Luistelu mielessä? Tärkeä turvallisuusvinkki

Aloitetaan omista virheistä. Se on aina hyvä lähtökohta, ha. Meidän lapset aloittivat aikoinaan ensimmäiset luistelutreeninsä pyöräilykypärät päässä.

Sanotaan nyt vaikka niin, että ei kovin fiksua. Toki sekin kypärä kolahduksilta suojaa, mutta jäähän kolahtaessaan kypärä tietysti rikkoutuisi – eikä se muutenkaan varmaan suojaa samaan tapaan kuin ihan luisteluun tarkoitettu kypärä. Parempi toki kuin ei mitään! Mun lapsuudessa kun luisteltiin pelkät pipot päässä.

Myöhemmin toki viisastuin ja hankin lapsille oikeat luisteluun tarkoitetut Jofan kypärät, ne sellaiset peruspinkit.

Noooh. Noin vuosi sitten luin eräästä tosi hyvästä nettikeskustelusta luistelukypäristä. Siinä viitattiin myös erääseen tosi kamalaan Suomessa tapahtuneeseen onnettomuuteen vuosien takaa. En tässä halua repostella sillä enempää: mutta sanotaan nyt niin, että koulun liikuntatunnilla lapsen luistin osui toiseen lapseen ja seuraukset olivat kohtalokkaat.

Sen keskustelun perusteella meille (ja varmasti moneen muuhunkin perheeseen) ostettiin välittömästi kasvoverkollinen kypärä sekä viiltosuojattu kaulasuoja. Ajattelimme, että ruuhkaisilla luistelujäillä ja koululiikunnassa käytetään niitä.

Hyvähyvä, turvallisuuspuoli hanskassa! Mutta eihän nyt autioilla luistelukentillä…? Jos siellä on vaan tyyliin omat lapset luistelemassa…? Nääh. Tällöin jatkettiin niillä aiemmilla tavallisilla kypärillä.

Lapset kun kokivat kasvoverkolliset kypärät jotenkin hankaliksi ja häiritseviksi. (varmasti tottumiskysymys) Ja hankalaa se oli aikuisellekin, sillä säädöt ja nepparit olivat uudessa kypärässä niin jäykät. Ja sitten vielä päälle se klassinen ”kun ei kenelläkään muullakaan ole”.

Kunnes saimme asiasta hyvin kouriintuntuvan ja karun muistutuksen. Meille tapahtui siis jokin aika sitten onnettomuus, jossa olisi voinut olla vakavan onnettomuuden ainekset.

Se olisi ollut täysin estettävissä, jos lapsella olisi ollut päässään kasvoverkollinen kypärä eikä se tavallinen luistelukypärä.

Onnettomuus ei ollut kenenkään toisen syy: jo hyvinkin taitavasti luisteleva lapsi kaatui yhden ainoan kerran – ja sillä kaatumiskerralla vain onnistui kaatumaan niin (en edes ymmärrä, että miten se on mahdollista), että osui vastataterotetullla luistimella omaan leuanpieleensä. Mukana oli valtava onni onnettomuudessa. Jos luistin olisi osunut muutaman sentin alaspäin, en voi edes kuvitella sitä. En edes kuvittele sitä. En edes kuvittele sitä.

Yöllä meinaan joskus kuvitella, mutta sitten heti perään en edes kuvittele sitä.

Me siis selvittiin ambulanssi- ja päivystysreissulla ja tikeillä. Ja ihan valtavalla säikähdyksellä. Onnettomuudesta jäävä suurehko arpikin jää todennäköisesti siististi piiloon leukaluun varjon alle.

En olisi muuten halunnut tästä onnettomuudesta edes oikein kertoa – en todellakaan halua repostella ja pyydän, että keskustelustakin jätetään sellainen överikauhistelu pois – mutta olen nyt tässä tietysti pyöritellyt asiaa mielessäni, etenkin alussa öitä myöten. Kuten voitte ehkä kuvitella. Ja varmasti just siksi, koska asia on näin omakohtainen, koen suurta tarvetta jakaa tätä tietoa ja muistutusta tässä muillekin vanhemmille. Koska moni ei ole tätä tullut varmasti ajatelleeksi, en minä ainakaan.

Olin nimittäin aina olettanut, että kasvoverkolliset kypärät on tarkoitettu vain jääkiekkoon. Että ei se kiekko osu naamaan, tietysti. Kaulasuojista sen sijaan en ollut kuullutkaan.

En siis ollut todellakaan tullut ajatelleeksi, mitä terävä luistin voi saada aikaan esimerkiksi kasvoihin tai kaulaan osuessaan.

Ja kun sitten sen nettikeskustelun ansioista (se oli siis tosi hyvä keskustelu) tulin asiaa ajatelleeksi ja ostin suojatkin. Mutta SILTI olin vielä siinä kuvitelmassa, että kyse on superharvinaisesta jutusta ja vain kaverin luistimessa on se riski. Varottelin lapsia, että eivät nyöhjää luistellessa liian lähellä toisiaan. Turvavälit, turvavälit. Ja jos toinen kaatuu, toinen ei saa luistella lähelle. Tästä muistuttelin vielä kaksi minuuttia ennen kuin se meidän onnettomuus tapahtui.

Mutta eipä sitten sekään riittänyt.

Koska leukaan osui oma luistin.

Kasvoverkollinen kypärä suojaa toki myös ns. tavallisessa kaatumisessa hampaita, nenää tai vaikka silmälaseja. Pienemmillä aloittelevilla luistelijoilla niitä näkeekin todennäköisesti just tässä tarkoituksessa. Mutta tämän oman kokemuksen – kun näki, mitä voi tapahtua hyvälle luistelijalle ja ihan yllättäen – suosittelen kasvoverkollista kypärää erittäin erittäin erittäin suurella äänenpainolla vielä koululaisillekin!

Kaulasuojus on itselleni aika tuntematon kapine, mutta ilmeisesti siinä on jonkinlainen viiltosuoja. Me ollaan nyt pakkasilla sujautettu se kypärämyssymallisen päähineen alle. Lasten mielestä kaulasuojus on ulkonäöltään cool, joten lauhemmalla säällä lapset käyttävät varmasti mielellään sellaisenaankin.

Tällainen muistutus siis tänään: kannattaa ehdottomasti vähintäänkin harkita (ja ainakin olla tästä onnettomuusriskistä tietoinen), että hankkii lapselle luisteluhommiin kasvoverkollisen kypärän sekä kaulasuojan.

Onko teillä sellaiset?

Olen käsittänyt, että aika harvalla on. En tosiaan tullut ajatelleeksi tätä kunnolla itsekään, mutta nyt tiedän.

 

51

You Might Also Like

  • Lauralis
    11.1.2022 at 13:26

    Meillä on ristikolliset kypärät aina päässä, mutta täytyy tunnustaa että kaulasuoja on ollut vain koululiikunnassa tai jos esikoinen pelaa kavereiden kanssa kiekkoa. Meillä on niitä nyt vain yksi, pitäisi ostaa pari lisää! Ristikolliseen kypärään ovat niin tottuneita, etteivät ole sitä kyseenalaistaneet tai siitä valitelleet.

    Kypäriä hankittaessa kokeiltiin sekä CCMn että Bauerin kypärät ja Bauerit sopi meidän lapsille paremmin. Niitä saa myös jo tosi pienessä koossa ja kokoa on helppo säätää, ei tarvita ruuvariakaan tms. Kypäräostoksilla kannattaa siis kokeilla eri merkkejä!

    • krista
      11.1.2022 at 15:17

      Joo siis mulle koko kaulasuoja tosiaan oli ihan tuntematon juttu, kun ei ole mitään kokemusta jääkiekosta ja sen varusteita. Mutta on kyllä hyvä lisäsuoja kaulan alueelle, ja tosiaan lasten mielestä vieläpä ihan tyylikäskin :) Ja mä kans uskon (ja oon yrittänyt sanoa nyt lapsille), että vähän aikaa, kun noita ristikollisia käytetään, niin ei enää muuta muistetakaan. Toivottavasti oon oikeassa :)

      Ja hei tämä on hyvä esimerkki, että sovittaminen kannattaa ja jos yksi malli ei sovi, niin ei kannata luovuttaa vaan sovittaa muita – sillä meillä oli just toisin päin :D Se vuosi sitten ostettu oli just Bauer, ja se tuntui hankalalta ja jotenkin silmälasien kanssa ei istunut. Se oli just se, joka jäi sitten käyttämättä. Ja nämä CCM:t ostettiin nyt Sotkamosta sikäläisestä urheiluliikkeestä (koska se Bauer oli kotona ja haluttiin ristikolliset kypärät sinne) niin, että käytiin ihan sovittamassa. Ensin mentiin itse asiassa ilman lapsia, mutta myyjä sanoi, että sovituspäät mukaan :) Sovitettiin siellä molempia malleja ja meille tämä CCM oli sopivampi molemmille. Eli täsmälleen samaa mieltä, kannattaa sovittaa ja myös kysellä myyjältä, joka osaa neuvoa säädöissä! Voi olla, että meilläkin se Bauerin ongelma oli lopulta se, että ei vaan osattu säätää just lapselle sopivaksi. Meillä on siis yksi pari kertaa käytetty ylimääräinen ristikollinen Bauer :)

      • Lauralis
        12.1.2022 at 21:52

        Jos kypäriä koristella haluaa, niin ratsastuskypäriä ainakin ahkerasti koristellaan ”timanteilla”. Hevostarvikeliikkeistä ainakin niitä löytyy, varmaan kyllä jostain muualtakin. :)

        • krista
          13.1.2022 at 11:31

          Ooo, korvia ja timantteja, luulisi että tulee mieleinen!

  • A
    11.1.2022 at 13:49

    Meillä ei ole kumpakaan, tai siis kypärä on (oikea jääkiekkoiluunkin kelpuutettu kypärä, se hankittiin kun hoksasin Tukesin kieltäneen sen perus-Jofan ”harjoituskypärän” myynnin, tämä siis vuosia sitten jo). Lapsi on jo sen verran isompi, että en usko verkolliseen kypärään vaihtamisen olevan helppoa (tarpeellista, ehkä, ehkä ei, eihän näistä voi tietää, kiekko tai maila tai luistin kyllä voi saada pahaa jälkeä, mutta toisaalta huonosti voi käydä vaikka tasaisella maalla kaatuessa).

    Onneksi selvisitte lähes säikähdyksellä (siis kurja homma, mutta skenaario mitä ois voinut tapahtua on hurja). Nämä ”mitä olisikaan voinut tapahtua” jutut on aina niin kamalia (kun omalle kohdalle osuu, se fiilis jälkikäteen, huh). Mun lapsuudessa on yksi keissi, johon liittyi omatekoinen hyppyrimäki, minisukset ja sauvat ja pikkusiskon nenänvarteen osunut sauvan piikki (arpi jäi, mutta niin paljon edelleen kauhistuttaa mitä ois voinut käydä monta kymmentä vuotta myöhemminkin).

    Omalla kohdalla tuntuu, että suurin turvallisuusriski on se, josta lapsi muistuttelee meitä vanhempia kun mennään luistelemaan (miksi teillä ei ole kypärää? niinpä…kun pyöräillessä kaikilla on ehdottomasti kypärä…no, tällä mennään silti, ei vanha opi uusia, vaikka oikeasti fiksua olisi päätä suojata).

    • krista
      11.1.2022 at 15:30

      Mmmmitä, KÄÄK, olikohan ne meidän kypärät just tuollaiset! HITTO sekin vielä! Mutta hyvä tietää, niin niitä ei nyt sitten voikaan kierrättää eteenpäin, jos on ne. Täytyy tutkailla tarkemmin, että onko just se malli…

      Täytyy myöntää, että ei meilläkään toinen lapsi mitenkään innosta hurraten ottanut tätä ristikkokypärää vastaan. Ja kyllä mä sen ymmärrän, tosiaan kun muilla ei ole… Oon keskusteluista ymmärtänyt, että joissain kouluissa on ristikkokypäräpakko (ainakin joissain tapauksissa nämä on olleet just sellaisia kouluja, joissa on liikkatunnilla tapahtunut onnettomuuksia) ja jopa myös kaulasuojapakko, ja tarvittaessa ne saa koululta. Silloin tietysti tilanne olisi sama kaikille. Me nyt sitten kuitenkin saatiin tämä sovittua, että nämä ovat nyt jatkossa ne meidän kypärät – ja asiaa auttoi myös, kun keksittiin, että näitähän voi koristella vaikka tarroilla! Vähän ollaan jo googlattu, mutta otetaan vastaan vinkkejä, että mistä saisi jotain SUPERhienoja jättitarroja! Kaikki maailman glitterit ja silleen :) Toinen lapsi käytti jo ideoinnissaan luovuutta, hänellä on visio, että hän koristelisi kypäränsä virpomisoksien höyhenillä :D Aika villi visio! Mutta tarroilla taidetaan mennä kuitenkin :)

      Ja joo, läheltä piti -tilanteet jää kyllä mieleen pyörimään. Toisaalta sattumaa, että se onnettomuus käy (miten ihmeessä tuollainen kaatuminen on edes mahdollista, onko lapsi kuminauhaa?) mutta sitten samalla tavalla sattumaa, että käykin ”läheltä piti” eikä pahempi skenaario. Todella klassinen ”onni onnettomuudessa” -tilanne, todellakin. Siis myös tuo sauvan osuma, kääks.

      Mäkin olen vanhakoiraoppinutuusiatemppuja ihan täysin pyöräilykypärän kanssa, mutta luistelukypärää mulla ei ole. En ole kyllä nyt tänä talvena luistellutkaan, koska plantaarifaskitti ja raskaana kuumottaa myös kaatuminen. Mutta kyllä pitäisi itsekin olla niin… reipas vai fiksu vai mitä sanaa nyt tässä käyttäisi, että hankkisi kypärän myös luisteluun.

      Ja sitten YKSI juttu on vielä pulkkamäkikypärät. Oon ymmärtänyt, että sekin olisi erittäin järkevää. Mutta perustelepa sitten SELLAINEN lapselle, kun todellakaan kenelläkään muulla ei ole… Tai ehkä jossain jätti-isoissa ja hurkissa mäissä onkin lapsilla kypäriä, sellaisesssa tilanteessa olisi helpompi perustella omalle lapselle. Kyllä se esimerkin voima on vaan iso… Joskus alkuun pyöräilykypärätkin oli (mun silmään, olin nuori silloin) ”ihan tyhmän näköisiä”. Nykyisin näyttää oudommalta, jos pyöräilykypärää EI ole. Onneksi nää muuttuu.

      • A
        11.1.2022 at 15:54

        Se on Jofa Play Helmet 215, Tukesin päätös tässä: https://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=7669

        • krista
          11.1.2022 at 19:54

          Kiitos, joo tuo linkki osui munkin googlehaaviin! Kuvagooglauksen perusteella saattaisi hyvinkin olla just nuo, mutta menee nyt ulkomuistista, kun me jätettiin ne kypärät Sotkamoon. Mutta veikkaan, että ne oli nämä, valitettavasti. Kiitos, kun sanoit!

      • Veera
        11.1.2022 at 21:19

        Kypärä korvat tms. vois olla myös yksi kiva houkutin. Itse olen nähnyt niitä lapsilla paljon laskettelukypärissä, mutta ymmärtääkseni ne kiinnitetään jotenkin tarralla eli voisi varmasti laittaa mihin vaan kypärään.

        • Eepu
          12.1.2022 at 10:13

          Laskettelukypäriin saa tosiaan vaikka mnkälaisia korvia. Niitä saa ostettua ihan erikseen ja voi toki kiinnittää mihin tahansa kypärään. Tarrat tullee kypärään kiinni ja korvissa on sitten vastatarrat, joten saa tarvittaessa helposti poiskin. Esim: https://www.talmashop.com/kyparakorvat/

          • krista
            12.1.2022 at 13:17

            Hei mä näytin näitä lapsille, ja he RAKASTIVAT noita, kiitos vinkistä! Taidetaanpa tilata :)

          • Eepu
            12.1.2022 at 15:49

            Meillä ei muuten ole tuon linkkaamani merkin korvia, vaan Eisbär merkkiset. Ne laitetaan tarroilla kiinni ja pois, nuo näytti olevan ehkä imukupilla? Noitakin olen kuitenkin rinteessä paljon nähnyt, että ehkä nekin pysyvät kiinni. Laskettelukypärässä on tosin sileä ulkokuori ja luistelukypärässä koloja yms.

          • krista
            13.1.2022 at 11:32

            Tarrat ois kyllä näppärämmän kuuloiset! Täytyypä vielä googlailla, ei vielä tilattu!

  • tt
    11.1.2022 at 15:20

    Meillä on aina ollut ristikolliset kypärät käytössä mutta ei kaulasuojia. Ristikot ovat kyllä ehdottomat. Meillä ainakin kolautellaan leukaa välillä jäähän ja nyt kun maila on kädessä on usein sekin nousee vähän korkealle. Ristikoista halusivat jossain vaiheessa luopua mutta kun paikallisen jääkiekkojoukkueen junnut sattui ulkojäille samaan aikaan ja kaikilla ristikot niin sen jälkeen meilläkin käytetty noita ihan tyytyväisenä. Vaihdettiin juuri toisen lapsen Bauerin kypärä CCM:ään, joskus pakkasessa nuo nepparit on kyllä todella jäykät molemmissa.

    • krista
      11.1.2022 at 15:33

      Nuo nepparit on muuten ihan SIKAMAISEN jäykät, ainakin näin vasta muutaman kertaa käytetyissä kypärissä. Äsken just ihan täysin voimin niitä revin, kun oltiin just äsken luistelemassa. Oon kuullut, että vuoden päästä ne ois helpommat :D Koulussa siihen kyllä valitettavasti tarvitsee aikuisen apua.

      Esimerkissä on kyllä voimaa, hyvä että satuitte näkemään ”ristikkoporukan”. Näin ei-kiekkoilevaan luisteluun noita esimerkkejä on vähän hankalampi löytää, mutta täytyy sitten vaan itse yrittää olla esimerkkinä muille <3

  • Auringonkukka
    11.1.2022 at 18:35

    Harmillinen tapaturma teillä. Meidän juniori on harrastanut lätkää ja/tai jääpalloa jo vuosia, joten hänellä on ollut ristikkokypärä sekä kaulasuoja käytössä pienestä pitäen – meillä taitaa olla suurin piirtein puolenkymmentä kypärää ja kaulasuojusta :) Hän käyttää ristikkokypärää myös vapaa-ajan luisteluissaan – mikä on minusta hyvä juttu, koska suurin osa samanikäisistä teineistä ei TODELLAKAAN käytä kypärää, saati ristikkokypärää vapaa-ajan luisteluissaan, vaikka harkoissa olisikin tottunut sellaista käyttämään. Meidän teini ei myöskään pyöräile ilman kypärää niinkuin iso osa samanikäisistä – on sanottu hänelle pienestä pitäen, että jos ei ole kypärää päässä, niin pyörä pysyy varastossa, eikä hän ole oikeastaan koskaan sitä kyseenalaistanutkaan.

    • krista
      11.1.2022 at 19:58

      Jesh, hyvä teidän teini! Noin mekin pyritään meidän lapset kasvattamaan, että ajattelevat jatkossakin: että on joitain asioita, jotka ovat niin itsestäänselviä, että niitä ei edes kyseenalaisteta. Vaikka autossa turvavyön käyttö (oon nähnyt vanhoja videoita, joissa jotkut jäärät protestoi TURVAVÖITÄ vastaan, se on aika kuvaavaa – siis osoittaa, miten ajat muuttuu, kun nykyisin kaikilla on itsestäänselvästi turvavyöt) tai pyöräilykypärä. Toivoa sopii, että se kantaa hedelmää – sitähän ei toki tiedä, voi vaan yrittää ja toivoa <3

      • Veema
        11.1.2022 at 22:12

        Me itse ollaan seurailtu enemmän skeittaajia, scoottajia ja temppupyöräilijöitä. Ja kyllä on todella harvalla aika pienenkin näköisellä menijällä kypärä ☹️ Mua niin kauhistuttaa se, kun kuitenkin tekevät esim skeittipuistossa tai tässä meidän lähellä leijonapatsailla ihan hurjiakin temppuja. Omat lapset menee siellä seassa vielä kypärät päässä ja tietysti kovasti toivoo, että pitävät sen myös myöhemmin (esim nuorempi koululaisena) ja myös, että muutkin vanhemmat näitä lapsiltaan vaatisi.

        Ristikkokypärää luistellessa en ole osannut ajatella, eikä sitä koulustakaan ole pyydetty. Täytyy kyllä miettiä ainakin nuoremmalle sitä jatkossa.

        • krista
          13.1.2022 at 11:35

          Joo todellakin kypärät päähän myös tuollaiseen!

  • Pia
    11.1.2022 at 20:34

    Kun meidän esikoinen luisteli siis taitoluisteli seurassa, niin kypärää ei saanut käyttää, koska vaikuttaa tasapainoon jne. Toki jos luistelee kentällä, jossa pelataan samaan aikaan, on kypärä järkevä. Muuten ei. Mä muistan sen karmean onnettomuuden muistaakseni Raumalla tapahtui. En silti ole suojannut lapsiani kaulasuojalla, en tiennyt edes sellaisista. Jotenkin luotan tässä vain, ettei mitään satu. Pulkkamäet hirvittävät enemmän kuin luistelu!

    • krista
      13.1.2022 at 11:37

      Totta, onhan se kypärä niin painava kuitenkin, että varmaan vaikuttaa taitoluisteluun! Onkohan taitoluistelussa kuitenkin joitain suojia…? Luulisi, että ovat tarpeellisia, kun temppuja harjoitellaan!

  • Elina M
    11.1.2022 at 21:23

    Meillä tuosta kypärästä väännetään joka hemmetin kerta. Lapsi harrastaa taitoluistelua eikä kypärän käyttö ole treeneissä suotavaa. Lapsella on turvapanta ja siinä päällä koristeena kimallepanta, mutta kyllä senkin käyttö on nihkeää. Mieluiten käyttäisi vain kimallepantaa. Ja koska kypärä on aivan ehdoton nou nou harrastuksessa, ei hän haluaisi sitä vapaa-ajallakaan käyttää ulkojäällä. Voi huoh!

    Lasten kanssa tosiaan sattuu joskus mitä kummallisempia onnettomuuksia. Viime talvena lapseni onnistui huitomaan suksisauvan piikillä itselleen poskeen tihkuvan nirhauman. Vieläkin ihmettelen, miten suksisauva voi ylettyä kasvoihin piikki edellä sillä tavalla, mutta niin vain kävi. Ei onneksi mitään vakavaa, mutta kyllä lapsi sen koko viime talven muisti eikä enää sen jälkeen suostunut hiihtämään.

    • krista
      13.1.2022 at 11:40

      Aaa just yllä ehdin kirjoittaa, että onkohan taitoluistelussa suojia… Turvapanta siis ainakin!

      Joo suksisauvahaavereista kans moni kertoi mulle Instassakin. On ilmeisesti kuitenkin suht yleistä sekin. Mutta joo vielä just OMA sauva (kuten meilläkin oma luistin), nämä on kyllä mysteerejä joskus!

  • Vivian
    11.1.2022 at 22:36

    Ei kyllä ole. Mun lapsella ei ole eläessään ollut edes pyöräilykypärää. Pyöräilee ja luistelee ratsastuskypärällä. Heppatouhu on ihan eri tasolla vaarallisuudessa joka tapauksessa, joten en osaa murehtia luistelusta. Ratsastukseen on kaikki turvavarusteet kyllä viimeisen päälle, mutta ei ne kaikkia kolhuja estä.

    (Lapsella on Omakannassa kirjattu eka ensiapureissu alkaen sanoilla ”Menetti poninsa hallinnan…” Se oli silloin 4 v.. Nyt 9 ja aika ehjä onneksi edelleen, vaikka on tippunut varmaan sen sata kertaa ainakin.)

    • krista
      13.1.2022 at 11:41

      Hih mä meinasin kauhistua, että EI PYÖRÄILYKYPÄRÄÄ, mutta sitten luin, että käyttää sentään ratsastuskypärää. Onko teillä jokin syy, miksi ei ole pyöräilykypärää erikseen vai ette vaan koe tarpeellisena?

  • M
    12.1.2022 at 05:55

    Pikku vinkkinä lukijoille sanoisin että luisteluun kunnon hanskat käteen.Tyttö kaatui joskus yli 10v sitten luistellessa ja luokkatoveri luisteli parin sormen yli.Muistaakseni ei tarvittu tikkejä.Käsissä oli sellaiset kämmekkäät missä on lippa sormien yli vedettävissä.

    • krista
      13.1.2022 at 11:43

      Kyllä! Mä kans oon vähän katsellut noita meidän rukkasia sillä silmällä, että onneksi vaikuttaa aika tukevilta. Espanjassa luistelussa oli hanskapakko, mutta koska hallissa ei ollut kylmä, kaikilla oli vaan sellaiset ohuet sormikkaat. Sellaiset ei kyllä paljon suojaa, jos yksi on vaikka kaatunut ja toinen luistelee sormien päältä, auts! Mä muistan, että tästä varoiteltiin jo mun koululuisteluaikoihin, vaikka kypäriäkään silloin ei vielä ollut.

      Onneksi teillä ei käynyt pahemmin! <3

  • Eepu
    12.1.2022 at 10:08

    Meillä bauerin normi kypärät, mutta ristikollinen olisi varmasti tosi hyvä. Meillä luistellaan aika vähän, liikuntatunnit ja sitten muutaman kerran vapaa-ajalla talven aikana. Harrastamme paljon laskettelua ja siinä riskit ovat isot. Nuorempi harrastaa vielä ratsastusta, missä siinäkin tilastollisesti syntyy paljon vakavia loukkaantumisia. Mutta ne ihanat ponit, niiden lämpö ja se itseluottamus jonka lapsi on saanut harrastuksesta painavat vaakakupissa.

    Rinteessä toinen lapsi menee hyppyreistä laudalla ja kaatumisia ja loukkaantumisia ei voi täysin estää. Toinen laskee suksilla ihan peruslaskua. Molemmilla selkäpanssarit ja kypärät, lautailijalla mips kypärä. Paljon näkee kuitenkin rinteessä lapsia ilman selkäpanssareita, mutta kypärät on nykyään kaikilla. Itsekin olen aikoinaan vetänyt nuorena laudan kantilla takaraivoni auki. Lauta oli vielä kiinni omissa jaloissa, joten taitoa sekin vaati. Samoin olen katkonut kylkiluita ja ranteen. Myös kasvot voi lyödä pahasti jäisen hyppyrin reunaan. Lasketteluku-ja ratsastuskypärissä toi kasvoverkko olisi kyllä turvallisuuden kannalta hyvä, mutta käytännössä ei toimisi.

    Näissä liikuntalajeissa saa välillä olla sydän syrjällään ja kieltämättä miettii, että mikä on minkäkin arvoista. Jos lapsella on joku intohimo johonkin, niin kuinka paljon sitä voi turvallisuuden nimissä estää? Tätä olen pohtinut paljon. Nuoruuteen kuuluu tietty ”kuolemattomuuden kupla”, joka voi aiheuttaa myös turhia riskinottoja. Itsekin laskin nuorena aktiivisesti laudalla ja tiedän, että ilman riskinottoja siinä lajissa ei pysty kehittymään. Joka kerran edelleen kun saan laudan jalkaani, niin koen jälleen sen vapauden tunteen, joka motivoi silloin nuorena. Toki oma laskemiseni on nykyään enemmän sunnuntai tyyliä ;) Arvokasta on kuitenkin jakaa lapsen kanssa harrastus, josta me molemmat nautimme ja voimme harrastaa yhdessä, eritoten nyt kun lapsi alkaa olemaan murrosiässä.

    Tämä meni nyt vähän luistelusta ohi, mutta ylipäätään olen miettinyt paljon asiaa. Ihmiset ovat ylipäätään erilaisia riskinotto halussaan. Joillekin myös se riskinotto, kehittyminen ja siitä tuleva endorfiini on se kannatteleva voima. Monen lajin huipulle ei pääse ilman riskejä. Tavallaan sitä tiedostaa joka hetki kun lapsi on hevosen selässä tai lentää hyppyristä, että jotain tosi pahaa voi käydä, vaikka olisi lajinmukaiset suojavarusteet käytössä. Jotenkin sen kanssa on silti tehnyt itsensä kanssa rauhan.

    Mikseihän muuten luistelukypärissä ole tuota mips ominaisuutta? Pyöräily-, laskettettelu ja ratsastuskypäriin se on saatavilla, vaikka äkkiseltään ajateltuna jäälle kaatuminen aiheuttaa yhtä lailla mahdollisen aivojen rotaatioliikkeen.

    • krista
      13.1.2022 at 11:51

      Tosi hyvää pohdintaa! Niinhän se menee, että urheilu on riski :D Mutta ennen kaikkea arvokas nautinto! Ja että voi osata, pitää ensin opetella, ja silloin se käy myös kaatumisten ja epäonnistumisten kautta. Varmaan just se tasapaino siinä on tarpeen – suojautuminen siinä, missä se on ns. helppoa ja järki päässä, mutta ei silti turhaan peläten tai esimerkiksi lasta pelotellen niin, että se taito ei pääse edes kasvamaan. Just se tasapaino riskin ja turvallisuuden välillä. Mä pidin esimerkiksi tosi tärkeänä, että me mentiin luistelemaan uudestaan heti pari päivää sen tapahtuneen jälkeen (noilla uusilla kypärillä ja kaulasuojilla) eli heti, kun haava oli vähän parantunut ja pystyi luottamaan, että tikit kestää. Rohkaistiin, että totta kai luistellaan, ja nyt meillä on sellaiset kypärät, että tuollaista ei voi enää syntyä. Just siksi, että ei syntyisi turhaa pelkoa sitä lajia kohtaan :) Ja ei syntynyt! On luisteltu paljon jo sen jälkeen eikä sitä haaveria oikein enää noteeratakaan, eli sitä ei ikään kuin paisuteltu ollenkaan vaan suhtauduttiin niin, että hei jokaiselle ihmiselle tapahtuu joskus onnettomuuksia.

      Ja hei totta, mips olisi hyvä varmaan näissäkin! Meilläkin olisi muuten myös lasten pyöräilykypärien päivittämisen aika ens kesää ajatellen…

  • Mymmeli
    12.1.2022 at 12:37

    Kiitos täst infosta! Meillä luistellaan kypärä päässä, mutta ristikkoa ei ole ollut. Juuri mietin, että haluaisin sellaisen kypärän lapsen suojaksi. Asiasta keskustellessa muiden kanssa heistä tuntui erikoiselta, että hankkisin hyvän kypärän tilalle uuden. Tämä kirjoituksesi valoi uskoa siihen, että ihan ehdottomasti vain hankin. Kiitos!
    Ja itselläni on leuan reunaan tullut komea vekki toisenlaisessa tilanteessa, niin kauniisti on vuosien kuluessa hävinnyt ja vain tutut ihmiset huomaavat sen olemassaolon. Voikaa hyvin!

    • krista
      13.1.2022 at 12:00

      Oi, kiva kuulla että osui just oikeaan kohtaan teidän pohdinnan kanssa! Oon vakaasti sitä mieltä, että se kannattaa. Vaikka kypärä olisi muuten vaikka kuinka hyvä ja vaikka upouusi, niin ilman verkkoa se ei suojaa just kasvoja tai kaulaa kohtaan tulevaa osumaa.

      Kiva kuulla, että sulla on hävinnyt noin hyvin! Toivottavasti tämäkin – ja jos ei häviä, sekään ei haittaa, siinä ”mitä ois voinut käydä” -säikähdyksessä arpi kuitenkin erittäin pieni juttu. Ja tosiaan se on sopivasti leukaluun alla, eli nytkään sitä ei oikein huomaa, kun siihen tulee varjo ja se on ikään kuin sinne ”alaspäin” piilossa. Jos nyt siis esteettisellä puolella ajattelee :)

  • Tiina
    12.1.2022 at 18:15

    Itsellä kun on poikia, jotka kokeilivat jääkiekkoa, ristikkokypärät ja kaulasuojat on hyvin tuttuja. Kyllä se ristikkokypärä on hyvä myös hampaiden suojaksi. Taitavakin luistelija voi kaatua, kompastua tms ja hampaat ovat alttiina. Isoja ja vakavia vahinkoja nuokin.

    • krista
      13.1.2022 at 12:25

      Joo kyllä, jääkiekkoilijalla tää suojautumispuoli on hallussa! Ja tosiaan moni on kertonut, että kun treeneissä on ristikkokypärä ja kaulasuoja, ne tulee laitettua myös vapaa-ajalla – hyvähyvä! Tottumiskysymyksiä varmasti!

  • Anomuumioriginaali
    12.1.2022 at 19:14

    Kyllä ihmetellään urheilukaupoissa kun yhtäkkiä kaikki ristikolliset kypärät on menny :D Mä kävin nyt myös tämän kirjoituksen vuoksi hakemassa lapselle ristikollisen kypärän.

    • krista
      13.1.2022 at 12:26

      Hihi! Sama ilmiö kävi varmaan silloin, kun siinä keskusteluryhmässä vuosi sitten oli tästä aiheesta. Me käytiin ne eka kypärä ja kaulasuoja silloin (tosin oltiin tyhmiä eikä käytetty niitä aina) ja tosi moni muukin oli lähtenyt saman tien ostoksille. Kyllä nämä tällaiset herättelee!

  • Sofia
    12.1.2022 at 22:30

    Meidän viime talvena eskari-ikäiselle tytölle kävi niin, että hän oli luistelemassa mailattomalla luistelualueella perus Jofa-kypärä päässään. Viereisestä jääkiekkokaukalosta sattui kimpoamaan kiekko kovalla vauhdilla suoraan hänen otsaansa – juuri siihen kohtaan, mihin kypärän alareuna loppui. :/ Verta valui ihan valtavasti jäälle ja kyllä me säikähdettiin! Ei muuta kuin suoraan sairaalaan tikattavaksi ja siitä jäi ikuinen naarmu muistoksi otsaan. Onneksi ei käynyt pahemmin! Seuraavana päivänä käytiin kypäräostoksilla hakemassa verkollinen kypärä.

    • krista
      13.1.2022 at 12:31

      Auts! Ja kyllä, se kiekkokin voi tosiaan sieltä ihan yllättäen tulla, vaikka on kiekottomalla alueella. Onneksi lopputulos oli sama kuin meillä, eli tikeillä ja säikähdyksellä (ja arvella) selvittiin! Ja mekin tehtiin sama: heti seuraavana päivänä verkollisen kypärän ostoksille. Sellainen todellakin kannattaa olla!

  • anki
    16.1.2022 at 20:47

    Meidän lapsi kaatui luistellessa ja viilsi (juuri terotetulla luistimella) omaan reiteensä tikkausta vaatineen haavan. Ehkä paksut toppahousut olisivat suojanneet tältä, mutta päällä oli vain verkkarit ja pitkät kalsarit. Minäkin olin aina ajatellut, että jääkiekkovarusteita käytetään suojaamaan iskuilta, eikä niitä tarvita jos ketään ei taklata päin laitoja.

    Ristikkokypärä sen sijaan on ollut käytössä alusta lähtien, koska lapsi pelaa mailan kanssa. Täytyy kyllä todeta, ettei ne kuonokopan nepparit ole löystyneet vuosien varrella oikeastaan yhtään… ;)

    • krista
      17.1.2022 at 18:47

      Kääks, nuo vastateroitetut luistimet on kyllä aikamoisia teräaseita! On käynyt jo mulla mielessä, että ehkä jatkossa voisi antaa lasten luistella vähän tylsillä luistimilla :D

      Mutta siis hui, että voi tuolla tavalla vaatteen läpikin viiltää. Ehkäpä paksummat varusteet olisivat tosiaan suojanneet paremmin, mutta toisaalta vaikea näitä on arvioida… Tarvitseeko tuonne jonkun kokovartalopanssarit :D Onneksi selvisitte tikeillä vaan!

      Ja phuuh, jos eivät löystykään! Aikamoisen hermojaraastavan tiukat nuo nepparit kyllä :D