Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Neuvokas perhe kanssa. Aamu alkaa halauksella. Minä hapuilen unitokkurassa kohti kännykkää, puoliso hapuilee yhtä unisena tuttuun lusikka-asentoon halaamaan. Loksahdamme mukaviin asentoihin; ihan niin kuin tässä…
Ensin tietysti olennaiset (hyvät) uutiset: kävin yksityisellä NIPTissä viime viikolla, ja tulokset tulivat jo eilen.…
Löysimme hankihiihtämisen ihanuuden pariin viime keväänä ihan vahingossa. Yritimme etsiä erästä meille uutta latua. Emme löytäneet. Jossain tuolla sen pitäisi olla… Jonkun hiihtäjän jäljet veivät kohti kaupungin peltoa. ”Hei oikastaanpa mekin…
Olen tässä jo kuumeisesti odotellut ensimmäisiä potkuja. En ole saanut niitä. Sen sijaan saan… …kuplia.…
Heräsin aamulla – kuten joka aamu – limakalvot kuivina ja toinen sierain tukossa. Raskausajan ja kuivan sisäilman iloja. Hamusin unentokkurassa nenäliinaa sängyn laidalta, niistin ja laitoin liinan takaisin laidalle. Mutta het-ki-nen,…
Aloitetaan omista virheistä. Se on aina hyvä lähtökohta, ha. Meidän lapset aloittivat aikoinaan ensimmäiset luistelutreeninsä pyöräilykypärät päässä. Sanotaan nyt vaikka niin, että ei kovin fiksua. Toki sekin kypärä kolahduksilta suojaa, mutta jäähän kolahtaessaan…
Hyvävointinen keskiraskaus – oi kiitos, kun tulit! Pysy kylässä pitkään!…
Meidän perheen joululomailu jatkuu. Viikonpäivät ovat menettäneet jo pitkän aikaa sitten merkityksensä ja päivät täyttää ihana tyhjyys.…
Olen näköjään ottanut tavaksi ultraajan pöydällä tärisemisen, kyyneleet valuen. Varsinaiseksi itkuksi sitä ei kai voi kutsua, nyyhkytys puuttuu. Enemmänkin sellaista tunteenpurkausvapinaa ja muistutus siitä, miksi ei olisi tänäkään aamuna kannattanut laittaa…