uusien hedelmien” ranking siis: granaattiomena edelleen johdossa, kaki kirii kakkoseksi. Kolmas on tamarillo (kypsänä), neljäs on litsi, ja tuo kumkvatti on… …kummallinen.

 

PS. Ai niin, tuolla ensimmäisessä kuvassa näkyy myös rasiallinen ananaskirsikoita. Niiden maku jäi minulle vielä arvoitukseksi – tirppa vetäisi eilen iltapuuron jälkeen kokonaisen rasian. ”Lisää! Lisää!”, kuului hihkuminen keittiöstä. Että hyviä taisivat olla.

 
Like

You Might Also Like

  • HelloAochi
    22.1.2014 at 17:31

    Kreikassa noita kumkvatteja säilötään sokeriliemeen ja syödään jälkkärinä (tosi tosi makeana jälkkärinä). Ei koskaan raakana!

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 17:36

      Joo, mullekin jäi fiilis (itse asiassa näistä melkein kaikista), että ne olisi pitänyt varmasti laittaa johonkin tai yhdistää johonkin toiseen makuun. Vaikka salaattiin tai jälkkäriin – tai vaikka tyyliin jätskin kanssa.

      Oikeastaan pelkästään nuo granaattiomena ja kaki näistä tuntuisivat ihan paljaaltaan ”välipalahedelmiltä”. Ja ehkä tamarillo kypsänä. Oi, tamarillo ois muuten tosi hyvä varmaan jossain pirtelössä tai smoothiessa, maku oli niin kirpsakanvoimakas!

  • Satsu (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 17:38

    Kumkvanttihilloa mekin olemme tehneet, mutta ei kyllä maistunut meikäläiselle niinkään. Ja kuinka ollakkaan kävimme kerran Berliinin matkalla täysin pimeässä ravintolassa, jossa oli sokeat tarjoilijat (ei, tämä ei ole vitsi) ja tilasimme yllätysmenut. Ruoka ei maistunut kovinkaan hyvältä ja ilman näköaistia raaka-aineita oli vaikea hahmottaa, mutta kumkvantit tunnistin jälkiruoastani alta aika yksikön! (Tosin mysteeriksi jäi oliko ruoka, ööö, ”mielenkiintoista”, siksi että yksi aisti oli poissuljettu vai siksi ettei se oikeasti osunut nappiin omien makuhermojeni kohdalla).

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 17:44

      Mä oon kuullut tällaisista ravintoloista!

      Jännä juttu tuo aistijuttu. Intiassa maaseudullahan (ainakin etelässä) syödään käsin. Kun olin siellä vapaaehtoistyössä, minäkin tietysti opin siihen – ja hetken vierastusvaiheen jälkeen tykkäsin siitä tosi-tosi paljon. Käsin syöminen (eli siis myös riisit ja kastikkeet ym.) toi just ikään kuin kokonaan uuden aistin siihen elämykseen, tuntoaistin. Ja ruoka maistui paljon paremmalta!

    • Satsu (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 17:47

      Mies aina korjaa, mutta en mä näköjään opi. Eli kumkvatti, ei kumkvantti…

      • Kristaliina
        22.1.2014 at 17:54

        Se on sitä kumkvanttifysiikkaa :)

  • aN-nA (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 17:38

    Pssst. Kumkvatit syödään kuorineen, älkää turhaan kuoriko, muutoin menee hukkaan iso osa noista kavereista.

    Pitäisiköhän sitä itekin pitkästä aikaa noita ostaa. Isoäidilläni oli aiemmin usein kumkvatteja, ja hän teki meille pienenä voileipiä joiden päällä oli persimonin(en ole tottunut käyttämään kaki sanaa) viipaleita! Kuulostaa ehkä eksoottiselta nuo voileivät, mutta persimon ikään kuin korvasi tomaatinviipaleet ja maistui mielestäni oikein hyvältä (:

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 17:41

      Eikä?! Kuorineen?! Toi oli ehkä ainoa asia, josta luulin olevani varma näiden maistelemisessa – että toi nyt ainakin täytyy kuoria, kun on niin mandariinimainen :D

      Hmmm, persimonit leivällä! :) Mä niii-iiin testaan :)
      (kunhan nuo ensin kypsyvät)

      • MariaH (Ei varmistettu)
        22.1.2014 at 20:45

        Mäkin oon kerran syöny noita kumkvatteja, kuorineen.. Oli jotenkin todella outoa syödä sitä kuortakin, kun se tuntui oudolta, no.. kuorelta :D

      • aN-nA (Ei varmistettu)
        23.1.2014 at 10:27

        Joo kannattaa testata persimonia voileivällä, tosiaan vähän niinkuin tomaatin korvikkeena.

        Granaattiomenasta tuli mieleen, että oon itse usein tehnyt niin, että kun halkaisen sen hedelmän niin varovasti ens alkuun puristan niitä puolikkaita vesilasiin niin että suurin osa ylimääräisestä mehusta valuis sinne, eikä sitten olis vaa leikkuulaudalla tai jossain. Sitten voipi siihen vesilasiin lisätä kylmää vettä ja tadaa granaattiomenamehu on valmis :D

        Olin kerran sokoksella kassalla ja myyjä oli just ottamassa hintaa granaattiomenista. Sitten se pysähtyi ja kysyi, että saako hän kysyä multa että mitenkä tää hedelmä kuuluu aukaista ja käyttää? No sitten juur sanoin tuosta halkaisusta, ja tuosta että ite yleensä sitten koputtelen ne siemenet sieltä. Ja että voi joko ’napostella’ sellasenaan että imeskellä sen hedelmälihan vaan siitä siemenen ympäriltä tai sitten käyttää miten mä usein teen: salaattipohjaa lautaselle(rucolaa, pinaattia tms.), savuavan kuumalla paistinpannulla vuohenjuuston paisto ja siihen päälle sitten granaatinomenan siemeniä kunnon keko. No kun olin nää jutut selostanut sille myyjälle, niin myyjä kiittää että nyt hän osaa neuvoa asiakkaita hedelmäosastolla. Samassa kaks mummoa siinä kassajonossa ”kiitos paljon tästä ohjeistuksesta, mekin ostetaan noita hedelmiä ensi kerralla” :D

    • Satsu (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 17:48

      Totta! Nythän mä muistankin syöneeni niitä myös salaatin seassa ja se oli ihan ok!

      • Kristaliina
        22.1.2014 at 17:56

        Hehee, itse asiassa mullakin on muuten joskus ollut noita salaatissa tai jälkkärissä jossain ravintolassa. Oon jättänyt syömättä, kun olen päätellyt, että noiden täytyy olla koristeita :D

  • terhit (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 17:47

    Kokeilin itse tuota tamarilloa ja grenadilloa viikonloppuna. Siitäkin syödään vain hyytelömäinen sisus, joka ulkonäöltään muistuttaa kuorellisia auringonkukansiemeniä sammakonkudussa. Koostumus on juurikin sitä mitä ulkonäkö lupaa, mutta maku ihanan makeaa.

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 17:52

      Tsihihi kuvagooglasin grenadillon ja kyllä: sammakonkudulta näytti :)

      Voi hitsi meidän lähi-Prismassa oli oikeastaan vaan näitä meidän ottamia tarjolla eksoottisten puolella (plus tosi paljon eri meloneita) – meidän täytyy varmaan lähteä viikonloppuna hedelmätoiviomatkoille vähän kauemmas! :)

      Näköjään tällaiseenkin voi hurahtaa :D

      • terhit (Ei varmistettu)
        24.1.2014 at 16:34

        Mun mielestä Citymarketissa on parempi hedelmäosasto kuin Prismassa, ainakin täällä Tampereella. Turtolan Citymarketin hevi-osasto on aivan mahtava, todella paljon erilaisia eksoottisia hedelmiä aina, joukossa tietty niitä tutumpiakin ja laidasta laitaa kaikenlaisia vihanneksia ja esim avocadot on yleensä aina syöntikypsiä, myös ne irtomyynnissä olevat. Ei mitään raakoja, kovia, saippuamaisia avocadoja, vaan just täydellisiä… :D

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 17:50

    Kumkvatit pitäis hei syödä kuorineen, ne on herkkua jos tykkää asioista joihin raastetaan sitruunan, appelsiinin tms kuorta.. Kuoren hapokkuus ja rouskuvuus + se makean kirpeän kuivakka sisus :). Pääidea on kuitenkin, että paloiksi leikattuna näyttävät hurjan näteille kakun päällä ja aikuisessa hedelmäsalaatissa (rommia!)..

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 22:04

      Totta, tuo toimii varmaan koristeena hyvin! Vähän niin kuin se tähti(ööö?)hedelmä – en ole koskaan kuullut, että sitä syötäisiin, mutta boolimaljoista sitä kyllä (silloin joskus aikoinaan) usein löysi :)

  • Melina G
    22.1.2014 at 18:01

    Mä ikävöin chikoo-hedelmää (lattareissa sapotilla). En ole nähnyt sitä Suomen kaupoissa – onko joku muu? 

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 18:21

      En ole koskaan kuullutkaan!

      …ja hei nyt mulla tuli mieleen jackfruit, joka oli tosi yleinen Intiassa. Sitä oli usein kyllä lämpimissä ruoissa – mulle ei koskaan selvinnyt, että miltä se ihan yksistään maistuu…

      • Melina G
        22.1.2014 at 18:31

        No mä söin sitä just Intiassa. Perunan ja kiivin risteytykseltä näyttävä hedelmä (tosi ruma, muistaakseni israelilaiset kutsuvat sita uglyksi), mutta maku on tosi tosi makea ja hiukan sokerimainen. Sitä syödään kuorittuna. Sopii hyvin esim. hedelmäsalaattiin antamaan makeutta, ja siitä tehdään myös shake-juomia. 

        • Vierailija (Ei varmistettu)
          24.1.2014 at 08:55

          Ugly on suomeksi rumeliini. :)

          • Melina G
            24.1.2014 at 15:48

            Aah, siis se ugly / rumeliini on siis eri hedelmä kuin chikoo! Suomessa ilmeisesti käytetään nimeä sapodilla

  • CougarWoman
    22.1.2014 at 18:52

    Hei nyt on pakko kysyä, että onko kukaan ikinä uskaltautunut maistamaan sitä Aasiassa suuressa suosiossa olevaa durian-hedelmää? Siis sitä joka kuuleman mukaan haisee ihan apinan raadolta..? Miltä maistui? :)

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 18:56

      Joo, muakin kiinnostais toi – onko kukaan maistanut? Hih ainakin Thaimaassa oli lentokentällä merkit, joissa durian oli kielletty lentokoneissa samassa sarjassa aseiden ja räjähteiden kanssa :)

    • Eleanora (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 18:59

      Durian maistuu aivan hirveälle! En oikein osaa kuvailla sen makua, mutta vanhentunut ja pehmeä sipuli siitä ainakin tuli mieleen. Kummallisinta oli ettei sen hajua huomannut torilla ennen kuin sitä oli maistanut, sen jälkeen hajun tunnisti jo kaukaa.

      • CougarWoman
        22.1.2014 at 19:20

        No johan rupesi heti tekemään mieli suuntäydellistä duriania…not :D Mutta pakko kai sitä on joskus maistaa jos/kun kohdalle sattuu. Sen jälkeen kun maistan sitä inuittien maahanhaudattua ja virtsassa marinoitua hyljettä..mut hei, erikoisherkkuja! Nam nam!

    • Omppuli (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 21:32

      Kerrain sain maistiaiseksi durian-karkkeja. Voi YÖK! Niitä saa muuten jostain etnisestä kaupasta Hakaniemen suunnalta. Yllättäen en kysynyt tarkempaa sijaintia. Varmaan muualtakin kuin Hakaniemestä löytyy kyllä.

      • Kristaliina
        22.1.2014 at 22:05

        Hihihi miten joku tulee ajatelleeksi, että hei tehdään tästä karkkia. Tekisi kyllä mieli maistaa :D

      • Eleanora (Ei varmistettu)
        22.1.2014 at 22:15

        Kaupan nimi on varmaan Vii-Voan, joka on ihan Hakaniemen metroaseman vieressä. Olen nähnyt siellä duriania myös tuoreena ja pakasteena, eli sinne vaan kaikki uteliaat!

        • FFFifi
          22.1.2014 at 22:23

          Joo Vii Voanista saa. Nam nam.

          Olen maistanut vaan karkkina, ja vaikka miten yritin, oli pakko sylkeä se pois. Ja teki tosi pahaa pitkään jälkeenpäin.

    • Nn (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 22:34

      Minä olen maistanut duriania ja mielestäni maku oli yllättävän mieto, tuntuma oli sellaista makeaa löllykkää, eikä yhtään ällöttävää. Toisin kuin se kaamea haju mikä niistä lähtee.

    • Rappiolapsi (Ei varmistettu)
      22.1.2014 at 23:59

      Durian hedelmä haisee kyllä ihan järkyttävältä. Poikaystävä osti kerran kokeiluun ja pienet palat maistettiin. Loppuhedelmä jäi sitten parvekkeelle kun ei sitä voinut sisällä pitää :D järkyttävä haju, mun mielestä järkyttävä maku ja koostumus mutta poikaystävän mielestä se ei vaan maistu miltään. Jakaa kyllä mielipiteitä, maistettiin just sillä kun kuultiin kuinka mahtavaa se on… :D

  • Rudi (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 19:42

    Ananaskirsikat on niin nam! <3 Mä olen niin nihkeä maistelemaan noita hiemankaan eksoottisempia hedelmiä, vaikka kovasti joskus tekisi mieli ostaa ja maistaa. En vaan rohkene! :D

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 22:14

      Kannattaa! Joku esim. kaki voisi olla hyvä ”ensikokeiluhedelmä”, kun sen maku on silleen jotenkin niin sopivan mieto. Mutta kannattaa antaa rauhassa kypsyä pöydällä niin kauan, että näyttää ihan ruskeanmuhkuraiselta :)

  • MarjaH (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 19:44

    Ollapa hedelmähirmu! Meidän perheessä ollaan pullahiiriä, todennäköisesti vauvakin oppii siis siihen

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 22:12

      Hei mutta neuvolaohjeissahan sanotaan, että on hyvä alusta alkaen opettaa napero perheen omille ruokatavoille :D

  • Sanph
    22.1.2014 at 19:49

    Mä rakastan litsejä, tai siis Brasiliassa ainakin rakastan niitä. Suomessa näihin kaikkiin eksoottisiin hedelmiin joutuu aika usein pettymään. Paitsi granaattiomenaan ja persimoniin ;)

  • Emmih (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 19:50

    Litsi on mun superlempirakkaushedelmä! Wikipedia kertoo sen maun muistuttavan viinirypälettä, sinä luumua. Itse maistan ja haistan niissä ruusuveden, mansikan, passionhedelmän, ja päärynän-aromeja. Kumma juttu? :D Litsejä sai ammoin syödä kiinassa vain keisarit ja heidän lähipiirinsä, muitten kävi kalpaten jos litsiä erehtyi maistamaan…

  • Leluteekin Emilia (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 20:04

    Kiva, jos kakit voi Suomessakin olla kypsiä, niin tosi monesti ihan Euroopastakin tulevat hedelmät on raakoja eikä edes kypsykään millään. Mulle toi kaki oli yllätys, luulin, että se on samaa sarjaa tyyliiin mangon kanssa, ja sitten hämmästyin valtavasti, kun tajusin, että Ranskassa talvella puutarhoissa roikkuvat oranssit onkin niitä.

  • Laura/Urbaani viidakkoseikkailijatar (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 20:11

    Litsi on mullekin jäänyt mieleen juuri kuvailemallasi tavalla, silmämunana. Taisin ekan ”silmämunan” saada Kambodzassa aamiaisella. Hehe. Tropiikin hedelmissä on kyllä monenmoista! Oottekos maistaneet kaakaopuun hedelmän hedelmälihaa? Aikamoista, kirpsakkaa löllöä sekin!

  • Tica
    22.1.2014 at 20:28

    Kumkvatti on herkkua vaniljajaatelon kanssa! Sellaisenaan vahan kummallista, mut kuten ylla mainittu – hyvassa seurassa paranee :)

  • Surku (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 21:04

    Ananaskirsikat ovat ihania! <3 Ehdottomasti mun lemppareihini kuuluvia ja ostaisin niitä harva se päivä, ellei opiskelijan lompakko kitisisi. Hyvä maku Silvalla. ;)

    Tamarilloa pitäisi kyllä kokeilla! Olen kyllä tavallaan tutustunut siihen, duunissa nimittäin tarjoilin sitä apinoille, mutta vastaanotto ei ollut hääppöinen. Olen tainnut liikaa luottaa esimaistajien mielipiteeseen. :D Kiitos varoituksesta, niin ei tule sitten ihan sumeilematta haukattua.

    Minä olen nyt syyskuusta saakka yrittänyt psyykata itseäni täällä Kaakkois-Aasiassa kokeilemaan duriania, mutta se haju nostaa niin kovan itsesuojeluvaiston pintaan, että ei, vielä ei ole pystynyt.

  • Anelse (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 21:25

    Litsit on mullekin ollet herkkua jostain lapsuudesta asti. Se juttu on juuri noissa parfyymisissä aromeissa, joista Emmih kirjoitti. Maku on kuitenkin kivan raikas. Muistaakseni niitä kutsutaan myös Litsi-luumuiksi, joten Krista ei oo varmaan yksin arvionsa kanssa. Ne on ne vaaleat, jotka on kypsempiä! Punainen on vähän raaempi. Vaaleissa kuori on kuivempi ja irtoaa kivasti ja maku on voimakkaampi.

  • pire (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 21:26

    Joo kumkvatti syödään kuorineen. Minusta maku oli aika jännä, ei paha mutta koostumus ei ollut minun mieleen. Tykkään selkeistä ja tasaisista koostumuksista. Maku sen sijaan miellytti kovasti! Kirpeän makea, sekoitus appelsiinia ja sitruunaa :) Jos maun voisi yhdistää esim. Mehukkaan mandariinin koostumukseen niin se olisi suurinta herkkuani.

  • murina
    22.1.2014 at 21:38

    Ensimmäistä kertaa ikinä ostin jotain ihan vaan koska olin siitä jostain blogista lukenut. Mutta tänään siis kaupasta lähti mukaan granaattiomena ja ananaskirsikoita, vielä en oo ehtiny maistaa, pitää ehkä säästää huomiselle, niin saa lapsillekin annettua. 

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 22:16

      Toivottavasti tykkäätte! Granaattiomenan kuoriminen sitten eka kerralla saattaa olla aika sotkuista puuhaa – ei kannata kokeilla valkoinen paita päällä :) Syötävää siitä tulee aika kivan paljon, mun mielestä kahdelle syöjälle sopivat annokset yhdestä hedelmästä :)

      • murina
        23.1.2014 at 12:30

        Ananaskirsikat oli… mielenkiintoisia sellaisenaan, mutta voin vaan kuvitella miten ihanan lisän ne vois tuoda johonkin hedelmäsalaattiin tai muuhunkin salaattiin, mmmm :) mutta toi granaattiomena! Nyt tajua ton hehkutuksen, HERRRKKUA :) 

  • jh (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 21:41

    Ananaskirsikat namnam! Maistuvat vähän ei-kirpeille karviaisille. Granaattiomena on kyllä ehdottomasti kokeilulistalla näiden hehkutusten jälkeen. Saiskohan sitä oman miehenkin kuorimispuuhiin..?:)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    22.1.2014 at 21:42

    Kai passion on teille tuttu? Itse suhtaudun lähes intohimoisesti (hehhe) siihen kirpeään ja raikkaasen makuun. Jopa ne siemenet on hyviä! Ja herkun voi helposti lusikoida suoraan kuoresta suuhun. En voi käsittää miksi suomennos on kärsimyshedelmä.

    • Kristaliina
      22.1.2014 at 22:10

      Mulla on sellainen käsitys, että olisin maistellut… Mutta kun tarkemmin ajattelen – en tiedä. Luultavasti kyllä muistaisin, jos olisin! Maistelulistalle menee!