Blogikoti in real life

WTD-Nata haastoi pari päivää sitten bloggarit näyttämään kotinsa ”sellaisena kuin ne ovat” – ja myös toimitus välitti haastetta eteenpäin. 

Kröhöm tota. Mä väitän, että mä nyt vetäisen pohjat tällä tulevalla. Pahoittelen jo etukäteen. Tätä kuvamateriaalia ei pitäisi ikinä näyttää julkisesti. Mutta näytänpä silti. Tervetuloa kuvakierrokselle siivoamattomaan puutaloon.
(oikeasti täällä on viimeksi siivottu viikonloppuna, vaikka ei siltä näytäkään)

Kierros lähteköön liikkeelle eteisestä:

Kappas, siihen on joku leväyttänyt kamat tanssitunnin jäljiltä: Seelan kaukalon, hoitolaukun, ”kaikkea muuta tarpeellista sullottu kassiin” -laukun ja mun käsilaukun. Kantorinkka vakituisestikin asustaa tuossa – sen päälle kertyy jatkuvasti tavaraa. 

Valkoisessa muovikassissa on yhdet pissavaatteet. Bugikset puuttuvat vaunuparkista – tirppa juuri vetelee niissä unia. Vikingien vaunukoppa ja yksöisrunko ovat autossa; nekin tanssitunnin jäljiltä. Portaille on jäänyt tirpan leikkejä: peppi, rullallinen pingviinitarroja sekä syreenin lehti. Vaipat, veskipaperirullat ja tuuletin kärsivällisesti odottavat, että joku muistaisi viedä ne yläkertaan. Toi kukka tuolla ikkunalla on kuollut sinne kaksi vuotta sitten. Ja jos tässä kuvassa olisi näkyvissä sivuseinän kalenteri, se näyttäisi päivää 4.8.2012.

Sitten keittiöön:

Uskokaa tai älkää, keittiön pöytä ja työtaso siistitään aina päivän päätteeksi. Tältä se kuitenkin näyttää jo iltapäivällä. Pöydällä on mm. minun syömättömät aamupalaleipäni – kiireellä tein sellaiset ja tajusin vasta ensimmäisellä haukkauksella, että hammasrautojen kiristyksen jäljiltä en pystykään pureskelemaan.

Tirppa on lounastanut ennen päiväunille nukahtamistaan. Pöydällä myös Cokis-lasi, jonka olin kaatanut itselleni aamulla mutta jota en ole missään vaiheessa ehtinyt juoda. (pitääpä hakea se nyt tähän)

Ja olkkariin:

Matot on viety heinäkuussa pesulaan, mutta niitä ei ole vielä kuulunut takaisin – hmm pitäisköhän soitella perään…? Päivän lelut ovat levällään lattialla. Edellisenä iltana Joel on ollut reipas ja kerännyt lelut kasaan; siksi niitä on tässä näinkin vähän.

Tuo alaston vauvanukke tuolla oppi just tänään konttaamaan.

Keinutuolilla on usein vaateröykkiö – wohoo jostain syystä just nyt tuo ei näytä kovinkaan pahalta. Ja kuten huomaatte, on noissa lelukoreissakin jopa leluja. Ei ihan huono suoritus, sanoisin.

Kirjastoon:

Pepin talo on muuttanut tänne. Matto on pesulakeikalla täältäkin.

Kaapin ovi on jäänyt auki (mun paha tapa – sama näkyi myös keittiössä), kun kaivoin sieltä esiin villavaatteet Silvan päikkäreille. Työpöytä on täynnä epämääräistä sälää vauvanviltistä hiusharjaan. Ja tyhjä Cokis-lasi. Kröhöm tässä on nyt selvä addiktio havaittavissa.

Seuraavaksi portaat ylös yläkertaan – ja yhtä äkkiä (kyllä: vasta tässä vaiheessa) koko bloggaushaasteen vastaanottaminen alkaa kaduttaa. Oho:

Turvakaiteella puolipuhtaita vaatteita. Lipaston päällä puhtaita odottelemassa parempia aikoja = kaappiin pääsyä.

Toinen kuvakulma – voi apua:

Vaatepyykkikori pursuaa yli tuolla oikealla. Takavasemmalla pursuaa yli lakanoiden ja pyyhkeiden pyykkikori. Toi valkoinen viikattu juttu vasemmalla on ämmin käyttämä peitto & tyyny. Seelan sitteri aseteltuna niin, että vauveli voi katsella aamutouhuja kylpyhuoneesta. Ja tuolla sinivalkoruudullisella taittopatjalla mä nukuin viime yönä pari tuntia, kun perhepedissä alkoi olla niin paljon actionia, että meinasin saada akuutin hermoromahduksen.

Sänky on tietysti siisti ja pedattu. Ööö eli ei:

Silva on leikkinyt lattialla sikaperheellä ja mun rintaliivinsuojuksilla. Karvislakana on jäänyt ämmin jäljiltä. Kolmiotyynyt on sijoitettu tuonne oikealle niin, ettei tirppa pääse kierähtämään lattialle, kun Joel on lähtenyt aamuhämärissä töihin.

Kylppäri ei (kai) ole edes kovin paha:

Pikkasen lattialle ”lajiteltuja” pyykkejä – ei muuta akuutimpaa katastrofia.

…ja katastrofeista puheen ollen. Mutta oottehan te jo tän vaatehuoneen nähneetkin. Tällä kertaa lattiapintaa on jopa näkyvissä, wohoo!

Hertta jos oot kuulolla – mä kyllä yritän etsiä sitä Stokken Newborn setin lelukaarta. Se on jossain täällä. Ehkä ymmärrät, miksi etsiminen on hieman viivästynyt. Anteeksi :)

*******

”Miten ja miksi minä olen joutunut tähän suttutaloon?”. Joelin vakiototeamus, Kolmesta iloisesta rosvosta muistaakseni.

Okei. Siivoaminen on kyllä yksi tämän ”kaksi pientä lasta” -hulabaloo-nykyelämän kynnyskohdista. Hah ikään kuin ei oltais sotkuisia oltu aina ennenkin. Mutta tämän kuluneen uuden vauva-ajan aikana on tullut huomattua, että useimmiten siivoaminen on ihan fyysisesti ja ajankäytöllisesti mahdotonta. Ei vaan yksinkertaisesti ole sellaista aikaa ja mahdollisuutta, jolloin sitä tekisi; ainakin jomman kumman lapsen pitäisi olla hoidossa silloin – ja toisaalta niinä hoidossaolohetkinä usein on vanhempien lepohetkikin tarpeen. Itse asiassa jopa enemmän tarpeen kuin se siivoaminen.

Ja vaikka esimerkiksi viime viikonloppuna tirppa oli hoidossa niin, että me saataisiin Joelin kanssa siivottua (vuorotellen toinen hoitaa vauvaa ja toinen raivaa sotkuja), niin muutaman päivän kuluttua näky on edelleen tämä. 

Olisi ollut ehkä ajankäytöllisesti järkevämpää vaan olla siivoamatta ja mennä silläkin ajalla nepalilaiseen. Tai vielä parempaa: nukkua.

Mutta joo, tällaista. Elämää. Voi apua.

You Might Also Like

  • eppunen
    28.8.2014 at 16:12

    Mä ajattelin justiin sua kun näin haasteen, ajattelin että ainahan teillä on kuvissa kodikkaasti vähän kaoottista eikä sitä oikeaa ihmiselämää ole koetettu piilottaa. Mitä väliä sillä onkaan jos on vähän sekaista, kun ei kuitenkaan ole likaista :)

  • annaandandyathome
    28.8.2014 at 16:13

    Mä nyt huolestuin vaan että miten ne matot voi vieläkin olla siellä pesulassa?  :)

    • phocahispida
      28.8.2014 at 20:30

      Mä kanssa aloin potea akuutti ahdistusta siitä, että MITÄ niille matoille on tapahtunut. :,D

  • NinaJoPup (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 16:24

    Krista, sä just pelastit mun päivän, kun en TAASKAAN jaksanut siivota. Meillä näyttää ihan samalta. Keinutuoli on yleensä aina hautautunut puhtaan viikkaamista vaille olevan pyykin alle ja lasten huone… no ei edes puhuta siitä… sen siivoaa lapset, yleensä.

    ps. Mäkin vähän huolestuin teidän matoista. Ne on vieläpä mun mielestä tosi kivat. ;)

  • Jonnaa
    28.8.2014 at 16:24

    Suht saman näköistä meilläkin on. Siivota.ehtii vaikka sit myöhemminkin.eteinen on meillä vielä pahempi, yritä sit sielä hiipiä viiden jälkeen aamulla kun töihin pitäisi lähteä hiljaa jotta lapset ei herää koska lastenhuone nyt sattuu olemaan fiksusti juuri eteisen vieressä. Nuo vaate läjät näyttää niin tutuilta, ehkä juuri siksi voitin sen skaban ööö,viime kesänä missä oli meijän pinna sänky täynnä pyykkiä. Nyt se sänky näytti olevan kumminkin iham oikeassa käytössä alakerrassa :-)

  • Nata - White Trash Disease
    28.8.2014 at 16:28

    :DD ding ding ding! sotkuvoitto tähän saakka! kiitos jakamisesta :)

    • Kristaliina
      28.8.2014 at 16:32

      kiitos, kiitos :) ilolla otan tämän suuren kunnian vastaan :)

  • Hii (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 16:36

    Hah, ihanan rehellinen postaus ja ihanan kotoista!
    Erityisesti repesin tälle: ”Toi kukka tuolla ikkunalla on kuollut sinne kaksi vuotta sitten.”

    Lapsettomana kuitenkin vähän ihmetyttää et miksi niitä lasten leluja tarvii olla noin kauhean paljon?

    • Kristaliina
      28.8.2014 at 16:50

      Hihii ja mä kun taas väitän, että meillä on luultavasti keskivertoa vähemmän noita leluja :D

      Mutta kertyyhän niitä. Niitä vaan jotenkin… …kertyy :) Ja onhan se hurjan kiva, että lapsilla riittää leikittävää kotonakin :)

    • Huvikumpu (Ei varmistettu)
      29.8.2014 at 07:49

      No vähänhän noita leluja näyttää olevan…… Meillä on kolme lasta ja voit vain kuvitella romun määrä mitä vuodessa tulee synttäreiden ja joulun muodossa.

      Monta kertaa olemme pyytäneet että sukulaiset yhdessä laittaisivat vain yhden lahjan per muksu mutta vielä kertaakaan tämä ei ole toteutunut joten kaksi kertaa vuodessa siivoamme hyllyt ja lahjoitamme ylimääräiset lelut paikalliselle turvakodille eteenpäin jaettavaksi.

      Itseäni ihmetyttää tuo vaatteiden järjetön määrä? Kuka ehtii tuollaista määrä käyttää päällänsä edes kerran vuodessa.
      Laskin huvikseni että kun taloudesta löytyy pesukone ja lapset ovat iältään 2, 3 ja 5 niin pärjäävät he viidellä vaatekerralla per viikko (+ ulkovaatteet) ja niistäkin yleensä vingutaan samoja suosikki vaatteita päälle joten käytännössä käytössä pyörii vieläkin vähemmän.

      • Vierailija (Ei varmistettu)
        29.8.2014 at 10:19

        Meilläkin on kolme alle kouluikäistä ja välillä tehdään parin viikon lomareissuja kohteisiin joissa ei pestä pyykkiä (ei kuitenkaan pelkästään lämpimään) eli kahden viikon vaatteet vähintään tarvitaan. Ja kun reissusta palataan arkeen, lapset hoitoon ja vanhemmat töihin, niin pitää puhdasta vaatetta olla kotona vielä viikoksi, koska pyykkiä pestään siinä sivussa kun ehditään. Eli 15 vaatekertaa löytyy varmaan jokaisen kaapista.

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 16:43

    Meillä on kieltämättä sotkuista ja olen kaksi viime päivää koittanut saada kaaosta hallintaan kolmen lapsen kanssa, mutta täytyy myöntää että kyllä teidänkin kaaoksessa mulla tulis ahdistus. Ongelma on, etten suuremmin rakasta siivoamista mutta siistiä kotia kyllä.

  • Asikaine
    28.8.2014 at 16:43

    Kovin on tutun näköistä ja kodikasta! :D

     

  • Lahja (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 16:52

    Kyllä sitä siivota ehtii sitten kun lapset on vähän isompiakin! Itselle täytyy olla armollinen ja priorisoida ne hommat mitkä on oikeesti tärkeitä, niin kuin vaikka vauvan nuuskuttelu. Ja mitä tuohon lelujen määrään tulee, niin mulla oli vielä pari vuotta sitten lapsettomana ajatus, että meille tulee sitten vain tarkkaan harkittuja puuleluja ja käpylehmiä (näin kärjistäen) mutta nykyisin meillä näyttää siltä kuin joku lelutehdas olisi räjähtänyt lähistöllä ja tyhjentänyt sisältönsä meidän olkkariin. Hatunnosto sille, joka pystyy kieltäytymään jokapuolelta tulevasta roinasta (eli niistä leluista).

    • Kristaliina
      28.8.2014 at 17:01

      Mulla kans on nykyisin iso toleranssi leluille – ainakin ne on tavaraa, jota käytetään jatkuvasti ja josta on iloa. Enemmän mua ahdistaa kaikki kaapinpohjien käyttämätön tavara, jota on esim. saatu vuosien varrella lahjoiksi ja joilla ei oikeasti tee mitään… Koriste-esineet jne.

    • Kristaliina
      28.8.2014 at 17:04

      Ja samaa mieltä: priorisointi! Että käyttääkö aikaa siivamiseen vai vaikkapa siihen lasten kanssa leikkimiseen. Ihan kärjessä ei tosiaan tuo siivoaminen ole :)

    • Vierailija (Ei varmistettu)
      28.8.2014 at 18:54

      Minä kun odotin ensommäistäni ( ja toistaiseksi Ainoaa.)
      Oli ajatus kanssa että vain puhutellut ja käpylehmät kelpaa.
      No itseasiassa tää on melkei pitäny kutinsa. . Meille ei oo tullu sitä kaameeta lelu tulvaa.. (vielä… ) paitsi. Kun itse sattuu löytämään ministeri valurauta lieden kattiloineen 3e:lla !! Ja muita ihania puolella sieltä täältä.
      Ja hei.! Yhtään muovista ei ole.
      No kirja hamsteri sitte olen :D lapsi on 1v4kk ja sillä on pari pahvilaatikollista kirjoja.. tosin varastossa suurin osa vielä.

      Ja saatan tosiaan nuolasta ennenku tipahtaa.. onhan täs tulossa ensi joulu.
      Onneks mun puolen suku on mun linjoilla, et sitä tavara määrää.

      Ei kyllä edes mahtuisi. Kertakaikkiaan.
      Mun lapsi haaveilee (tai kröhöm. . Minä) puisesta keittiösetistä. Sirkusteltasta.
      Niistä kaikista puu ruokasetti.
      Ja ihanat lastenosastot.
      Okei lopetan.

      • Vierailija (Ei varmistettu)
        28.8.2014 at 18:56

        Damn you !! Autocorrect! Puulelut. Ja kai te loput ymmärrätte ? :D

  • unelias (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 16:56

    Näitä postauksia sais olla enemmänkin! Ei koti ole koti ilman pientä kaaosta. :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 17:04

    Ihanaa! Taivaallista! Siis jollain muullakin näyttää samalta kun meillä! Siis ihan aina lattioilla lojuu ties mitä rojua… Ja jollain muullakin ilmeisesti illalla ruokapöydästä saattaa löytyä lautasellinen maistettua aamupuuroa maitolasin kera… Mä luulin, ettei semmoista ole muilla…
    Ja muitakin saamattomia siis on; yökyläilijän petivaatteet voivat lojua jossain parikin kuukautta…
    On kyllä lohdullista! :)

  • murina
    28.8.2014 at 17:05

    Mä toivoinkin että sä tekisit tän :) Ahdisti meinaan ylipaljon katsella muutamianimeltämainitsemattomia ”no kaamee sotku, tohonkin on jäänyt yksi lautanen/ tyynyt on vinossa” -postauksia!

    Tolta meilläkin näyttää. Ja tolta mun mielestä kotona kuuluukin näyttää, kotoista ja sotkuista. 

    ps, juuri tällä hetkellä mies ja lapset on kyläilemässä, että mä saisin rauhassa siivota ja ööö, täällä mä oon lilyssä, mikä meni pieleen? 

    • Kristaliina
      28.8.2014 at 18:40

      Tshih eiku sä vaan priorisoit :D

    • Nata - White Trash Disease
      29.8.2014 at 00:02

      En tiedä olenko se nimeltämainitsematon, mutta siis miksi kodin ”kuuluu” näyttää joltakin? Eiköhän jokainen koti ole asukkiensa näköinen. Itse olen pedantti ja tunnollinen insinööri, hima näyttääkin sitten siltä. Ja esim siskoni ei jätä edes juomalasia tiskipöydälle.. vertauskohteeksi kun ottaa hänet niin alkaa meitsinkin kämppä näyttää vähänsinnepäiseltä

      • murina
        29.8.2014 at 09:34

        Kuten alkuperäiseen kommenttiinkin laitoin, niin MUN MIELESTÄ kodin kuuluu olla kotoisen sekainen. Eli siis tarkoitin sillä tietysti omaa kotiani. 

        Tottakai jokaisen kotona saa näyttää juuri sellaiselta, että se tyyppi, joka siellä asuu kokee sen kotoisaksi :) 

        • Nata - White Trash Disease
          29.8.2014 at 10:44

          okei! 

  • Seregi
    28.8.2014 at 17:30

    Mä en kehtaa kertoa meidän huushollista…kerron silti. Mun tiskivuoro on ollut kuukauden, enkä ole tiskannut. Meillä siis ei ole puhdasta tiskiä ja tiskaamme aina yhden astian, jos sitä tarttee. Mies imuroi viimeksi kuukausi sitten. Sitä ennen imuroitiin sillo Euroviisupäivänä. Mies on siis astmaatikko eli pitäsi imuroida useammin. On asettu tossa pari vuottä eikä luuttutu kertaakaan. Koko ruokailupöysän alue on mun rojuja täynnä, jotka on olleet siinä kuukauden ja lisääntymään päin…

    Toisin sanoen siedämme erittäin hyvin sotkua. En tiedä mistä tämä itselleni on tullut, sillä äitini on todella siisti ihminen ja koittaa kannustaa minuakin siihen. Olen yrittänyt ottaa oppia marttojen opeista ym.. mutta ei. Jospa viimeistään lasten hankkimisvaiheessa ryhdistäydyn..

  • Annuskainen (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 17:33

    Ihan kuin meillä. Paitsi, että teidän keittiö on suorastaan siisti. Ja sisustusta on joku sentään miettinyt. Toisin kuin meidän sieltä täältä haalitut roippeet, jotka ei millään sovi yhteen, ja viime muuton jälkeen edelleen epäjärjestyksessä olevat kirjahyllyt ja ikuisuussotkuinen työhuone, sekä ”vähän vaiheessa” oleva lastenhuone yms. Plus siihen sit vielä ne pakolliset puhtaiden, likaisten, kuivumassa olevien ja pienenä poislaitettavien vaatteiden kasat… Mä en edes uskaltaisi laittaa minnekään tällaisia kuvia, joku varmaan sais ahdistuskohtauksen. Harmillinen puoli on se, ettei tänne oikeasti edes viitsi pyytää ketään kylään (paitsi ne muutamat lapsiperheystävät joiden luona on ihan yhtä kaaos). Ja toinen lapsi on sentään jo 9 kk ja esikoinen 3,5 vuotta ja tarhassa, joten mulla ei ole sotkulle edes ihan yhtä hyvää syytä kuin teillä. Mä tulisin mielellään teidän ”sotkuun” kyläilemään, tulisi kotoisa olo. Meidän kämppään verrattuna ympäristö on suorastaan esteettinen. :)

  • Nippe (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 17:36

    Eikä miten ihanat kettu-patahanskat! Ne ei ehkä oo tän postauksen pääpointti mutta ne jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen sotkunkin keskeltä. Ja hyvänä kakkosena tuo ” alaston vauvanukke oppi konttaamaan” :D

  • Uuden elämän arvoitus
    28.8.2014 at 17:54

    No etpä ollut antanut aikaisemminkaan kuvaa, että teillä lattiat kiiltää ja tuoreet kukat koristavat pöytiä :D Teillä näyttää rehellisesti kodilta! :)

  • Torey
    28.8.2014 at 18:05

    Alakerran ylipursuava pyykkikori ja vaatteiden täyttämät kuivaustelineet alko just ahdistaa vähemmän. Kiitos Krista! :D

    Olen jo pelkästään yhden lapsen kanssa huomannut, että se siisteystaso johon kahden aikuisen taloudessa olin tottunut, saa jäädä lasten kanssa. Ei riitä että pesee kaksi koneellista pyykkiä kerran viikossa kahdessa ja koti pysyy siistinä. Noup. Vähintään on leluja siellä täällä, pöytätasoilla tavaraa ja kummasti aina pyykkikorissa jotain. :D

  • Taaperopaapero (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 18:24

    Kiitos Krista ja kommentoijat! Pelastitte mun päivän, miksei viikonkin! :) Nyt ei tunnu yhtään niin pahalta, että meilläkin näyttää suunnilleen tuolta! Oppiipahan lapset ketteryyttä ja tasapainonhallintaa kulkiessaan tavaroiden välistä ja yli. ;)

  • Någon Annan (Ei varmistettu)
    28.8.2014 at 18:25

    Ihanaa nähdä, että muillakaan ei ole niin tiptop! Teidän koti on mulle tällä hetkellä paljon terapeuttisempi näky kuin joku tyylitelty blogikoti. Voin kertoa herkkupaloja meidän kämpästä:

    – Olohuoneen senkin päällä on tarjotin, jolla on kaksi lusikkaa sisältävä lasi (puhtaita), jotka ovat siinä vieraiden kahvittelun jäljiltä. Penkin päällä on samaisen kahvittelun jäljiltä lautanen, jolla on servettejä. Vieraat lähtivät… kuukausi sitten.
    – Keittiön lattialla on matkalaukku, joka oli lapsen matkassa mökkireissulla isovanhempien kanssa. Lapsi palasi reissulta… kaksi viikkoa sitten.
    – Yläkerran välikössä, joka muutenkin on tällä hetkellä melkoinen romari, on puolet retkeilykampekaapin sisällöstä. Edellinen kaappi tyhjennettiin, kun vanhempani ottivat sen matkaansa samaiselle mökkireissulle kaksi viikkoa sitten.
    – Istun tässä olohuoneen sohvalla. Sohvapöydällä on karttakirja, Muumipappa, vauvan villahousut ja silkkivillabody, pieni pahvinen värikyniä sisältävä matkalaukku, kannettava DVD-soitin, vähän käytetty kangasnenäliina, lapsen piirustuksia, muumimuki, lasi, terotin, liina (rypyssä natürlich) sekä isompi pahvinen matkalaukku täynnä lapsen leikkiastioita.

    Tällaista harmoniaa meillä. Nytkin voisi siivota, paitsi ettei voi, kun väsyttää.

  • Nannannaa
    28.8.2014 at 18:29

    Yks syistä, miksi tykkään sun blogista; teillä näyttää niin kotoisan sotkuiselta. :D Ei sillä, etteikö ne sliipatut ja putipuhtaat koditkin ois ihania, mutta sun kuvissa näkyy aina ihanasti eletty elämä.

    Turha varmaan sanoa, että yleensä täälläkin. :D

    • någon Annan (Ei varmistettu)
      28.8.2014 at 18:42

      Täysin samaa mieltä!

    1 2