Auta tutkijoita: raskausajan ruokavaliosta

Muistattekohan te blogissa silloin tällöin vilahtaneen ”Sara-tädin”; meidän tyttöjen täti siis.

Sara on nimittäin mukana Helsingin yliopiston ja THL:n tutkijoiden yhteishankkeessa, joka liittyy raskausajan turvalliseen ruokavalioon – ja siis erityisesti siihen, miten turvallisen ruokavalion noudattaminen voisi olla helpompaa.

Kun juttelin Saran kanssa tästä, minulle tuli mieleen sujuvassa kakofoniassa ainakin ziljoona (no hei vähintäänkin) asiaa, mitkä erityisesti ensimmäisenä raskausaikana tuntuivat ”ääääääh, miten tän kans nyt pitää tehdä” -tyyppisen hankalilta. Mutta samalla siinä tajusin, että onpa se oma muisti kyllä valikoiva – miten jo nyt niin moni juttu raskausajoista on painunut unohduksiin.

Niinpä ajattelin, että kysyn teiltä! Josko täällä olisi joko tuoreempia tai muuten vaan tarkempia muistoja. Tai ehkä joku on juuri nyt raskaana ja pähkäilee näiden kanssa…

Tutkijat siis haluaisivat tietää projektinsa taustatiedoiksi mm.:

  • millaisia tunteita raskausajan ruokavalion noudattaminen herättää/herätti?
  • mikä siinä on/oli hankalaa? (jos mikään)
  • voisiko jokin asia tehdä siitä helpompaa?

Kaivoin itse oman muistini virkistykseksi vanhan bloggaukseni (muistin sentään sellaisen edes tehneeni) aiheesta – täällä. Tämä oli kuitenkin toisella raskaudella; ensimmäisellä raskaudella en ollut noin leväperäinen vaan muistan selvästi hiipivän ahdistuksen esimerkiksi työpaikkaravintolassa. Tyyliin ”ovatko nuo herneet keitettyjä vai pelkästään pakastetuista sulatettuja…?”

Omasta muistikakofoniasta löydän tällaisia hajanaisia ajatuksia:

Neuvolan lippulappuset. Graah. Joku pitkä lista kielletyistä jutuista, mutta ei kerrota, että miksi. Mikä on riski, mistä se johtuu; ja mikä on ”pikku-pikku-varitoimenpiteeksi-ei-ehkä-kantsii-ihan-joka-päivä” ja mikä ”älä-nyt-j*mankauta-syö-nuolaisuakaan”. Toisessa raskaudessa lappusta ei edes annettu. No, löytyyhän näitä netistäkin; THL:n lista täällä.

Itse muistan pähkäilleeni erityisesti juustoja.

feta lowres

Neuvolalapussa vuodelta 2011 luki jotenkin, että ”pastöroimattomat pehmeät juustot” – tai äh, jotain sellaista siinä oli, että sen saattoi tulkita kahdella tavalla. Että pehmeät juustot, jotka on valmistettu pastöroimattomasta maidosta TAI pehmeät juustot ja pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot.

Tuttavapiirissä silloin aikoinaan todettiin, että tätä ohjetta noudatetaan eri tavoin. Jotkut siis ajattelevat, että feta on kiellettyä (koska pehmeä) ja itse taas ajattelin, että se on sallittua (koska pastöroitu). Homejuustoa pidettiin yleisesti kiellettynä – paitsi että nykyisessä ohjeessa lukee, että kuplivan kuumana se on sallittua. Eli esim. pitsassa sitä ehkä olisikin saanut syödä!

Eka raskaudella en syönyt nepalilaisen ruoan panniiria (tuorejuusto); tokalla söin. Vaikka sitä ei olisi ehkä saanut syödä? Oliko se sitten ”kuplivan kuumaa” – ehkä ei?

Ja nepalilaisesta ruoasta puheen ollen mun (silloin) seuraava murheenkryynini: inkivääri.

inkivääri lowres

Tässä kastikkeena, jääkaapissa ei ollut just nyt tuoretta.

Inkivääri oli neuvolantädin mukaan juuri silloin vastikään ilmestynyt kieltolistalle. Silloin kiellon syy oli, että ”koska sen vaikutuksista ei tiedetä”. Minulle kerrottiin, että inkiväärikapseleita oli ennen suositeltu raskauspahoinvointiin; mutta kun sen vaikutuksista ei olekaan tietoa, se on kielletty kokonaan.

Nyt näköjään THL:n sivulta löytyy useampikin sana siitä: ”Osa inkiväärin kemiallisista ainesosista saattaa olla haitallisia sikiön kehitykselle. Kuluttajan suojaamiseksi terveysvaaroilta pakkausmerkintäasetuksessa (1084/2004, 6 §) on säädetty, että pakkauksessa tulee tarvittaessa olla varoitusmerkintä ja/tai käyttöohje. Evira katsoo, että erillinen varoitusmerkintä raskaana oleville tulee lisätä inkivääriä sisältäviin ravintolisiin ja inkivääriteehen ja sitä vastaaviin juomajauheisiin.”

Eviran sivuilla oli lisätietoa (täällä) varoitusmerkinnästä.

Minä söin surutta inkivääriä silloin, kun sitä ruoassa sattui olemaan (kotona ei kuitenkaan laitettu). Ihan nepalilaisessakin niitä inkiväärisuikaleita. Etenkin etnisissä ruokapaikoissa olisi kyllä aikamoinen kauhukysely, jos pitäisi alkaa jokaisen maustekastikkeen tuoteselosteita kyselemään. Saatikka sitten meidän Vietnamin- ja Thaimaan-matkoilla, jolloin usein ravintolahenkilökunnalla ja meillä ei ollut edes yhteistä kieltä… Ajattelin, että määrät ruoissa ovat niin pienet ja satunnaiset, että ei niillä mitään väliä (en siis missään nimessä olisi silloinkaan mitään kapseleita tai inkivääriteetä juonut). Ja etenkin kun silloin oli kyse vielä ”kun ei tiedetä” -tyyppisestä kiellosta.

Nyt tuon THL:n tekstin luettuani olisin varmasti varovaisempi inkiväärin kanssa kuin mitä silloin tajusin olla.

Lisää omia ”syntejäni”: kahvi.

kahvi lowres

Raskauspahoinvointi onneksi katkaisi kahvinjuonnin alkuraskaudesta. Mutta jos nyt oikein muistan, loppuraskaudesta join sitä kyllä. Ilokseni huomasin, että THL:n suosituksessa on nyt selvä määrä: ”Kofeiinin saanti tulee rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa kolmea 1,5 dl:n kupillista kahvia. Kolajuomia voi käyttää rajoitetusti. Energiajuomia ei suositella.”

Silvaa odottaessani neuvolalapuissa ei ollut mitään konkreettista rajaa, mutta googlailin itse netistä ja muistaakseni jostain jenkkisivustolta(?) löysin tuon samaisen kolmen kupillisen rajan, jota silloin noudatin.

Mutta entä…?

cokis lowres

cokis?

”Kolajuomia voi käyttää rajoitetusti”, tuossa lukee. Mutta JOS juo, niin onko sitten parempi esim. tavis-cokis, light vai zero? Ja että GRAAH entä ne makeutusaineet?

THL:n sivulla lukee:

”Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää, ja niiden enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti pienemmät.”

Just. Sitten pitäisi vaan vielä tietää, missä näitä on.

Siideritölkkikin tuossa kuvassa on (koska kaivoin siis äsken jääkaapista tän kuvitusta ja sellainen sattui siellä olemaan). Alkoholia vältetään kokonaan, koska turvallista rajaa ei tiedetä.

…josta sitten pääsenkin ajatusaasinsiltana uuteen juttuun – tai no ei ihan uuteen, mutta mulla on sellainen näppituntuma, että tätä ei välttämättä vielä kovin laajasti tiedetä… Vai oonko ihan väärässä?

Nimittäin…

jätski lowres

No ei sentään! Mansikkajäätelö ihan ok, mutta jos tässä kuvassa ois lakritsijäätelö (sellaista ei ollut pakastimessa), niin se ei välttämättä olisikaan!

Eli lakritsi.

…ja alkoholista tämä tuli mieleen siksi, että nykyisen tutkimuksen mukaan lakritsi näyttää olevan jopa haitallisempaa aivojen kehitykselle kuin vaikkapa viikoittainen alkoholinkäyttö. JA samanaikaisesti kuuluu, että joskus neuvolassa jopa suositellaan lakritsia matalaan verenpaineeseen… Uhhuh.

Vaikka suomalaiset luotettavat tutkimustulokset tästä ovat jo olemassa (samainen ”Sara-täti” on mukana tässä tutkimuksessa; siitä tiedän), THL:n listalla puhutaan edelleen vain turvotuksesta ja verenpaineen riskistä: ”Säännöllistä käyttöä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g/päivä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta ja nostaa verenpainetta.”

Hankalaksi tämän lakritsiasian tekee (paitsi se, että raskaana oleminen on jatkuvaa elämistä kieltojen kanssa ja ymmärrän hyvin, että välillä vaan tulee mitta täyteen ”tämäkinkö muka on kiellettyä” -tyyppisesti) myös se, että sikiölle haitallista glykyritsiiniä/lakritsiuutetta/lakritsihappoa voi löytyä myös muista tuotteista kuin varsinaisesta lakritsista. Eli taas pitäisi päätyä samaan tuoteluetteloiden tihrustamiseen kuin mistä mainitsin makeutusaineiden ja inkiväärin kohdalla.

JA – mä myönnän tän ihan täysin – ainakaan itse en ole sellaista tihrustamista harjoittanut sillä hartaudella, mitä (nyt tätä kirjoittaessa tajuan) olisi varmasti syytä ollut tehdä… Lisäksi suositukset ovat selvästi jo näissä muutamissa vuosissa muuttuneet. Se, mitä vuonna 2011 saatoin itsekin kuvitella turvalliseksi, saattaa ollakin kiellettyä vuonna 2015. Eikä tässä tietysti voi jälkikäteen alkaa itseään soimata; kun ei ole tiennyt, niin ei ole tiennyt. On ihan mahtavaa, että uutta tietoa tulee. Mutta silti ei voi syyttää ”mennyttä minää” sellaisten asioiden tekemisestä, josta silloin ei ollut vielä tietoa saatavilla.

Jaiks että ei mennä ihan syövereihin – käännetään äkkiä homma positiiviseksi, eli nyt kaikki kehitysehdotukset tähän!!!

Tutkijaporukka siis haluaa helpottaa turvallisen raskausruokavalion valitsemista, ja taustatiedokseen he toivovat kokemuksia ja vinkkejä meiltä, joilla on omakohtaisia (ehkä tuoreitakin) kokemuksia näistä. Mikä siis voisi helpottaa asiaa?

Tutkijat kysyvät, että olisiko esimerkiksi hyötyä, jos kehitettäisiin sellainen applikaatio, johon voisi esimerkiksi klikata tuotteen viivakoodin ja joka ilmoittaisi, onko tuotteessa ei-suositeltuja ainesosia?

Itse ajattelen, että olisi. Vaikka samanaikaisesti mietin, että ääk miten sellainen ikinä voitaisiin toteuttaa; että miten siihen ikinä saataisiin syötettyä kaikki mahdolliset tuotteet… Heh mutta onneksi mun ei tarvitse ratkaista sitä :D

Sana siis vapaa ja kommenttinne tervetulleita tutkijaryhmälle:

Mikä oli raskausajan ruokavaliossa vaikeaa – ja miten siitä voisi tehdä helpompaa?

68

You Might Also Like

  • Karin
    22.9.2015 at 19:49

    Äh, Pasi jumitti ja poisti tekstin.
    Musta tuntuu, että vuosi sitten olin rennompi. Söin Valion ja Castellon homejuustojakin, jos päiväystä oli kunnolla jäljellä eikä ollut ollut kauaa jääkaapissa auki. Käsitin itse niin, että pastöroimaton maito on huono, mutta vaikka olisi pastöroitukin niin pehmeät juustot ovat huonot. Ekassa raskaudessa en tiennyt, että yleensä parmesan tehdään pastöroimattomasta juustosta. Niinpä nytkin olen ensim. Caesar-salaatin kanssa syönyt.
    ***
    Kalaöljykapseleita söin ekassa raskaudessa kun kalaa en syönyt viikoittain. Mutta enpä noita kapseleitalaan läpi raskauden napsinut. Ajattelin kuitenkin, että jos sillä on positiivisia vaikutuksia kognitioon, niin otetaan. Toisaalta söin kovia salmiakkikarkkeja. Oma äitini veti raskausaikana(kin) lakua. Ihan reippaasti. Mä en taas ole niin kakun perään kuin salmiakin. Olin lukenut haitoista, mutta himotti liikaa. Nyt on vähemmän, mutta välillä syön koska tekee niiiin mieli.
    ***
    Inkivääriä olen syönyt ajatuksella, että haitat tulevat varmaan isommilla annoksilla koska sitä syödään Aasiassa niin paljon. Ennen kuin tiesin ekasta raskaudesta, söin inkivääriä aika isojakin annoksia.
    ***
    Jotenkin tuntuu ylimitoitetulta, etten saisi mustikoita syödä raakana. Niinpä en sitä noudata. Lapsena olen vielä ollut paljon tekemisissä kissojen kanssa, joten hyvässä lykyssä olen toksoplasmoosinkin aikoinaan sairastanut.
    ***
    Graavi lohi tuotti vaikeuksia ekassa raskaudessa, ajoittain nytkin. Ekassa söin vain itse graavattua, Kauppahallista ostettua tuoretta kalaa. Nyt vältän pitopöytien kaloja ja vakuumipakattuja kaloja sekä (nyyh!) sushia
    ***
    Maksalaatikko! Varsinkin ekassa raskaudessa oli hirveä himo ja söin harvakseltaan. Nyt luin, että kerta-annos valmislaatikossa ylittää sallitun eninmäiskerta-annoksen. Niinpä olen kahdesti syönyt vajaan laatikollisen.
    ***
    Kun kaloja ei saanut syödä/piti syödä vain vähän milloin milläkin perusteella, MUTTA viikoittain pitäisi syödä kahdesti kalaa, ja laatua vaihdellen, totesin neuvolassa että vaikea on niitä kaloja syödä niin ehdotettiin tonnikalaa. En halua syödä sitä kuin harvoin eettisistä syistä, mutta kerroin myös että siinä on elohopeaa – ei ollut neuvolassa tiedossa.
    ***
    Ekassa raskaudessa join kahvia, mutta nyt ei tee mieli. En kyllä kokenut siitä paljon huonoa omaatuntoa.
    ***
    Ohjeissa sanottiin, että joitain keinomakeutusaineita voi syödä raskaana. Siirryin kuitenkin sokerilimsoihin siinä määrin mitä limsoja join. En halunnut kuormittaa makeutusaineilla tulevaa lasta. Samalla periaatteella joko pesin tiskiaineella kaikki hedelmät tai kuorin ne.
    ***
    Poika voi sitten tulevaisuudessa syyttää äitinsä salmiakinsyöntiä siitä, ettei ole niin menestyvä kuin voisi olla O_o
    Muuta nyt ei tule mieleen…

    • Karin
      22.9.2015 at 19:50

      Pasi jumitti…. Padi. Voi Pasi, Pasi.

      • Karin
        22.9.2015 at 19:51

        Aarg. Ja siis olen syönyt parmesania pieniä määriä nyt, kun kerran edellisessäkin raskaudessa. Hohhoijakkaa, pitäisikö nukkua enemmän?

        • Anomuumi
          22.9.2015 at 20:42

          Parmesania saa syödä. Listeria ei kasva kovissa juustoissa. Eviran sivuolta pengoin tiedon 2014 raskaana ollessani

          • Karin
            22.9.2015 at 23:29

            http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta-uspu-parmesaani-4-november-2008-1310

            No sitten on tällaisia vastauksia.

          • hannah
            23.9.2015 at 12:28

            Minua taas viimeksi eilen varoiteltiin neuvolassa parmesanista. Eli tokikin on kova, mikä estää listeriabakteerin lisääntymistä mutta toisaalta usein ulkomailta tuotuna pastöroimattomasta maidosta tehty, jolloin siinä listeriaa voi kuitenkin olla. Useinhan parmesan on ruuassa kuumennettuna, jolloin bakteerit tuhoutuu, mutta onhan tuota lastuina salaateissakin mm.

      • krista
        22.9.2015 at 20:05

        ”Pasi jumitti” on jotenkin sympaattinen <3

    • Sara Sammallahti
      27.9.2015 at 08:32

      Hei, kiitos kommentistasi! Juusto on kyllä selvä murheenkryyni. Voi olla, että ohjeiden epäselvyys heijastelee sitä epävarmuutta, joka listeriaan liittyy. Listeriahan tuhoutuu lämpökäsittelyllä (esim. pastörointi, kuumennus kuplivaksi omassa uunissa), mutta ainakin pehmeisiin juustoihin voi listeria päästä takaisin, jos ne valmistetaan pastöroidusta maidosta, mutta niitä käsitellään sitten paikassa, jossa on listeriaa.

      TH ohjeistaa juustoista raskausaikana seuraavaa (päivitetty 2014):

      ”Listeriavaaran takia vältettäviä ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatut, graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet, pateet ja mäti; pastöroimaton maito (esim. tilamaito) ja siitä valmistetut juustot; pehmeät juustot (home-, kitti- ja tuorejuustot, kuten brie, gorgonzola ja chévre). Kuplivan kuumiksi kuumennettuina juustot ovat turvallisia. Kovissa juustoissa, kuten edamissa, emmentalissa ja oltermannissa listeriabakteeri ei pysty lisääntymään. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eikä suolattaessa.”

      ja Evira taas seuraavaa (päivitetty 2013):
      ”Listeriaa voi esiintyä maidossa, lihassa, kalassa, vihanneksissa sekä niistä valmistetuissa tuotteissa. Sitä todetaan myös kuumennetuista tuotteista, jos tuotantoympäristöstä peräisin oleva listeria on jälkisaastuttanut valmiin tuotteen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu).

      Listerian suhteen riskielintarvikkeita ovat sellaisenaan syötävät tuotteet, joilla on pitkä säilyvyysaika. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalastustuotteet, tyhjiöpakatut sillituotteet ja mäti. Näiden tuotteiden valmistusprosessit eivät tuhoa listeriaa.

      Riskielintarvikkeina pidetään myös pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja juustoja, pastöroidusta maidosta valmistettuja pehmeitä juustoja kuten home-, kitti- ja tuorejuustoja (esimerkiksi brie, gorgonzola, chèvre, vacherol ja taleggio), sekä lihaleikkeleitä, suikaleita ja pateita. Raaka kala (myös itse graavattu) kuuluu tähän ryhmään. Kovissa juustoissa listeria ei pysty lisääntymään. Näistä ei Suomessa tehdyissä tutkimuksissa ole juurikaan todettu listeriaa.”

      Yksittäisten suomalaisten juustojen valmistusprosessin yksityiskohdista ja siten listeriariskistä taas voi lukea juustonvalmistajien sivuilta, esim. Valio kertoo juustoistaan seuraavaalla sivulla: http://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/valion-juustot-raskausaikana/ .

      Mikä sitten loppukaneetiksi? Minun täytyy nyt sanoa, että en osaa yhtä kattavaa ohjetta edes antaa – en ole itse listeriaa tutkinut. Itse luultavasti söisin lähinä pastöroidusta maidosta valmistettuja kovia juustoja, ja kuumentaisin muut juustot itse kupliviksi, niin riski olisi aivan häviävän pieni.

  • Mamma rimpuilee Laura
    22.9.2015 at 20:25

    Mulle oli vaikeeta jotenkin sisäistää, et saako parmesania syödä vai nöy. Juuri ton pehmeät ja pastöroimattomat -epäselvyyden vuoksi. Oon siis sata kertaa lukenut ne ohjeet ja miettinyt et mitähän sitä. Mut sit aattelin et hemmetti kova juusto = saa syödä. Vaikkei pastöroitu olekaan. Vaikijjaa o. Mut joo, ton jutun just voisivat selventää kaikille raskausruokavaliosivuille. Ja sit toinen mikä oli epäselvää myös, että ku sanotaan ettei ks-lohta saa syödä, ainakaan vakuumista, mut sit et tuoretta semmosta sais, mikä ei oo ollu vakuumissa… en sit syönyt kuitenkaan, mut jäin miettii… :D

    • Sara Sammallahti
      27.9.2015 at 08:32

      Juustot ovat selvästi se ykköshämmentäjä! Tuohon edelliseen jo kirjoittelinkin juustoista, mutta selväksi käy, että tähän asiaan pitäisi saada selkeämmät ohjeet.

  • Någon Annan
    22.9.2015 at 20:51

    Ei herättänyt kovin voimakkaita tunteita – toki kyllä hieman hämmentyneinä, koska mäkin luulin tietäväni, mitä voi syödä ja mitä ei, mutta juustoihin kompastui. Mä ajattelin, että just ne pehmeät juustot on paha, mutta että Valion tuorejuustoa voi syödä, jos rasia on juuri avattu. Käytän tosi paljon parmesania, grana padanoa ja pecorinoa, ja vasta toisen raskauden jälkeen mä tajusin, että ei niitäkään saisi syödä – kai. Mä ajattelin, että kovat juustot on ihan ok.

    Eli kyllä ne suositukset hieman sekavat on. Toki varmasti riippuu terveydenhoitajastakin, meillä niitä ei kauheasti painotettu neuvolassa. En tiedä, miten niitä voisi parantaa. Mulle toimisi se, että annettaisiin selkeät esimerkit, mitä saa ja mitä ei saa syödä (esimerkiksi noista juustoista) ja MIKSI. Ehkä kategoria voisi olla LISTERIA, TOKSOPLASMOOSI ym. ja sitten sen alla ne elintarvikkeet, jotka sitä sisältävät

    Tuo inkivääri on jotenkin niin epämääräinen juttu, että sen takia toiset varmasti pitävät neuvolan suosituksia hysteriana. Toisissa maissa kun on paljon raskausvalmisteita, jotka sisältävät inkivääriä. Mä kyllä sisäistän, että se voi jotain riskejä aiteuttaa, mutta totaalivälttely tuntuu oudolta. Mä söin inkivääriä ruuassa pieniä määriä, mutta en esim. juonut inkivääriteetä. Mikä tuokin mieleen toisen jutun – yrttiteet. Nehän on kategorisesti kielletty, mutta se tuntuu hieman hölmöltä, koska ei kaikissa yrttiteelaaduissa ole mitään vaikuttavia aineita, esim. minttua käytetään mausteenakin, eikä sitä ole mausteena kielletty. Rooibos on yleistynyt Suomessa valtavasti, joten sen vaikutukset kannattaisi selvittää. Rooibos on kotoisin Etelä-Afrikasta ja siellä sitä juovat suunnilleen kaikki, joten voisi kuvitella siellä tiedettävän asiasta jotain. Se, että ”yrttiteet” kielletään kokonaan, tuntuu juuri sellaiselta hysterisoimiselta, joka voi saada monet pitämään suosituksia vain turhana vouhotuksena.

    Suomessa on tää raskaudenseuranta niin hyvää, että me ei ehkä tajuyakaan, millainen vaikutus sillä on äiti- ja imeväisyyskuolemiin. Kun kaikki on niin turvallista, ei ehkä kaikki aina tajua, että niitä vakaviakin seurauksia voi elintarvikkeista tulla.

    • Sara Sammallahti
      23.9.2015 at 15:44

      Hyviä pointteja jälleen! Ja hyvin totta muuten se, että ”vouhottamisen” hyvät seuraukset saattavat jäädä tajuamatta, kun tulosta syntyy, eli äidit ja lapset voivat hyvin – ei ehkä ihan arvaakaan millaisia ongelmia tulisi, jos tällaiset tavat lopetettaisiin. Lieneekö sukua sille ilmiölle, että kaikenlaisia turvakaukaloita, kulkuesteitä ja yksin uimisen kieltämisiäkin jotkut pitävät ”vouhottamisena”, koska ”pärjäsihän lapset ennenkin ihan hyvin”. No, suurin osa toki selvisi 50 vuottakin sitten kaikilta yksinäisiltä uimareissuilta kotiin eikä koskaan joutunut kolareihin, mutta toisaalta lasten tapaturmia tosiaan tapahtuu nykyään vähemmän. Ehkä pieni ”vouhotus” on vouhottamisen arvoista, jos se silloin tällöin kuitenkin estää lapsen kuoleman tai vammautumisen. Järjen rajoissa, tottakai. :) (ohops, uhkasin eksyä aiheesta… myös muut pointtisi laitetaan ilman muuta korvan taa)

  • Cpop
    22.9.2015 at 21:34

    :D Miä olin ihan solmussa raskausaikana noiden juustojen kanssa! Rakastan juustoja, joten ei tullut mieleenikään niitä dumpata totaalisesti missään vaiheessa, mutta kyllä sitä vähän jännäsi.. Totesin kyllä sitten että on se kumma, jos suomessa jossa ruokahygienia on maailman parhaimmistoa, oikeasti kävisi jotain niinkin kauheaa kuin keskenmeno ruokabakteerin(vai viruksien.. öö) takia!? Siksipä söin ilolla juustokakkua vaatekutsuilla, nautiskelin vastapyydettyä, mummini paistamaa haukea mökillä ja jouluna meni graavisuolatut lohet masuun JNE.

    Minä olisin myös arvostanut sitä kunnollista tietoa siitä miksei joitain ruokalajeja saanut syödä. Ehkei nyt mitään romaanin kokoista selitystä niiden vaikutuksista sikiöön, mutta tyyliin joku pieni selitys. Ja selkeä jaottelu, tyyliin ”Näitä voit syödä riittävästi kypsennettyinä/silloin tällöin” ”Näiden kokonisvaltainen välttely olisi suotavaa” ”Älä edes kuvittele” :,D Mutta ehdottomasti ENEMMÄN SYITÄ JA TODENNÄKÖISYYKSIÄ!

    • Sara Sammallahti
      23.9.2015 at 15:48

      Niinpä! Selitykset saataville, ja jokainen voi sitten itse päättää, minkä verran haluaa lukea, missä ja milloin! Silloin on varmasti motivaatiokin enemmän kohdallaan noudattaa ohjeita, mutta toisaalta olla liikaa hätääntymättä niistä. Toki se täytyy myöntää, että tarkkoja lukuja voi harvoin laskea (ilmoittaakseen ihmiselle tyyliin ”jos teet näin, tapahtuu x:n todennäköisyydellä näin): asiantuntijankin täytyy aina parhaaseen mahdolliseen, mutta kuitenkin enemmän tai vähemmän rajoitettuun tutkimustietoon perustuen yrittää päätellä, mitä mistäkin asiasta voi luotettavasti sanoa. :)

  • ninieni / goneWIthTheFairies
    22.9.2015 at 21:46

    Alan vakavasti harkita haluanko sittenkään hankkia lapsia, sillä 9kk ilman kolaa, lakritsia, sushia, inkivääriä ja juustoja kuulostaa äärettömän huonolta diililtä ;)

    • Krista
      22.9.2015 at 22:01

      Tsihihi hei no kato ekat 3kk siinä kuitenkin yrjöttää niin, ettei tee mieli muuta kuin mehujäätä :D Että vaan 6kk täytyy kieltäytyä :D

  • Emmanna
    22.9.2015 at 22:54

    Samoja ongelmia tuntuu olleen itselläni kuin muillakin. Lakuja olen syönyt runsaasti minäkin. Itselläni oli matala verenpaine, eikä niitä neuvottu välttämään muista syistä kuin verenpaineen takia. Pelkkien listojen sijaan pitäisi syyt ja suositusmäärät saada myös tietoon, jotta niihin osaa suhtautua. Inkivääristä olisi voinut olla tarkempia ohjeitä, löysin jostain tiedon, ettö maustekäyttö on ok. Pellavansiemenet eivät jonkun lähteen mukaan leivän seassa ole niin haitallisia kun ovat kuumennettuja ja niitä on vähän annosta kohti. Juustot olivat myös hankalia.

    • Sara Sammallahti
      23.9.2015 at 15:55

      Tiivistitpä hyvin selvästi yleisimmiltä vaikuttavat pulmat!

    • Karin
      23.9.2015 at 21:31

      Mä söin leipää jossa oli pellavansiemeniä, mutta stressasin siitä kadmiumista, ja se ei häviä lämmittämällä :(
      Nyt kun muistin noi leivät, niin taas tekee mieli!! Voi ei!!
      Onneksi en ole kiitä kaupassa viime aikoina nähnyt.

  • Suvi
    22.9.2015 at 22:54

    Juuri tuo juustoasia, miten feta tai esim kova mutta pastöroimaton parmesan? Ja samoin kalat, selvä juttu että ei tyhjiöpakkauksesta. Mutta entäs tuoretiskin raa’at kalat, kylmäsavulohi, lämminsavulohi? Ja tuo lakritsi on hämmentävä, itse vetelin tyytyväisenä kun verenpaine oli liiankin alhaalla.. Ja yrttiteet!

    • Sara Sammallahti ( /Sara-täti :) )
      24.9.2015 at 09:07

      Tässä myös hyvin tiivistettynä ne tavallisimmat hämmentäjät, kiitos!

  • Rinkeli
    22.9.2015 at 23:36

    Pellavansiemeniä on tosiaan yllättävän monissa leivissä. Ekan raskauden aikana 2011 yritin selvitellä asiaa, ja löysin tiedon, että kuumennettuina ja kokonaisina (siis ei rouheena) niistä ei pitäis imeytyä juurikaan haitallisia aineita. Eli päättelin, et satunnaisesti leivässä ok. Mutta tämä siis mietitytti.
    Juustoja koskeva kohta on ihan mielipuolisen huonosti muotoiltu niissä ohjeissa! Voi sitä spekulaatioiden määrää, jonka se aiheuttaa nettikeskusteluissa! Ja tässäkin keskustelussa taas monta eri käsitystä. Ongelma ei itselläni ollut se, mitä juustoa kotiin ostaa, vaan esim. kahviloiden tarjonta. Kasvis-kala-ruokavaliolla saattoi olla vitriinissä monta yhtä huonoa vaihtoehtoa: graavia kalaa (onko vakuumista, kuinka kauan seisonutta?), katkarapuja (vain sulatettujako?), vuohenjuustoa (pehmeää!), mozzarellaa (pehmeää sekin!), tonnikalamössöä (onko siinä majoneesia, raakaa kananmunaa?) jne. Vaikka oli suolaisen nälkä, piti usein ottaa pulla :(
    Yks mikä mietitytti, oli silli- ja silakkasäilykkeet, vai mitä ne nyt on? Mitä syödään uusien perunoiden kanssa ja toiset tarjoo joulunakin. Kun eihän se kala ole kypsennettyä? Tähän en saanut neuvolasta oikein mitään vastausta.
    Toisen raskauden (2014) aikana oltiin matkalla Saksassa ja keksin googlata juustorajoituksia saksaksi. Löysin ihanan kattavan listan sallituista ja vältettävistä juustoista perusteluineen ja sen perusteella sitten eleli sen raskauden loppuun

  • Rinkeli
    22.9.2015 at 23:47

    Niin unohtui sanoa yrttiteet! Ekan raskauden aikana kysyin, et saako itse mökillä kasvatettua minttua juoda teeksi haudutettuna, oli ok. Toisen raskauden aikana ei enää käynyt! :o

    Ja ylipäänsä, onko teessä kyse jatkuvasta saannista. Kun ne ”hedelmä- ja marjateet” oli sallittuja. Mutta sellaisia sekoituksia, joissa ei olisi MITÄÄN muuta kuin hedelmää tai marjaa, oli tosi vaikea, lähes mahdoton löytää. Niin jäin miettimään, että onko vaikkapa kaksi-kolme kertaa KOKO raskauden aikana nautittu kupillinen teetä, jossa esim. lakritsanjuurta tai inkivääriä YHTENÄ ainesosana, niin onko paha? Sillä kuuluisalla maalaisjärjellä tuntuis, että määrät jää niin pieneksi, ettei haittaa.

    Sama vielä koskien merilevää. Jos yksi kerta-annos (esim. 8 makuulla) sisältää niin paljon jodia, että se on vaarallista sikiölle, niin eikö se ole vaarallista jo terveelle aikuisellekin?!

    • Sara Sammallahti
      23.9.2015 at 18:01

      THL:n ohjeita lainatakseni ”teen lehdistä (musta, vihreä, valkoinen, keltainen), marjoista ja hedelmistä tehdyt juomat käyvät. Muut ovat yrttijuomia (myös rooibos), eikä niitä suositella”. Lakritsin kohdalla ei oikein tiedetä, mikä on turvallinen annos – itse varmaankin jättäisin ne lakritsi-inkivääriteet väliin, mutta jos pari kertaa tulisin sitten epähuomiossa sellaista juoneeksi, en siitä sen kummemmin murehtisi.

      Mitä jodiin tulee, yleensä ongelmana on tosiaan jodin puute, mutta tietysti liika on liikaa jodinkin suhteen: merilevävalmisteita ei suositella käytettäväksi, jos niiden jodipitoisuus ei ole tiedossa, tai jos ne tiettävästi sisältävät niin isoja määriä jodia että suositusylärajat paukkuvat (suositusannos raskaana olevalle olisi 175 mikrogrammaa päivässä, jotta puutosta ei tulisi, mutta ylärajana on kansainvälisessä kirjallisuudessa käytetty raskaana oleville naisille 1100 mikrogrammaa päivässä). Ylärajan paukkumisongelmia tulee käsitykseni mukaan etenkin silloin, jos raskaana ollessa käytetään erilaisia merilevästä tehtyjä ravintolisiä, joissa sitä jodia voi tosiaan sitten olla aika huikeita määriä (lisätietoa esim. ”https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu/raskausaika/raskausaikana-valtettavat-elintarvikkeet , http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189 , https://ods.od.nih.gov/factsheets/Iodine-HealthProfessional/) .

  • Rinkeli
    22.9.2015 at 23:49

    makuulla=makirullaa
    Pahuksen ”oikoluku”!

  • Terttu
    23.9.2015 at 00:21

    Siis mitäh? Mielestäni oman järjen käyttö on erittäin sallittua myös raskausaikana ;) Ja jos minulta kysytään, kaikki ihme lisäappsit pitäisi julistaa pannaan!
    Itsellä on toka raskaus nyt loppuvaiheessa, ja olen muistanut välttää tasan sitä raakaa kalaa. Ainiin ja homejuustoja. (paitsi niitä en syö kyllä muutenkaan.. ) Kaikkea muuta olen (tietääkseni) syönyt ihan kuin ennenkin. Sushia myös, mutta ilman sitä kalaa. Ekan raskauden aikana tein lomamatkan Kreikkaan, ja googletin ’saako Kreikassa syödä fetaa raskaana’. Luottopalstalta Vauva.fi:stä löysin itseäni miellyttävän vastauksen, eli että ’siitä vaan, eiköhän ne turistimestoissa ole aina pastöroidusta maidosta tehty’. Sillä ohjeella mentiin :)
    Oman ymmärryksen yli menee kyllä, että miksi ihmeessä niin moni nainen muuttuu raskausaika täysin pöpiksi näiden asioiden kanssa. .?

    • Sara Sammallahti
      23.9.2015 at 17:09

      No, hyvä on kuulla kritiikkiäkin! Loppujen lopuksihan jokainen päättää ruokavaliostaan itse, ja meidän muiden rooliksi jää antaa tietoa ja jeesiä niille, jotka sitä haluavat. :)

  • Taru
    23.9.2015 at 07:41

    Itse en muista raskauden aikana kamalasti stressanneeni ruokavaliosta ja se tuntui suht selkeältä. Lipsahduksiakin sattui, mutta en stressannut niistä. Pari asiaa kuitenkin muistan, jotka näissä kieltolistoissa ja ärsyttivät itseäni.

    Jodi. Sen on tutkimusten mukaan todettu olevan tärkeää sikiön kehitykselle (ja muutenkin) eikä sitä saa mistään. Kaikki jodin lähteet on myös kielletty. Tässä yhteydessä on myös varmuuden vuoksi kielletty kaikki merilevät, vaikka esim. makean veden levät (esim. spirulina ja chlorella) eivät sisällä jodia lainkaan. Kyllähän levistä selvästi tietää, paljonko niissä on jodia ja mikä on sopiva määrä. Ne voi ostaa luontaistuotekaupasta, jossa tämä kerrotaan, jos haluaa varmistua. Eli hassua kieltää perusteella ”kun ei tiedetä”. Ja samaan aikaan jodia pitäisi kuitenkin jostain saada.

    Superfoodit, yrttiteet jne. Taas sama selitys että ”kun ei ole tutkittu”. Miksi sitten einekset ovat täysin ok? Ja jäätelöt ja pullat ja muut. Sokerin käytölläkin on omat, ilmeisesti aika mittavat haittavaikutukset jo yleiseenkin kansanterveyteen ja onko kaikki e-koodit sun muut einesten sisältämät jutut tarkkaan tutkittuja? Tohdin epäillä, mutta niitä on kuitenkin ok syödä.

    Tässä omat stressiä aiheuttaneet mietteeni, joista ei ole vielä ollut puhetta täällä kommenttiboksissa. :)

    • Sara Sammallahti ( /Sara-täti :) )
      24.9.2015 at 09:20

      Hyvä kun nostit esille nämä uudet pointit! Kieltämättä riittävä jodin saanti on monille ei-raskaana olevillekin hankalaa, ja erityisesti sitten raskaudessa. Joissain ohjeissa (esim. THL) olen törmännyt siihen, että merilevävalmisteita ei pidä käyttää jodin liikasaantiriskin vuoksi, jos niiden jodipitoisuus ei ole tiedossa, toisissa taas on vain listattu merilevävalmisteet ”kielletyissä”. Ehkä lisäselitykset ovat tosiaan tarpeen, merileväkin alkaa olla jo paljon aiempaa tavallisempi ruoka-aine!

      Mitä tulee rasva- ja sokeriherkkuihin, kiinnostavaa kuulla kokemuksesi, että niiden syömiseen liittyy viesti ”tämä on ok” – toiset kun kokevat, että niistä koko ajan hoetaan ja kysellään. Varmaan liittyy sekä äitiin, että hoitajaan, että juuri sen tietyn raskauden kulkuun.

      • Taru
        24.9.2015 at 13:33

        Muistaakseni tuota jodin suositusmäärää ei ollut missään kerrottu, eikä siihen neuvolassakaan suoraan osattu ottaa kantaa, mitä jodin kanssa tulisi tehdä ja paljonko on ok. Paksusta kirjastakin neuvolassa tietoa yritettiin kaivaa. :) Suosituslistassa oli vain maininta merilevän kohdalla että kielletty, koska jodin saantimääriä ei tiedetä ja on hankala seurata tms.

        Sokeria ei tainnut olla erikseen mainittu, mutta suosituksena oli vaihtaa päivittäiset karkit ja suklaa jäätelöön tai pullaan :D Tämä oli jostain raskausajan ruokavaliomonisteesta tai -vihkosesta.

        Myös margariinin suosittelu kummastuttaa sen aika raskaan valmistusprosessin myötä mutta nämä taitavat olla osa isompaa thl:n ravintosuositusta eikä liity suoraan raskauteen vaikka syö näitä -listalla olikin. :)

        • Sara Sammallahti
          27.9.2015 at 09:06

          1100 mikrogrammaa jodia on kansainvälisesti pidetty raskaana olevien päivittäisjodinsaannin turvallisena ylärajana ( https://ods.od.nih.gov/factsheets/Iodine-HealthProfessional/, http://www.nap.edu/catalog/10026/dietary-reference-intakes-for-vitamin-a-vitamin-k-arsenic-boron-chromium-copper-iodine-iron-manganese-molybdenum-nickel-silicon-vanadium-and-zinc ) , mutta tämä tosiaan viittaa siihen määrään, minkä jatkuva ylittäminen saattaa olla vaarallista (toki tietyissä sairauksissa sitten suositukset täytyy miettiä erikseen). Mutta eihän raskaana oleva äiti tällaista suositusta mistään saa itselleen kaivettua, eikä sen soveltaminen ole todellakaan helppoa – mistä sitä tietää, kuinka paljon jodia tulee päivittäin käytettyä kaikkien eri ruokien mukana? Ehkä yläraja kuitenkin antaa osviittaa siitä määrästä, mitä ainakin voisi turvallisesti syödä. Joka tapauksessa, olisi kieltämättä hyvä, että äideille olisi enemmän tietoa tarjolla: joku voi sitten kokea helpommaksi jättää merilevät kokonaan pois, toinen merilevästä pitävä taas perehtyä aiheeseen enemmänkin ja silloin tällöin sitten nautiskella niistä. Oli miten oli, hyvä kun nostit esille, asia pitää laittaa korvan taa!

    • Heya
      28.9.2015 at 10:36

      Erittäin hyvä pointti! Varauksetta neuvola suosittelee sokerisia tai keinomakeutettuja jugurtteja, rasvattomia maitotuotteita, vehnää ym. ruokia, jotka nykytutkimuksen valossa eivät välttämättä ole ihmiselimistölle hyväksi. Enemmän itsekin olen raskausaikana kiinnittänyt huomiota syömäni ruoan puhtauteen, lisäaineettomuuteen ja sokerittomuuteen kuin siihen ”kieltolistaan”. Lisäksi olen etsinyt itse tietoa raskausajan vitamiini- ja rasvahappotarpeista ja hankkinut sen mukaan joitain ravintolisiä. Näihin ei kyllä neuvolasta yksityiskohtaisia ohjeita saa, vain kommentin käyttää foolihappoa ja monivitamiinia. Monivitamiinejakin on monenlaisia…

  • paulahelena
    23.9.2015 at 08:48

    Meidän neuvolan listassa oli kyllä selitetty kaikista tuotteista, miks niitä pitää välttää ja olipa siinä listattu erityisen suositeltujakin ruoka-aineita. Ite koin että kyseisen listan läpi lukaisemalla ja maalaisjärjellä pärjäs mainiosti enkä kyllä hitokseenkaan ois jaksanut jollain sovelluksella syynätä syömisiäni.

    Sushia ja lakuja teki mieli, muuten oli helppo noudattaa suosituksia. Paitsi sen opin, että pellavansiemeniä tungetaan ihan jokaiseen leipään! :D

    • Sara Sammallahti ( /Sara-täti :) )
      24.9.2015 at 09:21

      Olipa kiva kuulla! Tällaisella asiat selittävällä listalla – joka myös nostaa ”hyviä juttuja” esille – päästään siis jo noin pitkälle!

  • FaniBa
    23.9.2015 at 09:20

    Itsella ei ole lapsia, sinne ruokavaliolappusille asti kestaneita raskauksia takana 3. Ohjeet jos ovat Suomessa jo sekavat (vaihtelevat ajan ja paikan mukaan aika runsaasti), niin viimeisin ohjeistus taalla ranskanmaalla on sitten jo hurjan erilainen. Vai milta kuulostaa tuohon matalaan verenpaineeseen pieni lasi valkoviinia paivassa, tai istukan verenkierron vahvistamiseksi punaviinilasí paivassa?… Juustoísta ei puhuta mitaan, kaloista myöskään. Etta ota siina sitten selvaa mika on ok ja mika, loppujen lopuksi! :D

    • Karin
      23.9.2015 at 21:37

      Kuulostaa hyvältä ^_^
      Ei kai, aika jännä olisi vetää lasi viiniä päivässä, vieläpä suosituksena.

    • Sara Sammallahti ( /Sara-täti :) )
      24.9.2015 at 09:23

      Huh, aikamoista! Suomessa ei kyllä ole tietääkseni enää vuosikymmeniin suositeltu alkoholia raskaana oleville – joskus kauan sittenhän täälläkin kyllä neuvottiin ottamaan pieniä määriä erilaisiin vaivoihin.

  • Hanna
    23.9.2015 at 12:17

    Raskaana olin 2012 ja muistaakseni sain sellaisen listan jossa oli syytkin miksi tiettyjä ruoka-aineita olisi hyvä välttää. Silloin oli juuri pellavansiemenet tulleet uutena ns kiellettyjen listalle tai ainakin niistä ehkä neuvolassakin puhuttiin eniten. Ne koin silloin erityisen ärsyttävänä koska nimenomaan melko monessa sekaleivässä pellavansimentä oli mukana. Hermoilin siitä jonkin aikaa mutta sitten luovutin; jos teki mieli leipää jossa siemeniä oli, söin viipaleen tai kaksi, mutta en enempää. Samoin esim kalojen kanssa. Isä kalastaa paljon ja päätin jo raskauden alussa että en syö järvestä saatua haukea ja kuhaa juuri ollenkaan raskasmetallien kertymisen takia. Pari kertaa taisin syödä. Samoin graavikalan ja vakuumiin pakatun kalan jätin listeriabakteeririskin takia pois. Mutta tuoretiskiltä ostettua lohta söin kypsennettynä. Kaikkia juustoja taas söin ihan surutta, jopa homejuustoa ihan sellaisenaan, koska mieli teki :) Maksaruuat sen sijaan oli helppo jättää pois, koska niitä en muutenkaan juuri syö, paitsi maksamakkaraa. Tässäkin käytin maalaisjärkeä ja jos mieli teki maksamakkaraa niin söin, koska en kuitenkaan syönyt kilokaupalla/päivä. Sen sijaan lakritsista en muista saaneeni mitään ohjeita että se olisi sikiölle vaarallista. Minulta se kiellettiin sen takia että verenpaineet oli jo muutenkin koholla ja laku nostaisi vain lisää. Mutta söin silti jos mieli teki.

    Mutta noin yhteenvetona voisin sanoa että lista jossa kerrotaan syy miksi välttää ruoka-aineita toimii hyvin ja esimerkiksi itselle helpotti kun luki esim että vältä maksaruokia mutta voit syödä esim maksamakkaraa 2 viipalettä päivässä. Ja jotenkin ajattelin että elimistöni myös kertoi minulle että mitä se kaipaa ja koska en ollut varma tulenko ikinä toista kertaa raskaaksi, yritin kaikin mahdollisin tavoin tehdä odotuksesta mukavaa ja normaalia ja sallia itselle herkuttelut ja välttää turhaa stressiä ruuan takia. Ja jos jokin on kielletty, sitähän alkaa väkisinkin tekemään mieli :) Mielestäni suhtauduin rennosti ja omaa harkintakykyä käyttäen loin itse neuvolan ohjeiden pohjalta tavan noudattaa niitä omassa ruokavaliossani. Nyt jos olisin uudelleen raskaana en kyllä muistaisi ohjeista enää mitään ja kaipaisin kyllä ohjeet uudelleen. Ohjeethan muuttuvatkin usein joten eikö olisi hyvä jakaa ohjeet aina, myös toisen ja kolmannenkin raskauden kohdalla…

    • Sara Sammallahti ( /Sara-täti :) )
      24.9.2015 at 09:30

      Kiitos kommentistasi! Jäin vielä miettimään tuota lakujuttua. Jos mietit taaksepäin, muistatko millä tavalla päädyit siihen, että syöt kehotuksesta huolimatta lakua, mutta toisaalta jotkut ruoka-aineet jätit kokonaan pois? Tuntuiko, että lakuun liittyvä vaara oli jotenkin merkityksettömämpi, tai että se oli vaarallista vain sinulle muttei vauvalle, tai että laku oli sinulle niin tärkeää ettet halunnut jättää sitä pois? Entä osaatko sanoa, mitä olisi pitänyt tapahtua, että olisit jättänyt lakun pois – olisiko sinulle annetun tiedon pitänyt olla erilaista tms.?

      Tarkoituksenani ei siis ole missään nimessä sättiä tai mitään sellaista! Haluaisin vain kuulla ajatuksiasi siitä, miksi äidit saattavat jättää lakukehotuksen noudattamatta ja toisaalta hyvin tarkasti seurata joitakin muita kehotuksia – uskoisin että taustalla on jotakin hyvin ymmärrettävää.

      • Hanna
        24.9.2015 at 11:47

        Ehkä osa syytä on se että karkki ylipäätään on mun heikko lenkki, kaikki karkit maistui raskaana ollessa ja edelleenkin. Ehkä se karkinhimo jopa voitti järjen joissain kohdin ja söin lakua vaikka tiesin ettei olisi pitänyt. Koin että lakusta ei ollut niin suurta vaaraa että olisin jättänyt kokonaan pois, sillä söin ehkä puoli pussillista viikossa jos teki mieli, mutta pyrin kyllä pääsääntöisesti välttämään ja tarkkailin etten syönyt liikaa kerralla. Tarkkailin koko raskausajan verenpaineita ja mitä pidemmälle raskaus meni sitä alhaisemmiksi arvotkin meni, joten en ajatellut että se ainakaan nostaa verenpainetta niin paljon että jättäisin syömättä. Silloin ei tosiaankaan puhuttu että lakritsi itsessään olisi sikiölle vaarallista, oltiin vain minun verenpaineesta ja sitä kautta ongelmista huolissaan. Ja siitäkään ei loppujen lopuksi oltu kovin huolissaan koska kotona verenpaineet olivat todella hyvät.

        Muista ruoka-aineista ehkä konkreettisemmin sai käsityksen että jos esim saat listerioosin, se on kuitenkin infektio ja erittäin vaarallinen sekä itselle että erityisesti sikiölle. Lisäksi esimerkiksi järvikalojen suhteen, olen koko ajan ollut varovainen raskasmetallien kertymisen takia, joten se oli jotenkin itsestään selvyys etten raskaana ollessa syö juurikaan. Tähän kaikkeen voi myös vaikuttaa se että olen tutkija ja esim virukset ja bakteerit ja niiden aiheuttamat sairaudet ovat tuttuja ja ymmärrän niiden seuraukset.

        Jos neuvolassa olisi sanottu että lakritsi itsessään on sikiölle haitallista, olisin varmasti jättänyt kokonaan pois, ei se niin iso juttu kuitenkaan ollut. Jos olisi himottanut lakritsia olisin kyllä varmasti keksinyt jonkin muun korvikkeen :)

        Toivottavasti avasi hieman taustaa miksi tein mitäkin valintoja.

        • Hanna
          24.9.2015 at 12:05

          Vielä jatko kommentti; koin myös niin että Suomessa hygieniataso on niin korkealla etten pelännyt että saisin listerian esim juustoista mutta toisaalta koin että esim kala joka on kasvatettu Norjassa voisi olla ”saastuneempi”. Ja taidan olla aikamoinen hedonisti ruuan suhteen, eli ruuasta ja herkuista nauttiminen oli ”tärkeämpää” kuin ruokien totaalinen välttäminen. Tai toisaalta en myöskään joko osannut pelätä mahdollisia riskejä tarpeeksi jotta olisin välttänyt kaikkea ”kiellettyä” tai ennemmin niin että en uskonut niistä olevan haittaa juuri minulle ja sikiölleni.

          • Sara Sammallahti
            27.9.2015 at 09:13

            Hei, kiitos tosi paljon kun vastasit vielä lisää! Oli tosi hyvä kuulla mietteitäsi. Vaikuttaa siltä, että suositusten kanssa (kuten aiemmissakin kommenteissa on tullut ilmi) ihan avainasia olisi saada välitettyä äideille riittävästi tietoa juuri siitä elintarvikkeesta ja siitä, miksi sitä tulee välttää. Tieto sitten auttaa motivoimaan ja helpottaa sitä päätöksentekoa…

  • Airis
    23.9.2015 at 12:19

    Minulla on ensimmäinen raskaus lopuillaan ja ruokavalion noudatuksessa hankalinta ovat olleet juurikin juustot. En syö lihaa ja usein esim työpaikkaruokalassa tai muissa buffet-tyyppisissä syömisissä kasvisruokailijan ainut proteiinin lähde on salaattipöydän juustot (ja kylmät kalat). Ovat tietty kypsentämättömiä mozzarelloja ja fetoja, jolloin minä ainakin olen valinnut olla syömättä. Aluksi söin niitä kunnes luin tuotantoketjukuvauksia ja käsitin, että vaikka ne on tehty pastöroidusta maidosta, pakataan ne vasta jäähtyneinä, jolloin listeriariski on olemassa. Olikohan Valiolta Viola-tuorejuusto poikkeus, koska se pakataan kuumana. Kaikkia juustoja olen kyllä syönyt, jos ne on kuumennettu yli sen 72 astetta, jossa listeriabakteri kuolee. Toki muualla kuin kotioloissa on vaikea tietää, mikä se lämpötila on ollut.

    Jonkun aiemman kommentoijan tavoin olen kokenut ravintoloiden salaatit hankaliksi: että onko pesty ja miten ne pakasteherneet on sulatettu yms. ja mä en tohdi sitä alkaa kyselemään varsinkaan kun raskaus ei vielä näkynyt. Työpaikan jälkkäripöydässä on usein vadelmajokin esim. rahka tai kiisseli. Ne olen jättänyt väliin vaikka kai nekin vadelmat olisi pitänyt keittää ennen käyttöä. Mutta jos siellä rahkan seassa on kohmeisia vadelmia niin ei oikein vakuuta. Ja tosiaan, näistä tuntuu turhalta kysellä henkilökunnalta, kun vastaus on jotain tyyliin ehkä oota emmätiiä…

    Lakua ja salmiakkia olen syönyt vähäisissä määrin ihan vain siksi, että ne eivät olleet sataprosenttisen kiellettyjä vaan suositus taisi olla, että alle 40g kertaannos ok ajoittain. Ja on siis tehnyt hemmetisti mieli. Pellavansieministä neuvolatäti sanoi, että sekaleivässä ok. Että olen kyllä sellaisia leipiä syönyt.

    • Sara Sammallahti
      30.9.2015 at 19:01

      Kiitos myös sinulle kommentistasi! Hyvin tuot esille, kuinka ruokavalion noudattaminen on hankalaa sellaisellekin äidille, joka noin tarkkaan ja huolellisesti on asioista ottanut selvää. Tsemppiä loppuraskauteen – niin ruokavalion kuin kaiken muunkin osalta – ja onnellista vauva-aikaa! :)

  • Lepa
    23.9.2015 at 12:46

    Kiinnostuin näin ohjelmistosuunnittelua opiskelleena ja työssä käyttävänä todella paljon tuosta sovellusideasta! Todella helppohan olisi tuollainen skannausjuttu, jos niitä tuotteita on mahdollisuus saada ainesosineen näkyville pelkästä viivakoodista (ei hajuakaan mutta kuulostaa omituiselle että saisi?). Sitten vain ne ainesosat jotka ovat välittömästi haitallisia näkyisivät vaikkapa punaisina, mahdolliset vaarat esim keltaisena ja muut vihreänä. Lisätietoa riskin aiheuttajasta saisi kun painaisi ainesosan nimeä. Tämä koodaaminen onnistuisi suht helposti, koska jokaisen ainesosan nimen kohdalle täytyisi ainoastaan linkata THL:n sivujen kuvaus. Olisi kyllä hyvä olla olemassa tuommoinen tai jokin samantyylinen, koska uskomuksia on niin paljon ja myös hoitohenkilökunnan keskuudessa! Itse en todellakaan luota yhdenkään hoitohenkilökunnan ihmisen sanaan ilman perusteellista tutkimusta aiheesta, koska lähdekritiikkitasoni on aika korkea :D ne on kummiskin vain ihmisiä nekin.

    • Sara Sammallahti
      30.9.2015 at 19:04

      Juu, tosiaan toteutus on hiukkasen monimutkaisempaa, koska tietokanta on rakennettava varsin monesta lähteestä. Esimerkiksi glykyrritsiinipitoisuutta, eli tuota lakritsin haitallisen ainesosan määrää, ei tarvitse tuotteissa ilmoittaa – joissakin selosteissa ei edes mainita koko ainesosaa! Selvityksen alla meillä kuitenkin on, millainen sovellus olisi mahdollista kehittää. :)

  • TuuliaK
    23.9.2015 at 14:49

    Molemmissa raskauksissa oli pieni muttei ylitsepääsemätön stressi syömisistä. Asun Saksassa ja täällä ohjeistetaan raskausajan syömisiä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa ymmärtääkseni. Toksoplasmoosista oli puhetta ja verikoe otettiin heti ekalla lääkäri (eli neuvolaa vastaavalla) käynnillä. Lisäksi ne ohjeet joita Suomesta kuulin oli osin ristiriitaisia paikallisten ohjeiden kanssa, joten useista ajattelin että riskit ei voi olla hirveän isoja, vaikka tietysti olisi ollut ihan kamalaa jos jotain olisi tullutkin. Ja jos en tiennyt minkä takia joku oli kiellettyä niin yleensä koitin ottaa selvää miksi, että voisin itse arvioida riskiä (tietokantoihin pääsy ja artikkeleiden lukuoikeudet on yliopistotyöläisen etu..).

    Juuri se *miksi* olisi kyllä helpottavaa tietoa. Ja ehkä vähän että miten isoja riskit on jos on sattunut altistumaan. Tuo ehdotettu jaottelu (appsilla tai jollain nettisivulla keskitetysti) helpottaisi kummasti, ja sitten lisätietoa syistä niille jotka sitä kaipaavat .

    Täällä on myös sellainen ”neuvova puhelin” raskauden ajan lääkitykseen, niillä on siellä uusin tieto mitä lääkkeitä voi ottaa millä riskeillä. Tietysti hoitavan lääkärin kanssa pitää aina lääkitykset neuvotella, mutta hoitavalla lääkärillä ei välttämättä ole uusinta tietoa mitä raskaudenaikaisiin vaikutuksiin tulee.

    *Juustoista muistaakseni sanottiin että niitä juustoja jotka ovat sekä pastoroimattomia että pehmeitä ei välttämättä kannata syödä, mutta että kovat pastöroimattomastakin maidosta tehdyt ei olis ok, samoin kuin feta/mozzarella/halloumi. Välttelin kyllä kaikkia homejuustoja ja pastoroimattomia koviakin juustoja.
    *Tyhjiöpakatusta kalasta ei täällä muistaakseni ohjeisteta mitenkään, mutta välttelin kyllä.
    *Lakritsiuutteesta kuulin (ystävältä, ei mikään virallinen suositus täällä) että se vaikuttaisi solunjakautumista estäen, ja siksi ei olisi oikein hyvää isoina annoksina. Söin kyllä silti, kuten monet muutkin täällä, matalaan verenpaineeseen.
    *pellavansiemeniä täällä suositeltiin(!) ummetusta ehkäisemään n teelusikallinen aamupalalla myslin tai smoothien joukkoon, ja sanottiin että sitten kun syö enemmän kuin ruokalusikallisen päivässä niin voi alkaa kertyä sitä jotain jotain jotain.
    *inkivääriä söin (ja etenkin join: ginger ale!) huoletta, kun sitä niin monessa muussa maassa suositellaan raskauspahoinvointia helpottamaan. En ehkä kapselimuodossa silti olisi ottanut.
    * Sushia söin myös, etenkin Japanissa käydessäni, mutta hoitin pitää huolta että ravintolan taso oli korkea ja sushi juurivalmistettua; kylmäaltaasta en olisi ostanut enkä ”halpispaikoista”.
    * Netin kautta löysin saksaksi myös ainakin yhden varsin kattavan sivuston yrttien haitoista (ja osin hyödyistä) raskauden aikana, juurikin tyyliin 1) näitä ei missään nimessä ja 2) näitä harkiten. Yllätyin vähän kun kuulin että Suomessa on kaikki yrttiteet kiellettyjen listalla, kun ei ole (suomalaista?) tutkimustietoa, koska täällä esim vadelmanlehtiteetä suositellaan laajasti raskauden viimeisille viikoille supistuksia napakoittamaan. Saksankielen taitoisille linkki: http://www.babycenter.de/a8846/%C3%BCbersicht-%C3%BCber-h%C3%A4ufige-kr%C3%A4uter-und-pflanzen-die-schwangere-meiden-sollten . Tässä vielä toinen missä on enemmänkin ”do’s and don’t’s” http://www.naturheilkraeuter.org/kraeuter-in-der-schwangerschaft/ . Ainoat oikeat sydämentykytykset raskaudenajan syömisistä tulikin siitä kun alkuraskaudessa huomasin juoneeni teetä jossa oli aloe veraa, joka siis saattaa johtaa raskauden keskeytymiseen.

    • Dimmi
      23.9.2015 at 20:54

      Pakko kommentoida tähän, että Suomestakin löytyy tuo lääketietopalvelu raskauden ja imetyksen ajalle, muistaakseni nimellä teratologinen tietopalvelu. En muista, että sitä kauheasti olisi kylläkään mainostettu ja tuo nimi nyt ei maallikolle muutenkaan paljoa kerro..

    • Sara Sammallahti
      30.9.2015 at 19:30

      Hei, olipa kiinnostava kuulla Saksan-näkökulmaa – aika erilaisia suosituksia, tosiaan. Olisi kiinnostavaa kuulla saksalaiskollegoilta, miten näihin on päädytty, ja millaista variaatiota taas koko maan sisällä on. Joissakin maissahan raskausajan suositukset vaihtelevat vielä paljon enemmän kuin Suomessa juuri sen mukaan, keneltä kysyy, kun taas Suomessa tehdään maanlaajuisia suosituksia, mutta Saksasta nimenomaan en kyllä tiedä.

      Suomessa THL ei tosiaan suosittele yrttiteitä, toisaalta vadelmatee sellaisenaan on ok: ”Teen lehdistä (musta, vihreä, valkoinen, keltainen), marjoista ja hedelmistä tehdyt juomat käyvät. Muut ovat yrttijuomia (myös rooibos), eikä niitä suositella. Yrttijuomien turvallisuutta ja mahdollisia luontaisia haitta-aineita ei ole tutkittu. Yrttejä voi käyttää mausteenomaisesti.”

      Monet yrttiteet sisältävät lakritsia, joka tosiaan haittaa sikiötä, ja muutaman mutkan kautta se voi vaikuttaa myös solujen jakautumiseen, ja kehitykseen laajemmin. Itse asiassa lakritsi vaikuttaa raskausaikana kahdellakin tapaa. Lakritsi estää sellaista istukan entsyymiä, joka normaalisti suojaa sikiötä äidin stressihormoneilta. Lakritsia syövän äidin sikiöön pääsee siirtymään enemmän äidin stressihormonia, mikä voi taas haitata vauvan kehitystä. Toisaalta lakritsi häiritsee myös äidin elimistön omaa entsyymiä, joka vähentää aktiivisen stressihormonin määrää, ja tämä taas nostaa äidin verenpainetta. Verenpainevaikutus on tunnettu jo pitkään, ja siksi siitä osataan varoitella – niin muuten tuolla saksalaissaitillakin (”Lakritz (Glycyrrhiza glabra): Kann in großen Mengen den Blutdruck in die Höhe schnellen lassen; nur sparsam verwenden.”) Sikiöhaitat ovat taas alkaneet selvitä vasta viime aikoina, ja niitä edelleen tutkitaan, eikä monesti tosiaan osata varoittaa lakritsista raskausaikana. Emme mekään tietenkään halua hätäännyttää niitä äitejä, jotka lakritsia ovat syöneet, vaan helpottaa jatkossa lakritsin välttämistä. :)

  • Linda
    23.9.2015 at 19:01

    Mulle vaikeinta oli kyllä alkuraskaudesta tehty häämatka Roomaan, jossa jäi monet Italian herkut syömättä :/ Muuten raskausaikana onnistuin hyvin pitäytymään vain sallituissa, vaikkakin välillä esim. juustojen kanssa sai soveltaa, samoin ravintolaruokaillessa. Kahvi oli ainut, jota nautin melkein entiseen malliin rajoituksista välittämättä. Pikkuneiti on nyt 9kk ja imetys jatkuu, mutta en ole kyllä kuullutkaan, että imetysaikana olisi myös raskausajan rajoitukset päällä. Eli mitämitä?

    • Sara Sammallahti
      30.9.2015 at 19:56

      Kiitos näin vähän jälkijunassa vastauksestasi! En ole itse imetysajan ravitsemuksen asiantuntija, mutta käsitykseni mukaan imetysaikana ”kieltolistat” höllenevät, mutta sellainen ”tavallisen terveellinen” ruokavalio on hyvin tärkeä. Koska maito peilaa niin paljon äidin ravitsemusta, kannattaa syödä monipuolisesti (kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, kalsiumia, d-vitamiinia…), juoda riittävästi ja käyttää alkoholia hyvin maltillisesti (se kun menee verestä maitoon). Elohopean ja ympäristömyrkkyjen vuoksi suositellaan, että imettäessä erityisesti järvien petokaloja ja Itämeren isoa silakkaa ja lohta kannattaa syödä vain silloin tällöin, ja välttää haukea – näiden kalojahan suositellaan ihan yleisestikin syömään vähän harvakseltaan. Vuoden 2004 ravitsemussuosituksista imettäjille löytyy lisätietoakin ( http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/lapsi.perhe.ruoka.pdf ). :)

  • Dimmi
    23.9.2015 at 20:50

    Eri neuvoloiden erilaisista suosituksista tuli mieleen minua henkilökohtaisesti todella järkyttänyt asia. Tuttava rupesi odottamaan ensimmäistä lastaan hieman yllättäen ja oli tupakoinut pitkään ennen raskautta. No eipä sitten onnistunut jostain ihmeen syystä lopettamaan saadessaan tietää raskaudesta. Tähän neuvolan terveyden(!)hoitaja oli todennut, että lopettamisen aiheuttama stressi on vauvalle haitallisempaa kuin itse tupakointi eli on ihan ok sitten polttaa koko raskauden ajan! :( En ymmärrä äitiä, joka haluaa vahingoittaa syntymätöntä lastaan tupakoimalla raskaana ja vielä vähemmän ymmärrän terveydenhoitajaa, joka antaa tällaisen ”synninpäästön”. Eiköhän tupakoinnin haitoista raskauden aikana ole sen verran kiistattomia tutkimuksia, että ihmetyttää todella, mistä kyseinen th oli tuon suosituksensa repäissyt! :(

    • Sara Sammallahti
      30.9.2015 at 19:59

      No huh huh! Joskus toki tarinat vähän elävätkin, kun niitä kerrotaan, mutta on kyllä tosi kurja kuulla, että tupakoinnin lopettamisessa ei ole riittävästi tuettu, päin vastoin ehkä jopa vaikeutettu siitä luopumista. :/

    1 2 3