Auta tutkijoita: raskausajan ruokavaliosta

Muistattekohan te blogissa silloin tällöin vilahtaneen ”Sara-tädin”; meidän tyttöjen täti siis.

Sara on nimittäin mukana Helsingin yliopiston ja THL:n tutkijoiden yhteishankkeessa, joka liittyy raskausajan turvalliseen ruokavalioon – ja siis erityisesti siihen, miten turvallisen ruokavalion noudattaminen voisi olla helpompaa.

Kun juttelin Saran kanssa tästä, minulle tuli mieleen sujuvassa kakofoniassa ainakin ziljoona (no hei vähintäänkin) asiaa, mitkä erityisesti ensimmäisenä raskausaikana tuntuivat ”ääääääh, miten tän kans nyt pitää tehdä” -tyyppisen hankalilta. Mutta samalla siinä tajusin, että onpa se oma muisti kyllä valikoiva – miten jo nyt niin moni juttu raskausajoista on painunut unohduksiin.

Niinpä ajattelin, että kysyn teiltä! Josko täällä olisi joko tuoreempia tai muuten vaan tarkempia muistoja. Tai ehkä joku on juuri nyt raskaana ja pähkäilee näiden kanssa…

Tutkijat siis haluaisivat tietää projektinsa taustatiedoiksi mm.:

• millaisia tunteita raskausajan ruokavalion noudattaminen herättää/herätti?
• mikä siinä on/oli hankalaa? (jos mikään)
• voisiko jokin asia tehdä siitä helpompaa?

Kaivoin itse oman muistini virkistykseksi vanhan bloggaukseni (muistin sentään sellaisen edes tehneeni) aiheesta – täällä. Tämä oli kuitenkin toisella raskaudella; ensimmäisellä raskaudella en ollut noin leväperäinen vaan muistan selvästi hiipivän ahdistuksen esimerkiksi työpaikkaravintolassa. Tyyliin ”ovatko nuo herneet keitettyjä vai pelkästään pakastetuista sulatettuja…?”

Omasta muistikakofoniasta löydän tällaisia hajanaisia ajatuksia:

Neuvolan lippulappuset. Graah. Joku pitkä lista kielletyistä jutuista, mutta ei kerrota, että miksi. Mikä on riski, mistä se johtuu; ja mikä on ”pikku-pikku-varitoimenpiteeksi-ei-ehkä-kantsii-ihan-joka-päivä” ja mikä ”älä-nyt-j*mankauta-syö-nuolaisuakaan”. Toisessa raskaudessa lappusta ei edes annettu. No, löytyyhän näitä netistäkin; THL:n lista täällä.

Itse muistan pähkäilleeni erityisesti juustoja.

Neuvolalapussa vuodelta 2011 luki jotenkin, että ”pastöroimattomat pehmeät juustot” – tai äh, jotain sellaista siinä oli, että sen saattoi tulkita kahdella tavalla. Että pehmeät juustot, jotka on valmistettu pastöroimattomasta maidosta TAI pehmeät juustot ja pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot.

Tuttavapiirissä silloin aikoinaan todettiin, että tätä ohjetta noudatetaan eri tavoin. Jotkut siis ajattelevat, että feta on kiellettyä (koska pehmeä) ja itse taas ajattelin, että se on sallittua (koska pastöroitu). Homejuustoa pidettiin yleisesti kiellettynä – paitsi että nykyisessä ohjeessa lukee, että kuplivan kuumana se on sallittua. Eli esim. pitsassa sitä ehkä olisikin saanut syödä!

Eka raskaudella en syönyt nepalilaisen ruoan panniiria (tuorejuusto); tokalla söin. Vaikka sitä ei olisi ehkä saanut syödä? Oliko se sitten ”kuplivan kuumaa” – ehkä ei?

Ja nepalilaisesta ruoasta puheen ollen mun (silloin) seuraava murheenkryynini: inkivääri.

Tässä kastikkeena, jääkaapissa ei ollut just nyt tuoretta.

Inkivääri oli neuvolantädin mukaan juuri silloin vastikään ilmestynyt kieltolistalle. Silloin kiellon syy oli, että ”koska sen vaikutuksista ei tiedetä”. Minulle kerrottiin, että inkiväärikapseleita oli ennen suositeltu raskauspahoinvointiin; mutta kun sen vaikutuksista ei olekaan tietoa, se on kielletty kokonaan.

Nyt näköjään THL:n sivulta löytyy useampikin sana siitä: ”Osa inkiväärin kemiallisista ainesosista saattaa olla haitallisia sikiön kehitykselle. Kuluttajan suojaamiseksi terveysvaaroilta pakkausmerkintäasetuksessa (1084/2004, 6 §) on säädetty, että pakkauksessa tulee tarvittaessa olla varoitusmerkintä ja/tai käyttöohje. Evira katsoo, että erillinen varoitusmerkintä raskaana oleville tulee lisätä inkivääriä sisältäviin ravintolisiin ja inkivääriteehen ja sitä vastaaviin juomajauheisiin.”

Eviran sivuilla oli lisätietoa (täällä) varoitusmerkinnästä.

Minä söin surutta inkivääriä silloin, kun sitä ruoassa sattui olemaan (kotona ei kuitenkaan laitettu). Ihan nepalilaisessakin niitä inkiväärisuikaleita. Etenkin etnisissä ruokapaikoissa olisi kyllä aikamoinen kauhukysely, jos pitäisi alkaa jokaisen maustekastikkeen tuoteselosteita kyselemään. Saatikka sitten meidän Vietnamin- ja Thaimaan-matkoilla, jolloin usein ravintolahenkilökunnalla ja meillä ei ollut edes yhteistä kieltä… Ajattelin, että määrät ruoissa ovat niin pienet ja satunnaiset, että ei niillä mitään väliä (en siis missään nimessä olisi silloinkaan mitään kapseleita tai inkivääriteetä juonut). Ja etenkin kun silloin oli kyse vielä ”kun ei tiedetä” -tyyppisestä kiellosta.

Nyt tuon THL:n tekstin luettuani olisin varmasti varovaisempi inkiväärin kanssa kuin mitä silloin tajusin olla.

Lisää omia ”syntejäni”: kahvi.

Raskauspahoinvointi onneksi katkaisi kahvinjuonnin alkuraskaudesta. Mutta jos nyt oikein muistan, loppuraskaudesta join sitä kyllä. Ilokseni huomasin, että THL:n suosituksessa on nyt selvä määrä: ”Kofeiinin saanti tulee rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa kolmea 1,5 dl:n kupillista kahvia. Kolajuomia voi käyttää rajoitetusti. Energiajuomia ei suositella.”

Silvaa odottaessani neuvolalapuissa ei ollut mitään konkreettista rajaa, mutta googlailin itse netistä ja muistaakseni jostain jenkkisivustolta(?) löysin tuon samaisen kolmen kupillisen rajan, jota silloin noudatin.

Mutta entä…?

…cokis?

”Kolajuomia voi käyttää rajoitetusti”, tuossa lukee. Mutta JOS juo, niin onko sitten parempi esim. tavis-cokis, light vai zero? Ja että GRAAH entä ne makeutusaineet?

THL:n sivulla lukee:

”Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää, ja niiden enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti pienemmät.”

Just. Sitten pitäisi vaan vielä tietää, missä näitä on.

Siideritölkkikin tuossa kuvassa on (koska kaivoin siis äsken jääkaapista tän kuvitusta ja sellainen sattui siellä olemaan). Alkoholia vältetään kokonaan, koska turvallista rajaa ei tiedetä.

…josta sitten pääsenkin ajatusaasinsiltana uuteen juttuun – tai no ei ihan uuteen, mutta mulla on sellainen näppituntuma, että tätä ei välttämättä vielä kovin laajasti tiedetä… Vai oonko ihan väärässä?

Nimittäin…

No ei sentään! Mansikkajäätelö ihan ok, mutta jos tässä kuvassa ois lakritsijäätelö (sellaista ei ollut pakastimessa), niin se ei välttämättä olisikaan!

Eli lakritsi.

…ja alkoholista tämä tuli mieleen siksi, että nykyisen tutkimuksen mukaan lakritsi näyttää olevan jopa haitallisempaa aivojen kehitykselle kuin vaikkapa viikoittainen alkoholinkäyttö. JA samanaikaisesti kuuluu, että joskus neuvolassa jopa suositellaan lakritsia matalaan verenpaineeseen… Uhhuh.

Vaikka suomalaiset luotettavat tutkimustulokset tästä ovat jo olemassa (samainen ”Sara-täti” on mukana tässä tutkimuksessa; siitä tiedän), THL:n listalla puhutaan edelleen vain turvotuksesta ja verenpaineen riskistä: ”Säännöllistä käyttöä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g/päivä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta ja nostaa verenpainetta.”

Hankalaksi tämän lakritsiasian tekee (paitsi se, että raskaana oleminen on jatkuvaa elämistä kieltojen kanssa ja ymmärrän hyvin, että välillä vaan tulee mitta täyteen ”tämäkinkö muka on kiellettyä” -tyyppisesti) myös se, että sikiölle haitallista glykyritsiiniä/lakritsiuutetta/lakritsihappoa voi löytyä myös muista tuotteista kuin varsinaisesta lakritsista. Eli taas pitäisi päätyä samaan tuoteluetteloiden tihrustamiseen kuin mistä mainitsin makeutusaineiden ja inkiväärin kohdalla.

JA – mä myönnän tän ihan täysin – ainakaan itse en ole sellaista tihrustamista harjoittanut sillä hartaudella, mitä (nyt tätä kirjoittaessa tajuan) olisi varmasti syytä ollut tehdä… Lisäksi suositukset ovat selvästi jo näissä muutamissa vuosissa muuttuneet. Se, mitä vuonna 2011 saatoin itsekin kuvitella turvalliseksi, saattaa ollakin kiellettyä vuonna 2015. Eikä tässä tietysti voi jälkikäteen alkaa itseään soimata; kun ei ole tiennyt, niin ei ole tiennyt. On ihan mahtavaa, että uutta tietoa tulee. Mutta silti ei voi syyttää ”mennyttä minää” sellaisten asioiden tekemisestä, josta silloin ei ollut vielä tietoa saatavilla.

Jaiks että ei mennä ihan syövereihin – käännetään äkkiä homma positiiviseksi, eli nyt kaikki kehitysehdotukset tähän!!!

Tutkijaporukka siis haluaa helpottaa turvallisen raskausruokavalion valitsemista, ja taustatiedokseen he toivovat kokemuksia ja vinkkejä meiltä, joilla on omakohtaisia (ehkä tuoreitakin) kokemuksia näistä. Mikä siis voisi helpottaa asiaa?

Tutkijat kysyvät, että olisiko esimerkiksi hyötyä, jos kehitettäisiin sellainen applikaatio, johon voisi esimerkiksi klikata tuotteen viivakoodin ja joka ilmoittaisi, onko tuotteessa ei-suositeltuja ainesosia?

Itse ajattelen, että olisi. Vaikka samanaikaisesti mietin, että ääk miten sellainen ikinä voitaisiin toteuttaa; että miten siihen ikinä saataisiin syötettyä kaikki mahdolliset tuotteet… Heh mutta onneksi mun ei tarvitse ratkaista sitä :D

Sana siis vapaa ja kommenttinne tervetulleita tutkijaryhmälle:

Mikä oli raskausajan ruokavaliossa vaikeaa – ja miten siitä voisi tehdä helpompaa?